Maakuntakaavan varikkomerkintä ajaa koko hankkeen umpikujaan

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kehittäminen edellyttää, että rakennamme kaksi isoa kunnossapitovarikkoa – tai useamman pienemmän. Nykyinen varikko Ilmalassa ei riitä tyydyttämään kasvavan junaliikenteen tarpeita.

Maakuntakaavaehdotuksessa, joka käsitellään maakuntavaltuustossa 9.6.2020, on uuden varikon varikkomerkintä sijoitettu Mankin ja Luoman rajalle. Tällä kohdin maa on savipeltoa ja ympäristö on satojen vuosien aikana muokkautunutta kulttuurimaisemaa. Mikäli varikko sijoitetaan nyt ehdotettuun paikkaan, siitä tulee hyvin näkyvä, koko lähialuetta vahvasti määrittelevä laitos.

Paikka on rakenteellisesti ongelmallinen ja maisemallisesti katastrofaalinen. Pelkät paalutuskustannukset lasketaan kymmenissä miljoonissa euroissa. Se, että merkintä on maakuntakaavassa näin kiistanalaisessa paikassa ei edistä hanketta, vaan vesittää sitä.

Pidän myös hyvin kyseenalaisena, että merkintä sijoitettiin kaavaan ennen kuin varikkovaihtoehtoja arvioiva selvitys valmistui. Näin kaavamerkinnästä tuli mahdollisesti selvitystä ohjaava tekijä, vaikka marssijärjestyksen pitäisi olla päinvastainen.

Kunnilla on kaavoitusmonopoli ja minun on vaikea uskoa, että Espoo tai Kirkkonummi lähtisivät kaavoittamaan varikkoa näin ongelmalliseen paikkaan. Kirkkonummen osalta varikko määrittelisi jatkossa hyvin vahvasti jatkuvasti kasvavaa Masalan asuinaluetta. Espoon puolella ehdotettu sijainti liittyy puolestaan läheisesti kasvavaan Lasilaakson alueeseen.

En myöskään aidosti usko, etteikö pääkaupunkiseudulta löytyisi aluetta, johon varikko olisi mahdollista sijoittaa huomattavasti pienemmin ympäristövaikutuksin ja pienemmin kustannuksin. Ehdotettu varikkosijainti ei myöskään ota huomioon tulevia joukkoliikenteen kehitysnäkymiä.

Jotta voisimme tehdä oikean arvion – ympäristövaikutusarviointeineen – tulisi nyt esittää sijainnille lisää vaihtoehtoja. Sellaisia vaihtoehtoja, jotka katsovat pidemmälle tulevaisuuteen, eivät pelkästään muutaman vuoden päähän. Näistä vaihtoehdoista tulisi sitten käydä julkista keskustelua ennen kuin ne pitkän kaavaprosessin viime metreillä löytävät tiensä kaavakarttoihin.

Suomalaisen rakentamisen erikoisuus on pitkään ollut se, että uusia alueita sijoitetaan pelloille. Se on tuntunut helpolta, jopa kätevältä ratkaisulta. Se on kuitenkin laiskan mielen ratkaisu. Pelto ei ainoastaan ole tyhjä tila. Se ei ole joutomaata. Jokaiseen peltoon liittyy pitkä historia. Pelto on osa ekosysteemiä ja hiilen kiertokulkua. Se on olennainen osa maisemaamme. Isossa kuvassa jokainen pelto on myös pala omavaraisuuttamme. Niin tässäkin tapauksessa.

Kirkkonummen kunta on todennut, ymmärrettävistä syistä, ettei se pidä esitettyä varikkosijoitusta Luomaan hyväksyttynä.  Sen myötä kunta ottaisi vastatakseen varikkoalueen ongelmat, hyötyjen jäädessä hyvin vähäisiksi. Maisemallisesti ja teknisesti Mankin sijoitus on yhtä ongelmallinen. Varikko on tärkeä koko pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kannalta, mutta maakuntakaavan mukainen sijainti ei ole hyvä ratkaisu.

Toivon, että maakuntavaltuusto päätöksessään ymmärtää tämän. Kiistanalainen kaavamerkintä Mankin ja Luoman rajalla ei edistä hanketta, vaan ajaa sen umpikujaan. Kaavamerkintä tulee siksi poistaa.

Suunniteltaessa uutta, ei sovi unohtaa vanhaa. 

Viime maanantaina lisäsimme Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan uuden osayleiskaavan Veikkolaan. Syy siihen oli ns ELSA-radan, myös Tunnin junaksi kutsutun radan, rakentaminen. Jotta se aikanaan pysähtyisi Veikkolassa se tarvitsee aseman – ja asema puolestaan kaavoitusta. 

Kun kansallisella tasolla puhutaan raideliikenteestä puhumme usein juuri näistä uusista, mahdollisesti tulevista, hankkeista. Puhumme Tunnin junista länteen ja pohjoiseen, Itäradasta ja jopa arktisesta radasta. Keskustelusta usein unohtuu olemassa olevat yhteydet. Ne joita käytämme tänään. Ja toivottavasti huomennakin. Uusia miljardihankkeita on mukava suunnitella, mutta vanhatkin yhteydet tulee pitää kunnossa. 

Rantarata on kärsinyt huomattavia takaiskuja tällä hallituskaudella. Sen ovat huomanneet hyvin konkreettisesti niin Inkoolaiset, Siuntiolaiset kuten Kirkkonummelaisetkin. Yksiraiteisen radan pieneen kapasiteettiin vedoten Y-junaliikenne Karjaalle lakkautettiin pitkän taistelun jälkeen vuonna 2016. Sen jälkeen Turun junan pysähtymisiä Kirkkonummella karsittiin kovalla kädellä. 

Tänään saattaa tulla esiin se tilanne, että kun minä Jorvaslaisena haluan lähteä Turkuun, niin reittiopas reitittää minut Tampereen kautta, Turun junan kulkiessa Kirkkonummen ohi. 

Tässä ei ole mitään järkeä. 

Rantarata on Kirkkonummelle ja koko läntiselle Uudellemaalle elintärkeä yhteys. Kun suunnittelemme uutta emme saa unohtaa olemassa olevaa. On koko läntiselle Uudellemaalle elintärkeää, että Rantarata ja sen kunnostaminen nousee seuraavan hallituksen prioriteettilistalle, riippumatta siitä, mitä ns Tunnin junalle tapahtuu. Rantarata tarvitsee joka tapauksessa toisen raideparin Kirkkonummi-Karjaa välille ja se on syytä rakentaa nyt, eikä myöhemmin. 

Adlercreutz och Blomqvist vill ha resurser till Kustbanan

SFP:s riksdagsledamöter Anders Adlercreutz och Thomas Blomqvist efterlyser resurser för att förbättra Kustbanan. De har idag lämnat in en budgetmotion för att inleda planeringen av förbättringsarbetet.

– Kustbanan som går mellan Helsingfors och Åbo är utan tvekan en av de viktigaste delarna av infrastrukturen i södra Finland. Järnvägsspåret behöver en grundförbättring och dubbla spår på åtminstone en del av sträckorna. Genom förbättringsåtgärder kunde flera tågturer köras och förbindelserna för både kommuninvånarna och företagen skulle bli snabbare, säger Adlercreutz.

Goda trafikförbindelser är en förutsättning för att man skall kunna bo, arbeta och verka i västra Nyland. Området har över 100 000 invånare varav tusentals arbetar inom metropolområdet.

– Fungerande kommunikationer är en av de viktigaste förutsättningarna för att en region ska kunna utvecklas. Kustbanan utgör en livsnerv i Västnyland och bör därför förbättras. Att satsa på kustbanan är kostnadseffektivt och nationalekonomiskt det bästa alternativet för den direkta förbindelsen mellan Helsingfors och Åbo, säger Blomqvist.

Västnyländska riksdagsledamöter: Dags att förverkliga elektrifieringen av Hangö—Hyvinge-banan

Hangö—Hyvinge-banan är den enda banan för godstrafik i södra Finland som inte ännu elektrifierats. Riksdagsledamöterna Thomas Blomqvist (SFP), Anders Adlercreutz (SFP), Maarit Feldt-Ranta (SDP) kräver att elektrifieringen av banan snabbt förverkligas.

– Trafikverket inledde för ett år sedan arbetet för att uppdatera elektrifieringsplanen för Hangö—Hyvinge-banan, eftersom den tidigare planen från 2012 hade hunnit föråldras. Det skulle vara av yttersta vikt att elektrifieringsprojektet nukommer igång så snabbt som möjligt. För att planen ska kunna förverkligas behövs tillräcklig finansiering och därför kräver vi att den måste beaktas i statsbudgeten för nästa år, säger Blomqvist.

Elektrifieringsprojektet stöder både regionala och nationella intressen. Hangö Hamn utvidgar sin verksamhet och på ett år har järnvägsfrakten från hamnen fördubblats.

– En elektrifiering av Hangö—Hyvinge-banan skulle stöda Hangö Hamns positiva utveckling och när det går bra för Hangö Hamn går det bra för Västnyland. En elektrifiering kan också gynna andra företag i regionen och banansnärområden genom förstärkta verksamhetsförutsättningar. Investeringar som har positiva effekter på den ekonomiska tillväxten och sysselsättningen borde också vara av nationellt intresse, säger Feldt-Ranta.

Det finns också andra viktiga fördelar med en elektrifiering.

– Finland måste på olika sätt försöka nå upp till sina klimatpolitiska målsättningar och därför är det viktigt att vi främjar miljövänliga järnvägstransporter framom landsvägstransporter. Inom persontrafiken kan elektrifieringen öppna för nya direkta förbindelser. Att främja järnvägstransporter ökar också trafiksäkerheten. Den tunga trafikens belastning är stor på både riksväg 25 och stamväg51 och då underhållet inte prioriteras av staten borde man förbättra trafiksäkerheten med andra åtgärder, säger Adlercreutz.

Thomas Blomqvist, Anders Adlercreutz, Maarit Feldt-Ranta samt Joona Räsänen (SDP) och Johanna Karimäki (gröna) har lämnat in en gemensam budgetmotion om anslag för elektrifieringen av Hangö—Hyvinge-banan.

Länsimetro – ei vielä kuten Strömsössä

Länsi-metroa ei rakennettu Strömsö’hön, vaan tänne Uudellemaalle, missä meillä ihmisillä on kiire tehdä muutakin kuin leipoa tiikerikakkuja ja nikkaroida ajankulukseen linnunpönttöjä. Me uusmaalaiset olemme malttamatonta porukkaa, mutta onko tuo ihme: kilpailu on kovaa ja töihin olisi syytä ilmestyä ajoissa. Siinä eivät tökkivät liiken­neyh­teydet naurata.

Meillä monella on myös muistissa Länsimetron raken­nus­hankkeen hankaluudet ja loputtomalta tuntuvat viivästymiset. Asetelma on valmis: ”Eihän tämän nyt voinut odottaakaan toimivan!”. Suunnit­te­lu­pöy­dällä kaikki näytti vielä ruusuiselta, mutta arjen koittaessa totuus on paljastunut: kaikki ei menekään kuin Strömsössä.

Meillä ihmisillä on taipumus hallita elämäämme rutiineita luomalla. Työmatka jos joku, on turvallinen rutiini.Tai ainakin sen pitäisi voida sitä olla. Rutiinien arvostamisessa ei ole mitään pahaa, usein päinvastoin. Ja kun joku – kuten HSL – sörkkii rutiinejamme, niin on arvattavissa, että siitä ei hyvää seuraa. Nyt olemme pettyneitä ja harmistuneita, sillä tuttu reitti on joko kadonnut tai matka-aika on pidentynyt. Tai se on hankala.

Totuus on, että suurhank­keisiin sisältyy yleensä aina lastentauteja. En ole huolissani siitä, etteikö metro kulkisi tulevai­suu­dessa moitteet­to­masti. Tai etteikö liityn­tä­lii­ken­nettä pysäköin­teineen saataisi sitäkin kohtuullisella aikataululla toimimaan sujuvasti. Se mistä sen sijaan olen huolestunut, on yleinen suhtautuminen joukko­lii­kenteen kehittämiseen. Liian usein pöydällä on joko-tai hankkeita sen sijaan, että valittavana olisi sekä-että vaihtoehto. Itse olen julkisen liikenteen suurkuluttaja ja uskon vahvasti, että meidän pitäisi säilyttää osa suorista bussi-yhteyksistä ja lisätä investointeja raide­lii­ken­teeseen. Rantarata, ELSA-rata ja lentorata ovat kaikki tärkeitä hankkeita. Kuten on Länsimetrokin. Olen vakuuttunut siitä, että myös me kirkko­num­me­laiset tulemme 10 vuoden kuluttua pitämään sitä itses­tään­sel­vyytenä ja hyvin positiivisena asiana.

Tänään yhteydet eivät kuitenkaan vielä toimi. Meidän tulee kuntana aktiivisesti vaatia tiettyjen suorien bussilinjojen palauttamista ja myös Rantaradan yhteyksien parantamista. Minä tulen tekemään työtä tämän asian eteen. Jokainen toimenpide, joka mahdollistaa autojen jättämisen talliin, on hyvä. Suur-Helsinki on suomen urbaanin elämän mekka ja hyvät joukko­lii­ken­neyh­teydet ovat kehittyvän pääkau­pun­ki­seudun – ja Kirkkonummen – elinehto.

Jos joskus, niin nyt olisi syytä äänestää jaloillaan ja käyttää julkista liikennettä enemmän kuin koskaan. Vain kysyntä varmistaa tarjonnan. Valitettavasti elämä on tässä ja nyt ja moni toimii ymmär­ret­tä­västi juuri toisin päin: bussi vaihtuu autoon. Toivon taisteluhenkeä kaikilta kuntalaisilta. Ja myös vähän hyvää tahtoa: olen varma, että saamme rakentavilla keskusteluilla ja vankoilla perusteluilla systeemiä kehitettyä oikeaan suuntaan.

(kolumni Kirkkonummen Sanomissa 14.1.2018)

Dags för HRT att infria sitt löfte

När HRT:s styrelse i november 2015 beslöt att dra in både Mankbys och Bobäcks stationer skapade man samtidigt det längsta hållplatslösa avsnittet i huvudstadsregionen. I samma veva fattade man också ett beslut om att indragningsbeslutet skall ses över på hösten 2017 efter att de gamla Sm2-tågen ersatts med modernare FLIRT-tåg.

Tågmodellen har nämligen betydelse. De moderna FLIRT-tågen är betydligt billigare i drift, de accelererar snabbare, och de kan ta till vara en stor del av inbromsningsenergin. Det igen betyder att kostnaderna av att stanna vid en hållplats är betydligt mindre än tidigare eftersom energi- och tidsförlusten är mindre.

Idag har alla gamla tåg tagits ur bruk i huvudstadsregionens närtrafik. Det betyder att det nu är motiverat att ompröva beslutet om indragningen av hållplatserna i Bobäck och Mankby. De ursprungliga kostnads- och tidtabellskalkylerna med vilka indragningen motiverades håller nämligen inte längre.

Om man ser på saken ur ett större perspektiv har indragningen även en klimatpolitiskt betydelse. Finland skall skära ner utsläppen från sin trafik med 50 procent före år 2030. Det är en svår uppgift, som kräver många små åtgärder och framförallt konsekvens i de beslut som fattas.

Järnvägsnätet har en roll i vår strävan mot detta mål. Tåg är ett effektivt och framförallt miljövänligt sätt att idka kollektivtrafik. Åtgärder med vilka man sätter in nya bussturer för att köra människor till andra tåghållplatser eftersom de gamla stängts är varken klok trafikpolitik eller klok klimatpolitik. De är små steg i fel riktning, steg som vi inte skall ta.

Jag uppmanar HRT:s styrelse att nu i höst uppfylla det löfte den gav för knappt två år sedan och på allvar ompröva sitt beslut om en stängning av Bobäcks och Mankbys hållplatser.

 

(Insändare i HBL 13.9.2017)

Adlercreutz ja Blomqvist: Ministeriö otti osittain järjen käteen

Lehdistötiedote 30.9.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti torstaina, että se ottaa maksettavakseen lähijunaliikenteen Siuntioon. Liikenneyhteys otettiin käyttöön kiitos Siuntion kunnan väsymättömän työn puoli vuotta sitten lakkautetun Y-junan korvaamiseksi.

– Tämä on tervetullut uutinen kunnan asukkaille. Hallitus on sitoutunut siihen, ettei se aseta lisää velvoitteita kunnille. Eiliseen asti tämä ei koskenut Siuntiota, joka tunnetusti on itse joutunut maksamaan korvaavasta liikenteestä aiheutuvat kustannukset. Samalla on selvää, että koko Y-junafarssi olisi voitu välttää jos ministeriö vuosi sitten ennen päätöstään olisi keskustellut asiasta VR:n sekä länsiuusimaalaisten kuntien kanssa, sanovat Anders Adlercreutz ja Thomas Blomqvist.

Ministeriö aikoo jatkossa vastata liikenteen kustannuksista, sillä VR on onnistunut tehostamaan toimintaansa. Tämä osoittaa selvästi sen, että hallituksen viime syksynä tekemä päätös liikenteen lakkauttamisesta oli väärä.

– Säästöt olisi voitu saavuttaa myös ilman lakkauttamista. Joukkoliikenne on tärkeä osa meidän jokaisen arkea ja sitä pitää rakentaa pitkällä tähtäimellä. Toivon, että ministeriö muistaa tämän varsinkin tulevia yksityistämissuunnitelmia silmällä pitäen, Adlercreutz sanoo.

– Vaikka Siuntio nyt voi huokaista helpotuksesta meidän täytyy muistaa, että junaliikenne Kirkkonummelta länteen edelleen on huonommassa tilanteessa kuin ennen Y-junan lakkauttamista. Yhtäkään junaa ei ole lisätty. Inkoo on edelleen ilman junayhteyksiä. Nyt on tärkeä jatkaa työtä uusien junavuorojen saamiseksi – erityisen tärkeää olisi saada myöhempi junavuoroa Helsingistä Karjaalle, Blomqvist sanoo.

 

Lisätietoja:

Anders Adlercreutz
044 981 0191

Thomas Blomqvist
050 512 1776

Adlercreutz och Blomqvist: Ministeriet tog delvis förnuftet till fånga

Pressmeddelande 30.9.2016
Publiceringsfritt genast

 

Trafik- och kommunikationsministeriet meddelade på torsdagen att det tar på sig kostnaderna för lokaltågstrafiken till Sjundeå, en trafik som infördes tack vare Sjundeå kommuns enträgna arbete för att ersätta Y-tåget som drogs in för ett halvt år sedan.

– Det här är en välkommen nyhet för kommuninvånarna. Regeringen har förbundit sig till att inte ålägga kommunerna med nya förpliktelser. Tills igår gällde det inte Sjundeå, som ju som bekant själv fått stå för kostnaderna för trafiken. Samtidigt är det klart, att hela farsen kring Y-tåget kunnat undvikas om ministeriet för ett år sedan gått in för en ordentlig dialog inte bara med VR, utan också med de västnyländska kommunerna, säger riksdagsledamöterna Anders Adlercreutz och Thomas Blomqvist.

Ministeriet tar nu på sig kostnaderna för trafiken eftersom VR lyckats effektivera sin verksamhet. Det visar klart att det beslut som fattades inom regeringen förra hösten var onödigt.

– Inbesparingarna kunde ha nåtts även utan en indragning. Kollektivtrafiken är viktig för allas vår vardag och måste byggas med ett långt perspektiv. Det här hoppas jag att ministeriet kommer ihåg i synnerhet med tanke på de planerade kommande privatiseringarna, säger Adlercreutz.

– Trots att Sjundeå nu kan dra en suck av lättnad måste vi komma ihåg att tågtrafiken från Kyrkslätt västerut fortfarande har det betydligt sämre ställt än innan Y-tågets indragning. Inga tåg  har kommit till. Ingå är fortfarande helt utan tågtrafik. Nu är det viktigt att fortsätta att jobba för fler turer, och framförallt för en senare kvällstur från Helsingfors till Karis, säger Blomqvist.

 

Tilläggsuppgifter:
Anders Adlercreutz
044 981 0191

Thomas Blomqvist
050 512 1776

Samarbete räddar IC-hållplatsen i Kyrkslätt

Pressmeddelande 23.8.2016
Publiceringsfritt genast

 

Tågresenärerna i Västnyland kan fr.o.m. december i år glädjas över att IC-tågen kommer att stanna i Kyrkslätt en extra gång både på förmiddagen och på eftermiddagen. Det kan en delegation som består av riksdagsledamöterna Anders Adlercreutz (SFP), Maarit Feldt-Ranta (SDP) och Johanna Karimäki (De Gröna) samt medborgaraktivisten Hanna Repo och de västnyländska kommundirektörerna Jarl Boström (Ingå) och Juha-Pekka Isotupa (Sjundeå) meddela efter ett möte med VR:s ledning idag.

– Tågresenärerna i Västnyland har inte haft mycket att glädja sig över under det senaste året. Servicen har försämrats kraftigt och turer har dragits in. Nu kan vi äntligen komma med lite goda nyheter, säger Feldt-Ranta.

– Tågtrafiken är viktig, och den berör människors vardag på ett mycket konkret sätt. Att tåget stannar i Kyrkslätt är viktigt för pendlare, men även för studeranden som åker till Åbo eller Karis, eller för värnpliktiga som är stationerade i Obbnäs, säger Adlercreutz, som också hoppas att arbetet med att förbättra kvällsförbindelserna till Karis och veckoslutsförbindelserna till Sjundeå fortsätter.

– Diskussionerna med VR:s ledning har pågått hela året. Dialogen har förlöpt bra, och VR har verkligen ansträngt sig för att avhjälpa de uppenbara problemen, säger riksdagsledamot Thomas Blomqvist (SFP), medlem i VR:s förvaltningsråd.

En av drivkrafterna bakom arbetet var Hanna Repo som i vintras samlade över 2000 namn för att rädda IC-hållplatsen i Kyrkslätt.

– Med tanke på pendeltrafiken mellan Kyrkslätt och Åbo har situationen varit ohållbar. Den här förändringen är en stor förbättring, säger Repo.

– Arbetet går vidare. En fungerande kollektivtrafik är ett livsvillkor för regionen, säger Karimäki, som gläder sig över det fruktsamma arbetet över partigränserna.

VR kunde också bekräfta att bussförbindelsen mellan Karis och Kyrkslätt kommer att fortsätta som tidigare. Riksdagsledamöterna fortsätter även arbetet för att kustbanan skall få flera avsnitt med dubbla spår samt anslag för reparation.

 

Tilläggsuppgifter:
Anders Adlercreutz
tel. 044 981 0191

Yhteistyö Kirkkonummen IC-junapysäkin hyväksi tuottaa tulosta

Lehdistötiedote 23.8.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Länsi-Uudenmaan junamatkustajilla on aihetta iloon joulukuusta eteenpäin. Kaksi uutta IC-junaa tulee pysähtymään Kirkkonummen asemalla, toinen aamupäivällä, toinen iltapäivällä. Delegaatio, johon kuuluvat kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP), Maarit Feldt-Ranta (SDP) ja Johanna Karimäki (Vihreät) sekä kansalaisaktivisti Hanna Repo ja Länsi-Uudenmaan kunnanjohtajat Jarl Boström (Inkoo) ja Juha-Pekka Isotupa (Siuntio), tiedotti asiasta tavattuaan VR:n johdon tänään.

– Länsi-Uudenmaan junamatkustajilla ei ole ollut paljon aihetta iloon viime vuosina. Palvelut ovat voimakkaasti huonontuneet ja vuoroja on lakkautettu. Nyt voimme vihdoin kertoa hyviä uutisia, sanoo Feldt-Ranta.

– Junaliikenne on tärkeää ja se koskettaa ihmisten arkea hyvin konkreettisella tavalla. Junan pysähtyminen Kirkkonummella on tärkeää työmatkalaisille, mutta myös Turkuun tai Karjaalle matkustaville opiskelijoille tai Upinniemeen matkustaville varusmiehille, sanoo Adlercreutz, joka toivoo myös Karjaan iltayhteyksien ja Siuntion viikonloppuyhteyksien parantamisen eteen tehtävän työn jatkuvan.

– Keskustelu VR:n johdon kanssa on ollut käynnissä koko vuoden. Dialogi on kulkenut hyvin ja VR on nähnyt vaivaa ilmeisten ongelmien poistamiseksi, sanoo VR:n hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Thomas Blomqvist (RKP).

Eräs asiaa aktiivisesti edistäneistä henkilöistä on Hanna Repo, joka talvella keräsi yli 2000 nimeä Kirkkonummen IC-pysäkin säilyttämisen puolesta.

– Tilanne on ollut kestämätön Turun ja Kirkkonummen välisen työmatkailun osalta. Tämä muutos on iso parannus, Repo Sanoo.

– Työ jatkuu. Toimiva joukkoliikenne on seudulle elinehto, sanoo Karimäki, joka iloitsee puoluerajojen yli tehdystä työstä.

VR voi myös vahvistaa, että Karjaan ja Kirkkonummen välinen linja-autoyhteys saa jatkaa nykyisellään. Kansanedustajat jatkavat työtä myös radan kunnostuksen puolesta ja ohitusraiteiden saamiseksi Rantaradalle.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
puh. 044 981 0191