Meidän on oltava muutos, jota etsimme

Tällä hetkellä häntä ohjaa koiraa, kiistelemme keinoista ja puolustamme etuja, ymmärtämättä täysin kirkkaasti kokonaiskuvaa ja sitä, mitä rahoilla pitäisi tehdä ja millä aikavälillä. Syntyy lillukanvarsikeskustelua, joka vie meitä yhtä paljon taakse- kuin eteenpäin.

Eduskunnan täysistunnossa pitämässäni puheessa korostin sitä, että Suomi on selvinnyt kuluneesta puolesta vuodesta kohtalaisen pienillä vaurioilla. Tämä pitää paikkansa. Tämän blogin myötä haluan siirtää katseen tulevaisuuteen. 

Harjoittelusta tositoimiin

Suhtaudun menneisiin kuukausiin harjoitusleirinä: Olemme harjoitelleet kriisissä toimimista niin koulujen, työpaikkojen kuin terveydenhuoltojärjestelmämme näkökulmasta. Olemme keksineet keinoja pitää yllä ihmissuhteita tilanteessa, jossa normaali kanssakäyminen on rajoitettua. Olemme oppineet lisää viruksesta ja sen käyttäytymisestä.

Tämä kaikki on vaatinut paitsi hermoja myös puhdasta rahaa. Olemme velkaantuneet merkittävästi ostaessamme aikaa ja toimintakykyä. 

Nyt harjoitusleiri on lopussa ja meidän on otettava vastaan seuraava, mahdollisesti ensimmäistä iskua huomattavasti kovempi tälli. Skenaario, jossa virus leviää vielä aiempaa aggressiivisemmin ja jossa perinteistä teollisuutta harjoittavien yritystemme tilauskirjat jatkavat ohenemistaan, on täysin mahdollinen. Sanon tämän, vaikka mielelläni kauppaisinkin toisenlaista näkymää.

Tällaisessa tilanteessa mitataan kansakunnan kykyä yhteistoimintaan. Nostan tämän toistuvasti esille, sillä monet historialliset tapahtumat osoittavat, että asenne ja tahtotila vaikuttavat kriisistä selviämisen lopputulokseen.

Yhteistoiminta kumpuaa halusta ymmärtää toista

Olen itse yrittäjä ja olen naimisissa yrittäjän kanssa. Eläydyn ja samaistun kymmenien ja satojen tuhansien yrittäjien elämään.  Viiden lapsen isänä olen saanut toimia erilaisissa kouluun ja harrastuksiin liittyvissä luottamustehtävissä. Niiden kautta olen nähnyt erilaisten perheiden haasteita ja ymmärtänyt, että vaikka monissa suomalaisissa perheissä asiat ovat hyvällä tolalla, on myös paljon lapsia, äitejä ja isiä, joiden asiat eivät ole kunnossa. Usein nämä ongelmat limittyvät toisiinsa muodostaen monimutkaisia vyyhtejä. Poliitikkona työskennellessäni silmäni ovat puolestaan avautuneet ymmärtämään etujärjestöjen näkökulmaa, vähemmistöjen huolia ja  isojen yritysten ratkaisuja. 

Uskon, että toisten saappaisiin astumista eli empatiakykyä on pakko harjoitella aktiivisesti. On aivan selvää, että maailmaa olisi helpointa katsoa omasta vinkkelistä. Tällaiselle asenteelle olkapäälläni istuva apina kuitenkin nauraa säälivästi; luulen, että suurin osa meistä kyllä tietää, milloin syyllistymme henkiseen laiskuuteen. 

Meissä ihmisissä on varmasti henkistä laiskuutta vakiomäärä. En rehellisyyden nimissä usko, että ihminen olisi muuttunut tässä suhteessa vuosisatojen kuluessa kovin paljoa. On kuitenkin mahdollista, että sosiaalinen media ruokkii henkistä laiskuutta: on helppo kokea hyväksyntää samanmielisten kuplassa ja elää omia näkemyksiä vahvistaen sen sijaan, että kyseenalaistaisi niitä. Kriisin keskellä haluan nostaa esille huoleni tällaisen ilmiön tuhoisuudesta.

Oppositiopolitiikka on parlamentarismin tae

Hyvä oppositiopolitiikka kyseenalaistaa hallituksen tekemisiä: se repii auki päätöksenteon perusteet ja vaatii lisäselvityksiä. Se puuttuu asioiden vaillinaiseen valmisteluun ja prosessien ontumiseen. Se nostaa esille vaihtoehtoja, joita hallitus ei näe. Oppositiopolitiikka on parlamentarismin toteutumisen tae.

Tällä hetkellä politiikka on valitettavan usein henkilöihin menevää. Oppositio syyllistyy asioiden vaillinaiseen valmisteluun ja käyttää opponoidessaan tarkoitushakuisesti kontekstista irrotettuja tai joskus jopa valheellisia väitteitä. Ja kyllä, sama toistuu toiseenkin suuntaan. Joku voisi tietysti kutsua tätä tavanomaiseksi politikoinniksi, mutta itse suhtaudun tällaiseen politikointiin erityisen kriittisesti yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka on kaikin puolin haasteellinen jo valmiiksi.

Päätöksentekoa pitää uudistaa 

Ihailemme Ruotsia, jonka on onnistunut synnyttämään useita kansainvälisesti merkittäviä brändejä. Ihailemme Viroa, jonka on pienestä koostaan huolimatta onnistunut synnyttämään yrittäjyydelle houkuttelevat olosuhteet. Ihailemme Islantia, jonka on onnistunut nousemaan etäisenä saarivaltiona konkurssista tekemällä useita sosiaalisia uudistuksia. Kaikkien toiminnassa on korostunut halu avata yhteiskuntaa uudenlaiselle ajattelulle ja uudenlaisille toimintamalleille. 

Myös Suomi on uuden edessä. Selvitäksemme nyt otetusta velasta, meidän on ajateltava monia asioita ja aloja uudestaan. Myös päätöksentekoa pitää uudistaa. Korkea koulutusasteemme antaa hyvät edellytykset uudistumiselle, mutta on olennaista ymmärtää, että näin syvästi velkaantuneina myös aika on rahaa. 

Uusien toimintamallien löytäminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä kaikilta markkinoilla toimivilta: työmarkkinajärjestöiltä, hallitukselta, eduskunnalta, yrityksiltä. Kaikkien on oltava valmiita ryömimään poteroistaan ja kuunneltava aidosti toistensa ajatuksia. Kaikkien on oltava valmiita näkemään uudet toimintatavat välttämättöminä. Ja ennen kaikkea: Kaikkien on oltava valmiita luottamaan siihen, että kaikki osapuolet haluavat Suomelle hyvää. Perinteinen vasemmisto-oikeisto jargon tuntuu erityisen väsyneeltä tämän tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Etenkin koska – rehellisyyden nimissä – meidän vasemmistomme ei ole erityisen vasemmalla, eikä meidän oikeistomme erityisen oikealla.

Yhdessä tuotettu visio päätöksenteon pohjaksi

Jotta uudistustyössä voidaan onnistua, meidän pitäisi koota kaikki yhteiskunnalliset toimijat yhden pöydän ääreen ja antaa tehtäväksi luoda kuva menestyvästä Suomesta. Tässä vaiheessa vain taivas on rajana; keinoista puhutaan vasta seuraavassa vaiheessa. Kysymys siis kuuluu: Millainen on se Suomi, jonka pystymme rakentamaan, jos hyödynnämme kaikki vahvuutemme täysimääräisesti?

Keinot tulevat käsittelyyn vasta vision ollessa kirkas. Olen taipuvainen uskomaan, että keinot kyllä löytyvät, sillä kukapa ei haluaisi edistää menestyvän Suomen rakentumista?

Tällä hetkellä häntä ohjaa koiraa, kiistelemme keinoista ja puolustamme etuja, ymmärtämättä täysin kirkkaasti kokonaiskuvaa ja sitä, mitä rahoilla pitäisi tehdä ja millä aikavälillä. Syntyy lillukanvarsikeskustelua, joka vie meitä yhtä paljon taakse- kuin eteenpäin.

Meillä on hyvät edellytykset menestyä

Huolimatta isosta velkataakasta – tai ehkä jopa sen ansiosta – mikään ei estä meitä menestymästä. Suomea pitäisi tarkastella Suomi Oy:nä. Harva yritys ajattelee, että yrityksen onnistumisen mahdollisuudet ovat mitättömät, vaikka tulevaisuutta rakennettaisiinkin velkarahalla. Päin vastoin, halu ja paine onnistua, ovat entistäkin kovempia. 

Kun visio on kirkas, pystymme kohdistamaan lainatut rahat oikein. Pystymme pistämään rahan poikimaan, kuten sanonta kuuluu. Kirkkaan vision rakentamiseentarvitaan kuitenkin kaikkien osaamista. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan luottamusta, ei pelon kylvämistä ja vastakkainasettelua.

Adlercreutz ja Hopsu: Sote-uudistus käymässä kalliiksi Uudenmaan palveluille

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua. Näitä tulee tavoitella rakenteen muuttamisen kautta, ei tulonsiirtoja toteuttamalla.

Hallituksen esityksessä on samoja haasteita kuin edellisessäkin sote-yrityksessä. Kasvukuntien investointeja ja kasvun edellytyksiä ei pystytä turvaamaan, kun verotuloista merkittävä osa siirretään pois ja jaetaan valtion kautta sote-maakunnille. Kunnilla kuitenkin säilyvät jo olemassa olevat lainat ja tulevat investointivelvoitteet mm. kouluihin, päiväkoteihin sekä liikenteen ja asumisen vaatimaan infraan.

Sote-palveluiden ja kuntiin jäävien palveluiden kustannuslaskelmiin käytetyt kertoimet jättävät myös toivomisen varaa. Valtaosa rahoituksesta määräytyisi sairastavuuteen ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvan sote-palvelukertoimen mukaan. Kertoimet eivät riittävästi huomioi kuntien väkimäärää, vieraskielisen väestön osuutta, kaupungeille tyypillisiä segregaation hoidon kuluja, tai ollenkaan esimerkiksi maan eri osien erilaisia vuokra- ja tilakuluja. Ja kun tarkoitus on pitää ihmiset terveinä, on nurinkurista ”palkita” maakuntia sairaista ihmisistä. Myös kuntien taloudellisen lähtötilanteen arvio on puutteellinen muun muassa koronakriisin suuren vaikutuksen vuoksi. Tämä ehtii kuitenkin tarkentua ennen kuin esitys viedään eduskuntaan.

Esityksen mukaan Uudenmaan maksuosuus kasvaisi siirtymäkauden 2023–2029 aikana yhteensä 1,25 miljardia euroa. Uusimaa rahoittaa jo nykyisellään valtionosuustasauksina muun Suomen hyvinvointia lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi malli kohtelee epäoikeudenmukaisesti niitä Uudenmaan kuntia, jotka ovat pystyneet pitämään sote-kustannukset keskimääräistä pienempinä. Näiltä verotulonleikkaus käytännössä vähentää kuntiin jäävään palveluun eli pääasiassa koulutukseen käytettävää rahoitusta.

Olisikin todella tärkeää toteuttaa arvio uudistuksen vaikutuksista kuntiin jääviin palveluihin. Suomen menestyksen takana on ollut korkea osaaminen. Kasvavat sosiaali- ja terveydenhoidon kulut eivät saa sitä kyseenalaistaa jatkossakaan.

Kuntien kantokykyä parantavaa rakenteellista uudistusta on yritetty jo moneen otteeseen, ja ratkaisua odotetaan. On tärkeää, että nyt sote-esityksen kuulemis- ja lausuntokierroksella saadut hyvät huomiot ja vakavat palautteet huomioidaan hallituksen jatkokäsittelyssä ja työ tehdään huolella.

 

Mielipidekirjoitus Kirkkonummen Sanomissa 4.10.2020. kansanedustaja Inka Hopsun (vihr.) kanssa.

Avoin kirje oppositiolle

Hallitukselta tulee edellyttää toimia ja perusteluja päätöksille. Opposition tehtävänä on kritisoida hallitusta. Tilanteessa, joka on yhteiskunnallisesti erityisen haasteellinen, koen perusteltuna edellyttää hallituspuolueen edustajana oppositiolta kuitenkin älyllistä rehellisyyttä ja johdonmukaista otetta argumentoinnissa. 

Jos poliittinen kenttä hahmottuu vastakkainasettelujen kautta – me vastaan ne, hallitus vastaan oppositio, hän vastaan minä – niin politiikkaa on hyvin haasteellista tehdä ratkaisukeskeisesti. Noususuhdanteessa vastakkainasettelu harvoin on kohtalokasta, mutta kriisissä se voi sitä olla. 

Ja vielä kertauksen vuoksi listaus asioista, jotka tekevät juuri tästä historian ajankohdasta poikkeuksellisen vaikeasti hallittavan: 1) Ilmastonmuutos edellyttää isoa elinkeinoelämän rakennemuutosta, 2) korona lamaannuttaa tai vähintäänkin hidastaa muutenkin hitaassa kasvussa ollutta suomalaista taloutta, 3) Suomen väestö vanhenee kovalla vauhdilla, mikä kasvattaa kestävyysvajetta, 4) maailma moninapaistuu ja Kiinan rooli kasvaa, 5) luonnon biodiversiteettikriisi uhkaa ruoantuotantoa ja elämän jatkuvuutta laajemminkin.

Nämä ovat kaikki asioita, jotka ovat olleet edellistenkin hallitusten agendalla, mutteivät koskaan yhtä painavasti kuin nyt. Paine uudistua ei ole vain kansallinen, vaan sitä ajaa myös nopeasti uudistuva EU-regulaatio.

Nyt käsillä olevassa tilanteessa huomaan katsovani historiassa taaksepäin ja pohtivani tapaa, jolla vain muutamaa vuosikymmentä aiemmin veljessotaa käynyt Suomen kansa yhdisti voimansa toisen maailmansodan puhjetessa. On hetkiä, jolloin on moraalisesti erityisen arveluttavaa ajaa henkilökohtaista tai puoluekohtaista agendaa. On hetkiä, joina on perusteltua suhtautua kriittisesti politiikaan, jossa ylimielisyydestä tehdään hyve ja tarkoituksellisesta ymmärtämättömyydestä ase. Nyt on sellainen hetki.

Mistä siis käytännössä puhun?

Puhun Suomen taloudellisesta tilanteesta ja hallituksen pyrkimyksestä tehdä tasapainoisia ratkaisuja vakaan tulevaisuuden eteen. Tämä hallitus on edistänyt teollisuuden kilpailukykyä poistosäännöillä ja sähköveron alentamisella, säätänyt tuloveroasteikkoa alas päin, jättänyt koskematta pääomaverotukseen tai yhtiöiden verotukseen. Se on myös helpottanut lomautuksia ja parantanut yrittäjien sosiaaliturvaa. Juuri nyt hallitus on aikeissa kiristää työnhakuvelvoitetta ja tekee niin ikään toimia ikäihmisten työllisyyden parantamiseksi. Kaikki toimia, joita on vaikea pitää elinkeinoelämän vastaisina.

Oppositio löytää kuitenkin räksytettävää. Hallituksen budjettiesityksestä käyty keskustelu on mielestäni hyvä esimerkki tarkoituksellisen polarisaation varaan rakennetusta keskustelukulttuurista, joka ei vie meitä mihinkään. 

11 miljardia velkaa ei ole kenellekään mieluinen asia. Hallitus ei ole tehnyt velkaantumispäätöksiä kevein mielin tai äänestäjiä miellyttääkseen. Kyse on pyrkimyksestä hallita kriisiä. 11  miljardia euroa on pienempi kuin fiskaalisesti konservatiivisen Hollannin vaje, mutta todennäköisesti hieman isompi kuin Ruotsin. Ruotsissa julkisen talouden alijäämä näyttäisi kuitenkin olevan ensi vuonna reilusti Suomea isompi. Se, että muutkin velkaantuvat, ei luonnollisestikaan tee Suomen velkaantumisesta yhtään vähemmän dramaattista, mutta se kertoo siitä, ettei vaihtoehtoisten keinojen synnyttäminen lyhyessä ajassa onnistu noin vain muiltakaan hallituksilta. Olemme onnistuneet viruksen torjunnassa hyvin. Niin hyvin, kuin voi mielestäni toivoa. Suomen talous on supistunut kriisin aikana vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. 

On ihan oikeutettua perätä hallitukselta jatkossa lisää toimenpiteitä, joilla varmistetaan elinkeinoelämän vahva pulssi. Oikeistopoliitikkona kuulunkin niihin, joille hyvinvointi kulkee käsi kädessä terveen yrityselämän kanssa. Samaan aikaan seuraan myös hyvin tarkalla silmällä maailman tapahtumia ja näen, mitä tapahtuu kun ekosysteemin eri osat irrotetaan toisistaan. Osaoptimoinnilla voidaan hetkauttaa pörssikursseja, mutta sillä ei välttämättä luoda kestävää kehitystä.

Jos vaikkapa mietitään, mikä tekee Suomesta ulkomaalaisten sijoittajien näkökulmasta houkuttelevan maan, on yhteiskunnallinen tasa-arvo ja tasapaino, hyvä koulutus, turvallisuus ja korruption olemattomuus merkittäviä asioita. Tästä syystä vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Ennen kaikkea haluan oman puolueeni tekevän politiikkaa, jota leimaa pitkän aikavälin kestävään kehitykseen sitoutuminen. Pikavoitot ovat huijausta, trumpismia.

Tänä vuonna hallitus joutuu lainaamaan yhteensä lähes 20 miljardia euroa. Se on todella paljon. Isolle yleisölle on reilua tehdä selväksi, että tämä johtuu jostain muusta kuin täydellisestä talouden mekanismien ymmärtämättömyydestä, kuten oppositio asian haluaa ilmaista. Totuus on, että iso osa valtion velasta on seurausta verotulojen äkillisestä pudotuksesta koronan lamaannutettua talouden. Osa taas on seurausta siitä, että hallitus on tässä tilanteessa tukenut voimakkaasti yrityksiä. Se on siis tehnyt juuri sitä, mitä yritykset ovat siltä toivoneetkin. Tuen suuntaamista voi tietysti halutessaan kritisoida ja tämä on asia, josta pitääkin käydä avointa ja rakentavaa keskustelua. Olemme viisaampia nyt jaettujen tukien taloutta elvyttävistä vaikutuksista vasta vähän pidemmällä aikavälillä.

Paitsi että oppositio on etääntynyt asiapohjaisesta argumentoinnista, sitä voi mielestäni ihan aiheellisesti kritisoida myös epäjohdonmukaisuudesta. Se on peräänkuuluttanut vuoron perään niin lisärajoituksia kuin niiden purkamista. On myös syytetty hallitusta koronan levittämisestä, kun Uudenmaan sulku purettiin. On jopa toivottu Uuden-Seelannin mallin mukaista viruksen tukahduttamista. Nyt jälkeen päin on helppo todeta, ettei se ehkä kuitenkaan olisi ollut oikea väylä. Uudessa-Seelannissa talous on sukeltanut toistakymmentä prosenttia.

Kriisissä on äärimmäisen vaikea tehdä oikeita päätöksiä. Tilanteen ollessa päällä on usein vain tehtävä paras valistunut arvaus. Mutta isossa kuvassa valinnat ovat olleet – kompastumisista ja välillä epäselvästä viestinnästä huolimatta – uskoakseni oikean suuntaisia. 

Mutta palatkaamme vielä hetkeksi ensi vuoden budjettiin. Kuten jo yllä totesin, alijäämä on äärimmäisen vakava asia ja talous tulee saada mahdollisimman nopeasti tasapainoon. Juuri tähän vaadittavassa työssä tarvittaisiin nyt ennennäkemättömän rakentavaa yhteistyötä sekä poliittisten puolueiden että työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kesken. Jopa sen tason yhteistyötä, että se voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa kokea koko kolmikannan rakennemuutoksena. Maailma muuttuu ja parhaiten pärjäävät ne kansat, jotka luovat nahkansa muutoksessa nopeiten. Kekseliäisyyttä tämä vaatii ja olisi naiivia kuvitella, että tämä kekseliäisyys asuisi yksin hallituksessa. Voin luvata, että näin kuvittelevat saavat pettyä ikuisesti. Mutta hallitus voi toimillaan kiirehtiä tai hidastaa rakenneuudistusta.

Millaista rakenneuudistusta sitten itse peräänkuulutan? Mitä lupaan omille äänestäjilleni? No ensinnäkin lupaan, että minulla on 20 henkilöä työllistävänä yrittäjänä kirkas käsitys siitä, missä työpaikkoja synnytetään. Niitä synnytetään yrityksissä. Meidän suomalaisten hyvinvointi syntyy menestyvissä yrityksissä työskentelevien ihmisten työstä. 

Rakenneuudistuksen suhteen on aiheellista kysyä, millaisissa yrityksissä tulevaisuuden työpaikat asuvat. Oma arvioni on, että ne asuvat luovassa taloudessa, pitkälle jalostetussa metsäteollisuudessa, pitkälle jalostetussa maataloudessa, clean techissä, digitaalisia ratkaisuja tuottavissa yrityksissä sekä perinteisemmissä, mutta pitkälle automatisoiduissa teollisissa yrityksissä mm. konepajateollisuudessa. Lisäksi tarvitaan hyvin digitalisoitua kolmatta sektoria, joka aiempaa tehokkaammin hoidettuna pystyy suuntaaman ihmistyövoiman inhimilliseen hoivaan ja vaativaan koulutukseen.

Yhteenvetona: itselleni mieluinen politiikka tunnistaa ekosysteemin moniulotteisuuden ja kompleksisuuden. Se näkee, mitä isossa kuvassa tapahtuu (vrt. lista megatrendeistä) ja luo kaikille yhteiskunnan aloille ja toimijoille mahdollisimman hyvät edellytykset uudistua ja innovoida. Poliittisen keskustelun äänensävy voi joko voimaannuttaa tai lamaannuttaa. Tästä tosiasiasta jokaisen poliitikon on syytä kantaa vastuuta. 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä: Menestyvä Suomi – myös pandemian jälkeen

RKP:n eduskuntaryhmä hyväksyi 15 kohdan työllisyystoimenpideohjelman

Koronapandemian seuraukset ovat luoneet ankaran toimintaympäristön yrityksille. Tarvitsemme toisaalta määrätietoisia työelämäuudistuksia, toisaalta luottamusta kasvattavia toimenpiteitä, jotta yritykset uskaltaisivat taas investoida ja palkata henkilöstöä. 15 kohdan toimenpideohjelma hyväksyttiin Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hangossa.

– Kun julkista taloutta pyritään tasapainottamaan, on ensisijaisen tärkeää tarjota yrityksille vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Ohjelmasta Henriksson nostaa esiin panostukset parempaan työpaikkahyvinvointiin ja motivoituneiden työntekijöiden tärkeyteen. Henriksson painottaa myös kotitalousvähennyksen työllistävää vaikutusta ja näkee ikääntyneissä huomattavan potentiaalin hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– On tärkeää, että ihmiset viihtyvät työelämässä pidempään. Meidän on löydettävä malleja, jotka verotuksessa kannustavat yhdistämään eläkkeen eri työpanoksiin. Aina pitäisi olla kannattavaa työskennellä eläkeläisenä. Samalla haluamme korottaa kotitalousvähennyksen 7 500 euroon tukeaksemme yrittäjyyttä ja parantaaksemme työllisyyttä, Henriksson sanoo.

RKP:n eduskuntaryhmä painottaa toimenpideohjelmassaan, ettei työn verotusta saa kiristää. Eduskuntaryhmä haluaa sallia paikallisen sopimisen pienille ja keskisuurille järjestäytymättömille yrityksille. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tulisi olla korkeampi tukikauden alkuvaiheessa, jotta se kannustaisi nopeampaan työelämään paluuseen.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painottaa laajan rintaman työllisyystoimien tärkeyttä.

– Hallitusohjelma rakentuu korkeamman työllisyysasteen varaan. Meidän panostuksemme ovat riippuvaisia siitä. Samalla meidän on saatava yritykset luottamaan tulevaan. Yritysten tulisi saada lupaus, että yhteisöveron taso ei nouse. Toimenpideohjelmassa esitämme sekä ylimääräistä tutkimus- ja kehitysvähennystä, ja peräänkuulutamme vahvempaa yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä kestävien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi, Adlercreutz sanoo.

– RKP:n eduskuntaryhmä haluaa myös vahvistaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Tarvitsemme lisää yrittäjiksi haluavia ja lisää yrityksiä, jotka uskaltavat investoida. Sitä kautta saamme lisää työpaikkoja, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

– Myös valmisteilla olevan sosiaaliturvauudistuksen kantavana ajatuksena on työnteon kannattavuus. On tapana sanoa, että työnteko on parasta sosiaaliturvaa, mutta meillä on silti oltava riittävä sosiaaliturva niille, joilla ei syystä tai toisesta ole työtä. Tarvitsemme joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Siksi myös suunniteltu perhevapaauudistus, joka tasa-arvoistaa työmarkkinoita, on viipymättä vietävä maaliin, Blomqvist sanoo.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kaksipäiväinen kesäkokous päättyy torstaina vierailuilla paikallisiin yrityksiin muun muassa Hangon satamassa.

Toimenpideohjelma kokonaisuudessaan. Lue tästä!

Adlercreutz: Työllisyystoimet eivät voi odottaa

– Koronakriisi vaikuttaa voimakkaasti koko Suomen talouteen ja vaikeuttaa huomattavasti hallitusohjelman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista. Kriisin varjolla ei kuitenkaan pidä siirtää työllisyystoimia eteenpäin. Nyt tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja määrätietoisia toimia, jotta saamme Suomen jaloilleen.

Tätä mieltä on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hän peräänkuuluttaa myös kunnianhimon nostoa.

– Emme tiedä milloin seuraava pandemia – tai muu kriisi – jälleen iskee. Mitä tasapanoisempi julkinen taloutemme silloin on, sitä paremmin kykenemme vastaamaan siihen kriisiin. Vaikka edelleen elämme keskellä pandemiaa, emme saa unohtaa työllisyystavoitettamme. Tämä haaste ei helpotu odottamalla. On myös syytä tähdätä korkeammalle: työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan voisimme päästä 77–78 prosentin työllisyystasoon viidessä vuodessa. Tähän meidän tulee tähdätä.

– Kyse on myös niiden ihmisten auttamisesta, joilla on tällä hetkellä vaikeaa. Moni on juuri nyt taloudellisesti epävarmassa tilanteessa lomautuksen tai irtisanomisen takia. Työn menettäminen on henkilökohtainen tragedia. Työpaikka on myös paras sosiaaliturva.

Vuoden neljän ensimmäisen lisätalousarvion myötä valtion tämän vuoden lainanotto lähentelee 20 miljardin euron rajaa.

– Meidän on nyt voimakkaasti elvytettävä talouttamme, mutta meidän tulee myös luoda kartta sen tasapainottamiseksi. Tarvitaan luottamusta sekä omaan henkilökohtaiseen talouteen että julkiseen talouteen, jotta pääsemme palaamaan normaaleihin olosuhteisiin. Meillä ei ole aikaa odottaa. Tarvitsemme konkreettisia työllisyystoimenpiteitä, jotka lisäävät sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa.

Adlercreutz: Nyt tarvitaan käyttöpääomaa, ei projektirahoitusta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen lisätalousarvion. Talousarvio pitää sisällään laajan taloudellisen avustuspaketin suomalaisille yrityksille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä kyseessä on hyvä alku. On kuitenkin todella tärkeä hahmottaa yritysten akuutin kriisin eri ulottuvuudet: suurin osa yrityksistä tarvitsee projektirahoituksen tai lainantakausten sijaan nopeaa apua käyttöpääomakriisiin, Adlercreutz jatkaa.

Moni teollisuusyritys on tilanteessa, jossa varastot ovat pullollaan, kysyntä minimaalista ja ostovelat maksettavana. Monet näistä yrityksistä ovat vientivetureitamme. Meidän on taattava näiden yritysten jatkuvuus, jos mielimme pitää hyvinvointiyhteiskunnastamme kiinni. Käyttöpääoma on varmistettava ja se on varmistettava nopeasti.

Kun tiistaina saimme lisätalousarvion valiokuntaan puhuimme huomattavasti pienemmästä summasta kuin mihin päädyimme. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli selväksi, että akuutti tarve on merkittävästi suurempi. Tämä näkyy nyt valiokunnan lisäämissä määrärahoissa: suorat yritystuet nostettiin miljardiin euroon.

On hienoa, että yrittäjät voivat saada työttömyyskorvausta. On myös hyvä, että lomautuksia nyt voidaan tehdä nopeammin yritysten pelastamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä pelastamaan yrityksiä. Monessa yrityksessä kassavarat eivät riitä kuin muutaman viikon tästä eteenpäin.

Sen sijaan että yritykset saavat takauksia lainoihin –  joita pankit eivät välttämättä edes myönnä –  iso osa yrityksistä tarvitsee siis lisää käyttöpääomaa. Ne eivät tarvitse projektirahoitusta, vaan nopeita toimenpiteitä likviditeetin parantamiseksi. Hallituksen on kiinnitettävä asiaan välitöntä huomiota ja Business Finland on valjastettava vastaamaan tarpeeseen.

Ryhmäpuheenvuoro valtiopäivien avauskeskustelussa 11.2.2020

Arvoisa puhemies,

Tämä hallitus on ollut vallassa kahdeksan kuukautta, ja monia asioita on pantu alulle. EU-puheenjohtajuus on siirretty Kroatialle menestyksekkään puheenjohtajakauden jälkeen. Suomi on taas maa, joka tuo asioita EU:n agendalle. Suomi ei äänestä tyhjää, vaan kertoo linjansa.

Suomi on taas EU:n ytimessä. Se on hyvä. Koska EU – nyt enemmän kuin koskaan – tarvitsee niitä, jotka puolustavat oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ja jotka haluavat kehittää EU:ta ja parantaa sen sisämarkkinoiden toimintaa.

Arvoisa puhemies,

Kilpailukyky on elintärkeää Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Meidän on pyrittävä olemaan vähän nopeampia, ketterämpiä, avoimempia ja osaavampia kuin muut. Meidän tulee pystyä hyödyntämään voimavarojamme muita paremmin.

Kahdeksan kuukauden jälkeen voimme todeta, että hallitus on ryhtynyt moniin toimenpiteisiin, jotka ajan myötä vahvistavat Suomea.

Panostamme taas koulutukseen. Tämä koskee kaiken ikäisiä. Kaikilla on taas yhtäläiset oikeudet varhaiskasvatukseen. Tämä saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta historia osoittaa, että se ei sitä ole.

Opettajat saavat lisäresursseja kaikilla koulutusasteilla, ja yliopistojen tulevaisuus näyttää taas hieman valoisammalta. Tulevaisuus muuttuu valoisammaksi, kun panostamme koulutukseen ja osaamiseen.

Uudellamaalla joka kolmas yritys kärsii työvoimapulasta ja Pohjanmaalla joka toinen. Emme voi enää ummistaa silmiämme tältä. RKP on jo pitkään puhunut siitä, että Suomen talous tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaalaisen työvoiman työlupamenettelyitä tarkistetaan. Työluvan saamisen ei tulisi kestää kuukautta kauempaa. Ja niiden nuorten, joita olemme onnistuneet tänne houkuttelemaan, tulee saada jäädä Suomen heidän suoritettuaan opintonsa. Tämä saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta se ei sitä ole.

Arvoisa puhemies,

Mitä yhdenvertaisuus on, ja miksi se vahvistaa Suomen kilpailukykyä?

Emme ole kilpailukykyisiä, jos ylläpidämme sellaisia rakenteita, jotka estävät meitä suomalaisia löytämästä paikkaamme yhteiskunnassa, ja jos luomme sellaisia odotusarvoja, joiden takia emme hyödynnä voimavarojamme parhaalla mahdollisella tavalla. Tasa-arvossa on kyse kilpailukyvystä.

Perhevapaat uudistetaan. Uudistus on selvä parannus mittaustavasta riippumatta. Isien osuutta vapaista pidennetään, ja niistä tulee itse asiassa Pohjoismaiden pisimpiä. Valitettavasti suomalaiset isät käyttävät tätä mahdollisuutta huonosti. Pystymme parempaan!

Erilaiset perheet tulevat huomaamaan, että me yhteiskuntana huomioimme myös heidät. Että myös he ovat vanhempia, jotka otetaan huomioon ja joita kunnioitetaan.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkein tehtävämme. Ja aivan kuten hallitusohjelmassa sanotaan: mitään keinoja ei suljeta tarkastelun ulkopuolelle. Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on todella tärkeää, että hallitus pystyy päättämään keinoista 30 000 uuden työpaikan luomiseksi elokuun budjettiriihen yhteydessä.

RKP odottaa paljon työllisyyden parantamiseksi tehtäviltä kuntakokeiluilta. Alueilla, joilla työvoiman kysyntä on suurta, tulisi myös voida kokeilla työvoiman tarvehankinnasta luopumista.

Konservatiivinen oppositio tekee mielellään identiteettipolitikkaa. Me ja ne muut. Uhkakuvia, vääristelyä. Niin, valheita.

Ilmastopolitiikka ei ole uhka. Ilmastonmuutos on uhka, mutta sen vastainen toiminta on meidän kaikkien etu. Ja se on myös Suomen elinkeinoelämän etu. Oppositio saattaa epäillä tätä, mutta siinä tapauksessa se elää menneisyydessä.

Maamme elinkeinoelämä haluaa selkeän suunnitelman ja selvän vision. Sen luominen ja tarvittavista toimenpiteistä päättäminen on meidän vastuullamme. Sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle on palvelus niin Suomen elinkeinoelämälle kuin ilmastollekin. Mikään aiempi hallitus ei ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa.

Suomen vanhusten arvokas vanhuus on RKP:lle tärkeää. Siksi hallituksen päätös sitovasta hoitajamitoituksesta siten, että ympärivuorokautisessa hoivassa olevaa vanhusta kohden tarvitaan 0,7 hoitajaa, on täysin oikea. Tässä on kyse priorisoinneista, ja me priorisoimme vanhustenhuollon.

Konservatiivinen oppositio valittaa siitä, että suuri osa rahoista otetaan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Oppositio valittaisi varmasti myös, jos ottaisimme ne teiden kunnossapidosta. Oppositio valittaisi, jos lainaisimme rahat.

Jos ette halua mitoitusta, tunnustakaa se. Mutta älkää kritisoiko vastuuntuntoista ratkaisua siitä, että se on vastuuntuntoinen.

Arvoisa puhemies,

Kahdeksassa kuukaudessa suuria asioita on pantu alulle. Meidän kaikkien vastuulla on hyvän hallitusohjelmamme toteuttaminen kaikilta osin. Arpa on heitetty!

Adlercreutz: Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin

– Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on joka tapauksessa nykyistä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi, ilmastofiksumpi, yritysystävällisempi ja parempi paikka elää.

Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheenvuorossaan tiistaina eduskunnan palautekeskustelussa valtion ensi vuoden talousarviosta.

– Laitamme vientiväylämme kuntoon teihin ja rautateihin panostamalla. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin, ja rata auttaa myös kotimaisen teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Adlercreutz korosti työllistämistoimia ja viennille tärkeitä kansainvälistymispalveluja.

– Vienti vaatii tutkimuksen, innovaatioiden ja teiden lisäksi muutakin. Merkittävien tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi on tärkeää panostaa myös kansainvälistymispalveluihin. Siksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja vienninedistämisosuuskunta Viexpon määrärahoja korotetaan tuntuvasti.

Lisäksi hän alleviivasi tasa-arvon parantamisen merkitystä kilpailukyvylle.

– Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei ole kilpailukykyinen. Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei käytä resurssejaan tehokkaasti. Tällä hallituskaudella tasa-arvotyötä edistetään monin tavoin, ja ministeri Blomqvistin johdolla on jo ryhdytty moniin toimenpiteisiin, Adlercreutz sanoi.

Adlercreutz: Tärkeää hyödyntää tilaisuutta ja kokeilla eri työllisyystoimia

Hallitusohjelma oli keskiössä maanantain täysistunnossa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz piti ryhmän puheenvuoron, joka keskittyi vahvasti hallituksen työllisyystoimien toteuttamiseen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että juuri nyt olisi hyvä tilaisuus eri työllisyyskokeiluille, joissa voidaan ennakkoluulottomasti kokeilla eri ideoita työllisyysasteen nostamiseksi.

– Kuten hallitusohjelmassa todetaan, emme tule sulkemaan pois mitään toimenpiteitä, joiden voisi ajatella parantavan työllisyyttä. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, mikä on edellytyksenä sille, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023, edellyttää lujaa luottamusta puolueiden välillä, Adlercreutz sanoo ryhmäpuheenvuorossa.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkeässä yhteydessä investointien houkuttelemisessa Suomeen.

– Täällä investointitaso on edelleen liian alhainen. Mahdollistamalla yrityksille kaksinkertaiset poistot voimme houkutella tänne tärkeitä investointeja, sanoo Adlercreutz.

Ryhmäpuheenvuorossa nostettiin myös esille tarve parantaa maan yritysilmapiiriä, mitä Adlercreutz on jo pidempään esittänyt.

– Se tarkoittaa sekä lisää paikallista sopimista että paljon nykyistä nopeampia lupaprosesseja ulkomaista työvoimaa palkattaessa. Ilman työvoimaa yritykset eivät voi laajentaa, ilman työvoimaa emme pysty tarjoamaan ihmisille palveluita, sanoo Adlercreutz.

Energiaverotusta tullaan tarkastelemaan kestävän kehityksen verouudistuksen yhteydessä.

– Yhdessä päästökaupan kanssa uudistus tukee johdonmukaisesti etenemistä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Se myös parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, vaikka konservatiivinen oppositio muuta väittäisikin, Adlercreutz sanoo.
Eduskunta äänestää valtioneuvoston tiedonannosta hallituksen ohjelmasta tiistaina (17.12.).

Adlercreutz peräänkuuluttaa keinoja lapsiperheiden arjen helpottamiseksi

Vaikka hallitus on nyt toteuttamassa perhevapaauudistusta, on sen lisäksi syytä myös miettiä miten päivähoitojärjestelmästä voisi tehdä sujuvamman, totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tänään keskiviikkona eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa perhepolitiikasta ja syntyvyyden laskusta.

– Etuuksien lisääminen ei estä syntyvyyden laskua, sen sijaan helpottamalla lapsiperheiden arkea ja luomalla uskoa tulevaisuuteen parannetaan edellytyksiä kasvattaa syntyvyyttä. Perheen perustamisen harkintaan vaikuttavat usko omaan tulevaisuuteen ja luottamus omaan toimeentuloon. Siksi tarvitsemme dynaamista taloutta, joustavat työmarkkinat ja panostuksia koulutukseen, sanoo Adlercreutz.

Perhevapaauudistus on toteutettava nyt. Sitä ei voi enää viivytellä, Adlercreutz toteaa.

– Samalla meidän on mietittävä keinoja, joilla päivähoitojärjestelmästämme saadaan sujuvampi, jotta esim. osa-aikatyön ja päivähoidon yhdistäminen onnistuisi paremmin. Tämänkaltaiset ratkaisut tekevät lapsiperheiden arjesta helpompaa, sanoo Adlercreutz.