Liikennevirasto ja VR kivenä kiskoissa

 

Enligt regeringsprogrammet skall kollektivtrafiken utvecklas med minskad privatbilism som mål. Trots dessa målsättningar planerar VR och Trafikverket ändringar på kustbanan som, ifall de genomförs, kommer att öka privatbilismen. Samtidigt kommer Västnylands tillväxtutsikter att försämras.

Under hösten tvingades Kyrkslätts kommunstyrelse i flera omgångar rösta om Bobäck tåghållplats öde. Trafikverket och HST försökte kraftigt påverka kommunen att förhålla sig positivt till stängningen av hållplatsen. Ärendet kulminerade i Trafikverkets hot att dra tillbaka den redan överenskomna finansieringen på 6 miljoner euro för grundförbättringen och ombyggnaden av Tolls hållplats ifall Kyrkslätt inte går med på att Bobäck hållplats dras in. Den officiella motiveringen var att man inte såg att det fanns förutsättningar för att utveckla kustbanans närtrafik ifall Bobäck hållplats blir kvar, eftersom påstigningarna i Bobäck försinkar tågens framfart med två minuter. Ifall allt går som Trafikverket och HST planerat kommer lokaltågen att passera Mankby och Bobäck hållplatser redan år 2016 utan att stanna. I så fall har man lyckats skapa det antagligen längsta tågavsnittet utan hållplatser inom metropolområdet.

Men ”utvecklingen” går vidare. Den 12.1 kunde man i Helsingin Sanomat läsa att VR planerar att sluta trafikera lokaltåg till Ingå och Karis. Detta vore ett allvarligt bakslag för  Västnylands utveckling och försvårar märkbart många ingå- och karisbors vardag. Man motiverar förslaget med att kustbanan på detta avsnitt bara har ett spår. I stället för att utveckla infrastrukturen använder man infrastrukturens dåliga skick som en motivering till att försämra servicenivån. Man kan dra slutsatsen SJ och Trafikverket inte finns till för att betjäna sina kunder, utan för att ge terminalvård åt ett oföränderligt bannät.
Att man monterar ner kollektivtrafiken samtidigt som servicen centraliseras inom många sektorer är en ekvation som ur en kommuninvånares synvinkel saknar logik. Vill man utarma kranskommunerna och tvinga deras invånare att flytta till Helsingforsregionen som inte idag kan erbjuda vare sig förmånliga tomter eller bostäder? Ifall detta är målet är det skäl att föra en aktiv offentlig debatt om saken. Jag kan tänka mig att en nyinflyttad karisbo förvånas över att man aktivt demonterar kustbanans servicenivå. Och nu talar vi om det tättbebyggda södra Finland. Hur förhåller sig SJ och Trafikverket till utvecklingen av mindre städers kollektivtrafik?
Goda trafikförbindelser och en fungerande kollektivtrafik är väsentliga för den allmänna välfärden och för att det skall finnas potential för ekonomisk tillväxt. Ifall vi vill hålla våra tillväxtcentras kranskommuner livskraftiga måste vi våga avvika från den väg som Trafikverket och SJ stakat ut. Kustbanan bör utvecklas brådskande, inte avvecklas.

Den som spar han betalar senare?

Kirkkonummella on ovat meneillään tiukimmat budjettineuvottelut pitkään aikaan. Veronkorotuksista huolimatta edessä on vaikeita päätöksiä. Mitä leikaita, mitä vähentää? Mitä investointeja toteuttaa, mitä siirtää? Mitä poistaa investointiohjelmasta kokonaan? Kuntatalouden tila on valitettavasti sellainen, että pitää löytyä kykyä priorisoida. Yksinkertainen ja yhteiskunnallisessa keskustelussa usein esitetty kysymys kuuluu, mikä säästö tuottaa aidosti säästöä, mikä säästö todellisuudessa lisää kuluja. Rakennusinvestointien kohdalla tarkastelu on kohtalaisen yksinkertaista, mutta palvelujen osalta tilanne on huomattavasti mutkikkaampi. Varsinkin perusturvan puolella on hyvin vaikea ennakoida säästöjen vaikutuksia tulevaisuuteen. Toivottavasti päätöksenteko peruturvakysymyksissä perustuu yhden vaalikauden yli ulottuvaan skenaarioon. Saatan kantaa ensimmäisen valtuustokauden edustajalle ominaista naiiviuden viittaa, mutta varsinkin lasten ja nuorten asioiden osalta en hevin luovu idealistisiltakaan kuulostavista tavoitteista.

Aikaisemmin syksyllä Kirkkonummella järjestettiin Emmi Wehka-ahon toimesta seminaari, joka pohti lastensuojelun työkalupalettia ja tilaa. Puhujia oli paikalla sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitosta että Lastensuojelun keskusliitosta. Päällimmäisenä illasta jäi mieleen se, että matalan kynnyksen palvelut ovat äärimmäisen tehokkaita. Mitä nopeammin ongelmat huomataan, sen edullisempaa on niiden hoitaminen. Mitä helpompi ihmisten on hakea apua ongelmiinsa, sitä herkemmin sitä haetaan. Tämä tulisi muistaa sosiaalipalvelujen leikkauksista päätettäessä. Jos säästämme lastensuojelun matalan kynnyksen toiminnasta saatamme törmätä huimiin kustannuksiin tulevaisuudessa. Tähän meillä ei ole varaa väestön ikärakennekin huomioiden. Tästä on jopa laskelmia: jos investoidaan vauvavaiheessa riskiperheisiin 1 eur, se palautuu yhteisölle 6 eurona; koulukiusaamiseen puuttumisella ”netotaan” 8 eur verran ja käytöshäiriöön investoimalla 84 eur (Viite: European Psychiatry 2012; 27: 68-80, hyvän ystäväni Linnea Karlssonin avustuksella löydettyä tietoa).

Tarvitsemme lähitulevaisuudessa kipeämmin kuin koskaan terveitä ja täysjärkisiä nuoria huolehtimaan ikääntyvistä vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Lasten ja nuorten asioita on käsiteltävä investointeina, ei kuluina. Eikä luonnollisesti ainoastaan taloudellisista, vaan myös inhimmillisistä syistä.  Jos ja kun perusturvan menoja pitää priorisoida, nämä ovat omalla asteikollani korkeimmalla.

Porkala R.I.P.?

Vi vet inte idag vilka käppar och morötter staten kommer att ta i bruk för att försöka åstadkomma kommunfusioner. Idag tror vi att kommunerna inte kommer att tvingas till sammanslagningar i huvudstadsregionen, men realiteten kan vara en annan inom några år. Eftersom så mycket i den lagstiftning som berör kommunerna är oklart är det viktigt att vi inte stänger några dörrar i detta skede, att vi inte på eget bevåg minskar på vårt spelrum.

I våras beslöt kommunfullmäktige med en knapp majoritet att vi endast utreder ett kommunsammanslagningsalternativ, en helhet som omfattar Kyrkslätt, Vichtis, Esbo och Grankulla. Då motiverades motvilligheten till en utredning med Sjundeå och Ingå, den s.k. Porkala-modellen,med att Sjundeå inte själv förhållit sig odelat positivt till en utredning med Kyrkslätt.

På kommunfullmäktigemötet den 11.11 var situationen en annan – Sjundeås kommunfullmäktige hade enhälligt beslutat att de vill utreda sammanslagningar med alla sina grannkommuner. Men det räckte inte för Kyrkslätt. Mitt ändringsförslag till utlåtandet som berörde kommunsammanslagningar skulle ha inneburit att Kyrkslätt förhåller sig positivt till utredningar även västerut. Ändringsförslaget föll med rösterna 23 mot 27. Majoriteten av Kokoomus och De Gröna tyckte att det bästa utredningsalternativet är det i vilket Kyrkslätt är 10 % av helheten – utan att undersöka andra alternativ. Föga förvånande var detta även Sannfinländarnas syn på saken. Jag kan inte förstå detta resonemang.

Detta beslut betyder att vi går in i kommunsammanslagningsruletten med enbart ett alternativ – Esbo, Grankulla och Vichtis. En jämförelse med bara ett alternativ är ingen jämförelse. Vi kan inte objektivt bedöma en lösning om vi inte kan ställa den mot en annan. Kyrkslätt har nu valt att passivt flyta med strömmen i stället för att aktivt själv fatta sådana beslut som möjliggör olika alternativ i framtiden. Detta är inte gott beslutsfattande. Det snart 680 år gamla Kyrkslätt hade förtjänat bättre.

Luoman seisake vaakalaudalla

Helsingissä vietettiin viime viikolla autotonta päivää. HSL tarjosi edullisia matkoja ja kehotti kaikkia asukkaita jättämään auton kotiin. Oikealla asialla ovat: joukkoliikennettä tulisi suosia jo taloudellisistakin syistä. Paljon hyvää tahtoa herättävä tempaus taitaa kuitenkin olla puhdasta PR:ää. Samaan aikaan kun kaikkia radanvarsien kehyskuntia tulisi kehittää vähentämällä riippuvuutta autoista, HSL ehdottaa sekä Mankin että Luoman junaseisakkeiden lakkauttamista. On enemmän kuin aiheellista ruotia tällaisen ehdotuksen taustoja. Onko kysymyksessä todellakin HSL:n strategian mukainen ehdotus, vai jonkun yksittäisen johtajan bonustavoitteita tukeva päätös? Järjelliseltä ei ehdotus vaikuta, sillä Kirkkonummi on voimakkaasti kasvava kunta, jossa kaavoitustyö on vielä pahasti kesken. Päätöksiä tulisikin nyt tehdä pitkällä aikajänteellä, sillä kerran suljettua asemaa on myöhemmin todella kallista elvyttää.

Asemien lakkauttamista perustellaan liikenteen sujuvuuden lisäämisellä. Seisakkeet, nuo liikenteen sujuvuuden kiusankappaleet… Niin, mukavampaahan junilla olisi ajella, jos ei tarvitsisi pysähdellä poimimaan matkustajia. Luoman aseman lakkautusta perustellaan myös sillä, että seisake on nykyisellään liian lyhyt: se vaatisi pidentämistä, jotta pitkät junayksiköt mahtuisivat pysähtymään kokonaisuudessaan seisakkeen alueelle. Seisakkeen pidentäminen tuntuisi kuitenkin lakkauttamispäätöstä fiksummalta vedolta, sillä jatkuvasti kehittyvän kunnan matkustajamäärät eivät ainakaan nykyisestä pienene.

Päätösehdotuksessa kunta ilmaisi lausunnossaan suostuvansa lakkauttamiseen. Keskustelun jälkeen kunnanhallitus muutti kuitenkin lausunnon päinvastaiseksi: kunta ei suostu siihen että Luoman seisake suljetaan. Tänään asia on jälleen kunnanhallituksen asialistalla. Käytävillä on käyty ankaraa kauppaa Luoman asemasta: päätösehdotuksessa lukee, että Tolsan aseman perusparannusta, joka on noin 8m€ kokoinen hanke, aikaistetaan vuosille 2014-2016 mikäli kunta suostuu lakkauttamaan Luoman aseman. Tässä pelataan kovilla panoksilla ja asetetaan kaksi aluetta vastakkain. Kunnan intresseissä ei voi olla sisäisen ristiriidan luomien kunnan omien asukkaiden välille.

Asemien lakkauttaminen on HSL:n hallituksen asialistalla 1.10. Hallituksessa Kirkkonummella on hyvin pieni edustus, joten nyt on syytä vaikuttaa myös muiden kuntien päättäjiin. Luettelo hallituksen jäsenistä löytyy täältä: http://www.hsl.fi/paatoksenteko

Kirkkonummi kehittyy parhaiten omin voimin

Pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelu käy kuumana. Kirkkonummea ajetaan Espoon syliin yhteiskunnallisesta päätöksenteosta tutulla retoriikalla: halutaan tehostaa, parantaa kilpailukykyä, rakentaa metropolia… Uutena kunnallispoliitikkona tehtäväni on olla kriittinen ja peräänkuuluttaa myös uusia katsantokantoja. Kysyisinkin, miten tehokkuutta mitataan? Entä mitä on todellinen uuden ajan kilpailukyky?

Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Kirkkonummella pääosin Espoota paremmin. Kun viime viikolla tarvitsin pojalleni lääkäriajan, sain sen samalle iltapäivälle. Espoossa tästä voi vain unelmoida. Nopea reagointivalmius ja joustavat palvelut – ne ovat tehokkuutta parhaimmillaan.

Koulut ja päiväkoditkin ovat meillä korkeatasoisia. Olemme pystyneet ylläpitämään jopa pienehköjä päiväkoteja ja kyläkouluja ja siten mahdollistamaan perusturvallisuuden ja elävän kyläkulttuurin. Jatkuvuus ja turvallisuus – ne ovat kilpailukykyä parhaimmillaan.

Espooseen liittymisessä on vaikea nähdä todellisia hyötyjä, sillä meillä kirkkonummelaisilla on kaikilla mittareilla mitattuna enemmän menetettävää kuin saatavaa. Kuntalaisten elämänlaatuun ja vaikuttamismahdollisuuksiin vaikuttaa ennen kaikkea se, miten lähellä kuntalaisia päätöksentöksenteko säilyy. Kirkkonummella päättäjät ovat monille tuttuja koulu- ja harrastusympyröistä, jolloin kynnys vaikuttaa heidän kauttaan yhteiseen päätöksentekoon on matala. Oman lyhyen poliittisen urani aikana olen kokenut, että ihmisillä on halu vaikuttaa valtuutettujensa kautta. Uskon, että osallistavalla päätöksenteolla on suuri merkitys kunnan kehittymiselle.

Suur-Espoossa Kirkkonummi saisi kymmenisen valtuustopaikkaa, vaikka iso osa uuden kuntaliittymän maa-alasta sijaitsee Kirkkonummella. Kirkkonummihan on pinta-alallisesti hieman Espoota isompi. Käytännössä meille jäisi siis hyvin vähän sanottavaa omasta maankäytöstämme. Kuntalaisen vaikutusvalta oman ympäristön kehittämiseen putoaisi murto-osaan nykyisestä.

Kuntaliitoksen myötä myös byrokratia lisääntyy, eivätkä byrokratia ja tehokkuus tunnetusti kulje käsi kädessä. Uusi kuntaliitos ei siis kilpailukykyämme ainakaan kasvata.

Taloudelliset näkökohdat puoltavat monen mielestä liittymistä Espooseen. Espoo on kuitenkin selvästi Kirkkonummea velkaantuneempi kun tarkastellaan koko konsernia. Tällä hetkellä Espoon kokonaisvelka on noin 6000€ / asukas, kun se Kirkkonummella lähentelee maltillisempaa 2500€ rajaa.

Tehokkuuden puolestapuhujat väittävät ison koneen jauhavan palveluja pientä kuntaa tehokkaammin. Pitäisikö tämä väite niellä? Suur-Espoossa kunnan työntekijöillä olisi ensin viiden vuoden irtisanomissuoja. Kun viiden sekasortoisen yhteiselon vuoden jälkeen vihdoinkin päästäisiin kiinni tehostamiseen on vaarana, että keinovalikko on vanha perinteinen: puretaan palveluverkkoa. En usko että Kirkkonummelaiset haluavat todistaa tällaista kehitystä.

Kirkkonummella onkin nähdäkseni hyvät edellytykset kehittyä entistä vetovoimaisemmaksi ja hyvinvoivemmaksi kunnaksi Espoosta irrallaan. Positiiviseen kehitykseen riittää oikein hyvin nykyinenkin asukaspohja. Ne asiat, jotka Espoossa ovat paremmin, voimme saavuttaa myös omin voimin. Kirkkonummen hyvät puolet, meidän arvokkaat erityispiirtemme, sen sijaan häviäisivät herkästi Suur-Espoon uumeniin.

metro1

Säilyykö Höstsol sittenkin?

Kunnanhallitus päätti maanantain kokouksessaan täpärästi äänin 7-6, että se käyttää otto-oikeuttaan päiväkoti Höstsolin lakkauttamispäätöksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaisempi lakkautuspäätös kumotaan, ja että asia siirtyy kunnanhallituksen ja toivottavasti sieltä eteenpäin valtuuston päätettäväksi.

Edelleen on hyvin mahdollista, että kunnanhallitus päättää lakkauttaa Höstsolin. Se olisi suuri vahinko  sekä päiväkodin asiakkaille että sen henkilökunnalle. Toimiva, edullinen yksikkö joutuisi väistymään suuren päiväkodin tieltä. Jos näin käy, niin jotain hyvää keskustelu on kuitenkin tuonutnmukanaan; Kirkkonummella on ryhdytty kyseenalaistamaan massiivisten, yli 105 lapsen päiväkotiyksiköiden mielekkyys. Katse on siirtynyt piirun verran lähemmäs päiväkohoidon todellisesta kohderyhmää eli lapsia. Kirkkonummen pitäisikin lapsiperheiden (valta)kuntana osoittaa nykyistä parempaa ymmärrystä siitä, että erilaisilla lapsilla ja erikaisilla lapsiperheillä on erilaisia tarpeita.

Olen iloinen myös siitä, että päiväkodin jatkosta päätettäessä on käyty perinpohjaista keskustelua siitä, MITEN tällaisia lakkautuspäätöksiä tehdään, ja MITEN niistä vanhemmille tiedotetaan. Näiden prosessien hoidossa kunnassamme on vielä paljon opettelemien varaa.

hs

Pidän erittäin perusteltuna, että Höstsol saisi jatkaa.Toivon tämän osalta viisasta yhteistä päätöksentekoa lasten ja lapsiperheiden parhaaksi.

 

Diskussion med Pekka Poutanen om Kyrkslätts självständighet

Jag diskuterar med Pekka Poutanen om kommunsammanslagning – eller inte – i Radio Vega : http://arenan.yle.fi/radio/1862856

Toinen erä

Toinen valtuustokokous on takana, ja vielä hieman uuvuttaa. Tunnelma oli sen verran riehakas, että kokous keskeytettiin pari kertaa.

Kokouksessa käsiteltiin kunnan lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Sisällöltään lausunto oli odotetun varautunut, ja se oli epäilemättä näiltä osin enemmistön mieleen. RKP:n ryhmämme esitti  muutamia täsmennyksiä, jotka kuitenkin valitettavasti kohtaisivat vastarintaa. Halusimme poistaa epämääräisiä viittauksia metropolialueeseen, jota vastaus ei koskenut. Halusimme painottaa että kielilakia tulee noudattaa. Olisimme myös lisänneet toteamuksen siitä, että Siuntion ja Inkoon kanssa Kirkkonummi muodostaisi noin 50000 asukkaan kunnan. Tämä luku on esitetty SOTE-alueen muodostamisen ehtona. Varsinkin kielilakiviittauksen kohtaama vastustus ihmetytti – sitä luulisi että lain noudattamista vaativa kirjaus ei voisi olla ristiriitainen asia.

No, neljän vuoden aikan ehtii epäilemättä tulla muitakin pettymyksiä..

Jätin yhdessä Minna Hakapään (vihr) kanssa kokouksen yhteydessä alla olevan valtuustoaloitteen. Se sai ilahduttavasti 38 allekirjoitusta, ja se luvattiin tuoda käsiteltäväksi toukokuun kokoukseen.

Jos kaikki sen allekirjoittaneet äänestävät toukokuussa säilyttämisen puolesta, niin Höstsol jatkaa. Äänestyskäyttäytymisestä ei kuitenkaan ole takeita.

Maanantain kokouksessa esitettiin päivähoitoselvityskeskustelun lomassa perättömiä väitteitä Höstsolin säilyttämisen aiheuttamista talousseuraamuksista. Ellei sitten ajattele että vaihtoehtoinen kustannus on 0€, että lapset jätettäisiin ilman hoitopaikkaa. En kuitenkaan millään usko, että se oli näitä näkökantoja esittäneiden valtuutettujen ajatus. No, mene ja tiedä.

Toukokuussa pitää varmistaa, että esitetyt numerot ovat oikeat.

Höstsolin valtuustoaloite

Höstsol är ett finskspråkigt kommunalt daghem i Jorvas för 12 barn. I samband med budgetbehandlingen i fullmäktige den 15.12.2012 beslöt fullmäktige att stänga daghemmet utan diskussion. Föräldrarna till barnen i daghemmet fick inte information om stängningen.

I samband med detaljplaneringen av Västra Jorvas kommer det att planeras nya tomter för 40000 våningskvadratmeter. Detta motsvarar ungefär 250 nya bostäder. Antalet barn i daghemsålder kommer att öka i Jorvas, och inget nytt daghem planeras för området.

Verksamheten i Höstsol är inte dyr. På basen av den utredning som delgetts kommunstyrelsen är Höstsol billigare än ett gruppfamiljedaghem i genomsnitt (BS 2011, se bilaga), men en aning dyrare än ett stort 105-barns daghem.

Höstsol är beläget så att man når det även om man inte äger en bil. Således skulle många familjers vardag försvåras märkbart om verksamheten flyttas från Höstsol.

Höstsol har inte haft några problem med att få tillräckligt med barn. Både barnen, föräldrarna, och daghemspersonalen har varit nöjda med verksamheten. Höstsol behövs – Kyrkslätt måste kunna erbjuda alternativ till vård i stora enheter eftersom olika barn och familjer har olika behov.

Höstsols verksamhet bör fortsätta och denna motion bör behandlas som brådskande. Vi föreslår även att 3 av de vakanser som planerats för Masaby daghem inte besätts och att dessa tre personalresurser används i Höstsol På så sätt skapas inte nya personalkostnader i detta skede. När barnmängden i Masaby daghem senare växer ökas personalmängden i Masaby daghem.