Yhteisiin uhkiin on vastattava yhdessä

Yhteisiin uhkiin on vastattava yhdessä. Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimia, painottaa ryhmäjohtaja Anders Adlercreutz (RKP) eduskunnan keskustelussa torstaina Suomen panostuksista turvallisuussektorin yhteistyöhön Irakissa.

 

– Suomen on näytettävä kykynsä ja ennen kaikkea halukkuutensa toimia aloitteellisesti konfliktien ratkaisemiseksi – emme ole kansainvälisen näyttämön passiivisia sivustakatsojia emmekä ummista silmiämme ongelmilta.

 

– Suomen osallistuminen Irakin ja Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen on perusteltua. Näillä alueilla ollaan pitkään kärsitty Isis-järjestön terrorista.

 

Kriisinhallinnassa oman edun tavoittelu ei saa olla ratkaisevaa, Adlercreutz painotti ryhmäpuheessaan.

 

– Vaikka me kaikki ymmärrämmekin hyvin, että Suomi haluaa asettaa etusijalle sellaiset operaatiot, jotka tukevat omaa osaamistamme, ei pelkkä itsekäs oman edun tavoittelu saa olla ratkaisevaa. Laajasta turvallisuusnäkökulmasta katsottuna on tärkeää, että osallistumme ihmisten kouluttamiseen ja autamme Irakin kaltaisia pahoin kärsineitä maita vakaiden ja ihmismäisten elinehtojen uudelleen saavuttamisessa.

Adlercreutz: Rahat kantatie 51 Kirkkonummen eritasoliittymän parantamiseen tervetulleita

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään paketin perusväylänpidon pienistä parantamishankkeista. Kantatie 51 Kirkkonummen eritasoliittymälle myönnetään 1,4 miljoonaa euroa ramppien päiden liikennevaloille. Kansanedustaja Anders Adlercreutz, RKP, on tyytyväinen, että eritasoliittymän parannukseen myönnetään rahaa.

 

– Nykyinen tasoliittymä on pahoin ruuhkautunut. Stop-merkillä varustetun risteyksen näkyvyys on huono ja jonon pää on toistuvasti moottoritiellä aiheuttaen vaaratilanteita. Liikennevaloilla ramppien päässä parannetaan liikenneturvallisuutta, Adlercreutz sanoo.

 

– Ruuhkat ovat jo pitkään olleet riesa Kirkkonummen eritasoliittymässä ja ne aiheuttavat vakavan liikenneturvallisuusriskin. Liikennevaloilla etenkin kääntymistä vasemmalle rampin päästä sujuvoitetaan, mikä on selvä parannus nykyiseen. Pitkällä aikavälillä on katsottava eritasoliittymän toimivuutta kokonaisuutena, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Hallituksen investointiohjelma on tervetullut

Hallitus esitteli tiistaina vuoden 2020 talousarvioehdotuksensa. Samalla hallitus esitti ohjelman investointiasteen nostamiseksi ja suomalaisten yritysten investointihalujen vauhdittamiseksi.

– Vahvistamme Suomen kilapilukykyä tekemällä suuria ja välttämättömiä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Lisäämällä varoja teiden kunnossapitoon kuromme umpeen korjausvelkaa ja rautateihin tehtävät panostukset auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Haluamme myös helpottaa ulkomaisen työvoiman palkkausta suomalaisiin yrityksiin tarjoamalla ulkomaisille opiskelijolle mahdollisuuden pidentää oleskelupiaan kahdella vuodella. Tämä on erittäin tervetullut uutinen yrityksillemme, sanoo Ruotsalaisen eduskuntarryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Investointiaste on Suomessa matala ja, kun tähän lisätään Saksan teollisen tuotannon lasku ja Brexitin luoma epävarmuus, on edessämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Nyt olisi tärkeää, että yritykset uskaltavat investoida tulevaisuuteen. Tuottavuutta mullistavat muutokset, kuin robotisointi, automatisointi ja keinoälyn soveltaminen vaativat kuitenkin yrityksiltä merkittäviä investointeja. On korkea aika saada käyntiin yrityksien investointihalut, koska investointien myötä syntyy myös uusia työpaikkoja, sanoo Adlercreutz.

–  Haluamme jouduttaa tärkeitä investointipäätöksiä poistokäytäntöjä kehittämällä niin, että annamme yrityksille mahdollisuuden neljän vuoden ajan tehdä kaksinkertaisia poistoja. Tämä on erittäin tervetullut muutos, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz välkomnar regeringens program för att öka investeringarna

Regeringen presenterade på tisdagen sitt förlag till budget för år 2020. Samtidigt presenterades ett program som strävar till att sätta fart på investeringarna inom den finländska företagssektron.

– Vi gör stora och nödvändiga satsningar på forskning och utbildning i denna budget. Det är satsningar som stärker vår konkurrenskraft. Höjda anslag för vägunderhållet hjälper oss att ta igen en del av den reparationsskuld vi har, och satsningarna på rälstrafik för oss närmare våra klimatmål. Vi gör det lättare för företag att få hit utländsk kunnig arbetskraft och unga som studerat här får per automatik stanna kvar. Det här är synnerligen välkomna nyheter för våra företag, säger Anders Adlercreutz, Svenska riksdagsgruppens ordförande.

– Investeringsnivån i Finland är låg. När vi står inför en tid av ekonomisk osäkerhet – Tysklands industriproduktion minskar och Brexit skapar ovisshet – är det viktigt att företagen vågar investera inför framtiden. Robotiseringen och tillämpningen av artificiell intelligens är stora förändringar som kräver stora satsningar, säger Adlercreutz.

–  Genom att ge företagen möjlighet att fördubbla avskrivningarna kan vi  märkbart underlätta fattandet av viktiga investeringsbeslut. Det här är en mycket välkommen förändring, säger Adlercreutz.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä: Yrityksillä tulee olla edellytykset kasvaa ja rekrytoida.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä: Yrityksillä tulee olla edellytykset kasvaa ja rekrytoida.
Jotta Suomen työllisyys ja talous saadaan jatkamaan kasvuaan, tulee yritysten toimintaedellytykset turvata. Ruotsalainen eduskuntaryhmä vieraili Pietarsaaren kesäkokouksensa aikana alueen yrityksissä.

– Yrityksillä tulee olla edellytykset kasvaa ja rekrytoida. Meillä on paljon voitettavaa, jos saamme luotua Suomeen entistä yrittäjäystävällisemmän kulttuurin, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Suomen kilpailukyky rakentuu osaamiseen ja korkean teknologian varaan. Siitä syystä on erityisen tärkeää, että yrityksillä on halua ja kykyä investoida. Toivon että tämän varmistamiseksi voidaan tarkastella, miten poistokäytäntöjä voidaan kehittää, Adlercreutz sanoo.

Yrityksillä on tärkeä rooli Suomen kilpailukyvyn ohella myös työllisyyden kasvattamisessa.

– Kasvavat yritykset tarvitsevat työvoimaa. Siksi erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulee helpottaa nopealla aikataululla. Osaavien työntekijöiden rekrytoiminen ei saa kaatua byrokratiaan.

Henriksson ja Adlercreutz kesäkokouksessa Pietarsaaressa: Työllisyysasteen nostaminen on oltava ykkösprioriteettina

Työllisyyttä vahvistavat toimenpiteet pitää konkretisoida ja päättäväisesti laittaa täytäntöön. Tätä asiaa painottivat RKP:n puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz avatessaan Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksen keskiviikkona Pietarsaaressa.

– Hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin on aivan keskeinen. Eduskuntaryhmämme pitää kesäkokouksensa Pohjanmaalla, missä työllisyysaste on jo noin 75 prosenttia. Jos onnistumme saavuttamaan korkean työllisyysasteen Pohjanmaalla, niin pystymme myös saavuttamaan sitä koko maassa, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa kyse on hyvien toimintaedellytysten luomisesta yrityksille ja investoinneista infrastruktuuriin. Henriksson sanoo, että työmarkkinoiden on toimittava paremmin- ei voi olla tarkoituksenmukaista, että meillä samanaikaisesti on sekä työvoimapula että työttömyys.

– Tällä hetkellä meillä on vapaita työpaikkoja, mutta myös työttömyyttä. Siksi meidän on luotava porkkanoita, jotta ihmisillä olisi kannattavampaa ja helpompaa muuttaa työn perään. Työn vastaanottaminen eläkeiällä, jos haluaa tienata vähän ylimääräistä, pitäisi myös olla taloudellisesti kannattavampaa.

– Hallitusohjelmaan kirjattiin, että muista maista tulleiden henkilöiden työllistämistä tulisi helpottaa, erityisesti kun kyse on pätevästä työvoimasta. Tämä on tärkeää, koska tiedämme, että monet yrityksistämme kärsivät jo työvoimapulasta. Myös korkeakoulukoulutettujen pääsy työmarkkinoille pitää helpottaa. On tärkeää, että paikallista sopimista kehitetään yrityksissä. On hyvä, että hallitus valmistelee yrittäjyysstrategiaa, Henriksson sanoo.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz toteaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu moni asia, jota pitää konkretisoida talousarvion yhteydessä.

– Ilmastopolitiikka ei ole asia, josta voidaan keskustella, vaan se on välttämättömyys- ja myös mahdollisuus. Hallitusohjelmassa puhutaan selkeästi lisäinvestoinneista biotalouteen, kiertotalouteen, energiatehokkuuteen, päästöttömään energiantuotantoon ja energian varastointiin. Tämä edellyttää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tämä avaa myös uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Näemme paljon siitä täällä Pohjanmaalla ja on ilo tutustua täällä toimivien yritysten menestystarinaan.

Adlercreutz painottaa myös arkisten asioiden merkitystä, kun tähdätään korkeampaan työllisyysasteeseen. – On hyvä, että hallitus haluaa pienentää päivähoitoryhmien kokoja ja panostaa perhevapaauudistukseen, joka lisää tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Ruotsalainen eduskuntaryhmän pitää kesäkokousta kaksi päivää. Ryhmän sisäisten kokousten lisäksi ryhmä vierailee keskiviikkona menestyksekkäässä hiontamateriaalia tuottavassa yrityksessä, Mirka Jepualla ja Malmin sairaalassa Pietarsaaressa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä koostuu RKP:n yhdeksännestä kansanedustajasta sekä Ahvenanmaan kansanedustajasta.

Adlercreutz: Emme saa vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista

Maailmanpolitiikan ja talouden nopeat muutokset saavat hallituksen tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta vaikuttamaan päivä päivältä entistä kunnianhimoisemmalta, sanoo Anders Adlercreutz, kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (RKP).

– Saksan teollisuustuotanto on laskenut vuoden toisella neljänneksellä ja Trumpin kauppasota sekä Brexit aiheuttavat epävarmuutta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta. Kaikki tämä on otettava huomioon valtion talousarviossa ja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa, Adlercreutz sanoo.

Hän viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) julkaisemaan raporttiin, jossa todetaan, että Suomen kilpailukyky on vahvistunut viime vuosina ja kilpailukykysopimuksen vaikutus on ollut suuri tähän myönteiseen kehitykseen.

– Tätä trendiä ei saa katkaista. Tiedämme kuitenkin, että kun työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät varsinkin 24 tunnin lisäys vuotuiseen työaikaan tulee herättämään paljon keskustelua, Adlercreutz sanoo.

– Olemme aikaisemminkin olleet samankaltaisessa tilanteessa. Taloudellisesti hyvinä aikoina olemme tehneet päätöksiä, jotka ovat heikentäneet maamme kilpailukykyä. Toivon, että kaikilla neuvottelupöytien ääressä istuvilla on jäitä hatuissaan ja että he tutustuvat huolella tutkimustuloksiin, Adlercreutz sanoo.

75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitsemme 60 000 uutta työpaikkaa Suomeen.

– Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme monia erilaisia toimenpiteitä. Hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei mitään toimenpidettä voi sulkea pois ratkaisuista. Oli sitten kyse aktiivimallista – jonka vaikutuksia Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) selvittää myöhemmin syksyllä julkaistavassa raportissaan – kilpailukykysopimuksesta tai muista konkreettisista toimenpiteistä on päätösten perustuttava perusteellisiin selvityksiin toimenpiteiden seurauksista. Meillä ei ole varaa omatoimisesti vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Lukioon pyrkiminen lukuaineiden keskiarvon pohjalta vanhanaikaista

Adlercreutz: Lukioon pyrkiminen lukuaineiden keskiarvon pohjalta vanhanaikaista
Viikon päästä iso määrä nuoria jatkaa koulupolkuaan lukiossa. Lukioon pääsyä on ohjannut peruskoulun päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. RKP:n kansanedustaja ja Hem och Skola -järjestön puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa julkista keskustelua siitä, millainen rooli liikunnalla ja taideaineilla eli toisin sanoen ”ei-lukuaineilla”, pitäisi olla nuorten kykyjen arvioimisessa.

Lukiopaikoista käydään kovaa kisaa ja sisäänpääsy on kiinni lukuaineiden keskiarvosta. Tilanteessa, jossa työteon tavat muuttuvat ja jossa tekoäly ja teknologinen murros tulee vaikuttamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin huomattavasti, on mielestäni syytä pohtia muiden kuin lukuaineiden roolin kasvattamista nuorten kyvykkyyden arvioimisessa. Mielestäni näiden aineiden huomiotta jättämisen selitykseksi ei riitä se, että niissä menestymisen objektiivinen arvioiminen on haasteellista. Olen varma, että tämä asia on ratkaistavissa, toteaa Adlercreutz.

– Kiinalaisen verkkokauppajätin Ali Baban perustaja Jack Ma totesi hiljattain World Economic Forumissa, että ”Everything we teach should be different from machines. If we do not change the way we teach, 30 years from now we will be in trouble”. Toisin sanoen, meidän tulisi opettaa sitä, mikä erottaa meitä koneista. Ja meidän tulisi nähdä muutoksen tarve nyt.

Liikunta, kotitalous ja käsityöt kehittävät itseilmaisun ja elämänhallinnan taitoja, jotka ovat arvokkaita yhä enemmän itseohjautuvuutta ja luovuutta edellyttävässä työelämässä. Taideaineet, kuten kuvaamataito ja musiikki kehittävät valmiuksia ei-verbaaliseen viestintään ja tunteiden tulkintaan – kaikki tärkeitä taitoja paitsi tulevaisuuden työelämässä myös yleisen hyvinvoinnin kannalta, Adlercreutz sanoo.

Anders Adlercreutz leder Svenska riksdagsgruppen

Svenska riksdagsgruppen har valt riksdagsledamot Anders Adlercreutz till ny ordförande för riksdagsgruppen. Adlercreutz efterträder Thomas Blomqvist som igår tillträdde som minister för nordiskt samarbete och jämställdhet.

– Det är en stor ära att få leda Svenska riksdagsgruppen. Vi har ett ambitiöst regeringsprogram och två utmärkta ministrar i justitieminister Henriksson och minister för nordiskt samarbete och jämställdhet Blomqvist. Genom ett gott samarbete inom riksdagsgruppen, med våra ministrar och över partigränserna med de övriga partierna ska jag göra mitt yttersta för att regeringsprogrammets målsättningar uppnås, säger Adlercreutz.

Till gruppens första vice ordförande valdes Mats Löfström och till andra vice ordförande Sandra Bergqvist.

RKP haluaa, että Suomi olisi edelläkävijä ilmastokysymyksissä

– Olen erittäin ylpeä ilmasto-ohjelmastamme. Ohjelma on kunnianhimoinen, ajassa oleva ja nostaa myös esiin niitä mahdollisuuksia mitä ilmastonmuutoksella voisi olla Suomelle, RKP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Anna-Maja Henriksson sanoo.

Ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen on yksi aikamme suurimpia haasteita. RKP sitoutuu siihen, että ilmaston lämpeneminen rajataan korkeintaan 1,5 asteeseen ja että Suomi on hiilidioksidivapaa vuoteen 2035 mennessä. Voimme tehdä paljon kotikentällä, mutta Suomen pitää myös olla aktiivinen toimija ilmastokysymyksissä Pohjoismaissa, Euroopassa, globaalisti sekä kansainvälisissä organisaatioissa.

– Ilmastokysymyksen ratkaisemiseen tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä. Panostukset uuteen tekniikkaan, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioon ovat ratkaisevassa roolissa. Ilmastonmuutoksen vastainen työ luo suuria mahdollisuuksia niille yrityksille jotka esimerkiksi kehittävät kestävää teknologiaa. Jotta voidaan saavuttaa ilmastotavoitteet, niin tarvitaan muutoksia yhteiskunnassa. Siksi meidän on varmistettava että heitä jotka muutokset koskettavat ei jätetä yksin, vaan heille annetaan tukea jotta he voivat sopeutua uusiin vaatimuksiin. On annettava erityistä korvausta ihmisryhmille ja alueille joihin muutokset vaikuttavat, Henriksson sanoo.

– Meidän on sekä vähennettävä päästöjämme, että sidottava hiiltä ilmakehästä metsiin ja peltoihin. Kasvava metsä on yksi meidän tärkeimmistä hiiliniuluistamme ja tätä hiilinielua meidän on varjeltava. Meidän pelloillamme on myös huomattava potentiaali sitoa enemmän hiiltä kuin nykyään. Haluamme mallin jossa metsänomistajat saavat korvauksia niistä hiilinieuluista mitä he ylläpitävät. Meidän on panostettava julkiseen liikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen,  jotta voimme vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Tarvitaan muutoksia verotukseen jotta voimme lisätä sähköautoja ja päästövähäisiä autoja, RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz sanoo.

– Lämmitys ja rakentaminen muodostavat suuren osan yhteiskunnan päästöistä.  Haluamme kannustaa talonomistajia kunnostamaan taloja niin, että lämpöhukka vähenee ja että rakennukset muuttuvat energiatehokkaimmiksi. Rakennusten ilmastokuormitusta tulisi arvioida perustuen rakennuksen koko elinkaarteeseen, materiaalin tuotannosta kierrätykseen. Rakennuksilla tulisi olla mahdollisuus tuottaa ja varastoida sähköä. Energiantuotannon tulisi olla vapaa fossiilisista polttoaineista 2030-luvulla. Meidän pitäisi panostaa tuulivoimaan, aurinkoenergiaan, bioenergiaan ja maalämpöön, RKP:n varapuheenjohtaja Silja Borgarsdóttir Sandelin sanoo.

RKP julkisti ympäristöpoliittisen ohjelmansa keskiviikkona. Voit lukea koko ohjelman täältä.