Adlercreutz: Pysyvä oleskelulupa ulkomaalaisille korkeakoulusta valmistuneille

Joka vuosi noin 2 000 ulkomaalaista opiskelijaa suorittaa Suomessa korkeakoulututkinnon. Vain murto-osa heistä jää Suomeen tutkinnon suoritettuaan. Tämä on suurta resurssien tuhlausta, RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz sanoo.

– Maana meidän intresseihin kuuluu se, että mahdollisimman moni näistä korkeasti koulutetuista henkilöistä haluaa ja voi jäädä Suomeen. Tarvitsemme työvoimaa ja eritoten kansainvälistä osaamista. Tällä hetkellä tutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakea jatko-oleskelulupaa vuodeksi työnhakua varten. Tämä ei riitä. Jos henkilö haluaa opiskella Suomessa ja jopa maksaa yliopistokoulutuksensa itse – sillä näin EU- ja ETA –alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat tekevät – ei ole millään muotoa loogista, ettei suoritetun tutkinnon jälkeen saisi pysyvää oleskelulupaa.

– Tiedämme, että vientiteollisuutemme tarvitsee ulkomaisia kontakteja. Tiedämme, että ulkomaalaistaustaisen henkilön palkkaaminen korreloi kasvavan viennin kanssa. Samalla tiedämme, että kolmasosa kaikista Uudenmaan yrityksistä näkee työvoiman puutteen esteenä kasvulle. Tälle yhtälölle on helppo ratkaisu: seuraavan hallituksen tulee luopua työvoiman saatavuusharkinnasta sekä ryhtyä toimenpiteisiin, jotta Suomeen tulevat opiskelijat jäisivät tänne tutkinnon suoritettuaan, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Suomen tulisi tukea Venezuelan Guaidóta

RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutzin mielestä Suomen tulee liittyä niiden maiden joukkoon, jotka tunnustavat oppositiojohtaja Juan Guaidón maan viralliseksi väliaikaiseksi presidentiksi, ellei istuva presidentti Nicolás Maduro ilmoita uusista vaaleista lähipäivien aikana. Saksa, Ranska ja Espanja antoivat viime viikon lauantaina Madurolle tähän kahdeksan päivää aikaa. Tänään EU-parlamentti ilmoitti kannattavansa Guidon tunnustamista Venezuelan presidentiksi.

– Venezuelan talous on sekasortoisessa tilassa ja inhimillinen kärsimys on tällä hetkellä valtavaa. Jo Hugo Chávezin aikana taloutta ajettiin järjestelmällisesti ja valitettavan tehokkaasti alas, ihmisoikeuksia loukattiin laajasti ja median vapautta rajattiin. Presidentti Maduro on jatkanut samoilla linjoilla, eikä kaoottiselle tilanteelle näy loppua.

– Ulkoministeri Soini on todennut, että ainoa legitiimi demokraattinen instituutio Venezuelassa on parlamentti. Suomen tulisi virallisesti nyt liittyä niiden maiden joukkoon, jotka tukevat oppositiota ja väliaikaista presidentti Guaidóta, sekä vaativat uusien vaalien järjestämistä Venezuelassa pikimmiten.

Eduskunnassa keskusteltiin eilen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluista kansainvälisiin konflikteihin ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi.

Adlercreutz hoivayhtiöskandaalista: Herätyskello soi viime tingassa

Adlercreutz ilmastokeskustelussa: Päästökauppaa tulee laajentaa jotta investointiympäristö olisi ennustettavissa

RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutzin mukaan päästökauppajärjestelmää tulee suunnitella pitkäjänteisesti investointiympäristön ennustettavuuden parantamiseksi. Lisäksi sen tulee perustua EU:n osuuteen globaaleista päästöistä.

– Vuoteen 2030 asti tiedämme suunnilleen, miltä päästökauppajärjestelmä tulee näyttämään. Tämän jälkeen moni asia on kuitenkin vielä auki ja epävarmuus asettaa haasteita teollisuudelle suunnitella investointeja pitkällä tähtäimellä. EU-puheenjohtajakautensa aikana Suomen tulee aktiivisesti ajaa päästökaupan kehittämistä ja laajentamista. Myös liikenne, lämmitys ja jäähdytys tulisi sisällyttää päästökaupan piiriin ja järjestelmän tulisi perustua todelliseen päästökiintiöön, Adlercreutz sanoo.

Globaalilla tasolla ilmaston lämpeneminen ei saa ylittää 1,5 astetta. Tällä hetkellä arvio jäljellä olevasta globaalista nettopäästökiintiöstä on noin 500 Gt.

– Yltääksemme tavoitteisiimme päästökaupan tulisi perustua tähän absoluuttiseen määrään päästöjä. Tuolloin voisimme luoda ennustettavat markkinat yrityksillemme ja saavuttaa ilmastotavoitteemme.

– Osa päästökaupan tuloista voitaisiin ohjata niille, jotka ylläpitävät hiilinieluja.

RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz puhui eduskunnassa keskiviikon ajankohtaiskeskustelussa ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä maailmanlaajuisesta lajien sukupuuttoaallosta.

Adlercreutz: Tarvitsemme EU:ta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Tänään eduskunnassa keskustellaan ilmastonmuutoksesta sekä maailmanlaajuisesta lajien sukupuuttoaallosta. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutzin mukaan Suomen tulisi tarkastella työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös positiivisena haasteena. Yhteiset toimenpiteet EU-tasolla ovat merkittävässä roolissa.
– Ilmastonmuutos ei odota. EU-tason yhteistyö on tässä äärimmäisen tärkeää ja Suomen tulee olla liikkeellepaneva voima, jotta voimme edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä kansallisella että globaalilla tasolla. Samaan aikaan kun Brexit vaikuttaa toteutuvan ja eräät populistiset äänet haluavat nähdä EU:n ongelmana on syytä muistaa, että tarvitsemme EU:ta ilmastohaasteen ratkaisemiseksi, Adlercreutz sanoo.

RKP julkaisee lähiaikoina oman ilmasto-ohjelmansa.

– Meidän näkemyksemme keskeisissä kysymyksissä on selvä: Suomen tulee olla ilmastoneutraali vuonna 2035, hiilivoimasta tulee luopua 2020-luvulla ja muista fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa 2030-luvulla. Suomen näkökulmasta tätä tulee lähestyä positiivisena haasteena: olemalla kunnianhimoisia luomme kotimarkkinat cleantech-teollisuudelle samalla kun tuemme vientipyrkimyksiämme.

– Viime perjantain ilmastolakon järjestäneet nuoret tekivät hienon suorituksen. Keskustelu ilmastokysymyksistä tulee jatkossakin pysyä vilkkaana. Toivon, että kevään eduskuntavaaleista tulee ilmastovaalit.

Adlercreutz ja Henriksson: Ilmastodokumentti osoittaa, että yhä useampi puolue ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan

– On merkittävä asia, että olemme päässeet yksimielisyyteen yhteisestä ilmastodokumentista ja tavoitteesta rajata lämpötilan nousu 1,5 asteeseen, RKP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Anna-Maja Henriksson sanoo.

Kaikki eduskuntapuolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat tänään sopineet yhteisistä ilmastolinjauksista. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz toimi puolueen edustajana työryhmässä. Sekä Henriksson että Adlercreutz ovat tulokseen tyytyväisiä.

– Linjaukset ovat suhteellisen kunnianhimoisia, varsinkin jos vertaa siihen, mitä olisimme voineet toivoa neljä vuotta sitten. Tietoisuus on selvästi kasvanut ja yhä useampi ymmärtää tilanteen vakavuuden. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii toimia heti, Adlercreutz sanoo.

– Kunnianhimo luo myös mahdollisuuksia: vientiteollisuutemme hyötyy siitä, että meillä on toimivat kotimaiset markkinat cleantech-ratkaisuille. Tämä on kasvava tulevaisuuden toimiala, jossa Suomen tulee tähdätä edelläkävijäksi, Adlercreutz sanoo.

Ilmastolinjauksien tarkoitus on linjata  hallituskauden ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteita.

– Linjaukset luovat hyvän pohjan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa kesällä 2019. Yhteinen dokumentti toimii myös alustana kevään hallitusneuvotteluille ja seuraavan neljän vuoden hallitusohjelman laatimiselle. Nyt meillä on yhteinen lähtökohta, jota voimme työstää, Henriksson sanoo.

Adlercreutz ja Nylander: Ei suomalainen puu syty ruotsalaista puuta helpommin – puurakentamista pitää helpottaa

Kansanedustajat Mikaela Nylander (r) ja Anders Adlercreutz (r) ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen, joka koskee puukerrostalojen palomääräyksistä. Taustalla on se, että palomääräyksissä oleva kaksinkertainen palosuojausvaatimus tällä hetkellä aiheuttaa puurakentamiselle 100 euron lisäkustannukset neliömetriä kohden.

− Rakennukset aiheuttavat suuren osan maamme hiilidioksidipäästöistä. Puurakentaminen yleistyy koko ajan. Puukerrostalojen hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia betonikerrostalojen hiilijalanjälkeä pienempi, sanoo Nylander.

− Samaan aikaan puukerrostaloissa vaaditaan automaattisen palonsammutuslaitteiston lisäksi myös rakenteellinen palosuojaus, mikä käytännössä tarkoittaa, että näkyviä puupintoja sallitaan hyvin vähän. Tämä vaatimus sekä palosammutuslaitteistoista että rakenteellisesta palonsuojauksesta nostaa huomattavasti puukerrostalojen hintatasoa ja eroaa esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa sovellettavasta sääntelystä. Ei suomalainen puu pala ruotsalaista puuta paremmin, toteaa Adlercreutz.

−Tämä kaksinkertaisen palosuojauksen vaatimus ei lisää paloturvallisuutta. Se monimutkaistaa rakenteita, nostaa hintatasoa ja vääristää kilpailua markkinoilla, sanoo Nylander.

Automaattisella sammutuslaitteistolla varustettu puukerrostalo on oleellisesti normaalia betonielementtikerrostaloa paloturvallisempi, vaikka rakenteellisesta palonsuojausvaatimuksesta luovuttaisiinkin.

Adlercreutz: Yrittäjillä on yhtäläinen oikeus sosiaaliturvaan kuin palkansaajilla

Slush alkaa ensi viikolla Helsingissä. Slush on yrittäjien juhla yrittäjiksi uskaltautuville – tosiasia on kuitenkin se, ettei elämä yrittäjänä aina ole yhtä juhlaa, kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo. Torstain kyselytunnilla Adlercreutz esitti hallitukselle kysymyksen yksinyrittäjien sosiaaliturvasta ja siitä, miten työ yhdistelmävakuutuksen parissa etenee.

– Tiedämme, että nimenomaan yksinyrittäjien sosiaaliturvassa on paljon parannettavaa. Moni ei uskalla ryhtyä yksinyrittäjäksi juuri puutteellisen sosiaaliturvan takia. Haasteita luo myös nykyinen työelämä, joka on yhä monipuolisempi ja vaihtelevampi: joskus työskennellään yrittäjänä ja joskus palkansaajana, Adlercreutz sanoo.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei palvele näitä henkilöitä. Heidän määrä myös kasvaa koko ajan.

– Tänä päivänä meillä on eri sosiaaliturvaratkaisu yrittäjille ja palkansaajille. Molemmille on omat mallinsa. Tämä johtaa siihen, että henkilöt jotka vaihtavat yrittäjyyden ja palkkatöiden välillä jäävät helposti kokonaan ilman sosiaaliturvaa. Ongelma voitaisiin ratkaista ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus, jossa sama vakuutus olisi käytössä sekä yrittäjillä että palkansaajilla. Tarvitsemme sosiaaliturvamallin, joka mahdollistaa joustavan työllistymisen ja joka vastaa tämän päivän työelämän haasteisiin.

Blomqvist och Adlercreutz: Lapsiystävällinen Suomi edellyttää aktiivista työtä kuunnallisella tasolla

Tänään 20. marraskuuta vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. Syksyn aikana useampi hälyttävä raportti on julkaistu  lasten hyvinvoinnista Suomessa. Kansanedustajat Thomas Blomqvist ja Anders Adlercreutz (RKP) katsovat kehitystä kauhistuneina.

– Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut ja joka kolmas lapsi Suomessa asuu perheessä jolla on alhaiset tulot. Kehitys on hälyttävä, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Blomqvist sanoo.

Köyhyys näkyy eri tavoin, esimerkiksi siten ettei kotona ole ruokaa. Tutkimuksien mukaan köyhyydellä vauvaiässä voi olla vakavia vaikutuksia lapselle pitkälle tulevaisuuteen.

– Yhteiskunnan pitää paremmin nähdä lapsia jotka elävät haavoittuvissa olosuhteissa ja antaa heille erityistä apua. Paitsi, että köyhyys on tosiasia monelle tiedämme, että yksi neljästä lapsesta elää perheessä jossa ainakin yksi vanhemmista kärsii mielenterveysongelmista tai on päihteidenkäyttäjä, Anders Adlercreutz sanoo.

Blomqvist ja Adlercreutz kehottavat kuntia ammentamaan lapsinäkökulmaa kunnalliseen toimintaan ja tekemään kunnasta lapsiystävällisen Suomen UNICEF:in periaatteiden mukaan. Sekä Raaseporille että Kirkkonummelle, edustjien kotikunnat, on myönnetty lapsiystävällinen kunta asemaa.

– Lapsiystävällinen kunta-ohjelma on tapa varmistaa että kunta aktiivisesti ja jatkuvasti edistää lapsen oikeuksia. Tällä hetkellä ainoastaan 15 kuntaa osallistuvat. Toivomme että useampi hakisi ohjelmaan – kunnat ovat avainasemassa kun vahvistetaan lasten hyvinvointia ja asemaa, Blomqvist ja Adlercreutz sanovat.

Lapsiystävällinen Suomi vaatii erityisiä panostuksia tasavertaisuuteen ja koulutukseen. RKP ehdottaa siksi korotettuja määrärahoja peruskoulutukseen varjobudhetissaan. Perusta lasten tasavertaiselle mahdollisuuksille luodaan jo varhaiskasvatuksessa.  Puolue ehdottaa siksi, että kaikilla kolme vuotta täyttäneillä lapsilla olisi oikeus neljä tuntia päivässä ilmaiseen varhaiskasvatukseen päivässä.

Semi, Parviainen & Adlercreutz: Hallituksen selvitettävä lakimuutoksen vaikutukset turvapaikanhakijoiden opiskeluun

Kansanedustajat ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenet Matti Semi (Vas.), Olli-Poika Parviainen (Vihr.) ja Anders Adlercreutz (RKP) ovat tehneet sisäministeri Kai Mykkäselle kirjallisen kysymyksen viimeaikaisesta muutoksesta opiskeluperusteisten oleskelulupien myöntämisessä. Maahanmuuttovirasto on tulkinnut syyskuussa voimaan tullutta uutta lakia siten, että oleskelulupaa opiskelun perusteella ei enää voi hakea turvapaikanhakija, joka on saanut opiskelupaikan turvapaikkamenettelyn aikana.

Uudella lailla pantiin täytäntöön opiskelijoiden, tutkijoiden, harjoittelijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja au pairien maahantuloa ja oleskelua koskeva direktiivi. Laki ei koske turvapaikanhakijoita eikä mahdollisia vaikutuksia turvapaikanhakijoihin huomioitu lakia edeltäneessä hallituksen esityksessä. Vaikutukset turvapaikanhakijoiden asemaan eivät nousseet esille myöskään esityksen eduskunta- ja valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Lain seuraukset tulivat yllätyksenä jopa asiaa valiokunnassa käsitelleille kansanedustajille.

– Ei voi olla niin, että Maahanmuuttoviraston käytäntöihin ujutetaan hakijoiden asemaan vaikuttavia muutoksia niin, ettei tämä näy selvästi laista. Nyt monen turvapaikanhakijan tilanteeseen käytännössä merkittävästi vaikuttava muutos tuli yllätyksenä niin henkilöille itselleen kuin heitä avustaville alan asiantuntijoille, Olli-Poika Parviainen kummeksuu.

Anders Adlercreutz muistuttaa, että moni turvapaikanhakijana maahan saapunut on pitkään jatkuneen prosessin aikana kotoutunut Suomeen ja päässyt opintoihin kiinni. Tähän saakka vireillä ollut turvapaikkahakemus ei ole estänyt oleskeluluvan hakemista muulla perusteella, vaikka prosessit ovat erillisiä.

– Lukuisat viime vuosina saapuneet turvapaikanhakijat ovat viettäneet Suomessa useamman vuoden odottaessaan hakemuksensa käsittelyä. Turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus opiskella jo turvapaikkaprosessin aikana, ja monet ovatkin turvapaikka-asian käsittelyn aikana saaneet opiskelupaikan, tutustuneet suomalaisiin ja kiinnittyneet tätä kautta yhteiskuntaan, Adlercreutz sanoo.

Matti Semi näkee muutoksen huonona niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta:

– On niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta pelkästään järkevää kannustaa tulijoita opiskeluun ja sitä kautta työmarkkinoille. Opiskelun edistämisessä on vain voittajia. Kapuloiden laittaminen opintojen rattaisiin monimutkaistamalla tilannetta ja lisäämällä epävarmuutta on järjetöntä, Semi toteaa.

Sisäministeriö on vastannut asiasta nousseeseen kritiikkiin viittaamalla direktiivistä johtuviin vaatimuksiin ja siihen, että turvapaikanhakijat saavat vapaasti opiskella, mutta heidän muilla perusteilla tekemiään oleskelulupahakemuksia on aiemminkin ryhdytty käsittelemään vasta, kun turvapaikka-asia on ratkaistu. Useiden turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien käsitys kuitenkin on, että muutos on asettanut turvapaikanhakijat muihin nähden eriarvoiseen asemaan ja lisännyt ongelmallisten käännytysten riskiä. Pahimmillaan opiskeluperusteisen oleskelulupahakemuksen huomioimatta jättäminen voi kansanedustajien mukaan johtaa siihen, että henkilö ehditään kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen poistaa maasta opiskelusta huolimatta.

Oppositioedustajat vaativat selvitystä siitä, oltiinko hallituksessa tietoisia lain tosiasiallisista vaikutuksista turvapaikanhakijoiden asemaan, joita ei esityksessä mainita. Myös Maahanmuuttovirastolle annetusta ohjeistuksesta lain tulkinnassa perätään tietoa. Semi, Parviainen ja Adlercreutz vaativat, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus jatkaa aloitettuja opintoja ja hakea oleskelulupaa niiden perusteella, eikä henkilöitä, joilla on perusteet oleskelulupaan, poisteta maasta.

Hallituksen on vastattava kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa.