Adlercreutz ja Rehn-Kivi tyytyväisiä valtiovarainvaliokunnan lisämäärärahoista:  Listalla tärkeitä liikenneväyliä, tukea nuorille yrittäjille sekä ammattikalastajille

Tärkeät liikennehankkeet Uudellamaalla ja Pohjanmaalla etenevät. Tämä varmistui perjantaina, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi listan projekteista, joille myönnetään varoja valiokunnan jakamasta ylimääräisestä noin 40 miljoonan euron potista.

Uudellamaalla Fagervikintietä parannetaan, kantatie 51:lle saadaan tievalaistus välille Inkoo-Karjaa ja Helsingin seudulla noin 40–50 kilometriä pyörätietä saa uuden päällysteen. Pohjanmaalla vientiteollisuuden näkökulmasta tärkeälle Vaasan satamatielle myönnetään suunnittelumäärärahaa ja Kruunupyyhyn rakennetaan aivan uusi kevyen liikenteen väylä.

Merenkurkun maailmanperintökohteelle ohjataan määrärahoja vaellusreittien laajentamiseen.

– Nämä ovat kaikki arvokkaita paikallisia hankkeita, joita nyt voidaan edistää, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi sanovat. He ovat toimineet RKP:n pääneuvottelijoina valtiovarainvaliokunnassa.

RKP on ajanut lisärahoitusta monelle eri organisaatiolle. Naisjärjestöjen määräraha nostetaan tämän vuoden tasolle. Määrärahoja myönnetään myös vienninedistämisen parissa toimivalle Viexpolle sekä Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille.

Suomen Ammattikalastajaliiton määrärahat kaksinkertaistuvat. Maataloudessa tuetaan 4H-toimintaa. Myös nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen edistäminen saa tukea.

– Tämän prosessin ajatuksena valtiovarainvaliokunnassa on löytää yksittäisiä strategisesti herkkiä kohtia, jotka hyötyisivät lisäpanostuksista. Uskomme, että näillä tuntuvilla tiepanostuksilla Länsi-Uudellamaalla annamme koko alueelle piristysruiskeen. On myös äärimmäisen tärkeää, että voimme tässä tilanteessa jatkaa viennin tukemista varsinkin Ruotsiin, Adlercreutz sanoo.

Rehn-Kivi nostaa esille Istanbulin sopimuksen mukaisen työn naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

– Myös tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman edistäminen huomioidaan budjetissa 100 000 euron lisämäärärahalla. Tämä on erittäin tervetullutta, Rehn-Kivi sanoo.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee budjettimietintönsä tiedotustilaisuudessa tänään klo 12. Tilaisuus lähetetään suorana eduskunnan verkkosivuilla.

Adlercreutz: Ensikertalaiskiintiöt tukkivat tien korkeakouluopintoihin

Tänään täysistunnossa käsiteltiin pidennettyä oppivelvollisuutta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz nosti keskustelussa esiin korkeakoulujen opiskelijavalinnan ensikertalaiskiintiöt. Adlercreutzin mukaan kiintiöt johtavat käytännössä opintojen aloittamisen lykkääntymiseen, sillä nuoret ymmärrettävästi optimoivat ja odottavat, jotta he eivät menettäisi ensikertalaisuuden etua.

– Me tiedämme, että työllisyysedellytykset ovat huomattavan paljon suuremmat heillä, jotka ovat käyneet myös toisen asteen. Tämän takia on loogista pidentää oppivelvollisuutta. Seuraava askel – eli askel korkeakouluopintoihin – on muodostunut pullonkaulaksi sen jälkeen, kun ensikertalaiskiintiöt otettiin käyttöön vuonna 2016. Kiintiö johtaa siihen, ettei opiskelupaikkaa oteta vastaan, ellei olla täysin varmoja, että se on oikea valinta. Näin opinnot lykkääntyvät, Adlercreutz sanoo.

Ensikertalaiskiintiöt ovat ongelmallisia myös siksi, että niiden takia opintosuunnan vaihtaminen on hankalampaa.

– Vaadimme nuorilta jo nuoressa iässä pitkälle ulottuvia päätöksiä opintojen suhteen. Ensikertalaiskiintiöt tekevät opintopolun vaihtamisesta myöhemmässä vaiheessa vaikeampaa. On täysin luonnollista, että oman polun etsiminen vie aikaa. Meidän tulee nähdä laaja-alaisuus ja monipuolisuus hyvinä ominaisuuksina, positiivisina asioina, joita tarvitsemme tulevaisuusongelmiemme ratkaisemiseksi.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on hyvä asia, mutta uudistustarve ei lopu tähän: ensikertalaiskiintiöistä tulee luopua. Asettamalla kaikki opiskelijat samalle viivalle ja tekemällä opiskelupaikan vaihdosta mahdollisimman helppoa lyhennämme opiskeluaikoja, pidennämme työuria ja parannamme nuorten hyvinvointia.

Adlercreutz ja Mykkänen: Ruovikon niitolla parannetaan vesien tilaa ja rantojen viihtyvyyttä

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vierailivat tänään Kirkkonummen Långvikissa tutustumassa John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohankkeeseen. Projektilla yritetään vauhdittaa ruovikkojen niittoa sekä edistää ruokomassan hyötykäyttöä. Adlercreutz ja Mykkänen painottavat ruovikon niiton monipuolisia hyötyjä, niin vesiensuojelun kuin uuden liiketoiminnankin näkökulmasta.

– Runsas ruovikkokasvusto on merkki vesialueen rehevöitymisestä. Ruovikko sitoo itseensä runsaasti ravinteita, joten niittämällä ruovikkoa voidaan samalla tehokkaasti poistaa jo rantaveteen päätyneitä ravinteita. Runsas ruovikkokasvusto myös vähentää ranta-alueiden virkistyskäyttöarvoja, joten niitolla voidaan sekä parantaa vesistön tilaa että lisätä rantojen viihtyvyyttä, Adlercreutz sanoo.

Niitetystä ruovikosta saatavaa ruokomassaa voidaan käyttää moniin biomassapohjaisiin tuotteisiin, joihin myös turvetta tällä hetkellä käytetään.

– John Nurmisen Säätiön pilottihanke antaa oivan mahdollisuuden ruovikkoa ja ruokomassaa käyttävän liiketoiminnan ideoimiseen lähialueilla. Ruokomassaa voi muun muassa käyttää kasvualustana kasvihuoneissa. Kotimaista raaka-ainetta löytyy runsaasti pitkin Suomen vesistölinjaa ja Saaristomerellä, joten tuotekehittelylle on nyt mainio tilaisuus, Mykkänen sanoo.

Kansanedustajat korostavat lisäksi Itämeren tilanteen parantamisen tärkeyttä.

– On otettava kaikki keinot kehiin, jos me meidän elinaikanamme haluamme nähdä hyvinvoivan Saaristomeren. Yksi tarvittavista menetelmistä on jo mereen päätyneiden ravinteiden poistaminen, esimerkiksi niittämällä ruovikkoa kuten tässä hankkeessa tehdään. Tämän lisäksi on kaikin keinoin pyrittävä pienentämään sitä ravinnekuormaa, joka nyt valuu vesistöihimme. Itämeren tulevaisuus on riippuvainen meidän toimistamme, Adlercreutz ja Mykkänen sanovat.

Adlercreutz vill ha en jämlik, sporrande inkomstrelaterad dagpenning

Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz föreslår att man i samband med en utveckling av den inkomstrelaterade dagpenningen utvidgar den till att gälla alla arbetslösa.

– SFP har föreslagit att dagpenningen skulle graderas och göras mer sporrande genom att höja stödet i början av arbetslöshetsperioden. Graderingen av arbetslöshetsdagpenningen och en utvidgning av dess omfattning kunde utredas tillsammans. Genom att koppla ihop dessa två mål kunde vi hitta en kostnadsneutral modell. Detta skulle främja jämlikheten, säger Adlercreutz.

Arbetslöshetskassans finansieringsandel av den inkomstrelaterad dagpenningen är ungefär 5,5 procent. Resten finansieras av alla skattebetalare. Trots det, krävs det ett medlemskap för att man skall få inkomstrelaterad dagpenning.

– Det här är svårt att motivera från en jämlikhetssynpunkt. Det är fråga om en grundläggande trygghet. Men visst kunde man tänka sig att de som hör till en kassa kunde få en lite större arbetslöshetsersättning – till exempel 5–10 procent, säger Adlercreutz.

Enligt många sakkunniga skulle en graderad dagpenning öka sysselsättningen. Erfarenheterna från Danmark som infört en sådan modell stöder forskningen.

– I synnerhet i en kris måste man dels värna om att alla behandlas jämlikt, dels göra allt för att öka sysselsättningen. Denna modell skulle gagna båda dessa strävanden.

Adlercreutz: Pidennetty tilikausi helpottaisi teollisuuden tilannetta

Vientiteollisuuden näkymät ovat odotetusti synkkenemässä. Alkuvuonna koronakriisi iski lähinnä palvelualoihin teollisuuden vielä pyöriessä vahvojen tilauskirjojen turvin. Loppuvuodesta tilanne kuitenkin muuttuu. RKP:n valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anders Adlercreutz on tilanteesta huolissaan.

– Alkuvuodesta olemme tukeneet harkinnanvaraisesti yrityksiä kriisin alkuvaiheen yli. Kriisi ei kuitenkaan ole ohi ja meille erityisen tärkeän vientiteollisuuden tilanne on synkkenemään päin, Adlercreutz sanoo.

– Ehdotan, että tutkimme erittäin huolellisesti mahdollisuuden pidentää yritysten tilikautta siten, että vuosien 2020 ja 2021 yhteisövero kannettaisiin kootusti vuonna 2022. Tämä mahdollistaisi yrityksille vähän pidemmän näkymän taloudenhallinnan näkökulmasta ja huomioisi sen, että vaikka useampi yritys tulee tekemään siedettävän tuloksen vielä vuonna 2020, vuosi 2021 tulee olemaan monelle rajusti tappiollinen.

Adlercreutzin mukaan muutos olisi käytännön tasolla yksinkertainen, kustannusneutraali ja hallinnollisesti kevyt. Se auttaisi nimenomaan elintärkeää vientiteollisuuttamme, niitä yrityksiä, jotka kärsivät viiveellä, hän täsmentää.

– Nyt on varottava tilannetta, jossa elinkeinopolitiikka politisoituu. Ei pidä luoda keinotekoisia vastakkainasetteluja. Meidän on uskallettava puhua konkreettisista keinoista, joilla varmistetaan tähän asti menestyneiden yritysten olemassaolo ja toimintakyky myös jatkossa, toteaa Adlercreutz, joka on viime kuukausien aikana yrittänyt kuunnella erityisen tarkasti yrityskentän viestejä.

Adlercreutz: Kaipolan tehtaan sulkeminen on viesti, joka tulee ottaa vakavasti

Metsäyhtiö UPM:n ilmoitus sulkea Kaipolan tehdas on kova isku Suomen viennille, sanoo Anders Adlercreutz, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Päätös koettelee raskaalla tavalla Jämsää, jossa paperitehdas on ollut keskeinen työnantaja.

Adlercreutz sanoo, että talvesta voi tulla hyvin vaikea suomalaiselle teollisuudelle.

– Teollisuus on toistaiseksi selviytynyt hyvin koronakriisistä, mutta paljon riippuu myös siitä, että on eletty vanhan ohjekirjan opeilla. UPM:n päätös on monen tekijän seurausta. Se on pitkän kehityksen tulos. Meidän tulee kuunnella tarkkaan sitä viestiä, jonka päätös lähettää, hän sanoo.

Hallitus tulee alentamaan teollisuuden energiaveroa EU:n minimitasolle tänä vuonna. Toimenpide on tärkeä, Adlercreutz sanoo.

– Tämä on selkeästi positiivinen signaali teollisuudellemme. Mutta me tarvitsemme enemmän. Kaikki epävarmuus on pahasta. Meidän täytyy luoda uskoa tulevaan ja vahvistaa sitä kuvaa, että Suomi on hyvä maa investoinneille. Meidän täytyy yksinkertaisesti kyetä antaa kilpailukykylupaus – lupaus siitä, että yritystemme toimintaympäristö ei saa heikentyä koronakriisin seurauksena.

Hallitus tulee esittelemään työllisyystoimenpiteitä budjettineuvottelujen yhteydessä reilun kahden viikon päästä.

– Yritysten toimintaympäristö ei ole irrallinen julkisesta taloudesta. Jos emme luo tasapainoa, luomme huolia. Siksi ei pidä aliarvioida sitä painoarvoa, joka päättäväisillä työllisyystoimilla voi olla. Vain pääsemällä yhteisymmärrykseen tällaisista toimenpiteistä voimme varmistaa, että teollisuus vastaisuudessakin näkee Suomen houkuttelevana maana, sanoo Adlercreutz.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vieraili torstaina Satakunnassa

Satakunnan maakunnasta löytyy useita yrityksiä, jotka haluavat panostaa kestävään kehitykseen. Adlercreutz vieraili Peittoon kierrätyspuistossa, pelivalmistaja TacTic:ssa sekä BASF:n toimipisteessä Harjavallassa.

–  Tiedostamme kaikki sen, että kulutamme liikaa. Olen vaikuttunut siitä, miten teollisuus on lähtenyt rohkeasti ja innovatiivisesti kehittämään kiertotaloutta, useat toimijat hyvässä yhteistyössä. Tämä toteutuu hyvin selkeästi Peittoon Kierrätyspuistossa, sanoo Adlercreutz.

–  Harjavaltaan valmistuu muutaman vuoden kuluttua kiertotaloutta tukeva yritystoiminta, BASF:n akkutehdas. Hankkeen yksi merkittävä tekijä on mielestäni usko suomalaiseen osaamiseen ja alueen asukkaisiin sekä yhteistyö Harjavallan kaupungin kanssa. Kun BASF päätti perustaa tehtaan Suomeen, puhtaan sähkön saatavuus oli yksi niistä tekijöistä, joka ratkaisi asian Suomen hyväksi. Uusiutuva sähkö on jo kilpailutekijä. Kun tehdas valmistuu, on se yksi suurista työllistäjistä Harjavallassa, toteaa Adlercreutz.

–  Satakunnan alueella on paljon teollisuutta mutta myös erittäin paljon elinvoimaisia pien- ja perheyrityksiä. Työllisyydellä on suuri merkitys maakunnan hyvinvointiin. Korona-aika on tuonut monelle yrittäjälle haasteita ja nyt tarvitaan yhteistyötä sekä katsomista ja uskomista tulevaisuuteen, sanoo Adlercreutz.

–  Kaikki työ, jota teemme kiertotalouden hyväksi edesauttaa meitä kaikkia, etenkin tulevia sukupolvia, toteaa Adlercreutz lopuksi.

Adlercreutz: Ilmasto ja yritykset kiittävät lisäbudjetin panostuksista

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen neljännen lisätalousarvion panostuksiin. Koronakriisistä johtuvien välttämättömien menolisäyksien ohella myös ilmastotoimiin panostetaan muun muassa tukemalla sekä puurakentamista että öljylämmityksestä luopumista. Tämän lisätalousarvion myötä myös ilmastorahastosta tulee totta.

– Tiedämme, että cleantech-ala tulee kasvamaan tulevien vuosien aikana. Meillä on monta suomalaista yritystä ja innovaatiota, jotka ovat sen pienen lisäsysäyksen tarpeessa. Ilmastorahaston avulla nämä voivat löytää tarvittavan panostuksen, markkinoilta löytyvän rahoituksen lisäksi. Tämä on hyvä tapa edistää työllisyyttä, innovaatioita, vientiä – ja ilmastoa, Adlercreutz sanoo.

Hallitusohjelman mukaan öljylämmityksestä on tarkoitus luopua asteittaan 2030-luvun alkuun mennessä.

– Hallitus panostaa nyt 45 miljoonaa euroa siihen, että sekä kunnat että yksityishenkilöt voivat saada tukea öljylämmityksen vaihtamiseen ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon. Tämä on konkreettinen panostus, joka kannustaa oman hiilidioksidijalanjälkensä pienentämiseen. Rakennuskantamme uudistuessa suhteellisen hitaasti kaikki energiankäytön vähentämiseen tähtäävät toimet ovat tervetulleita. On myös usein turvallisempaa ja järkevämpää keskittyä energialähteeseen, sen sijaan että tehdään energiatehokkuusremontti, jolla voi olla odottamattomia negatiivisia seurauksia.

Adlercreutz iloitsee myös puurakentamisen edistämisestä.

– Puurakennus on konkreettinen hiilivarasto. Myös pieni puurakennus varastoi useita tonneja hiilidioksidia. Jokainen betonikuutio, joka korvataan puulla, vie meidät lähemmäs ilmastotavoitteitamme. Me RKP:ssä olemme pitkään puhuneet puurakentamisen puolesta. Nyt siitä tulee totta.

Adlercreutz: Selkeä purkustrategia on tervetullut

Koronakriisi on Suomessa hoidettu hyvin arvosanoin, mutta tulosta ei ole saavutettu ilman uhrauksia, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Vaikka epidemian hoito saa kiitettävän arvosanan, Adlercreutz näkee puutteita siinä, kuinka yrittäjiä on kohdeltu.

– Ravintoloiden tukemisella on kiire, samoin Business Finlandin rahanjakokriteerien korjaamisella. Tämän olemme sanoneet aiemminkin: projektirahoituksen aika tulee myöhemmin. Nyt tarvitaan käyttöpääomaa.

Adlercreutz piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron eduskunnan keskustelussa koronakriisistä johtuvien rajoitustoimenpiteiden purkamisesta.

– On hyvä, että hallitus on nyt laatinut koronakriisille selkeän purkustrategian. Nyt meillä on askelmerkit maan asteittaiselle avaamiselle sekä toimenpiteet, joilla mahdollistetaan yrittäjien töihin paluu. Askel askeleelta, varovaisesti. Terveysasiantuntijoiden suositusten mukaisesti.

Adlercreutzin mukaan meidän tulee ottaa kriisistä opiksi.

– Olemme osoittaneet joustavuutta kotona, koulussa ja työpaikoilla. Yritetään pysyä yhtä joustavina myös sitten, kun palaamme nykyistä normaalimpaan arkeen. Joustavuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan – työelämän uudistamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja talouden nostamiseksi jaloilleen.

Adlercreutz: Joustavuutta tarvitaan myös kriisin jälkeen

Hallitusohjelmassa on paljon hyviä ja tarpeellisia strategisia tavoitteita, jotka ovat täysin kurantteja, mutta on selvää, että monia toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan arvioimaan uudelleen. Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kun eduskunta tiistaina käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa.

– Koronakriisin seurauksena talous notkahtaa ja verotulot hupenevat. On syytä uskoa, että työttömyys nousee. Siihen pitää reagoida. Sillä on merkitystä.

Adlercreutz painottaa, että tässä tilanteessa on pidettävä muistissa kriisin aikana opitut asiat.

– Työaika voi joustaa, työpaikka voi joustaa. Työtavat voivat joustaa. Kun elämä normalisoituu, on tärkeää, että kriisin aikana käyttöön otettuja joustoja ei unohdeta. Säilytetään digiloikka. Erotetaan työn tekeminen paikasta. Matkustetaan vähemmän, kommunikoidaan enemmän. Hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen edistämisestä on erityisen tärkeä juuri nyt.

Adlercreutz sanoo, että vaikka julkisen talouden näkymät ovat muuttuneet totaalisesti viimeisen kuukauden aikana, on syytä huomata, että hallitusohjelman strategiset tavoitteet ovat yhtä tärkeitä tänään kuin ne olivat viime vuonna.

– Tasa-arvo on vieläkin Suomen etu, ja me tarvitsemme vanhempainvapaauudistuksen. Koulutus on vieläkin Suomen kaltaisen pienen maan suurin kilpailutekijä. Ja ilmastomuutoksen seurauksista maksettava hinta ei ole laskenut yhtään, vaikka osakekurssit niin ovatkin tehneet.