Joulutauon jälkeen alkaa uusi vuosi. Se on kuin puhdas kirjoittamaton sivu. Ja joka kerta uuden vuosiluvun kirjoittaminen tuntuu aluksi vieraalta ja oudolta. Vuosi 2020. Minäkin tulen takuuvarmasti kirjoittamaan luvun väärin monta kertaa seuraavien viikkojen aikana. Vuosi, joka joskus odotti kaukaisessa tulevaisuudessa, on nyt täällä. Kun aikoinaan teinipoikana selailin sarjakuvahyllyä Bruno Vinbergin kaupassa Jorvaksessa, silmäni pysähtyivät […]
Suomi on EU-päätöksenteon keskiössä ja sillä on ollut 2020-luvulla jäsenyys turvallisuusneuvostossa. Pohjoismaiden yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi; pohjoismaisen kaupan määrä on kasvanut ja yliopistovaihdot maiden välillä ovat lisääntyneet merkittävästi. Suomen yliopistot houkuttelevat kansainvälisiä opiskelijoita ja yliopistoista valmistuneet kokevat Suomeen jäämisen houkuttelevana vaihtoehtona. Suomalaiset nuoret ovat maailman kielitaitoisimpia. Suomen kehitysavun määrä ylittää 0,7% BKT:stä EU:ssa on yhteinen […]
Tunneälyä kehittävillä taideaineilla on aiempaa isompi rooli peruskoulutuksessa (taideaineiden opetuksen määrä on tuplaantunut vuodesta 2019) Kunnallisten musiikki- ja kuvataideopistojen oppilasmäärä on kasvanut 50%:lla ja kuntien väliset erot opetuksen saatavuudessa ovat pienenneet huomattavasti Taiteen ja kulttuurin rahoitus on 1,2% valtion talousarviosta (0,7% vuonna 2019) Helsinki on Euroopan arkkitehtuuripääkaupunki ja arkkitehtuuri on vetovoimatekijä, joka houkuttelee Helsinkiin matkailijoita […]
Keskisuurten yritysten määrä suhteessa pienyrityksiin on noussut 30% vuodesta 2019. Paikallinen sopiminen on mahdollistettu kaikissa yrityksissä ja se on vallitseva sopimisen muoto pienissä ja keskisuuriissa yrityksissä. Suomessa on käytössä sama sosiaaliturvajärjestelmä niin palkansaajille kuin yksinyrittäjille. Yritykset ilmoittavat hiilitaseensa osana tilinpäätöstietojaan. Eläkeikää on nostettu 70 vuoteen. Tämän on mahdollistanut huomattavasti noussut työtyytyväisyys ja -hyvinvointi. Eläkeiässä voi […]
Suomessa ei tuoteta energiaa polttamalla fossiilisia polttoaineita. Pohjoismaiset energiamarkkinat ovat kehittyneet; Pohjanlahden yli Ruotsiin sekä Lapista Norjaan on rakennettu uusia parempia yhteyskaapeleita. Suomi on energiantuotannon osalta omavarainen. Maatalouden ylijäämälanta menee kokonaisuudessaan biokaasu tms. tuotantoon. Lämpöverkot ovat kaksisuuntaiset kaikissa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa. Jokaisessa uudessa omakotitalossa on myös paikallista energiatuotantoa.
Ratayhteys Pietariin on nopeutunut 90 minuuttiin ja Suomen ja Viron valtioiden omistama Tallinnan tunneli on työn alla. Kotimaan liikenteessä raideliikenteen osuus yli 200 kilometrin matkoista on kasvanut merkittävästi. Uusia pelkästään nestemäistä fossiilista polttoainetta vaativia henkilöautoja ei enää myydä. Liikenteen ilmastopäästöt ovat laskeneet 50% vuoden 2019 tasosta. 50% alle 2 km matkoista suoritetaan muulla kuin henkilöautolla. […]
Puun jalostusastetta on nostettu merkittävästi ja metsätalous voi alana entistäkin paremmin. Suomen hiilinielu on yli 30m tonnia CO2ekv. Suomen energiantuotanto on hiilineutraalia. Päästökauppa on globaali ja koskee myös liikennettä ja lämmitystä. EU:n päästökiintiöiden määrä perustuu osuuteemme maailmanlaajuisesta jäljellä olevasta hiilibudjetista. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on 65%. Metsäkatoa ei esiinny. Eläin- ja kasvilajikatoa ei esiinny. Suomen luonnon biodiversiteetti […]
Pohjoismaat on kokonaisuudessaan maailman 3. paras tuotekehitys- ja yliopistoalue USA:n ja Kiinan jälkeen. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston ympärille on kehittynyt laaja kansainvälisen osaamisen keskus, joka houkuttelee yhteistyöhön niin suomalaisia kuin ulkomaisia yrityksiä. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Pohjoismaiden paras. Suomen peruskoulu on maailman paras, mikä on seurausta merkittävistä lisäpanostuksista peruskoulutukseen ja nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämiseen 2020-luvulla. Yrittäjäkoulutus […]
Perusterveydenhoitoa on vahvistettu huolehtimalla hoitaja-lääkäri –mitoituksen riittävyydestä. Asiakkaat on segmentoitu julkisen sairaanhoidon puolella ja palvelut on räätälöity segmenttien todellisten tarpeiden mukaan; käytössä on sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden yhteistyötä tukeva Case manageri –malli, jolla varmistetaan asiakkaiden kokonaistilanteen ymmärtäminen ja sen myötä oikean hoidon tuottaminen. ”Uuden ajan SOTE” hyödyntää sujuvasti digitaalisia työkaluja ja tekoälyä hallinnon ja hoidon […]
Suomi on muuttovoittoinen maa, joka houkuttelee opiskelijoita myös lähialueilta. Ulkomailla opiskelevat opiskelijat kokevat paluun Suomeen mielekkäänä, koska Suomi arvostaa kansainvälistä kokemusta ja haluaa olla kansainvälisesti verkostoitunut. Pohjoismaat on kokonaisuudessaan maailman 3. paras tuotekehitys- ja yliopistoalue USA:n ja Kiinan jälkeen. Suomalaisia opiskelijoista suuri osa opiskelee muissa Pohjoismaissa ja vastaava määrä opiskelijoita muista Pohjoismaista opiskelee Suomessa. Tutkintovaatimukset […]