Adlercreutz: Alijäämä on väistämätön, mutta tulee ottaa vakavasti 

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen kokonaisuuteen, jonka hallitus on valmistellut budjettiriihen aikana. Adlercreutzin mukaan nyt on tärkeää, että houkuttelemme Suomeen investointeja ja että panostamme työllisyysastetta parantaviin toimenpiteisiin työmarkkinoita sujuvoittamalla ja tasa-arvoa parantamalla.

– Kyseessä on 10,7 miljardin euron massiivinen alijäämä. Tätä ei kuitenkaan voida välttää, jos haluamme selviytyä koronakriisistä, joka edelleen vaikuttaa vahvasti Suomen taloudellisiin näkymiin. Meidän tulee tukea yrityksiä, tehdä enemmän koronatestejä ja auttaa kuntia. Alijäämä ei kuitenkaan saa tulla jäädäkseen. Nyt on tärkeää ajatella seuraavaa askelta ja panostaa kattaviin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi ja Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi. Meidän on luotava suotuisa investointiympäristö. Tässä energiaverouudistuksella on tärkeä rooli, sillä se muun muassa vähentää voimakkaasti teollisuuden sähkökustannuksia, Adlercreutz sanoo.

Hallitus on sopinut työllisyyspaketista, jonka tavoitteena on 31 000-36 000 lisätyöllistä.

– Työllisyystoimenpiteet ovat täysin ratkaisevassa asemassa, jotta saamme Suomen takaisin jaloilleen kriisin jälkeen. Hallitus esittää nyt monia konkreettisia ehdotuksia työllisyysasteen nostamiseksi: muun muassa eläkeputkeen haetaan ratkaisua, ja työnhakuvelvoitetta uudistetaan niin sanotun pohjoismaisen mallin mukaan. Työ ei kuitenkaan lopu tähän. Meidän tulee edetä myös paikallisen sopimisen mahdollistamisessa sekä monien muiden toimien osalta. Työnteko on paras sosiaaliturva, ja tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että panostamme työvoiman kysyntää ja tarjontaa lisääviin toimiin.

Adlercreutz: Pidennetty tilikausi helpottaisi teollisuuden tilannetta

Vientiteollisuuden näkymät ovat odotetusti synkkenemässä. Alkuvuonna koronakriisi iski lähinnä palvelualoihin teollisuuden vielä pyöriessä vahvojen tilauskirjojen turvin. Loppuvuodesta tilanne kuitenkin muuttuu. RKP:n valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anders Adlercreutz on tilanteesta huolissaan.

– Alkuvuodesta olemme tukeneet harkinnanvaraisesti yrityksiä kriisin alkuvaiheen yli. Kriisi ei kuitenkaan ole ohi ja meille erityisen tärkeän vientiteollisuuden tilanne on synkkenemään päin, Adlercreutz sanoo.

– Ehdotan, että tutkimme erittäin huolellisesti mahdollisuuden pidentää yritysten tilikautta siten, että vuosien 2020 ja 2021 yhteisövero kannettaisiin kootusti vuonna 2022. Tämä mahdollistaisi yrityksille vähän pidemmän näkymän taloudenhallinnan näkökulmasta ja huomioisi sen, että vaikka useampi yritys tulee tekemään siedettävän tuloksen vielä vuonna 2020, vuosi 2021 tulee olemaan monelle rajusti tappiollinen.

Adlercreutzin mukaan muutos olisi käytännön tasolla yksinkertainen, kustannusneutraali ja hallinnollisesti kevyt. Se auttaisi nimenomaan elintärkeää vientiteollisuuttamme, niitä yrityksiä, jotka kärsivät viiveellä, hän täsmentää.

– Nyt on varottava tilannetta, jossa elinkeinopolitiikka politisoituu. Ei pidä luoda keinotekoisia vastakkainasetteluja. Meidän on uskallettava puhua konkreettisista keinoista, joilla varmistetaan tähän asti menestyneiden yritysten olemassaolo ja toimintakyky myös jatkossa, toteaa Adlercreutz, joka on viime kuukausien aikana yrittänyt kuunnella erityisen tarkasti yrityskentän viestejä.

Adlercreutz: On aika luopua korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöistä

Näinä viikkoina kymmenet tuhannet nuoret aloittavat opintonsa korkeakouluissa ympäri Suomea. Monet päättävät kuitenkin pitää välivuoden siinä toivossa, että haluttu opiskelupaikka aukeaisi ensi vuonna. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa kiinnittää huomiota ensikertalaiskiintiöistä johtuviin ongelmiin.

– Vuodesta 2016 valtaosa opiskelupaikoista on varattu heille, joilla ei entuudestaan ole opiskelupaikkaa. Jo nyt on viitteitä siitä, ettei uudistuksella ole ollut toivottua vaikutusta. Tarkoitus oli varmistaa, etteivät samat nuoret valloittaisi useampaa opiskelupaikkaa muiden halukkaiden kustannuksella. Nyt tämä on kuitenkin johtanut siihen, ettei opiskelupaikkaa vastaanoteta ollenkaan, mikäli ei olla täysin varmoja siitä, että se on juuri se, mitä tulevaisuudelta haluaa. Tämä on ongelmallista, Adlercreutz sanoo.

– Sen sijaan että ryhdytään opiskelemaan, opintojen aloitusta siirretään eteenpäin. Nuoret valitsevat välivuoden, jotta eivät menettäisi arvokasta asemaansa ensikertalaisina, joita suositaan opiskelijavalinnassa.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen kestävyysvaje on neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Kestävyysvajeen pienentämiseksi työuria tulisi pidentää. Tämä saavutetaan esimerkiksi sillä, että työelämään siirrytään aikaisemmin.

– Tämä uudistus toimii tätä tavoitetta vastaan. Opiskelun aloitus siirtyy. Sen sijaan että vaadimme nuorilta jo lukiossa päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja ulotamme putkiajattelun korkeakoulun opiskeluvalintoihin, meidän tulisi tehdä opintopolkujen korjaamisesta mahdollisimman helppoa. Monipuolinen osaaminen on vahvuus, ei ongelma.

– Kaikki opiskelijat tulisi asettaa samalle viivalle opiskelijavalinnassa. On aika luopua korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöistä.

Adlercreutz Itämeripäivänä: Öljyntorjunta on turvattava

Öljysuojarahaston varat ovat loppumassa, jonka seurauksena öljyvahinkojen torjuntavalmius on huonontunut Suomenlahden ja koko rannikon alueella. Itämeripäivänä kansanedustaja Anders Adlercreutz haluaa kiinnittää ongelmaan huomiota.

– Tilanne on huolestuttava. Itämeripäivänä – kuten kaikkina muinakin päivinä – on syytä muistaa, että Suomenlahti on herkkä meri, joka ei kestä öljyvahinkoja. Tästä syystä on tärkeää, että huolehdimme hyvästä öljyntorjuntavalmiudesta, Adlercreutz sanoo.

Hän kuvailee öljysuojarahaston tilannetta tukalaksi. Resurssipula on johtanut siihen, ettei torjuntakalustoa voida päivittää eikä öljyntorjuntaharjoituksia ole varaa järjestää.

– Öljysuojarahaston budjetin aukko pitää tukkia. Meidän tulee voida ylläpitää hyvä torjuntavalmius, jotta rannikon pelastuslaitokset voivat huolehtia tehtävästään. Pidemmän aikavälin näkökulmasta on tärkeää tarkastella koko rahoitusmallia, jotta öljyvahinkojen torjuntavalmius voidaan varmistaa ja toimintaa kehittää, Adlercreutz sanoo.

Kesäkuussa 2020 päivätyssä kirjeessä öljysuojarahaston hallitus vetoaa ympäristöministeriöön nopeiden toimenpiteiden tarpeellisuudesta öljyvahinkojen torjuntavalmiuden turvaamiseksi.

Adlercreutz: Kaipolan tehtaan sulkeminen on viesti, joka tulee ottaa vakavasti

Metsäyhtiö UPM:n ilmoitus sulkea Kaipolan tehdas on kova isku Suomen viennille, sanoo Anders Adlercreutz, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Päätös koettelee raskaalla tavalla Jämsää, jossa paperitehdas on ollut keskeinen työnantaja.

Adlercreutz sanoo, että talvesta voi tulla hyvin vaikea suomalaiselle teollisuudelle.

– Teollisuus on toistaiseksi selviytynyt hyvin koronakriisistä, mutta paljon riippuu myös siitä, että on eletty vanhan ohjekirjan opeilla. UPM:n päätös on monen tekijän seurausta. Se on pitkän kehityksen tulos. Meidän tulee kuunnella tarkkaan sitä viestiä, jonka päätös lähettää, hän sanoo.

Hallitus tulee alentamaan teollisuuden energiaveroa EU:n minimitasolle tänä vuonna. Toimenpide on tärkeä, Adlercreutz sanoo.

– Tämä on selkeästi positiivinen signaali teollisuudellemme. Mutta me tarvitsemme enemmän. Kaikki epävarmuus on pahasta. Meidän täytyy luoda uskoa tulevaan ja vahvistaa sitä kuvaa, että Suomi on hyvä maa investoinneille. Meidän täytyy yksinkertaisesti kyetä antaa kilpailukykylupaus – lupaus siitä, että yritystemme toimintaympäristö ei saa heikentyä koronakriisin seurauksena.

Hallitus tulee esittelemään työllisyystoimenpiteitä budjettineuvottelujen yhteydessä reilun kahden viikon päästä.

– Yritysten toimintaympäristö ei ole irrallinen julkisesta taloudesta. Jos emme luo tasapainoa, luomme huolia. Siksi ei pidä aliarvioida sitä painoarvoa, joka päättäväisillä työllisyystoimilla voi olla. Vain pääsemällä yhteisymmärrykseen tällaisista toimenpiteistä voimme varmistaa, että teollisuus vastaisuudessakin näkee Suomen houkuttelevana maana, sanoo Adlercreutz.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vieraili torstaina Satakunnassa

Satakunnan maakunnasta löytyy useita yrityksiä, jotka haluavat panostaa kestävään kehitykseen. Adlercreutz vieraili Peittoon kierrätyspuistossa, pelivalmistaja TacTic:ssa sekä BASF:n toimipisteessä Harjavallassa.

–  Tiedostamme kaikki sen, että kulutamme liikaa. Olen vaikuttunut siitä, miten teollisuus on lähtenyt rohkeasti ja innovatiivisesti kehittämään kiertotaloutta, useat toimijat hyvässä yhteistyössä. Tämä toteutuu hyvin selkeästi Peittoon Kierrätyspuistossa, sanoo Adlercreutz.

–  Harjavaltaan valmistuu muutaman vuoden kuluttua kiertotaloutta tukeva yritystoiminta, BASF:n akkutehdas. Hankkeen yksi merkittävä tekijä on mielestäni usko suomalaiseen osaamiseen ja alueen asukkaisiin sekä yhteistyö Harjavallan kaupungin kanssa. Kun BASF päätti perustaa tehtaan Suomeen, puhtaan sähkön saatavuus oli yksi niistä tekijöistä, joka ratkaisi asian Suomen hyväksi. Uusiutuva sähkö on jo kilpailutekijä. Kun tehdas valmistuu, on se yksi suurista työllistäjistä Harjavallassa, toteaa Adlercreutz.

–  Satakunnan alueella on paljon teollisuutta mutta myös erittäin paljon elinvoimaisia pien- ja perheyrityksiä. Työllisyydellä on suuri merkitys maakunnan hyvinvointiin. Korona-aika on tuonut monelle yrittäjälle haasteita ja nyt tarvitaan yhteistyötä sekä katsomista ja uskomista tulevaisuuteen, sanoo Adlercreutz.

–  Kaikki työ, jota teemme kiertotalouden hyväksi edesauttaa meitä kaikkia, etenkin tulevia sukupolvia, toteaa Adlercreutz lopuksi.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä: Menestyvä Suomi – myös pandemian jälkeen

RKP:n eduskuntaryhmä hyväksyi 15 kohdan työllisyystoimenpideohjelman

Koronapandemian seuraukset ovat luoneet ankaran toimintaympäristön yrityksille. Tarvitsemme toisaalta määrätietoisia työelämäuudistuksia, toisaalta luottamusta kasvattavia toimenpiteitä, jotta yritykset uskaltaisivat taas investoida ja palkata henkilöstöä. 15 kohdan toimenpideohjelma hyväksyttiin Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hangossa.

– Kun julkista taloutta pyritään tasapainottamaan, on ensisijaisen tärkeää tarjota yrityksille vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Ohjelmasta Henriksson nostaa esiin panostukset parempaan työpaikkahyvinvointiin ja motivoituneiden työntekijöiden tärkeyteen. Henriksson painottaa myös kotitalousvähennyksen työllistävää vaikutusta ja näkee ikääntyneissä huomattavan potentiaalin hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– On tärkeää, että ihmiset viihtyvät työelämässä pidempään. Meidän on löydettävä malleja, jotka verotuksessa kannustavat yhdistämään eläkkeen eri työpanoksiin. Aina pitäisi olla kannattavaa työskennellä eläkeläisenä. Samalla haluamme korottaa kotitalousvähennyksen 7 500 euroon tukeaksemme yrittäjyyttä ja parantaaksemme työllisyyttä, Henriksson sanoo.

RKP:n eduskuntaryhmä painottaa toimenpideohjelmassaan, ettei työn verotusta saa kiristää. Eduskuntaryhmä haluaa sallia paikallisen sopimisen pienille ja keskisuurille järjestäytymättömille yrityksille. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tulisi olla korkeampi tukikauden alkuvaiheessa, jotta se kannustaisi nopeampaan työelämään paluuseen.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painottaa laajan rintaman työllisyystoimien tärkeyttä.

– Hallitusohjelma rakentuu korkeamman työllisyysasteen varaan. Meidän panostuksemme ovat riippuvaisia siitä. Samalla meidän on saatava yritykset luottamaan tulevaan. Yritysten tulisi saada lupaus, että yhteisöveron taso ei nouse. Toimenpideohjelmassa esitämme sekä ylimääräistä tutkimus- ja kehitysvähennystä, ja peräänkuulutamme vahvempaa yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä kestävien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi, Adlercreutz sanoo.

– RKP:n eduskuntaryhmä haluaa myös vahvistaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Tarvitsemme lisää yrittäjiksi haluavia ja lisää yrityksiä, jotka uskaltavat investoida. Sitä kautta saamme lisää työpaikkoja, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

– Myös valmisteilla olevan sosiaaliturvauudistuksen kantavana ajatuksena on työnteon kannattavuus. On tapana sanoa, että työnteko on parasta sosiaaliturvaa, mutta meillä on silti oltava riittävä sosiaaliturva niille, joilla ei syystä tai toisesta ole työtä. Tarvitsemme joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Siksi myös suunniteltu perhevapaauudistus, joka tasa-arvoistaa työmarkkinoita, on viipymättä vietävä maaliin, Blomqvist sanoo.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kaksipäiväinen kesäkokous päättyy torstaina vierailuilla paikallisiin yrityksiin muun muassa Hangon satamassa.

Toimenpideohjelma kokonaisuudessaan. Lue tästä!

Adlercreutz: Neljäs lisätalousarvio paikkaa haavoja – työllisyystoimet tärkeimpiä kuin koskaan

– Neljännellä lisätalousarviolla paikataan niitä haavoja, jotka nyt vuotavat. Talouden kanssa on vielä paljon työtä tehtävänä, ja siksi on tärkeää, että meillä on selvä tiekartta sopeuttamistoimille. Tässä paketissa on nyt monia tärkeitä toimenpiteitä, jotka vievät meitä oikeaan suuntaan kohti jälleenrakentamista, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Eduskunta käsittelee tänään vuoden 2020 neljättä lisätalousarviota. Adlercreutzin mukaan tärkeitä panostuksia tehdään monilla yhteiskunnan sektoreilla.

– Olen todella iloinen siitä, että nuoria autetaan lisäämällä opiskelupaikkojen määrää. Myös ilmastotoimet uuden ilmastorahaston myötä sekä tuet öljylämmityksestä luopumiseen ja puurakentamiseen ovat varsin tervetulleita. Kuntia tuetaan lisäksi nyt noin 1,4 miljardilla eurolla kriisin pahimpien vaikutusten lieventämiseksi.

Valtio velkaantuu nyt kuntien sijasta, mutta lainaraha ei aina tule olemaan halpaa. Adlercreutz painottaa työllisyystoimien tärkeyttä jälleenrakentamisessa.

– Työllisyystoimet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Tilanteessa, jossa valtio pyörii alijäämäisen budjetin varassa, meillä ei ole varaa ylläpitää korkeaa rakenteellista työttömyyttä. Kyse on oikeanmukaisuudesta ja sosiaalisesta vastuusta. Meidän tulee puuttua sekä työn vastaanottamisen että työllistämisen kannustimiin. Tarvitsemme helpotuksia palkkaamisen kustannuksiin. Nyt on myös oikea aika edistää paikallista sopimista. Kaikki toimet on otettava kehiin Suomen kömpiessä ylös koronasuosta.

Adlercreutz: Tarvitsemme ennustettavan investointiympäristön yrityksille

– Taloutta elvyttäessä meidän pitää varmistaa, että yritykset selviävät ja että heillä on usko Suomeen investointiympäristönä, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnan keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024.

– Pidemmän aikavälin taloudellisen kehityksemme kannalta olennaista on se, miten käy meidän investointi-intensiiviselle teollisuudellemme. Mikäli vientiyrityksemme menevät nurin emme ainoastaan menetä työpaikkoja, vaan myös mahdollisuuden edes kohtalaisen nopeasti saada taloutemme taas kasvu-uralle. Kansainvälisiä arvoketjuja ei noin vaan rakenneta uudelleen.

Saksan vienti on supistunut voimakkaasti kevään aikana. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on myös laskussa.

– Meidän pitää luoda Suomesta entistä ennustettavampi ja houkuttelevampi investointiympäristö. Suomeen toimintoja käynnistävä yritys haluaa tietää, että tämän päivän verotaso pätee myös huomenna. Tarvitsemme pitkän tähtäimen sitoumuksen yritysverotuksen tasosta ja investointikannustimista.

Adlercreutz: Työllisyystoimet eivät voi odottaa

– Koronakriisi vaikuttaa voimakkaasti koko Suomen talouteen ja vaikeuttaa huomattavasti hallitusohjelman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista. Kriisin varjolla ei kuitenkaan pidä siirtää työllisyystoimia eteenpäin. Nyt tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja määrätietoisia toimia, jotta saamme Suomen jaloilleen.

Tätä mieltä on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hän peräänkuuluttaa myös kunnianhimon nostoa.

– Emme tiedä milloin seuraava pandemia – tai muu kriisi – jälleen iskee. Mitä tasapanoisempi julkinen taloutemme silloin on, sitä paremmin kykenemme vastaamaan siihen kriisiin. Vaikka edelleen elämme keskellä pandemiaa, emme saa unohtaa työllisyystavoitettamme. Tämä haaste ei helpotu odottamalla. On myös syytä tähdätä korkeammalle: työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan voisimme päästä 77–78 prosentin työllisyystasoon viidessä vuodessa. Tähän meidän tulee tähdätä.

– Kyse on myös niiden ihmisten auttamisesta, joilla on tällä hetkellä vaikeaa. Moni on juuri nyt taloudellisesti epävarmassa tilanteessa lomautuksen tai irtisanomisen takia. Työn menettäminen on henkilökohtainen tragedia. Työpaikka on myös paras sosiaaliturva.

Vuoden neljän ensimmäisen lisätalousarvion myötä valtion tämän vuoden lainanotto lähentelee 20 miljardin euron rajaa.

– Meidän on nyt voimakkaasti elvytettävä talouttamme, mutta meidän tulee myös luoda kartta sen tasapainottamiseksi. Tarvitaan luottamusta sekä omaan henkilökohtaiseen talouteen että julkiseen talouteen, jotta pääsemme palaamaan normaaleihin olosuhteisiin. Meillä ei ole aikaa odottaa. Tarvitsemme konkreettisia työllisyystoimenpiteitä, jotka lisäävät sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa.