Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 budjetin palautekeskustelussa 15.12.2020

Arvoisa puhemies,

OECD julkisti Suomea koskevan maaraporttinsa viime torstaina. Analyysin johtopäätökset eivät ole yllättäviä, ja raportissa käsitellään paljon samoja kysymyksiä kuin mitä valtiovarainvaliokuntakin budjettimietinnössään tuo esiin.
Kyse on tutuista kipukohdista: valtio velkaantuu ja työllisyysaste jää jälkeen. Tämä viesti on otettava vakavasti. Vaikka tämänhetkisessä koronatilanteessa meillä ei juuri ole talouspoliittisia vaihtoehtoja, meidän on kyettävä nopeasti rakentamaan uskottava ja konkreettinen polku julkisen talouden tasapainottamiseen.

Koska siitä, arvoisa puhemies, mitä nyt vaaditaan, vallitsee suuri yksimielisyys. Meidän on pidettävä talous toiminnassa ja noustava aallonpohjasta.

On hyvä huomata, että oppositio on samaa mieltä tästä asiasta, vaikka toisenlaisiakin äänenpainoja on ollut havaittavissa silloin kun se on tuntunut tarkoituksenmukaiselta.

Mutta yksityiskohdissa on eroja.

On selvää, että meidän ei nyt tule tehdä rajuja leikkauksia vanhustenhuoltoon eikä koskea tulevien eläkeläisten eläkkeisiin, kuten Kokoomus on esittänyt.

Ei ole myöskään järkevää heikentää tuntuvasti maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua Suomeen, kuten Perussuomalaiset on esittänyt, tai kyseenalaistaa meidän kansainvälisiä velvoitteitamme tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

Tai kuvitella, että voisimme sekä ottaa vastaan EU:n elpymispanostuksia että jättää oman osuutemme maksamatta, kuten Kristillisdemokraatit vaikuttavat ehdottavan.

Ärade talman,

När det gäller arbetslösheten bland de som är över 55 år kan vi inte slå oss för bröstet. Det är synd att arbetsmarknadsparterna inte kom till en gemensam syn i frågan och nu är det upp till regeringen att fatta beslut. Det system vi har idag leder otvetydigt till åldersdiskriminering och ojämlikhet. När vi uppehåller incitament till att inte hålla kvar de äldre i arbete, att inte satsa på dem, skjuter vi oss själva i foten.

SFP och Svenska riksdagsgruppen vill se reformer som ökar flexibiliteten. För att kunna finansiera välfärdsstaten måste vi hålla sysselsättningsgraden så hög som möjlig. Vi bör avskaffa behovsprövningen av utländsk arbetskraft. Vi behöver en reform som möjliggör lokala avtal och som samtidigt stärker förtroendet på arbetsplatsen. Det senare kunde ske till exempel genom att ge arbetstagarna en roll i företagens ledning, via exempelvis en styrelseplats. Det skulle gagna alla.

Arvoisa puhemies,

Valtiovarainvaliokunta tuo mietinnössään esiin mielenterveyden ongelmat. Niillä on merkitystä julkisen talouden kannalta, koska mielenterveyden häiriöistä on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Vuonna 2018 julkistetun terveysraportin mukaan mielenterveysongelmien suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden korkeimpia, jopa 5,3 prosenttia BKT:stä, eli noin 11 miljardia euroa vuositasolla. Koska avuntarve on lisääntynyt entisestään koronaepidemian aikana, on ehdottoman välttämätöntä parantaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoidon saatavuutta, kuten valtiovarainvaliokunta lausumassaan korostaa.

Ärade talman,

I regeringsprogrammet är målet att Finland ska vara klimatneutralt 2035. I budgetpropositionen 2021 reserveras omkring 2,1 miljarder euro för klimatåtgärderna, vilket är ungefär lika mycket som 2020 och cirka 534 miljoner euro mer än i ordinarie budgeten för 2019. Vi ska i synnerhet minska utsläppen från trafiken, vi ska förbättra kollektivtrafiken. Vi värnar om den biologiska mångfalden. Vi ökar användningen av förnybar energi och främjar cirkulär ekonomi.

Arvoisa puhemies,

Mietinnössään valtiovarainvaliokunta vaatii, että sukupuolivaikutusten arviointia tulisi parantaa ministeriöiden budjettiprosesseissa. Varsinkin työllisyyspolitiikkaa tulee arvioida sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole aivan yksinkertaista mutta sitäkin tärkeämpää. Tämä on mitä suurimmassa määrin kilpailukykykysymys. Jos me tietoisesti ylläpidämme epätasa-arvoa edistäviä rakenteita, emme pysty toimimaan tehokkaasti. Ja tuottavuus kärsii.

Elämme haastavia aikoja. Ja vaikka tiettyjä päätöksiä usein mielellään lykätään, rakenneuudistusten tekemättä jättämistä ei voi puolustella. Oppivelvollisuutta pidennetään ensi vuonna. Se on tärkeää. Mutta kaikki perustuu siihen, että työllisyysastetta saadaan nostettua, ja tältä osin on vielä paljon tehtävää.

Adlercreutz: Allt bygger på en ökad sysselsättningsgrad – strukturella reformer behövs

Vi måste hålla ekonomin flytande och ta oss över svackan som orsakats av coronapandemin, underströk Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz i riksdagens responsdebatt om budgeten för 2021.

– Idag finns det få alternativ. Men i ett längre perspektiv måste den offentliga ekonomin fås i balans. Våra stora problem är den ökande statsskulden och en sackande sysselsättningsnivå. För att kunna finansiera välfärdsstaten måste vi hålla sysselsättningsgraden så hög som möjlig. SFP och Svenska riksdagsgruppen vill se reformer som ökar flexibiliteten. Vi bör avskaffa behovsprövningen av utländsk arbetskraft och vi behöver en reform som möjliggör lokala avtal, säger Adlercreutz.

Adlercreutz betonade även vikten av mer jämlikhet och välmående i arbetslivet.

– Arbetslöshetsnivån för de som är över 55 år är inte något vi kan vara stolta över. Det system vi har idag leder otvetydigt till åldersdiskriminering och ojämlikhet, och vi måste hitta en lösning till det. Detsamma gäller välmående i arbetslivet överlag – psykiska problem har blivit den vanligaste orsaken till att sjukpensionera sig. Här behöver vi förebyggande åtgärder och bättre tillgång till vård.

– Det här är utmanande tider. Och även om vissa beslut ofta gärna flyttas framåt, finns det ingen ursäkt för att inte göra strukturella reformer. Nästa år höjs läroplikten. Det är en stor sak. Men allt bygger på en ökad sysselsättningsgrad, och här återstår ännu en del att göra.

Adlercreutz: Viktiga satsningar på ungas företagsamhet och export

Svenska riksdagsgruppens ordförande och medlem i finansutskottet Anders Adlercreutz är mycket nöjd över de satsningar som finansutskottet gör på ungas företagsamhet och på att främja exporten.

– Vi satsar 500 000 euro på att främja ungdomars färdigheter i entreprenörskap, ekonomi och arbetslivskompetens. Många organisationer, som till exempel Ungt Företagande, gör ett viktigt arbete för att främja företagsamhet i våra skolor runtomkring i landet. Det här anslaget ger dessa organisationer möjlighet att växa. Det är viktigt att våra ungdomar får möjlighet att lära sig färdigheter som behövs senare i livet, säger Adlercreutz.

– Tilläggsanslagen till Finsk-svenska handelskammaren och andelslaget Viexpo för att främja exporten är speciellt viktiga i dessa ekonomiskt utmanande tider. Finland är ett exportberoende land och därför är det centralt att vi främjar verksamhet som hjälper våra företag att hitta ut till den internationella marknaden.

Finansutskottet har i dag godkänt sitt betänkande om nästa års statsbudget. I samband med den fördelades även de så kallade julklappspengarna, en extra budgetpott på ca 40 miljoner euro som riktas till olika ändamål som anses viktiga.

Adlercreutz och Rehn-Kivi nöjda med finansutskottets extra anslag: Viktiga trafikleder, stöd för unga företagare och yrkesfiskare finns med på listan

Viktiga trafikprojekt i Nyland och Österbotten avancerar. Det blev klart på fredagen då riksdagens finansutskott godkände listan på de projekt som får medel från den extra pott på cirka 40 miljoner som finansutskottet fördelar.

I Nyland förbättras Fagerviksvägen, riksväg 51 ska få belysning på sträckan Ingå-Karis och cirka 40–50 kilometer cykelvägar i Helsingforsregionen ska få ny beläggning. I Österbotten får Vasa hamnväg planeringsanslag och en helt ny lättrafikled byggs i Kronoby.

Världsnaturarvet vid Kvarken får anslag för att bygga ut vandringsleder.

–  Det här är alla värdefulla lokala projekt som nu fås igång, säger riksdagsledamöterna Anders Adlercreutz och Veronica Rehn-Kivi som har varit SFP:s förhandlare i finansutskottet.

SFP har arbetat för att flera organisationer ska få tilläggsanslag. Kvinnoorganisationernas anslag höjs till samma nivå som i år. Anslag beviljas även för organisationen för exportfrämjande, Viexpo och Finsk-svenska handelskammaren.

Yrkesfiskarnas förbund får sitt anslag fördubblat. Restaureringen av museiskeppet Vega i Jakobstad får ett lika stort anslag som ifjol. Inom lantbruket stöds 4H-verksamheten. Också företagarfostran för unga får stöd.

– Tanken med den här processen i finansutskottet är att hitta enstaka strategiskt ömma punkter som skulle vinna på extra satsningar. Exempelvis med de här kännbara vägsatsningarna i västra Nyland tror vi att hela regionen kan få ett lyft. Samtidigt kan vi fortsätta stödja exportsatsningar framför allt till Sverige, säger Anders Adlercreutz.

Rehn-Kivi lyfter fram arbetet för att bekämpa familjevåld och våld mot kvinnor i enlighet med Istanbul-avtalet.

– Också befrämjandet av åtgärdsprogrammet att förhindra könsstympning av flickor och kvinnor uppmärksammas i budgeten med ett tilläggsanslag på 100 000 euro, vilket är mycket välkommet, säger hon.

Riksdagens finansutskott presenterar sitt budgetbetänkande på en presskonferens idag kl. 12 som streamas på riksdagens hemsidor.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi tyytyväisiä valtiovarainvaliokunnan lisämäärärahoista:  Listalla tärkeitä liikenneväyliä, tukea nuorille yrittäjille sekä ammattikalastajille

Tärkeät liikennehankkeet Uudellamaalla ja Pohjanmaalla etenevät. Tämä varmistui perjantaina, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi listan projekteista, joille myönnetään varoja valiokunnan jakamasta ylimääräisestä noin 40 miljoonan euron potista.

Uudellamaalla Fagervikintietä parannetaan, kantatie 51:lle saadaan tievalaistus välille Inkoo-Karjaa ja Helsingin seudulla noin 40–50 kilometriä pyörätietä saa uuden päällysteen. Pohjanmaalla vientiteollisuuden näkökulmasta tärkeälle Vaasan satamatielle myönnetään suunnittelumäärärahaa ja Kruunupyyhyn rakennetaan aivan uusi kevyen liikenteen väylä.

Merenkurkun maailmanperintökohteelle ohjataan määrärahoja vaellusreittien laajentamiseen.

– Nämä ovat kaikki arvokkaita paikallisia hankkeita, joita nyt voidaan edistää, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi sanovat. He ovat toimineet RKP:n pääneuvottelijoina valtiovarainvaliokunnassa.

RKP on ajanut lisärahoitusta monelle eri organisaatiolle. Naisjärjestöjen määräraha nostetaan tämän vuoden tasolle. Määrärahoja myönnetään myös vienninedistämisen parissa toimivalle Viexpolle sekä Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille.

Suomen Ammattikalastajaliiton määrärahat kaksinkertaistuvat. Maataloudessa tuetaan 4H-toimintaa. Myös nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen edistäminen saa tukea.

– Tämän prosessin ajatuksena valtiovarainvaliokunnassa on löytää yksittäisiä strategisesti herkkiä kohtia, jotka hyötyisivät lisäpanostuksista. Uskomme, että näillä tuntuvilla tiepanostuksilla Länsi-Uudellamaalla annamme koko alueelle piristysruiskeen. On myös äärimmäisen tärkeää, että voimme tässä tilanteessa jatkaa viennin tukemista varsinkin Ruotsiin, Adlercreutz sanoo.

Rehn-Kivi nostaa esille Istanbulin sopimuksen mukaisen työn naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

– Myös tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman edistäminen huomioidaan budjetissa 100 000 euron lisämäärärahalla. Tämä on erittäin tervetullutta, Rehn-Kivi sanoo.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee budjettimietintönsä tiedotustilaisuudessa tänään klo 12. Tilaisuus lähetetään suorana eduskunnan verkkosivuilla.

Meidän on oltava muutos, jota etsimme

Tällä hetkellä häntä ohjaa koiraa, kiistelemme keinoista ja puolustamme etuja, ymmärtämättä täysin kirkkaasti kokonaiskuvaa ja sitä, mitä rahoilla pitäisi tehdä ja millä aikavälillä. Syntyy lillukanvarsikeskustelua, joka vie meitä yhtä paljon taakse- kuin eteenpäin.

Eduskunnan täysistunnossa pitämässäni puheessa korostin sitä, että Suomi on selvinnyt kuluneesta puolesta vuodesta kohtalaisen pienillä vaurioilla. Tämä pitää paikkansa. Tämän blogin myötä haluan siirtää katseen tulevaisuuteen. 

Harjoittelusta tositoimiin

Suhtaudun menneisiin kuukausiin harjoitusleirinä: Olemme harjoitelleet kriisissä toimimista niin koulujen, työpaikkojen kuin terveydenhuoltojärjestelmämme näkökulmasta. Olemme keksineet keinoja pitää yllä ihmissuhteita tilanteessa, jossa normaali kanssakäyminen on rajoitettua. Olemme oppineet lisää viruksesta ja sen käyttäytymisestä.

Tämä kaikki on vaatinut paitsi hermoja myös puhdasta rahaa. Olemme velkaantuneet merkittävästi ostaessamme aikaa ja toimintakykyä. 

Nyt harjoitusleiri on lopussa ja meidän on otettava vastaan seuraava, mahdollisesti ensimmäistä iskua huomattavasti kovempi tälli. Skenaario, jossa virus leviää vielä aiempaa aggressiivisemmin ja jossa perinteistä teollisuutta harjoittavien yritystemme tilauskirjat jatkavat ohenemistaan, on täysin mahdollinen. Sanon tämän, vaikka mielelläni kauppaisinkin toisenlaista näkymää.

Tällaisessa tilanteessa mitataan kansakunnan kykyä yhteistoimintaan. Nostan tämän toistuvasti esille, sillä monet historialliset tapahtumat osoittavat, että asenne ja tahtotila vaikuttavat kriisistä selviämisen lopputulokseen.

Yhteistoiminta kumpuaa halusta ymmärtää toista

Olen itse yrittäjä ja olen naimisissa yrittäjän kanssa. Eläydyn ja samaistun kymmenien ja satojen tuhansien yrittäjien elämään.  Viiden lapsen isänä olen saanut toimia erilaisissa kouluun ja harrastuksiin liittyvissä luottamustehtävissä. Niiden kautta olen nähnyt erilaisten perheiden haasteita ja ymmärtänyt, että vaikka monissa suomalaisissa perheissä asiat ovat hyvällä tolalla, on myös paljon lapsia, äitejä ja isiä, joiden asiat eivät ole kunnossa. Usein nämä ongelmat limittyvät toisiinsa muodostaen monimutkaisia vyyhtejä. Poliitikkona työskennellessäni silmäni ovat puolestaan avautuneet ymmärtämään etujärjestöjen näkökulmaa, vähemmistöjen huolia ja  isojen yritysten ratkaisuja. 

Uskon, että toisten saappaisiin astumista eli empatiakykyä on pakko harjoitella aktiivisesti. On aivan selvää, että maailmaa olisi helpointa katsoa omasta vinkkelistä. Tällaiselle asenteelle olkapäälläni istuva apina kuitenkin nauraa säälivästi; luulen, että suurin osa meistä kyllä tietää, milloin syyllistymme henkiseen laiskuuteen. 

Meissä ihmisissä on varmasti henkistä laiskuutta vakiomäärä. En rehellisyyden nimissä usko, että ihminen olisi muuttunut tässä suhteessa vuosisatojen kuluessa kovin paljoa. On kuitenkin mahdollista, että sosiaalinen media ruokkii henkistä laiskuutta: on helppo kokea hyväksyntää samanmielisten kuplassa ja elää omia näkemyksiä vahvistaen sen sijaan, että kyseenalaistaisi niitä. Kriisin keskellä haluan nostaa esille huoleni tällaisen ilmiön tuhoisuudesta.

Oppositiopolitiikka on parlamentarismin tae

Hyvä oppositiopolitiikka kyseenalaistaa hallituksen tekemisiä: se repii auki päätöksenteon perusteet ja vaatii lisäselvityksiä. Se puuttuu asioiden vaillinaiseen valmisteluun ja prosessien ontumiseen. Se nostaa esille vaihtoehtoja, joita hallitus ei näe. Oppositiopolitiikka on parlamentarismin toteutumisen tae.

Tällä hetkellä politiikka on valitettavan usein henkilöihin menevää. Oppositio syyllistyy asioiden vaillinaiseen valmisteluun ja käyttää opponoidessaan tarkoitushakuisesti kontekstista irrotettuja tai joskus jopa valheellisia väitteitä. Ja kyllä, sama toistuu toiseenkin suuntaan. Joku voisi tietysti kutsua tätä tavanomaiseksi politikoinniksi, mutta itse suhtaudun tällaiseen politikointiin erityisen kriittisesti yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka on kaikin puolin haasteellinen jo valmiiksi.

Päätöksentekoa pitää uudistaa 

Ihailemme Ruotsia, jonka on onnistunut synnyttämään useita kansainvälisesti merkittäviä brändejä. Ihailemme Viroa, jonka on pienestä koostaan huolimatta onnistunut synnyttämään yrittäjyydelle houkuttelevat olosuhteet. Ihailemme Islantia, jonka on onnistunut nousemaan etäisenä saarivaltiona konkurssista tekemällä useita sosiaalisia uudistuksia. Kaikkien toiminnassa on korostunut halu avata yhteiskuntaa uudenlaiselle ajattelulle ja uudenlaisille toimintamalleille. 

Myös Suomi on uuden edessä. Selvitäksemme nyt otetusta velasta, meidän on ajateltava monia asioita ja aloja uudestaan. Myös päätöksentekoa pitää uudistaa. Korkea koulutusasteemme antaa hyvät edellytykset uudistumiselle, mutta on olennaista ymmärtää, että näin syvästi velkaantuneina myös aika on rahaa. 

Uusien toimintamallien löytäminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä kaikilta markkinoilla toimivilta: työmarkkinajärjestöiltä, hallitukselta, eduskunnalta, yrityksiltä. Kaikkien on oltava valmiita ryömimään poteroistaan ja kuunneltava aidosti toistensa ajatuksia. Kaikkien on oltava valmiita näkemään uudet toimintatavat välttämättöminä. Ja ennen kaikkea: Kaikkien on oltava valmiita luottamaan siihen, että kaikki osapuolet haluavat Suomelle hyvää. Perinteinen vasemmisto-oikeisto jargon tuntuu erityisen väsyneeltä tämän tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Etenkin koska – rehellisyyden nimissä – meidän vasemmistomme ei ole erityisen vasemmalla, eikä meidän oikeistomme erityisen oikealla.

Yhdessä tuotettu visio päätöksenteon pohjaksi

Jotta uudistustyössä voidaan onnistua, meidän pitäisi koota kaikki yhteiskunnalliset toimijat yhden pöydän ääreen ja antaa tehtäväksi luoda kuva menestyvästä Suomesta. Tässä vaiheessa vain taivas on rajana; keinoista puhutaan vasta seuraavassa vaiheessa. Kysymys siis kuuluu: Millainen on se Suomi, jonka pystymme rakentamaan, jos hyödynnämme kaikki vahvuutemme täysimääräisesti?

Keinot tulevat käsittelyyn vasta vision ollessa kirkas. Olen taipuvainen uskomaan, että keinot kyllä löytyvät, sillä kukapa ei haluaisi edistää menestyvän Suomen rakentumista?

Tällä hetkellä häntä ohjaa koiraa, kiistelemme keinoista ja puolustamme etuja, ymmärtämättä täysin kirkkaasti kokonaiskuvaa ja sitä, mitä rahoilla pitäisi tehdä ja millä aikavälillä. Syntyy lillukanvarsikeskustelua, joka vie meitä yhtä paljon taakse- kuin eteenpäin.

Meillä on hyvät edellytykset menestyä

Huolimatta isosta velkataakasta – tai ehkä jopa sen ansiosta – mikään ei estä meitä menestymästä. Suomea pitäisi tarkastella Suomi Oy:nä. Harva yritys ajattelee, että yrityksen onnistumisen mahdollisuudet ovat mitättömät, vaikka tulevaisuutta rakennettaisiinkin velkarahalla. Päin vastoin, halu ja paine onnistua, ovat entistäkin kovempia. 

Kun visio on kirkas, pystymme kohdistamaan lainatut rahat oikein. Pystymme pistämään rahan poikimaan, kuten sanonta kuuluu. Kirkkaan vision rakentamiseentarvitaan kuitenkin kaikkien osaamista. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan luottamusta, ei pelon kylvämistä ja vastakkainasettelua.

Adlercreutz: Exceptionell budget i exceptionella tider

– Idag är det vår uppgift att dels hålla epidemin i styr, dels se till att så många finländare som möjligt har ett arbete att gå till imorgon.

Detta betonade Anders Adlercreutz (SFP) i sitt gruppanförande då riksdagen på onsdagen startade debatten om budgeten 2021.

Han understryker att budgeten innehåller målmedvetna steg som ska garantera att Finland är en internationellt attraktiv plats för studier, forskning och innovationer.

– Om vi ser på de faktorer som gör Finland till ett attraktivt land för utländska investerare stiger frågor som trygghet, jämställdhet, god utbildning, obefintlig korruption fram. Därför är en ansvarsfull ekonomisk politik också socialpolitik. I den här budgeten är dessa faktorer – i en mycket utmanande tid – i balans.

Enligt Adlercreutz tvingar coronakrisen till ett stort budgetunderskott. Han framhåller ändå att Finland i internationell jämförelse klarat av de ekonomiska problem som följt av coronaviruset bättre än de flesta.

För att balansera den offentliga ekonomin på sikt efterlyser han motsvarande reformer som grannlandet Sverige lyckats genomdriva tidigare.

– I Sverige reformerade man sin arbetsmarknad för tjugo år sedan. Sverige har en helt annan demografisk pyramid än vi. Sveriges sysselsättningsgrad är märkbart högre än vår och tack vare att de länge bedrivit en öppnare invandringspolitik står de inte inför samma framtidsutmaningar med en åldrande befolkning som vi gör. Med tanke på framtiden ligger Finland mycket bättre till, om vi idag lyckas göra de reformer som krävs på arbetsmarknaden för att höja sysselsättning, säger Adlercreutz.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 talousarviosta 7.10.2020

Ärade talman,
Arvoisa puhemies,

Koronakriisin seurauksena 80 000 suomalaista on menettänyt työnsä. Suomen talouden ennustetaan supistuvan noin viisi prosenttia tänä vuonna, ja monet suomalaiset ovat syystäkin huolissaan. Minäkin olen huolissani.

Nämä ovat vakavia ja synkkiä lukuja. Mutta kriisin keskellä olemme saaneet myös täysin toisenlaisen viestin, jota meidän on syytä kuunnella: Pohjoismaat ovat selviytyneet koronaviruksesta johtaneista taloudellisista vaikeuksista paremmin kuin useimmat muut maat. Ja Danske Bankin tekemän tutkimuksen mukaan Suomi oli pärjännyt kaikista parhaiten.

Tämä on erittäin hyvä arvosana hallituksen politiikalle. Vaikeana aikana olemme onnistuneet luomaan uskoa tulevaan. Budjettikirja, jota nyt käsittelemme, sisältää monia toimenpidekokonaisuuksia, jotka antavat toivoa ja uskoa lapsille, nuorille, perheille, tavallisille palkansaajille, vanhemmille ihmisille, naisille ja miehille.

Tässä tilanteessa laadimme talousarvion, jonka 10,8 miljardin euron suuruinen alijäämä on valtava. Budjettialijäämät olivat tosin yhtä suuria myös vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen. Ja huomattakoon, ettei meidän tämän hetkinen alijäämä ole yhtä suuri kuin Alankomaiden, joka kuitenkin on fiskaalisesti konservatiivinen maa.

Suomi velkaantuu nyt. Ei siksi, että me haluaisimme, vaan koska meidän on pakko. Niin, ekonomistien yksimielisen kannan mukaan: Koska meidän täytyy.

Meidän tehtävämme on nyt pitää epidemia kurissa samalla kun huolehdimme siitä, että mahdollisimman monella suomalaisella on huomenna töitä.

Ärade talman,

Om vi ser det här som en process med tre steg ser den ut så här: Första sköter vi hälsokrisen och försöker hålla maskineriet igång. Sedan stimulerar vi ekonomin. Och efter det återuppbygger vi balansen i den offentliga ekonomin.

Vi är idag med en fot i steg ett, och en fot i steg två.

Nästa års budget innehåller en bred arsenal akuta krisåtgärder. Och många satsningar på framtiden.

Energiskattereformen börjar genomföras 2021 och här sänks elskatten för industrin till EU:s miniminivå. Regeringen fortsätter halvera farledsavgifterna för att stärka exportindustrins konkurrenskraft.

Vi går också målmedvetet fram när det gäller den gröna omställningen. Budgetanslagen för att främja klimatneutraliteten och den biologiska mångfalden överstiger två miljarder euro.

För SFP är det viktigt att vi också i detta läge stärker våra rättssystem och rättsvården, samt att det styrs mer resurser för ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning.

Vi vill att Finland ska bli världens barnvänligaste land. Därför sänker vi dagisavgifterna, som också bidrar till att skapa förutsättningar för fler jobb.

För att undvika massarbetslöshet, stöder vi kommunerna. Och för att förhindra att ekonomin stängs ner igen, måste vi se till att vi har en fungerande teststrategi.

För att minska osäkerheten i samhället har regeringen reservat tillräckliga anslag för att se till att vi har vaccin åt alla, när den väl finns tillgänglig.

Vi vet att coronan drabbat sysselsättningen för unga kvinnor. Därför välkomnar vi att regeringen nu förbundit sig till att granska sysselsättningsåtgärderna även med tanke på jämställdheten mellan könen. SFP vill se ett jämställt Finland.

Arvoisa puhemies,

Me poliitikot emme saa ajatella vain nykyhetkeä. Meidän on nähtävä myös kulman taakse.

Tässä salissa on puhuttu mielellään Ruotsista. Siitä, millainen Ruotsin talousarvio on. Analyysit ovat kyllä joskus olleet puutteellisia. Mutta se kai kuuluu politiikkaan. Myös tässä talousarviossa on monia niistä panostuksista, joita Ruotsissa tehdään. Mutta on selvää, että Ruotsin liikkumavara on aivan eri luokkaa kuin meidän.

Ruotsissa työmarkkinat uudistettiin 20 vuotta sitten. Ruotsin väestöpyramidi on aivan erilainen kuin meidän. Ruotsin työllisyysaste on huomattavasti Suomen työllisyysastetta korkeampi, ja koska maa on pitkään harjoittanut Suomea avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, Ruotsilla ei ole samanlaisia väestön ikääntymisestä johtuvia tulevaisuuden haasteita kuin meillä.

Täällä Suomessa meidän olisi ymmärrettävä, että seuraava kriisi ei ehkä ole kaukana. Ja silloin olemme paljon vahvempia, jos nyt onnistumme tekemään ne uudistukset, joita tarvitaan työmarkkinoiden sysäämiseksi siihen suuntaan, joka johtaa työllisyyden parantumiseen.

Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat 31 000 uutta työpaikkaa. Eikä tämä ei ole mitään toiveajattelua. Nämä ovat valtiovarainministeriön vahvistamia lukuja.

Tarvitaan enemmän. Siksi hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat vielä 50 000 uutta työpaikkaa tämän lisäksi.

En högre sysselsättningsgrad är nödvändig – för att vi skall ha råd att satsa på utbildning. För att vi skall kunna se till att både våra barn och våra äldre har det bra.

Budgeten innehåller målmedvetna steg som ska garantera att Finland är en internationellt attraktiv plats för studier, forskning och innovationer.

Det arbetet kräver kreativitet. Inte bara i statsrådsborgen, utan i hela samhället. Därför är det viktigt att vi, också här i salen, för diskussionen om åtgärderna på ett konstruktivt sätt.

Det är berättigat att kräva åtgärder för att trygga en långsiktig hållbarhet och balans inom den offentliga ekonomin. Därför har regeringen gjort en färdplan för hållbarheten i de offentliga finanserna. Samhällets välfärd kan inte kopplas loss från företagens välfärd. Om vi inte är ett stabilt samhälle med goda framtidsutsikter är vi inte heller ett attraktivt land för företagare eller investerare.

Lopuksi, arvoisa puhemies,

Suomen houkuttelevuutta sijoittajien keskuudessa lisäävät turvallisuus, tasa-arvo, hyvä koulutus ja olematon korruptio. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Tässä haastavassa tilanteessa olemme laatineet talousarvion, jossa nämä tekijät ovat tasapainossa.

Avoin kirje oppositiolle

Hallitukselta tulee edellyttää toimia ja perusteluja päätöksille. Opposition tehtävänä on kritisoida hallitusta. Tilanteessa, joka on yhteiskunnallisesti erityisen haasteellinen, koen perusteltuna edellyttää hallituspuolueen edustajana oppositiolta kuitenkin älyllistä rehellisyyttä ja johdonmukaista otetta argumentoinnissa. 

Jos poliittinen kenttä hahmottuu vastakkainasettelujen kautta – me vastaan ne, hallitus vastaan oppositio, hän vastaan minä – niin politiikkaa on hyvin haasteellista tehdä ratkaisukeskeisesti. Noususuhdanteessa vastakkainasettelu harvoin on kohtalokasta, mutta kriisissä se voi sitä olla. 

Ja vielä kertauksen vuoksi listaus asioista, jotka tekevät juuri tästä historian ajankohdasta poikkeuksellisen vaikeasti hallittavan: 1) Ilmastonmuutos edellyttää isoa elinkeinoelämän rakennemuutosta, 2) korona lamaannuttaa tai vähintäänkin hidastaa muutenkin hitaassa kasvussa ollutta suomalaista taloutta, 3) Suomen väestö vanhenee kovalla vauhdilla, mikä kasvattaa kestävyysvajetta, 4) maailma moninapaistuu ja Kiinan rooli kasvaa, 5) luonnon biodiversiteettikriisi uhkaa ruoantuotantoa ja elämän jatkuvuutta laajemminkin.

Nämä ovat kaikki asioita, jotka ovat olleet edellistenkin hallitusten agendalla, mutteivät koskaan yhtä painavasti kuin nyt. Paine uudistua ei ole vain kansallinen, vaan sitä ajaa myös nopeasti uudistuva EU-regulaatio.

Nyt käsillä olevassa tilanteessa huomaan katsovani historiassa taaksepäin ja pohtivani tapaa, jolla vain muutamaa vuosikymmentä aiemmin veljessotaa käynyt Suomen kansa yhdisti voimansa toisen maailmansodan puhjetessa. On hetkiä, jolloin on moraalisesti erityisen arveluttavaa ajaa henkilökohtaista tai puoluekohtaista agendaa. On hetkiä, joina on perusteltua suhtautua kriittisesti politiikaan, jossa ylimielisyydestä tehdään hyve ja tarkoituksellisesta ymmärtämättömyydestä ase. Nyt on sellainen hetki.

Mistä siis käytännössä puhun?

Puhun Suomen taloudellisesta tilanteesta ja hallituksen pyrkimyksestä tehdä tasapainoisia ratkaisuja vakaan tulevaisuuden eteen. Tämä hallitus on edistänyt teollisuuden kilpailukykyä poistosäännöillä ja sähköveron alentamisella, säätänyt tuloveroasteikkoa alas päin, jättänyt koskematta pääomaverotukseen tai yhtiöiden verotukseen. Se on myös helpottanut lomautuksia ja parantanut yrittäjien sosiaaliturvaa. Juuri nyt hallitus on aikeissa kiristää työnhakuvelvoitetta ja tekee niin ikään toimia ikäihmisten työllisyyden parantamiseksi. Kaikki toimia, joita on vaikea pitää elinkeinoelämän vastaisina.

Oppositio löytää kuitenkin räksytettävää. Hallituksen budjettiesityksestä käyty keskustelu on mielestäni hyvä esimerkki tarkoituksellisen polarisaation varaan rakennetusta keskustelukulttuurista, joka ei vie meitä mihinkään. 

11 miljardia velkaa ei ole kenellekään mieluinen asia. Hallitus ei ole tehnyt velkaantumispäätöksiä kevein mielin tai äänestäjiä miellyttääkseen. Kyse on pyrkimyksestä hallita kriisiä. 11  miljardia euroa on pienempi kuin fiskaalisesti konservatiivisen Hollannin vaje, mutta todennäköisesti hieman isompi kuin Ruotsin. Ruotsissa julkisen talouden alijäämä näyttäisi kuitenkin olevan ensi vuonna reilusti Suomea isompi. Se, että muutkin velkaantuvat, ei luonnollisestikaan tee Suomen velkaantumisesta yhtään vähemmän dramaattista, mutta se kertoo siitä, ettei vaihtoehtoisten keinojen synnyttäminen lyhyessä ajassa onnistu noin vain muiltakaan hallituksilta. Olemme onnistuneet viruksen torjunnassa hyvin. Niin hyvin, kuin voi mielestäni toivoa. Suomen talous on supistunut kriisin aikana vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. 

On ihan oikeutettua perätä hallitukselta jatkossa lisää toimenpiteitä, joilla varmistetaan elinkeinoelämän vahva pulssi. Oikeistopoliitikkona kuulunkin niihin, joille hyvinvointi kulkee käsi kädessä terveen yrityselämän kanssa. Samaan aikaan seuraan myös hyvin tarkalla silmällä maailman tapahtumia ja näen, mitä tapahtuu kun ekosysteemin eri osat irrotetaan toisistaan. Osaoptimoinnilla voidaan hetkauttaa pörssikursseja, mutta sillä ei välttämättä luoda kestävää kehitystä.

Jos vaikkapa mietitään, mikä tekee Suomesta ulkomaalaisten sijoittajien näkökulmasta houkuttelevan maan, on yhteiskunnallinen tasa-arvo ja tasapaino, hyvä koulutus, turvallisuus ja korruption olemattomuus merkittäviä asioita. Tästä syystä vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Ennen kaikkea haluan oman puolueeni tekevän politiikkaa, jota leimaa pitkän aikavälin kestävään kehitykseen sitoutuminen. Pikavoitot ovat huijausta, trumpismia.

Tänä vuonna hallitus joutuu lainaamaan yhteensä lähes 20 miljardia euroa. Se on todella paljon. Isolle yleisölle on reilua tehdä selväksi, että tämä johtuu jostain muusta kuin täydellisestä talouden mekanismien ymmärtämättömyydestä, kuten oppositio asian haluaa ilmaista. Totuus on, että iso osa valtion velasta on seurausta verotulojen äkillisestä pudotuksesta koronan lamaannutettua talouden. Osa taas on seurausta siitä, että hallitus on tässä tilanteessa tukenut voimakkaasti yrityksiä. Se on siis tehnyt juuri sitä, mitä yritykset ovat siltä toivoneetkin. Tuen suuntaamista voi tietysti halutessaan kritisoida ja tämä on asia, josta pitääkin käydä avointa ja rakentavaa keskustelua. Olemme viisaampia nyt jaettujen tukien taloutta elvyttävistä vaikutuksista vasta vähän pidemmällä aikavälillä.

Paitsi että oppositio on etääntynyt asiapohjaisesta argumentoinnista, sitä voi mielestäni ihan aiheellisesti kritisoida myös epäjohdonmukaisuudesta. Se on peräänkuuluttanut vuoron perään niin lisärajoituksia kuin niiden purkamista. On myös syytetty hallitusta koronan levittämisestä, kun Uudenmaan sulku purettiin. On jopa toivottu Uuden-Seelannin mallin mukaista viruksen tukahduttamista. Nyt jälkeen päin on helppo todeta, ettei se ehkä kuitenkaan olisi ollut oikea väylä. Uudessa-Seelannissa talous on sukeltanut toistakymmentä prosenttia.

Kriisissä on äärimmäisen vaikea tehdä oikeita päätöksiä. Tilanteen ollessa päällä on usein vain tehtävä paras valistunut arvaus. Mutta isossa kuvassa valinnat ovat olleet – kompastumisista ja välillä epäselvästä viestinnästä huolimatta – uskoakseni oikean suuntaisia. 

Mutta palatkaamme vielä hetkeksi ensi vuoden budjettiin. Kuten jo yllä totesin, alijäämä on äärimmäisen vakava asia ja talous tulee saada mahdollisimman nopeasti tasapainoon. Juuri tähän vaadittavassa työssä tarvittaisiin nyt ennennäkemättömän rakentavaa yhteistyötä sekä poliittisten puolueiden että työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kesken. Jopa sen tason yhteistyötä, että se voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa kokea koko kolmikannan rakennemuutoksena. Maailma muuttuu ja parhaiten pärjäävät ne kansat, jotka luovat nahkansa muutoksessa nopeiten. Kekseliäisyyttä tämä vaatii ja olisi naiivia kuvitella, että tämä kekseliäisyys asuisi yksin hallituksessa. Voin luvata, että näin kuvittelevat saavat pettyä ikuisesti. Mutta hallitus voi toimillaan kiirehtiä tai hidastaa rakenneuudistusta.

Millaista rakenneuudistusta sitten itse peräänkuulutan? Mitä lupaan omille äänestäjilleni? No ensinnäkin lupaan, että minulla on 20 henkilöä työllistävänä yrittäjänä kirkas käsitys siitä, missä työpaikkoja synnytetään. Niitä synnytetään yrityksissä. Meidän suomalaisten hyvinvointi syntyy menestyvissä yrityksissä työskentelevien ihmisten työstä. 

Rakenneuudistuksen suhteen on aiheellista kysyä, millaisissa yrityksissä tulevaisuuden työpaikat asuvat. Oma arvioni on, että ne asuvat luovassa taloudessa, pitkälle jalostetussa metsäteollisuudessa, pitkälle jalostetussa maataloudessa, clean techissä, digitaalisia ratkaisuja tuottavissa yrityksissä sekä perinteisemmissä, mutta pitkälle automatisoiduissa teollisissa yrityksissä mm. konepajateollisuudessa. Lisäksi tarvitaan hyvin digitalisoitua kolmatta sektoria, joka aiempaa tehokkaammin hoidettuna pystyy suuntaaman ihmistyövoiman inhimilliseen hoivaan ja vaativaan koulutukseen.

Yhteenvetona: itselleni mieluinen politiikka tunnistaa ekosysteemin moniulotteisuuden ja kompleksisuuden. Se näkee, mitä isossa kuvassa tapahtuu (vrt. lista megatrendeistä) ja luo kaikille yhteiskunnan aloille ja toimijoille mahdollisimman hyvät edellytykset uudistua ja innovoida. Poliittisen keskustelun äänensävy voi joko voimaannuttaa tai lamaannuttaa. Tästä tosiasiasta jokaisen poliitikon on syytä kantaa vastuuta. 

Adlercreutz: Underskottet är oundvikligt men måste tas på allvar

Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz är nöjd med den helhet som regeringen tagit fram under budgetrian. Adlercreutz understryker vikten av att nu locka investeringar till Finland och satsa på åtgärder som gör arbetsmarknaden både smidig och jämställd för att öka sysselsättningsgraden.

– Underskottet på 10,7 miljarder är massivt, men det är något som helt enkelt inte kan undvikas om vi vill komma igenom coronakrisen, som fortsättningsvis starkt påverkar Finlands ekonomiska utsikter. Vi måste stöda företagen, coronatesta mera och hjälpa kommunerna. Men underskottet får inte bestå. Nu är det viktigt att tänka ett steg vidare och satsa på omfattande åtgärder för att få ekonomin i balans och höja Finlands konkurrenskraft. Vi måste skapa ett gynnsamt investeringsklimat. Här är energiskattereformen som bland annat kraftigt sänker industrins elkostnader i en avgörande roll, säger Adlercreutz.

Regeringen har tagit fram ett sysselsättningspaket som siktar på att skapa 31 000–36 000 nya arbetstillfällen.

– Sysselsättningsåtgärderna är helt avgörande för att vi skall få Finland på fötter igen efter krisen. Regeringen har nu tagit fram många konkreta förslag för att höja sysselsättningsgraden, bland annat åtgärder gällande pensionsslussen och en modell för individuell jobbsökning där arbetslösa får stöd i arbetssökandet – den så kallade nordiska modellen. Men arbetet tar inte slut här. Vi måste komma vidare med möjliggörandet av lokala avtal och många andra åtgärder. Arbete är det bästa socialskyddet man kan ha, och därför är det av yttersta vikt att vi satsar på att öka på både utbudet och efterfrågan av arbetskraft.