Adlercreutz: Pidennetty tilikausi helpottaisi teollisuuden tilannetta

Vientiteollisuuden näkymät ovat odotetusti synkkenemässä. Alkuvuonna koronakriisi iski lähinnä palvelualoihin teollisuuden vielä pyöriessä vahvojen tilauskirjojen turvin. Loppuvuodesta tilanne kuitenkin muuttuu. RKP:n valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anders Adlercreutz on tilanteesta huolissaan.

– Alkuvuodesta olemme tukeneet harkinnanvaraisesti yrityksiä kriisin alkuvaiheen yli. Kriisi ei kuitenkaan ole ohi ja meille erityisen tärkeän vientiteollisuuden tilanne on synkkenemään päin, Adlercreutz sanoo.

– Ehdotan, että tutkimme erittäin huolellisesti mahdollisuuden pidentää yritysten tilikautta siten, että vuosien 2020 ja 2021 yhteisövero kannettaisiin kootusti vuonna 2022. Tämä mahdollistaisi yrityksille vähän pidemmän näkymän taloudenhallinnan näkökulmasta ja huomioisi sen, että vaikka useampi yritys tulee tekemään siedettävän tuloksen vielä vuonna 2020, vuosi 2021 tulee olemaan monelle rajusti tappiollinen.

Adlercreutzin mukaan muutos olisi käytännön tasolla yksinkertainen, kustannusneutraali ja hallinnollisesti kevyt. Se auttaisi nimenomaan elintärkeää vientiteollisuuttamme, niitä yrityksiä, jotka kärsivät viiveellä, hän täsmentää.

– Nyt on varottava tilannetta, jossa elinkeinopolitiikka politisoituu. Ei pidä luoda keinotekoisia vastakkainasetteluja. Meidän on uskallettava puhua konkreettisista keinoista, joilla varmistetaan tähän asti menestyneiden yritysten olemassaolo ja toimintakyky myös jatkossa, toteaa Adlercreutz, joka on viime kuukausien aikana yrittänyt kuunnella erityisen tarkasti yrityskentän viestejä.

Adlercreutz: Kaipolan tehtaan sulkeminen on viesti, joka tulee ottaa vakavasti

Metsäyhtiö UPM:n ilmoitus sulkea Kaipolan tehdas on kova isku Suomen viennille, sanoo Anders Adlercreutz, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Päätös koettelee raskaalla tavalla Jämsää, jossa paperitehdas on ollut keskeinen työnantaja.

Adlercreutz sanoo, että talvesta voi tulla hyvin vaikea suomalaiselle teollisuudelle.

– Teollisuus on toistaiseksi selviytynyt hyvin koronakriisistä, mutta paljon riippuu myös siitä, että on eletty vanhan ohjekirjan opeilla. UPM:n päätös on monen tekijän seurausta. Se on pitkän kehityksen tulos. Meidän tulee kuunnella tarkkaan sitä viestiä, jonka päätös lähettää, hän sanoo.

Hallitus tulee alentamaan teollisuuden energiaveroa EU:n minimitasolle tänä vuonna. Toimenpide on tärkeä, Adlercreutz sanoo.

– Tämä on selkeästi positiivinen signaali teollisuudellemme. Mutta me tarvitsemme enemmän. Kaikki epävarmuus on pahasta. Meidän täytyy luoda uskoa tulevaan ja vahvistaa sitä kuvaa, että Suomi on hyvä maa investoinneille. Meidän täytyy yksinkertaisesti kyetä antaa kilpailukykylupaus – lupaus siitä, että yritystemme toimintaympäristö ei saa heikentyä koronakriisin seurauksena.

Hallitus tulee esittelemään työllisyystoimenpiteitä budjettineuvottelujen yhteydessä reilun kahden viikon päästä.

– Yritysten toimintaympäristö ei ole irrallinen julkisesta taloudesta. Jos emme luo tasapainoa, luomme huolia. Siksi ei pidä aliarvioida sitä painoarvoa, joka päättäväisillä työllisyystoimilla voi olla. Vain pääsemällä yhteisymmärrykseen tällaisista toimenpiteistä voimme varmistaa, että teollisuus vastaisuudessakin näkee Suomen houkuttelevana maana, sanoo Adlercreutz.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vieraili torstaina Satakunnassa

Satakunnan maakunnasta löytyy useita yrityksiä, jotka haluavat panostaa kestävään kehitykseen. Adlercreutz vieraili Peittoon kierrätyspuistossa, pelivalmistaja TacTic:ssa sekä BASF:n toimipisteessä Harjavallassa.

–  Tiedostamme kaikki sen, että kulutamme liikaa. Olen vaikuttunut siitä, miten teollisuus on lähtenyt rohkeasti ja innovatiivisesti kehittämään kiertotaloutta, useat toimijat hyvässä yhteistyössä. Tämä toteutuu hyvin selkeästi Peittoon Kierrätyspuistossa, sanoo Adlercreutz.

–  Harjavaltaan valmistuu muutaman vuoden kuluttua kiertotaloutta tukeva yritystoiminta, BASF:n akkutehdas. Hankkeen yksi merkittävä tekijä on mielestäni usko suomalaiseen osaamiseen ja alueen asukkaisiin sekä yhteistyö Harjavallan kaupungin kanssa. Kun BASF päätti perustaa tehtaan Suomeen, puhtaan sähkön saatavuus oli yksi niistä tekijöistä, joka ratkaisi asian Suomen hyväksi. Uusiutuva sähkö on jo kilpailutekijä. Kun tehdas valmistuu, on se yksi suurista työllistäjistä Harjavallassa, toteaa Adlercreutz.

–  Satakunnan alueella on paljon teollisuutta mutta myös erittäin paljon elinvoimaisia pien- ja perheyrityksiä. Työllisyydellä on suuri merkitys maakunnan hyvinvointiin. Korona-aika on tuonut monelle yrittäjälle haasteita ja nyt tarvitaan yhteistyötä sekä katsomista ja uskomista tulevaisuuteen, sanoo Adlercreutz.

–  Kaikki työ, jota teemme kiertotalouden hyväksi edesauttaa meitä kaikkia, etenkin tulevia sukupolvia, toteaa Adlercreutz lopuksi.

Adlercreutz: Ilmasto ja yritykset kiittävät lisäbudjetin panostuksista

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen neljännen lisätalousarvion panostuksiin. Koronakriisistä johtuvien välttämättömien menolisäyksien ohella myös ilmastotoimiin panostetaan muun muassa tukemalla sekä puurakentamista että öljylämmityksestä luopumista. Tämän lisätalousarvion myötä myös ilmastorahastosta tulee totta.

– Tiedämme, että cleantech-ala tulee kasvamaan tulevien vuosien aikana. Meillä on monta suomalaista yritystä ja innovaatiota, jotka ovat sen pienen lisäsysäyksen tarpeessa. Ilmastorahaston avulla nämä voivat löytää tarvittavan panostuksen, markkinoilta löytyvän rahoituksen lisäksi. Tämä on hyvä tapa edistää työllisyyttä, innovaatioita, vientiä – ja ilmastoa, Adlercreutz sanoo.

Hallitusohjelman mukaan öljylämmityksestä on tarkoitus luopua asteittaan 2030-luvun alkuun mennessä.

– Hallitus panostaa nyt 45 miljoonaa euroa siihen, että sekä kunnat että yksityishenkilöt voivat saada tukea öljylämmityksen vaihtamiseen ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon. Tämä on konkreettinen panostus, joka kannustaa oman hiilidioksidijalanjälkensä pienentämiseen. Rakennuskantamme uudistuessa suhteellisen hitaasti kaikki energiankäytön vähentämiseen tähtäävät toimet ovat tervetulleita. On myös usein turvallisempaa ja järkevämpää keskittyä energialähteeseen, sen sijaan että tehdään energiatehokkuusremontti, jolla voi olla odottamattomia negatiivisia seurauksia.

Adlercreutz iloitsee myös puurakentamisen edistämisestä.

– Puurakennus on konkreettinen hiilivarasto. Myös pieni puurakennus varastoi useita tonneja hiilidioksidia. Jokainen betonikuutio, joka korvataan puulla, vie meidät lähemmäs ilmastotavoitteitamme. Me RKP:ssä olemme pitkään puhuneet puurakentamisen puolesta. Nyt siitä tulee totta.

Adlercreutz: Selkeä purkustrategia on tervetullut

Koronakriisi on Suomessa hoidettu hyvin arvosanoin, mutta tulosta ei ole saavutettu ilman uhrauksia, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Vaikka epidemian hoito saa kiitettävän arvosanan, Adlercreutz näkee puutteita siinä, kuinka yrittäjiä on kohdeltu.

– Ravintoloiden tukemisella on kiire, samoin Business Finlandin rahanjakokriteerien korjaamisella. Tämän olemme sanoneet aiemminkin: projektirahoituksen aika tulee myöhemmin. Nyt tarvitaan käyttöpääomaa.

Adlercreutz piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron eduskunnan keskustelussa koronakriisistä johtuvien rajoitustoimenpiteiden purkamisesta.

– On hyvä, että hallitus on nyt laatinut koronakriisille selkeän purkustrategian. Nyt meillä on askelmerkit maan asteittaiselle avaamiselle sekä toimenpiteet, joilla mahdollistetaan yrittäjien töihin paluu. Askel askeleelta, varovaisesti. Terveysasiantuntijoiden suositusten mukaisesti.

Adlercreutzin mukaan meidän tulee ottaa kriisistä opiksi.

– Olemme osoittaneet joustavuutta kotona, koulussa ja työpaikoilla. Yritetään pysyä yhtä joustavina myös sitten, kun palaamme nykyistä normaalimpaan arkeen. Joustavuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan – työelämän uudistamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja talouden nostamiseksi jaloilleen.

Adlercreutz: Joustavuutta tarvitaan myös kriisin jälkeen

Hallitusohjelmassa on paljon hyviä ja tarpeellisia strategisia tavoitteita, jotka ovat täysin kurantteja, mutta on selvää, että monia toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan arvioimaan uudelleen. Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kun eduskunta tiistaina käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa.

– Koronakriisin seurauksena talous notkahtaa ja verotulot hupenevat. On syytä uskoa, että työttömyys nousee. Siihen pitää reagoida. Sillä on merkitystä.

Adlercreutz painottaa, että tässä tilanteessa on pidettävä muistissa kriisin aikana opitut asiat.

– Työaika voi joustaa, työpaikka voi joustaa. Työtavat voivat joustaa. Kun elämä normalisoituu, on tärkeää, että kriisin aikana käyttöön otettuja joustoja ei unohdeta. Säilytetään digiloikka. Erotetaan työn tekeminen paikasta. Matkustetaan vähemmän, kommunikoidaan enemmän. Hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen edistämisestä on erityisen tärkeä juuri nyt.

Adlercreutz sanoo, että vaikka julkisen talouden näkymät ovat muuttuneet totaalisesti viimeisen kuukauden aikana, on syytä huomata, että hallitusohjelman strategiset tavoitteet ovat yhtä tärkeitä tänään kuin ne olivat viime vuonna.

– Tasa-arvo on vieläkin Suomen etu, ja me tarvitsemme vanhempainvapaauudistuksen. Koulutus on vieläkin Suomen kaltaisen pienen maan suurin kilpailutekijä. Ja ilmastomuutoksen seurauksista maksettava hinta ei ole laskenut yhtään, vaikka osakekurssit niin ovatkin tehneet.

Adlercreutz: Yritykset kärsivät THL:n tulkinnanvaraisista testausohjeistuksista

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kehottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) selkeyttämään ohjeistustaan koskien koronavirustestausta. Tällä hetkellä ohjeistusta tulkitaan eri tavoin eri yksityisten terveysyhtiöiden paikallisissa yksiköissä.

– Minuun otti yhteyttä eräs yritys, jonka avaintyöntekijän puolisolla on koronavirukseen viittavia oireita, ja täten myös työntekijä on varmuuden vuoksi karanteenissa. Yritys haluaisi testauttaa puolison, mutta yksityisen terveysyhtiön mukaan testaaminen ei onnistu THL:n ohjeiden takia. Työntekijän karanteeni siis jatkuu ja yritys kärsii tilanteesta, vaikka ei ole varmuutta siitä, että karanteeni on aiheellinen. Ongelma näyttää olevan yleinen. Eihän sen näin pitäisi olla, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz kummastelee vaikeutta päästä testeihin, sillä viime päivien aikana on uutisoitu laajasti yksityisten terveysyhtiöiden hyvästä testauskapasiteetista. Yritykset vahvistavat tämän.

– Testaamattomuudella on selkeä vaikutus kansantalouteen – tässäkin tilanteessa yritys on ilman avaintyöntekijäänsä määrittelemättömän ajan, varmuuden vuoksi. Jos puolison testitulos on positiivinen, hän jatkaisi ilman muuta karanteenia. Jos testitulos puolestaan on negatiivinen, työntekijä pääsee jatkamaan työskentelyä ja yrityksen toiminta voi jatkua normaalisti.

– Testausohje ei saa olla tulkinnanvarainen siten, että joillakin alueilla testeihin pääsee, ja toisilla alueilla ei. Ohjeiden tulee myös ottaa huomioon sairausepäilyksen vaikutus muihin perheenjäseniin ja heidän työnantajiinsa. Tällaisia epämääräisiä rajoituksia ei saa olla voimassa. Pyydän THL:ää korjaamaan ohjeistuksen.

Adlercreutz: Lyhytnäköinen ja hätiköity päätös

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus on tänään päättänyt lakkauttaa Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyrmistynyt päätöksestä, jolle hänen mukaansa on vaikea löytää kestäviä, alueen tarpeet huomioonottavia perusteluja.

– Päätöksen myötä yhteispäivystys Raaseporin sairaalassa loppuu. Enemmistö HUS:n hallituksesta päätti sivuuttaa Länsi-Uudenmaan protestihuudon – niin kuntien, kuin niiden yli 10 000 asukkaan, jotka allekirjoittivat vetoomuksen yhteispäivystyksen säilyttämiseksi. Yhteispäivystyksen merkitystä alueelle ei voi mitata kustannuslaskelmin. Nyt perustavanlaatuinen osa lähipalvelua katoaa.

Adlercreutzin mielestä päätös on hätiköity myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta ajatellen.

– HUS:n hallitus sitoi nyt tulevan maakunnan toisen käden selän taakse. Päätös on hyvin valitettava koko alueen näkökulmasta. Nyt HUS:n on syytä näyttää, että Länsi-Uudenmaan tarpeita ymmärretään. Tästä päätöksestä huolimatta Raaseporin sairaalaa tulee kehittää määrätietoisesti sen vahvuuksiin perustuen ja asukkaiden tarpeet huomioon ottaen. Olisiko sairaalaa kokonaisuudessaan mahdollista vahvistaa painottamalla tiettyjä erityispätevyyksiä?

– Nyt ei missään olosuhteissa saa syntyä keskustelua, jossa päivystystä kyseenalaisestaan muilta osin. Raaseporin sairaalan tulee pysyä sairaalana, sillä sairaalaa tarvitaan.

Adlercreutz: Slopa inkomstgränser som hindrar studerande att hoppa in inom vården och lantbruket

Många branscher behöver fler hjälpande händer då samhället i övrigt är satt i undantagsförhållande. Samtidigt är studerandena hårt utsatta i dessa corona-tider. Läroanstalter stänger, dimissioner skjuts upp, studietider förlängs, studentutbyten annulleras, studiestödstiderna går mot maximum och studeranden kan falla in under utkomststödets villkor.

– Svenska folkpartiets partidag 2018 fastslog att partiet har som målsättning att slopa inkomstgränsen för studiestödet. I dagens situation då det råder brist på arbetare inom flera branscher på grund av stängda gränser och corona-epidemins lokala följder, är det dags att regeringen även tar till detta medel, säger Svenska riksdagsgruppens ordförande, riksdagsledamot Anders Adlercreutz.

Årsinkomstgränsen beräknas så att för varje stödmånad kan studerande ha en inkomst på 696 euro och per månad utan studiestöd 2 078 euro.

Adlercreutz förslag medför att studeranden under perioden april-september skulle vara befriade från denna gräns. Exempelvis vårdstuderanden skulle kunna göra en behövlig insats i samhället och inte behöva vara oroliga för att det skulle ha negativa ekonomiska följder för deras studieperiod.

– Jag är övertygad om att det finns studeranden som är villiga att hoppa in i arbetslivet och deras insatser skulle även behövas. Vi har hört ropet efter arbetskraft komma såväl från vårdsektorn som från jordgubbsodlare och bönder, noterar Adlercreutz.  En enkel och praktisk åtgärd vore att bortse från denna period då årsinkomstgränsen räknas ut för studeranden.

Adlercreutz: Tärkeitä toimenpiteitä konkurssien ehkäisemiseksi

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin tänään esittämiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on helpottaa sekä yksityishenkilöiden että yritysten taloudellista tilannetta.

– Monella voi tällä hetkellä olla vaikeuksia henkilökohtaisen taloutensa kanssa, jos on joutunut lomautetuksi tai menettänyt työnsä. Silloin taloudellista liikkumavaraa saatetaan hakea pikavipeistä – katastrofaalisin seurauksin. Nyt pikavippien korko tullaan määräajaksi puolittamaan 10 prosenttiin, ja niiden suoramarkkinointi kielletään. Näillä toimenpiteillä voimme ehkäistä taloutensa kanssa jo kamppailevien henkilöiden ajautumista noidankehään.

– Nyt olisi samalla syytä tarkastella maksuhäiriömerkintöjen voimassaoloaikoja. Tällä hetkellä merkintä voi säilyä rekisterissä 2–4 vuotta. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista. Toivon, että voimassaoloaikoja voitaisiin merkittävästi lyhentää.

Myös ulosottolakia tullaan muuttamaan niin, että sitä voidaan soveltaa joustavammin. Joustavuutta voidaan lisätä esimerkiksi lyhennysvapailla kuukausilla tai maksuaikoja myöhentämällä.

– On hyvä, että joustot koskevat sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Koronaviruksesta johtuvia konkursseja tulisi voida välttää viimeiseen asti. Jossain vaiheessa epidemia tulee olemaan ohi, ja silloin tarvitsemme yrityksiämme enemmän kuin koskaan.