Adlercreutz: Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin

– Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on joka tapauksessa nykyistä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi, ilmastofiksumpi, yritysystävällisempi ja parempi paikka elää.

Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheenvuorossaan tiistaina eduskunnan palautekeskustelussa valtion ensi vuoden talousarviosta.

– Laitamme vientiväylämme kuntoon teihin ja rautateihin panostamalla. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin, ja rata auttaa myös kotimaisen teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Adlercreutz korosti työllistämistoimia ja viennille tärkeitä kansainvälistymispalveluja.

– Vienti vaatii tutkimuksen, innovaatioiden ja teiden lisäksi muutakin. Merkittävien tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi on tärkeää panostaa myös kansainvälistymispalveluihin. Siksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja vienninedistämisosuuskunta Viexpon määrärahoja korotetaan tuntuvasti.

Lisäksi hän alleviivasi tasa-arvon parantamisen merkitystä kilpailukyvylle.

– Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei ole kilpailukykyinen. Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei käytä resurssejaan tehokkaasti. Tällä hallituskaudella tasa-arvotyötä edistetään monin tavoin, ja ministeri Blomqvistin johdolla on jo ryhdytty moniin toimenpiteisiin, Adlercreutz sanoi.

Adlercreutz tyytyväinen budjetin lisäpottiin: määrärahoja Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle ja lukutaidon parantamiseksi

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, valtiovarainvaliokunnan jäsen, on ollut mukana neuvottelemassa hallituksen budjetin lisäpotin jakamisesta.

– Neuvottelut sujuivat positiivisessa hengessä ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sanoo Adlercreutz.

Lisäpotista jaetaan 250 000 euroa Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle yrittäjyystaitojen tukemiseksi.

– Nuori Yrittäjyys on hieno ohjelma, joka on pienessä ajassa onnistunut aktivoimaan ison osan vanhemmista koululaisista yrittäjyyden pariin. Ohjelman kautta on luotu satoja projekteja ja panostus Nuori Yrittäjyys-ohjelmaan on askel eteenpäin ohjelman levittämiseksi useampaan kuntaan ja kouluun, sanoo Adlercreutz.

Kotimaisen viennin tukemiseksi Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja osuuskunta Viexpo saa myös merkittävän korotuksen määrärahoihinsa.

– Kun meillä on näin suuria investointeja tutkimukseen ja kehitykseen on erittäin tärkeää, että panostamme myös kansainvälistymispalveluihin, sanoo Adlercreutz.

Lisäresursseja kohdistetaan myös naisjärjestöille, perheväkivallan ehkäisytyöhön, useaan tiehankkeeseen ja nk. lukutaitoa edistäviin tarkoituksiin, kuten kansallisen lukutaitostrategian kehittämiseksi.

– Lastemme lukutaito on heikkenemässä ja erityisesti ja nuoret lukevat yhä vähemmän. Kirjojen lukemisen kynnystä on madallettava, joten hankkeen tukeminen on omiaan tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Adlercreutz.

Hallituksen budjetin lisäpotti on osa tarkentavaa talousarvioesitystä 2020. Vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa valmistuu viikolla 51.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Eestinkylätie saa uuden päällysteen

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ehdottaa mietinnössään ensi vuoden talousarviosta, että Eestinkylätie Kirkkonummella saa uuden päällysteen. Eestinkylätien liikennemäärät ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, mikä on johtanut tien vakavaan kulumiseen. Valtiovarainvaliokunnan työhön osallistuneet kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP) ja Veronica Rehn-Kivi (RKP) iloitsevat päätöksestä.

– Tien varrella sijaitsevat muun muassa kunnan suosittu ulkoilualue, maatilakauppa ja kotieläinpuisto. Tie on kovassa käytössä, mikä on johtanut sen murentumiseen ja aiheuttaa nyt ison turvallisuusriskin autoilijoille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Olen nostanut ongelman esiin jo aikaisempina vuosina ja on ilahduttavaa, että tie vihdoin korjataan ruotsalaisen eduskuntaryhmän aloitteesta, Rehn-Kivi sanoo.

Uudenmaan ELY-keskuksen kartoituksen mukaan Eestinkylätie Kirkkonummella kuuluu kaikkein huonoimmassa kunnossa oleviin teihin.

– Aikaisemmin tänä vuonna hoidettiin iso osa Porkkalantiestä. Nyt töitä jatketaan Eestinkylätiellä, mikä ei ole päivääkään liian aikaisin. Rikkinäinen päällystys ja lukuisat kuopat tekevät nyt tiestä suorastaan vaarallisen, ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Adlercreutz sanoo.

Eduskunta äänestää talousarvioaloitteista ja hyväksyy hallituksen esitykset talousarviosta ensi viikolla.

Adlercreutz: Perussuomalaisten varjobudjetti ei mikään todellinen varjobudjetti

-Perussuomalaisten varjobudjetti ei ole varjobudjetti. Se on poliittinen toivepaperi maailmasta, jota ei ole olemassa. Se on vastuutonta toimintaa isoimmalta oppositiopuolueelta.

Ryhmäpuheenjohtaja Adlercreutz (RKP) oli hyvin kriittinen kommentoidessaan oppositioryhmien vaihtoehtobudjetteja eduskunnassa keskiviikkona.

-Jotta voisimme käydä hedelmällistä keskustelua vaihtoehtobudjeteista tulisi niiden perustua talouden realiteetteihin. Perussuomalaisilla ei ole numerot oikein eivätkä ehdotetut toimet ole toteuttamiskelpoisia. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa olisi sekä naiivia että vastuutonta tasapainottaa valtiontalous häikäilemättömillä leikkauksilla, jotka kohdistuvat kaikkeen maahanmuuttoon liittyvään, Adlercreutz sanoo.

Kokoomuksen varjobudjetin painotusta työllisyysvaikutuksiin hän piti itsessään hyvänä. Moni heidän esittämistään toimista löytyy hallitusohjelmasta. Adlercreutz katsoo kuitenkin että kokonaisuus ontuu.

-Kokoomuksen varjobudjetin vaikutus on se, että se aiheuttaa ongelmia monen ihmisen arkeen. Samalla aiheutetaan eläkeläisköyhyyttä tulevaisuudessa. Sitä ei millään tavalla voida nähdä kestävänä ratkaisuna. Tämän päivän pätkätyöläisillä olisi vaikeaa myös heidän eläkepäivillään, sillä kokoomuksen ehdotuksena on poistaa eläkkeiden kertyminen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies,
Eduskunta päättää ensi vuoden talousarviosta eurooppalaisittain huolestuttavassa tilanteessa. Luemme huonoja uutisia Suomen syntyvyydestä, ja maallamme on edessään demografisia haasteita. Väestö ikääntyy ja lapsia syntyy vähemmän. Syrjäytyminen ja epätasa-arvo ovat todellisia ongelmia. Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme kunto heikentynyt. Monet suomalaisyritykset kärsivät työvoimapulasta. Investointitaso on alhainen, ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miten planeettamme voi sitten kun he ovat aikuisia. Samalla poliittinen keskustelu on kärjistynyt, ja vastakkainasettelua pahentavia uhkakuvia luodaan ilman faktapohjaa.

Nämä haasteet ovat meille tuttuja. Ongelmat olivat hallituksen tiedossa sen sopiessa hallitusohjelmasta, johon tämä hallituksen ensimmäinen talousarvio pohjautuu.

Arvoisa puhemies,
Tämän hallituksen koulutuslupaus pitää. Hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla. Palautamme subjektiivisen oikeuden täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen ja pienenämme ryhmäkokoja.

Teemme perhevapaauudistuksen, joka pitkälti vastaa tasa-arvojärjestöjen pitkään ajamaa mallia. Tämä helpottaa perheiden arkea, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös perheen perustamisen kynnystä.

Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea.
Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat. Sen takia helpotamme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle, että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua.

Nämä ovat muutoksia, joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat.

Arvoisa puhemies,
Hallitus on päättänyt laatia yritysstrategian, ja olemme sitoutuneet konkreettisiin edistysaskeliin, joiden avulla työmarkkinoille saadaan kaivattua joustoa.
Hallitus kannustaa yrityksiä investoimaan ottamalla käyttöön kaksinkertaiset poistot neljän vuoden ajaksi. Tämä on selvä signaali siitä, että nyt kannatta investoida. Lisäksi yrityksille tarjotaan 50 prosentin ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille.

Myös tuntuvat panostukset mielenterveysongelmien hoitoon luovat edellytyksiä entistä paremmalle työelämälle. Myös oikeushuolto saa tarvitsemansa lisäpanostukset.

Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto ovat selvät.
Ja se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulee heille sellaisen antamaan.
Verotuksen osalta etsitään sellaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti edistää meidän ilmastotavoitteitamme. Nopeutamme fossiilisista polttoaineista luopumista, mutta sen tulee tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Siksi hallitus kompensoi polttoaineveron korotuksen pieni- ja keskituloisille suunnatuilla verohelpotuksilla.

Tuleva energiaverouudistus parantaa maamme teollisuuden kilpailukykyä samalla, kun se tukee fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä siihen, että talousarvioesityksessä keskitytään myös maaseutuelinkeinojen kannattavuuteen.
Maamme kaksikielisyyden kannalta voidaan mainita monta hyvää asiaa. Talousarviossa on muun muassa määräraha kansalliskielistrategian päivittämiseksi, ja Folktingetin perusrahoitusta korotetaan.

Arvoisa puhemies,
Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme.

RKP on myös saanut läpi vaatimuksensa opintotuen sitomisesta indeksiin jo ensi vuodesta alkaen. Tämä vaikuttaa opiskelijoiden arkeen myös pitkällä aikavälillä. Myös yksinhuoltajaperheiden lapsilisiä ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.

Arvoisa puhemies,
Makrotasolla budjettialijäämä kasvaa noin kahteen miljardiin euroon. Se on enemmän kuin kahden aiemman vuoden noususuhdanteen aikana, mutta Suomi täyttää silti EU-sopimuksen velkakriteerin sekä tänä että ensi vuonna. Sen sijaan vaarana on, että velkasuhde alkaa kasvaa 2020-luvun alussa. Tämän estämiseksi tarvitaan kaikkia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Hallituksen on pidettävä kiinni tästä tavoitteesta, jotta julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Hallitusohjelman mukaan hallitus ei poissulje mitään toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi. Tarvitsemme tukea, palveluita ja uudenlaisia työsuhteita. Tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia ja uskoa siihen, että Suomessa on mahdollista onnistua, meillä on kykyä uudistua eikä sinun onnistumisesi ole minulta pois.

RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen siitä, että nämä tavoitteet saavutetaan. Tarvitsemme sellaista uudenlaista ajattelua ja uudistushalukkuutta, joita Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys vahvasti ilmentää.

Adlercreutz vaatii ripeitä toimia työllisyysasteen nostamiseksi: Perhevapaauudistus, nopeammat työluvat ja investoineille verohelpotuksia

RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen työllisyystavoitteiden saavuttamisesta. Ryhmäpuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan toimenpiteitä vaaditaan leveällä rintamalla.

– Teemme perhevapaauudistuksen, joka helpottaa perheiden arkea ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Me tarvitsemme nopeampia käsittelyaikoja helpottaaksemme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. On hyvä, että tarjotaan yrityksille ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille.

Ryhmäpuheessaan eduskunnan budjettikeskustelussa Adlercreutz painotti hallituksen suhtautuvan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti.

– Tekeillä on selkeä tiekartta. Ja se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme.

Adlercreutz korosti, että nykyinen hallitus pitää kiinni koulutuslupauksesta ja parantaa sosiaaliturvaa.

– Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme.

Puhe välikysymyskeskustelussa 1.10.2019

Uskon että kaikki tällä salissa välittävät taloudesta. Että kaikki täällä välittävät työllisyydestä. 

Keskustelemme nyt välikysymyksestä joka jätettiin kun hallitus oli toiminut runsaat kolme kuukautta. Elämme edellisen hallituksen budjettia – joka muuten tehtiin paremmassa suhdanteessa 1.7 miljardia alijäämäiseksi – ja tämä hallitus ei ole vielä jättänyt omaa budjettiesitystään eduskunnalle.

Mutta taloudesta on hyvä puhua siitä huolimatta – ja työllisyydestä. 

Saimme eilen kuulla heikkoja uutisia syntyvyydestä. Suomi on demografisten haasteiden edessä. Meillä on vanheneva väestö ja yhä vähemmän lapsia. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat todellisia ongelmia

Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme rapautuu. Iso osa yrityksistämme kärsii työvoimapulasta. Investointiaste on matala ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miltä maapallomme näyttää heidän ollessaan aikuisiässä. 

Ärade talman. 

Vi vet vilka våra utmaningar är. Vi har demografiska bekymmer. Våra företag hittar inte arbetskraft. Vår utbildningsnivå har sjunkit. Våra vägar är inte i skick. Utslagning är ett faktiskt, konkret problem. EU står inför stora frågeställningar och klimatförändringen hotar allas vår framtid. 

Ärade talman. Denna regering ser alla dessa problem. Och agerar för att motverka alla dessa problem. 

Arvoisa puhemies. 

Nämä ovat meidän haasteemme ja tämä hallitus tarttuu niihin. 

Me teemme koulutuksen kunnianpalautuksen. Se on koulutuslupaus joka pitää. Tämä hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla ja palautamme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Teemme vanhempainvapaauudistuksen joka pitkälti vastaa sitä mallia, jota tasa-arvojärjestöt pitkään ovat ajaneet. Tämä helpottaa perheiden arkea, se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös  perheen perustamisen kynnystä. 

Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea. 

Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat, ja helpottaa sen takia ulkomaisen työvoiman palkkausta. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua. 

Nämä ovat muutoksia joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat. 

Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto on selvä. 

Ja se joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulle heille sellaisen antamaan.

Kyllä – kaikkia toimia ei tässä budjetissa ole. Kaikki asiat eivät ole ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen ratkaistu. Mutta olkaa huoleti oppositio, lisää toimia tulee. 

Kokoomus kaipaa konkreettisia työllisyystoimia. Iso osa Kokoomuksen varsin hyvästä 16 kohdan listasta on ristiriidassa edellisen hallituksen toimien kanssa. Iso osa taas löytyy tästä hallitusohjelmasta. Toivottavasti kiitosta ja tukea siis tulee, vaikka se tänään ehkä jää uupumaan. 

Koska me edistämme paikallista sopimista, kuten hallitusohjelma linjaa. Helpotamme yritysten investointeja. Parannamme teollisuuden kilpailukykyä. Kehitämme vientiväyliä. 

On totta, että tämä hallitus ei voi odottaa vetoapua suhdanteista. Se tarkoittaa, että meidän pitää tehdä lujasti töitä saavuttaaksemme tavoitteemme. Tavoitteemme jotka luulen olevan yhteisiä. 

Ärade talman. 4 månader av arbete har vi bakom oss. Allting är inte färdigt. Mycket återstår att göra. 

Men vi är på god väg. 

Adlercreutz: Rahat kantatie 51 Kirkkonummen eritasoliittymän parantamiseen tervetulleita

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään paketin perusväylänpidon pienistä parantamishankkeista. Kantatie 51 Kirkkonummen eritasoliittymälle myönnetään 1,4 miljoonaa euroa ramppien päiden liikennevaloille. Kansanedustaja Anders Adlercreutz, RKP, on tyytyväinen, että eritasoliittymän parannukseen myönnetään rahaa.

 

– Nykyinen tasoliittymä on pahoin ruuhkautunut. Stop-merkillä varustetun risteyksen näkyvyys on huono ja jonon pää on toistuvasti moottoritiellä aiheuttaen vaaratilanteita. Liikennevaloilla ramppien päässä parannetaan liikenneturvallisuutta, Adlercreutz sanoo.

 

– Ruuhkat ovat jo pitkään olleet riesa Kirkkonummen eritasoliittymässä ja ne aiheuttavat vakavan liikenneturvallisuusriskin. Liikennevaloilla etenkin kääntymistä vasemmalle rampin päästä sujuvoitetaan, mikä on selvä parannus nykyiseen. Pitkällä aikavälillä on katsottava eritasoliittymän toimivuutta kokonaisuutena, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Hallituksen investointiohjelma on tervetullut

Hallitus esitteli tiistaina vuoden 2020 talousarvioehdotuksensa. Samalla hallitus esitti ohjelman investointiasteen nostamiseksi ja suomalaisten yritysten investointihalujen vauhdittamiseksi.

– Vahvistamme Suomen kilapilukykyä tekemällä suuria ja välttämättömiä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Lisäämällä varoja teiden kunnossapitoon kuromme umpeen korjausvelkaa ja rautateihin tehtävät panostukset auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Haluamme myös helpottaa ulkomaisen työvoiman palkkausta suomalaisiin yrityksiin tarjoamalla ulkomaisille opiskelijolle mahdollisuuden pidentää oleskelupiaan kahdella vuodella. Tämä on erittäin tervetullut uutinen yrityksillemme, sanoo Ruotsalaisen eduskuntarryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Investointiaste on Suomessa matala ja, kun tähän lisätään Saksan teollisen tuotannon lasku ja Brexitin luoma epävarmuus, on edessämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Nyt olisi tärkeää, että yritykset uskaltavat investoida tulevaisuuteen. Tuottavuutta mullistavat muutokset, kuin robotisointi, automatisointi ja keinoälyn soveltaminen vaativat kuitenkin yrityksiltä merkittäviä investointeja. On korkea aika saada käyntiin yrityksien investointihalut, koska investointien myötä syntyy myös uusia työpaikkoja, sanoo Adlercreutz.

–  Haluamme jouduttaa tärkeitä investointipäätöksiä poistokäytäntöjä kehittämällä niin, että annamme yrityksille mahdollisuuden neljän vuoden ajan tehdä kaksinkertaisia poistoja. Tämä on erittäin tervetullut muutos, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz: Emme saa vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista

Maailmanpolitiikan ja talouden nopeat muutokset saavat hallituksen tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta vaikuttamaan päivä päivältä entistä kunnianhimoisemmalta, sanoo Anders Adlercreutz, kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (RKP).

– Saksan teollisuustuotanto on laskenut vuoden toisella neljänneksellä ja Trumpin kauppasota sekä Brexit aiheuttavat epävarmuutta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta. Kaikki tämä on otettava huomioon valtion talousarviossa ja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa, Adlercreutz sanoo.

Hän viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) julkaisemaan raporttiin, jossa todetaan, että Suomen kilpailukyky on vahvistunut viime vuosina ja kilpailukykysopimuksen vaikutus on ollut suuri tähän myönteiseen kehitykseen.

– Tätä trendiä ei saa katkaista. Tiedämme kuitenkin, että kun työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät varsinkin 24 tunnin lisäys vuotuiseen työaikaan tulee herättämään paljon keskustelua, Adlercreutz sanoo.

– Olemme aikaisemminkin olleet samankaltaisessa tilanteessa. Taloudellisesti hyvinä aikoina olemme tehneet päätöksiä, jotka ovat heikentäneet maamme kilpailukykyä. Toivon, että kaikilla neuvottelupöytien ääressä istuvilla on jäitä hatuissaan ja että he tutustuvat huolella tutkimustuloksiin, Adlercreutz sanoo.

75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitsemme 60 000 uutta työpaikkaa Suomeen.

– Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme monia erilaisia toimenpiteitä. Hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei mitään toimenpidettä voi sulkea pois ratkaisuista. Oli sitten kyse aktiivimallista – jonka vaikutuksia Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) selvittää myöhemmin syksyllä julkaistavassa raportissaan – kilpailukykysopimuksesta tai muista konkreettisista toimenpiteistä on päätösten perustuttava perusteellisiin selvityksiin toimenpiteiden seurauksista. Meillä ei ole varaa omatoimisesti vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista, Adlercreutz sanoo.