Adlercreutz: Nyt tarvitaan käyttöpääomaa, ei projektirahoitusta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen lisätalousarvion. Talousarvio pitää sisällään laajan taloudellisen avustuspaketin suomalaisille yrityksille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä kyseessä on hyvä alku. On kuitenkin todella tärkeä hahmottaa yritysten akuutin kriisin eri ulottuvuudet: suurin osa yrityksistä tarvitsee projektirahoituksen tai lainantakausten sijaan nopeaa apua käyttöpääomakriisiin, Adlercreutz jatkaa.

Moni teollisuusyritys on tilanteessa, jossa varastot ovat pullollaan, kysyntä minimaalista ja ostovelat maksettavana. Monet näistä yrityksistä ovat vientivetureitamme. Meidän on taattava näiden yritysten jatkuvuus, jos mielimme pitää hyvinvointiyhteiskunnastamme kiinni. Käyttöpääoma on varmistettava ja se on varmistettava nopeasti.

Kun tiistaina saimme lisätalousarvion valiokuntaan puhuimme huomattavasti pienemmästä summasta kuin mihin päädyimme. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli selväksi, että akuutti tarve on merkittävästi suurempi. Tämä näkyy nyt valiokunnan lisäämissä määrärahoissa: suorat yritystuet nostettiin miljardiin euroon.

On hienoa, että yrittäjät voivat saada työttömyyskorvausta. On myös hyvä, että lomautuksia nyt voidaan tehdä nopeammin yritysten pelastamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä pelastamaan yrityksiä. Monessa yrityksessä kassavarat eivät riitä kuin muutaman viikon tästä eteenpäin.

Sen sijaan että yritykset saavat takauksia lainoihin –  joita pankit eivät välttämättä edes myönnä –  iso osa yrityksistä tarvitsee siis lisää käyttöpääomaa. Ne eivät tarvitse projektirahoitusta, vaan nopeita toimenpiteitä likviditeetin parantamiseksi. Hallituksen on kiinnitettävä asiaan välitöntä huomiota ja Business Finland on valjastettava vastaamaan tarpeeseen.

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustelussa valmiuslain käyttöönotosta 17.3.2020.

Ärade talman,

Regeringen har i går fattat beslut om kraftiga åtgärder – om exceptionella åtgärder – för att bekämpa coronaviruset i Finland. Det är första gången i fredstid som beredskapslagen föreslås träda i kraft.

Det handlar om 19 punkter. 19 åtgärder för att skydda befolkningen, våra medmänniskor, och trygga samhällets och näringslivets funktion.

Eftersom vi nu i Finland befinner oss i undantagsförhållanden, kommer vi att ta i bruk en del verktyg som delvis begränsar det vardagsliv vi är vana vid.

Svenska riksdagsgruppen vill understryka att vi gör det här för att skydda våra äldre och andra som tillhör riskgrupperna. Vi gör det som är nödvändigt för att skydda våra medmänniskor på bästa möjliga sätt.

Arvoisa puhemies,

Valmiuslain käyttöönotto ja esimerkiksi koulujen sulkeminen ovat dramaattisia ja vaikeita päätöksiä. Ne vaativat tarkkaa harkintaa ja perusteltuja rajauksia. Joka ikinen päätös joka rajaa eduskunnan päätösvaltaa tai ihmisten oikeuksia vaatii äärimmäisen painavia perusteluja. Ja on syytä muistaa, että valmiuslain käyttöönotto ei tarkoita rajattomia valtuuksia. Joka ikinen toimi, joka ikinen askel, tulee voida perustella.

Ärade talman,

Att stänga skolor handlar naturligtvis inte bara om eleverna, utan berör familjerna, närmiljön och arbetsplatserna. Det behövs många exceptionella åtgärder, men också sund flexibilitet för att få vardagen att löpa. Vi kommer också att ställas inför besvärliga sociala problem, särskilt om detta undantagstillstånd fortsätter länge.

Nu när skolbeslutet träder i kraft måste vi komma ihåg att elevernas hemförhållanden varierar mycket. De elever som behöver mest stöd i skolan, kanske får det minst hemma.

Situationen är allvarlig, men vi klarar det, tillsammans. Vi har flera gånger under vår självständighet tagit oss ur svåra situationer och det kommer vi att göra också nu. Nu behöver vi se varandra, ta hand om varandra, hjälpa varandra – visst, fysisk distans – men psykisk närhet.

Fyysistä etäisyyttä mutta henkistä läheisyyttä.

Arvoisa puhemies,

Yrityksillä on nyt hyvin tukalat oltavat. Viimeisen viikon aikana on käynyt selväksi, että jokaisella yrityksellä on sen toimialasta, kokoluokasta tai alueesta riippumatta haastavat ajat edessään.

Nyt meidän kaikkien on pohdittava yhdessä, miten estetään mahdollinen konkurssiaalto ja siitä seuraava työttömyys? Miten voimme auttaa yrityksiä, yhteiskuntamme vetojuhtia, jotta he vuorollaan pystyvät pitämään kiinni työntekijöistään? Tähän kysymykseen meillä on oltava vastaus.

Hallituksen lupaama ensivaiheen viiden miljardin euron tukipaketti on osoitus siitä, että emme jätä yrityksiä yksin tässä tilanteessa.

Tuemme taloutemme kulmakiviä ennennäkemättömällä tukipaketilla ja olemme valmiita myös lisätoimiin.

Jokainen yritys on merkityksellinen tässä maassa, ja nyt ei pidä antaa sen kovan työn valua hukkaan, jonka jokainen yritys on tehnyt liiketoimintansa kehittämiseksi.

Nyt hallituksen ja opposition, työmarkkinaosapuolten ja koko Suomen on puhallettava yhteen hiileen tilanteen tasapainottamiseksi. Kyse on poikkeuksellisesta tilanteesta ja tarvitsemme yhteistä tahtotilaa.

Då det råder exceptionella förhållanden är det extra viktigt att informationsflödet mellan myndigheter och medborgare fungerar klanderfritt, och att det sker på båda inhemska språken.

Trots undantagsförhållandena ska vi ändå försöka undvika att överreagera. Det handlar om många drastiska åtgärder, men vi klarar det tillsammans. Vi skall också fundera på tiden efter dessa begränsningar. Hur skall världen se ut om en månad för att de inte skall behöva förlängas? Den diskussionen måste föras här och nu.

Ärade talman,

Vårt samhälle fungerar idag och gör det också i morgon. Vi finländare har ett starkt förtroende för varandra och för våra myndigheter. VI har en förmåga att jobba tillsammans.

Det att vi nu står här och diskuterar en så här allvarlig fråga – att vi kan komma överens över partigränser, över regerings- och oppositionsgränser – det är ett tecken på det.

Arvoisa puhemies – pelkästään se tosiasia, että me tässä salissa pystymme yhdessä keskustelemaan ratkaisuja hakien, yhteinen tavoite mielessä, että pystymme pääsemään sopuun näin isosta asiasta, se on todistus yhteiskuntamme, maailman onnellisimman maan, toimintakyvystä.

Adlercreutz: Kovat toimenpiteet, mutta selviämme tästä yhdessä

On kyse useasta kovasta toimenpiteestä, mutta uskomme kuitenkin, että voimme selvitä tästä yhdessä. Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheenvuorossa eduskunnan keskustelussa valmiuslain käyttöönotosta koronaviruksen torjumiseksi Suomessa.

– Yhteiskuntamme toimii tänään ja niin se toimii huomennakin. Pelkästään se tosiasia, että pystymme tässä salissa keskustelemaan ratkaisuja hakien yhteinen tavoite mielessä, että pystymme pääsemään sopuun näin isosta asiasta, se on todistus yhteiskuntamme toimintakyvystä. Poikkeustilasta huolimatta meidän tulee kuitenkin välttää ylireagointia. Kaikki toimenpiteet tulee punnita tarkkaan, sillä panokset ovat korkealla. Toimimme näin, jotta voimme suojata vanhuksiamme ja muita riskiryhmään kuuluvia, Adlercreutz sanoo.

Hänen mielestään koulujen sulkeminen on hyvin vaikea päätös.

– Se edellyttää hyvin perusteellista harkintaa. Myös ne päätökset, jotka rajoittavat ihmisten liikkumisvapautta vaativat painavia perusteluja. Ja on syytä muistaa, että valmiuslain käyttöönotto ei tarkoita rajattomia valtuuksia. Joka ikinen toimi, joka ikinen askel, tulee voida perustella erikseen.

Adlercreutz on huolissaan taloutta uhkaavasta konkurssiaallosta ja siitä seuraavasta työttömyydestä.

– Meidän on yhdessä pohdittava miten voimme auttaa yrityksiä, jotka toimivat yhteiskuntamme vetojuhtina. Meidän on kehitettävä toimenpiteitä, jotka auttavat yrityksiä pitämään kiinni työntekijöistään. Moni on akuutissa likviditeettikriisissä. Hallituksen lupaama ensivaiheen viiden miljardin euron tukipaketti on osoitus siitä, että emme jätä yrityksiä yksin tässä tilanteessa, Adlercreutz sanoo.

Ryhmäpuheenvuoro valtiopäivien avauskeskustelussa 11.2.2020

Arvoisa puhemies,

Tämä hallitus on ollut vallassa kahdeksan kuukautta, ja monia asioita on pantu alulle. EU-puheenjohtajuus on siirretty Kroatialle menestyksekkään puheenjohtajakauden jälkeen. Suomi on taas maa, joka tuo asioita EU:n agendalle. Suomi ei äänestä tyhjää, vaan kertoo linjansa.

Suomi on taas EU:n ytimessä. Se on hyvä. Koska EU – nyt enemmän kuin koskaan – tarvitsee niitä, jotka puolustavat oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ja jotka haluavat kehittää EU:ta ja parantaa sen sisämarkkinoiden toimintaa.

Arvoisa puhemies,

Kilpailukyky on elintärkeää Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Meidän on pyrittävä olemaan vähän nopeampia, ketterämpiä, avoimempia ja osaavampia kuin muut. Meidän tulee pystyä hyödyntämään voimavarojamme muita paremmin.

Kahdeksan kuukauden jälkeen voimme todeta, että hallitus on ryhtynyt moniin toimenpiteisiin, jotka ajan myötä vahvistavat Suomea.

Panostamme taas koulutukseen. Tämä koskee kaiken ikäisiä. Kaikilla on taas yhtäläiset oikeudet varhaiskasvatukseen. Tämä saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta historia osoittaa, että se ei sitä ole.

Opettajat saavat lisäresursseja kaikilla koulutusasteilla, ja yliopistojen tulevaisuus näyttää taas hieman valoisammalta. Tulevaisuus muuttuu valoisammaksi, kun panostamme koulutukseen ja osaamiseen.

Uudellamaalla joka kolmas yritys kärsii työvoimapulasta ja Pohjanmaalla joka toinen. Emme voi enää ummistaa silmiämme tältä. RKP on jo pitkään puhunut siitä, että Suomen talous tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaalaisen työvoiman työlupamenettelyitä tarkistetaan. Työluvan saamisen ei tulisi kestää kuukautta kauempaa. Ja niiden nuorten, joita olemme onnistuneet tänne houkuttelemaan, tulee saada jäädä Suomen heidän suoritettuaan opintonsa. Tämä saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta se ei sitä ole.

Arvoisa puhemies,

Mitä yhdenvertaisuus on, ja miksi se vahvistaa Suomen kilpailukykyä?

Emme ole kilpailukykyisiä, jos ylläpidämme sellaisia rakenteita, jotka estävät meitä suomalaisia löytämästä paikkaamme yhteiskunnassa, ja jos luomme sellaisia odotusarvoja, joiden takia emme hyödynnä voimavarojamme parhaalla mahdollisella tavalla. Tasa-arvossa on kyse kilpailukyvystä.

Perhevapaat uudistetaan. Uudistus on selvä parannus mittaustavasta riippumatta. Isien osuutta vapaista pidennetään, ja niistä tulee itse asiassa Pohjoismaiden pisimpiä. Valitettavasti suomalaiset isät käyttävät tätä mahdollisuutta huonosti. Pystymme parempaan!

Erilaiset perheet tulevat huomaamaan, että me yhteiskuntana huomioimme myös heidät. Että myös he ovat vanhempia, jotka otetaan huomioon ja joita kunnioitetaan.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkein tehtävämme. Ja aivan kuten hallitusohjelmassa sanotaan: mitään keinoja ei suljeta tarkastelun ulkopuolelle. Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on todella tärkeää, että hallitus pystyy päättämään keinoista 30 000 uuden työpaikan luomiseksi elokuun budjettiriihen yhteydessä.

RKP odottaa paljon työllisyyden parantamiseksi tehtäviltä kuntakokeiluilta. Alueilla, joilla työvoiman kysyntä on suurta, tulisi myös voida kokeilla työvoiman tarvehankinnasta luopumista.

Konservatiivinen oppositio tekee mielellään identiteettipolitikkaa. Me ja ne muut. Uhkakuvia, vääristelyä. Niin, valheita.

Ilmastopolitiikka ei ole uhka. Ilmastonmuutos on uhka, mutta sen vastainen toiminta on meidän kaikkien etu. Ja se on myös Suomen elinkeinoelämän etu. Oppositio saattaa epäillä tätä, mutta siinä tapauksessa se elää menneisyydessä.

Maamme elinkeinoelämä haluaa selkeän suunnitelman ja selvän vision. Sen luominen ja tarvittavista toimenpiteistä päättäminen on meidän vastuullamme. Sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle on palvelus niin Suomen elinkeinoelämälle kuin ilmastollekin. Mikään aiempi hallitus ei ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa.

Suomen vanhusten arvokas vanhuus on RKP:lle tärkeää. Siksi hallituksen päätös sitovasta hoitajamitoituksesta siten, että ympärivuorokautisessa hoivassa olevaa vanhusta kohden tarvitaan 0,7 hoitajaa, on täysin oikea. Tässä on kyse priorisoinneista, ja me priorisoimme vanhustenhuollon.

Konservatiivinen oppositio valittaa siitä, että suuri osa rahoista otetaan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Oppositio valittaisi varmasti myös, jos ottaisimme ne teiden kunnossapidosta. Oppositio valittaisi, jos lainaisimme rahat.

Jos ette halua mitoitusta, tunnustakaa se. Mutta älkää kritisoiko vastuuntuntoista ratkaisua siitä, että se on vastuuntuntoinen.

Arvoisa puhemies,

Kahdeksassa kuukaudessa suuria asioita on pantu alulle. Meidän kaikkien vastuulla on hyvän hallitusohjelmamme toteuttaminen kaikilta osin. Arpa on heitetty!

Adlercreutz eduskunnan avauskeskustelussa: Työllisyys on nyt tärkein

Työllisyysasteen nostaminen on tärkein tehtävämme, painottaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnan avauskeskustelussa tiistaina.

– Mitään keinoja ei suljeta etukäteen tarkastelun ulkopuolelle. Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on aivan keskeistä, että hallitus pystyy päättämään keinoista 30 000 uuden työpaikan luomiseksi elokuun budjettiriihen yhteydessä.

RKP:llä on suuret odotukset työllisyyden parantamiseksi tehtäviltä kuntakokeiluilta.  Luopumista työvoiman tarveharkinnasta tulisi voida kokeilla alueilla, joilla kysyntä työvoimasta on suurta, Adlercreutz sanoo.

Ryhmäpuheessaan hän alleviivasi, että tasa-arvon vahvistamisessa on myös kyse kilpailukyvystä. Hallituksen panostukset perhevapaauudistukseen ja koulutukseen kaikilla asteilla ajan myötä vahvistavat Suomen kilpailukykyä.

Adlercreutzin mielestä oppositio, joka epäilee ilmastotoimia elää menneisyydessä.

– Ilmastopolitiikka ei ole uhka. Ilmastonmuutos on uhka, mutta sen vastainen toiminta on meidän kaikkien etu. Ja se on myös Suomen elinkeinoelämän etu. Maamme elinkeinoelämä haluaa selkeän suunnitelman ja selvän vision. Sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle on palvelus niin Suomen elinkeinoelämälle kuin ilmastollekin. Mikään aiempi hallitus ei ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa, hän sanoo.

Adlercreutz jatkaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän johdossa

Kansanedustaja Anders Adlercreutz on uudelleenvalittu ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Eduskuntaryhmä järjestäytyi tiistaina alkaneiden valtiopäivien johdosta.

– Olen iloinen ja kiitän luottamuksesta saada jatkaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana, sanoo Adlercreutz.

Hän näkee erittäin tärkeänä, että puolueiden välinen yhteistyö toimii niin hallituksessa kuin eduskunnassa.

– Hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Emme tule saavuttamaan 75 prosentin työllisyysastetta ilman vaikeita päätöksiä. Siksi puolueiden välinen vahva luottamus on hyvin tärkeää, sanoo Adlercreutz.

Myös varapuheenjohtajat jatkavat tehtävässään. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sandra Bergqvist.

Ruotsalaiseen eduskuntaryhmään kuuluu Rkp:n yhdeksän kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan kansanedustaja.

Lisätietoa: Anders Adlercreutz, puh. 044 981 0191

Adlercreutz: Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin

– Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on joka tapauksessa nykyistä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi, ilmastofiksumpi, yritysystävällisempi ja parempi paikka elää.

Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheenvuorossaan tiistaina eduskunnan palautekeskustelussa valtion ensi vuoden talousarviosta.

– Laitamme vientiväylämme kuntoon teihin ja rautateihin panostamalla. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin, ja rata auttaa myös kotimaisen teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Adlercreutz korosti työllistämistoimia ja viennille tärkeitä kansainvälistymispalveluja.

– Vienti vaatii tutkimuksen, innovaatioiden ja teiden lisäksi muutakin. Merkittävien tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi on tärkeää panostaa myös kansainvälistymispalveluihin. Siksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja vienninedistämisosuuskunta Viexpon määrärahoja korotetaan tuntuvasti.

Lisäksi hän alleviivasi tasa-arvon parantamisen merkitystä kilpailukyvylle.

– Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei ole kilpailukykyinen. Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei käytä resurssejaan tehokkaasti. Tällä hallituskaudella tasa-arvotyötä edistetään monin tavoin, ja ministeri Blomqvistin johdolla on jo ryhdytty moniin toimenpiteisiin, Adlercreutz sanoi.

Adlercreutz tyytyväinen budjetin lisäpottiin: määrärahoja Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle ja lukutaidon parantamiseksi

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, valtiovarainvaliokunnan jäsen, on ollut mukana neuvottelemassa hallituksen budjetin lisäpotin jakamisesta.

– Neuvottelut sujuivat positiivisessa hengessä ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sanoo Adlercreutz.

Lisäpotista jaetaan 250 000 euroa Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle yrittäjyystaitojen tukemiseksi.

– Nuori Yrittäjyys on hieno ohjelma, joka on pienessä ajassa onnistunut aktivoimaan ison osan vanhemmista koululaisista yrittäjyyden pariin. Ohjelman kautta on luotu satoja projekteja ja panostus Nuori Yrittäjyys-ohjelmaan on askel eteenpäin ohjelman levittämiseksi useampaan kuntaan ja kouluun, sanoo Adlercreutz.

Kotimaisen viennin tukemiseksi Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja osuuskunta Viexpo saa myös merkittävän korotuksen määrärahoihinsa.

– Kun meillä on näin suuria investointeja tutkimukseen ja kehitykseen on erittäin tärkeää, että panostamme myös kansainvälistymispalveluihin, sanoo Adlercreutz.

Lisäresursseja kohdistetaan myös naisjärjestöille, perheväkivallan ehkäisytyöhön, useaan tiehankkeeseen ja nk. lukutaitoa edistäviin tarkoituksiin, kuten kansallisen lukutaitostrategian kehittämiseksi.

– Lastemme lukutaito on heikkenemässä ja erityisesti ja nuoret lukevat yhä vähemmän. Kirjojen lukemisen kynnystä on madallettava, joten hankkeen tukeminen on omiaan tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Adlercreutz.

Hallituksen budjetin lisäpotti on osa tarkentavaa talousarvioesitystä 2020. Vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa valmistuu viikolla 51.

Adlercreutz: Kunnon korotus rintamalisään on tervetullut

Rintamalisän korotus 50 eurosta 125 euroon kuussa on tärkeä kädenojennus näille miehille ja kaikille muille rintamaveteraaneille, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Olen myös iloinen siitä, että tällä toimenpiteellä on eduskunnan yksimielinen tuki. Haluamme tällä tavoin konkreettisesti osoittaa kunnioituksemme veteraanien ikäluokan uhrauksille Suomen itsenäisyyden puolesta, Adlercreutz sanoo.

Nykyään rintamalisää maksetaan yli 8 000 hengelle korvauksena heidän sodan aikaisista panoksistaan. Mainittakoon, että noin puolet lisän saajista on miehiä ja noin puolet naisia. Korotuksesta hyötyvät siis sekä miehet että naiset. Tasa-arvon toteutuminen on tärkeää myös rintamaveteraanien kohdalla.

– Ensisijaista on tarjota veteraaneille mahdollisuutta säännölliseen vuosittaiseen kuntoutukseen. Lisäksi kehitetään avohoitopalveluita ja tuetaan sotaveteraanien pärjäämistä arjessa kotona.

Adlercreutz: Perussuomalaisten varjobudjetti ei mikään todellinen varjobudjetti

-Perussuomalaisten varjobudjetti ei ole varjobudjetti. Se on poliittinen toivepaperi maailmasta, jota ei ole olemassa. Se on vastuutonta toimintaa isoimmalta oppositiopuolueelta.

Ryhmäpuheenjohtaja Adlercreutz (RKP) oli hyvin kriittinen kommentoidessaan oppositioryhmien vaihtoehtobudjetteja eduskunnassa keskiviikkona.

-Jotta voisimme käydä hedelmällistä keskustelua vaihtoehtobudjeteista tulisi niiden perustua talouden realiteetteihin. Perussuomalaisilla ei ole numerot oikein eivätkä ehdotetut toimet ole toteuttamiskelpoisia. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa olisi sekä naiivia että vastuutonta tasapainottaa valtiontalous häikäilemättömillä leikkauksilla, jotka kohdistuvat kaikkeen maahanmuuttoon liittyvään, Adlercreutz sanoo.

Kokoomuksen varjobudjetin painotusta työllisyysvaikutuksiin hän piti itsessään hyvänä. Moni heidän esittämistään toimista löytyy hallitusohjelmasta. Adlercreutz katsoo kuitenkin että kokonaisuus ontuu.

-Kokoomuksen varjobudjetin vaikutus on se, että se aiheuttaa ongelmia monen ihmisen arkeen. Samalla aiheutetaan eläkeläisköyhyyttä tulevaisuudessa. Sitä ei millään tavalla voida nähdä kestävänä ratkaisuna. Tämän päivän pätkätyöläisillä olisi vaikeaa myös heidän eläkepäivillään, sillä kokoomuksen ehdotuksena on poistaa eläkkeiden kertyminen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.