Adlercreutz ja Nylander: Ei suomalainen puu syty ruotsalaista puuta helpommin – puurakentamista pitää helpottaa

Kansanedustajat Mikaela Nylander (r) ja Anders Adlercreutz (r) ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen, joka koskee puukerrostalojen palomääräyksistä. Taustalla on se, että palomääräyksissä oleva kaksinkertainen palosuojausvaatimus tällä hetkellä aiheuttaa puurakentamiselle 100 euron lisäkustannukset neliömetriä kohden.

− Rakennukset aiheuttavat suuren osan maamme hiilidioksidipäästöistä. Puurakentaminen yleistyy koko ajan. Puukerrostalojen hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia betonikerrostalojen hiilijalanjälkeä pienempi, sanoo Nylander.

− Samaan aikaan puukerrostaloissa vaaditaan automaattisen palonsammutuslaitteiston lisäksi myös rakenteellinen palosuojaus, mikä käytännössä tarkoittaa, että näkyviä puupintoja sallitaan hyvin vähän. Tämä vaatimus sekä palosammutuslaitteistoista että rakenteellisesta palonsuojauksesta nostaa huomattavasti puukerrostalojen hintatasoa ja eroaa esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa sovellettavasta sääntelystä. Ei suomalainen puu pala ruotsalaista puuta paremmin, toteaa Adlercreutz.

−Tämä kaksinkertaisen palosuojauksen vaatimus ei lisää paloturvallisuutta. Se monimutkaistaa rakenteita, nostaa hintatasoa ja vääristää kilpailua markkinoilla, sanoo Nylander.

Automaattisella sammutuslaitteistolla varustettu puukerrostalo on oleellisesti normaalia betonielementtikerrostaloa paloturvallisempi, vaikka rakenteellisesta palonsuojausvaatimuksesta luovuttaisiinkin.

Adlercreutz: Yrittäjillä on yhtäläinen oikeus sosiaaliturvaan kuin palkansaajilla

Slush alkaa ensi viikolla Helsingissä. Slush on yrittäjien juhla yrittäjiksi uskaltautuville – tosiasia on kuitenkin se, ettei elämä yrittäjänä aina ole yhtä juhlaa, kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo. Torstain kyselytunnilla Adlercreutz esitti hallitukselle kysymyksen yksinyrittäjien sosiaaliturvasta ja siitä, miten työ yhdistelmävakuutuksen parissa etenee.

– Tiedämme, että nimenomaan yksinyrittäjien sosiaaliturvassa on paljon parannettavaa. Moni ei uskalla ryhtyä yksinyrittäjäksi juuri puutteellisen sosiaaliturvan takia. Haasteita luo myös nykyinen työelämä, joka on yhä monipuolisempi ja vaihtelevampi: joskus työskennellään yrittäjänä ja joskus palkansaajana, Adlercreutz sanoo.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei palvele näitä henkilöitä. Heidän määrä myös kasvaa koko ajan.

– Tänä päivänä meillä on eri sosiaaliturvaratkaisu yrittäjille ja palkansaajille. Molemmille on omat mallinsa. Tämä johtaa siihen, että henkilöt jotka vaihtavat yrittäjyyden ja palkkatöiden välillä jäävät helposti kokonaan ilman sosiaaliturvaa. Ongelma voitaisiin ratkaista ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus, jossa sama vakuutus olisi käytössä sekä yrittäjillä että palkansaajilla. Tarvitsemme sosiaaliturvamallin, joka mahdollistaa joustavan työllistymisen ja joka vastaa tämän päivän työelämän haasteisiin.

Blomqvist och Adlercreutz: Lapsiystävällinen Suomi edellyttää aktiivista työtä kuunnallisella tasolla

Tänään 20. marraskuuta vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. Syksyn aikana useampi hälyttävä raportti on julkaistu  lasten hyvinvoinnista Suomessa. Kansanedustajat Thomas Blomqvist ja Anders Adlercreutz (RKP) katsovat kehitystä kauhistuneina.

– Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut ja joka kolmas lapsi Suomessa asuu perheessä jolla on alhaiset tulot. Kehitys on hälyttävä, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Blomqvist sanoo.

Köyhyys näkyy eri tavoin, esimerkiksi siten ettei kotona ole ruokaa. Tutkimuksien mukaan köyhyydellä vauvaiässä voi olla vakavia vaikutuksia lapselle pitkälle tulevaisuuteen.

– Yhteiskunnan pitää paremmin nähdä lapsia jotka elävät haavoittuvissa olosuhteissa ja antaa heille erityistä apua. Paitsi, että köyhyys on tosiasia monelle tiedämme, että yksi neljästä lapsesta elää perheessä jossa ainakin yksi vanhemmista kärsii mielenterveysongelmista tai on päihteidenkäyttäjä, Anders Adlercreutz sanoo.

Blomqvist ja Adlercreutz kehottavat kuntia ammentamaan lapsinäkökulmaa kunnalliseen toimintaan ja tekemään kunnasta lapsiystävällisen Suomen UNICEF:in periaatteiden mukaan. Sekä Raaseporille että Kirkkonummelle, edustjien kotikunnat, on myönnetty lapsiystävällinen kunta asemaa.

– Lapsiystävällinen kunta-ohjelma on tapa varmistaa että kunta aktiivisesti ja jatkuvasti edistää lapsen oikeuksia. Tällä hetkellä ainoastaan 15 kuntaa osallistuvat. Toivomme että useampi hakisi ohjelmaan – kunnat ovat avainasemassa kun vahvistetaan lasten hyvinvointia ja asemaa, Blomqvist ja Adlercreutz sanovat.

Lapsiystävällinen Suomi vaatii erityisiä panostuksia tasavertaisuuteen ja koulutukseen. RKP ehdottaa siksi korotettuja määrärahoja peruskoulutukseen varjobudhetissaan. Perusta lasten tasavertaiselle mahdollisuuksille luodaan jo varhaiskasvatuksessa.  Puolue ehdottaa siksi, että kaikilla kolme vuotta täyttäneillä lapsilla olisi oikeus neljä tuntia päivässä ilmaiseen varhaiskasvatukseen päivässä.

Semi, Parviainen & Adlercreutz: Hallituksen selvitettävä lakimuutoksen vaikutukset turvapaikanhakijoiden opiskeluun

Kansanedustajat ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenet Matti Semi (Vas.), Olli-Poika Parviainen (Vihr.) ja Anders Adlercreutz (RKP) ovat tehneet sisäministeri Kai Mykkäselle kirjallisen kysymyksen viimeaikaisesta muutoksesta opiskeluperusteisten oleskelulupien myöntämisessä. Maahanmuuttovirasto on tulkinnut syyskuussa voimaan tullutta uutta lakia siten, että oleskelulupaa opiskelun perusteella ei enää voi hakea turvapaikanhakija, joka on saanut opiskelupaikan turvapaikkamenettelyn aikana.

Uudella lailla pantiin täytäntöön opiskelijoiden, tutkijoiden, harjoittelijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja au pairien maahantuloa ja oleskelua koskeva direktiivi. Laki ei koske turvapaikanhakijoita eikä mahdollisia vaikutuksia turvapaikanhakijoihin huomioitu lakia edeltäneessä hallituksen esityksessä. Vaikutukset turvapaikanhakijoiden asemaan eivät nousseet esille myöskään esityksen eduskunta- ja valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Lain seuraukset tulivat yllätyksenä jopa asiaa valiokunnassa käsitelleille kansanedustajille.

– Ei voi olla niin, että Maahanmuuttoviraston käytäntöihin ujutetaan hakijoiden asemaan vaikuttavia muutoksia niin, ettei tämä näy selvästi laista. Nyt monen turvapaikanhakijan tilanteeseen käytännössä merkittävästi vaikuttava muutos tuli yllätyksenä niin henkilöille itselleen kuin heitä avustaville alan asiantuntijoille, Olli-Poika Parviainen kummeksuu.

Anders Adlercreutz muistuttaa, että moni turvapaikanhakijana maahan saapunut on pitkään jatkuneen prosessin aikana kotoutunut Suomeen ja päässyt opintoihin kiinni. Tähän saakka vireillä ollut turvapaikkahakemus ei ole estänyt oleskeluluvan hakemista muulla perusteella, vaikka prosessit ovat erillisiä.

– Lukuisat viime vuosina saapuneet turvapaikanhakijat ovat viettäneet Suomessa useamman vuoden odottaessaan hakemuksensa käsittelyä. Turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus opiskella jo turvapaikkaprosessin aikana, ja monet ovatkin turvapaikka-asian käsittelyn aikana saaneet opiskelupaikan, tutustuneet suomalaisiin ja kiinnittyneet tätä kautta yhteiskuntaan, Adlercreutz sanoo.

Matti Semi näkee muutoksen huonona niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta:

– On niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta pelkästään järkevää kannustaa tulijoita opiskeluun ja sitä kautta työmarkkinoille. Opiskelun edistämisessä on vain voittajia. Kapuloiden laittaminen opintojen rattaisiin monimutkaistamalla tilannetta ja lisäämällä epävarmuutta on järjetöntä, Semi toteaa.

Sisäministeriö on vastannut asiasta nousseeseen kritiikkiin viittaamalla direktiivistä johtuviin vaatimuksiin ja siihen, että turvapaikanhakijat saavat vapaasti opiskella, mutta heidän muilla perusteilla tekemiään oleskelulupahakemuksia on aiemminkin ryhdytty käsittelemään vasta, kun turvapaikka-asia on ratkaistu. Useiden turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien käsitys kuitenkin on, että muutos on asettanut turvapaikanhakijat muihin nähden eriarvoiseen asemaan ja lisännyt ongelmallisten käännytysten riskiä. Pahimmillaan opiskeluperusteisen oleskelulupahakemuksen huomioimatta jättäminen voi kansanedustajien mukaan johtaa siihen, että henkilö ehditään kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen poistaa maasta opiskelusta huolimatta.

Oppositioedustajat vaativat selvitystä siitä, oltiinko hallituksessa tietoisia lain tosiasiallisista vaikutuksista turvapaikanhakijoiden asemaan, joita ei esityksessä mainita. Myös Maahanmuuttovirastolle annetusta ohjeistuksesta lain tulkinnassa perätään tietoa. Semi, Parviainen ja Adlercreutz vaativat, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus jatkaa aloitettuja opintoja ja hakea oleskelulupaa niiden perusteella, eikä henkilöitä, joilla on perusteet oleskelulupaan, poisteta maasta.

Hallituksen on vastattava kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa.

 

Adlercreutz peräänkuuluttaa johdonmukaisuutta hallituksen toiminnassa

 

– Edellisen hallituskauden aikana tehtiin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla lakimuutos sakonmuuntoasioista. Nykyinen hallitus peruutti ensitöikseen kyseisen lain. Nyt vaalien lähestyessä hallitus tuo pitkälti saman sisältöisen lain ”uutena” ehdotuksena eduskuntaan, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu sakkojen muuntamisesta vankeudeksi. Adlercreutz kysyi ministeri Häkkäseltä syitä hallituksen toimille. Ministeri ei kuitenkaan vastannut kysymykseen.

– Edellisen hallituksen tekemä laki olisi ollut voimassa jo pitkään ellei hallitus olisi kumonnut sitä. Hallituksen soutaminen ja huopaaminen hämmentää niin rikoksen uhriksi joutuvia ihmisiä kuin meitä politikkojakin, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz: Päästökauppaa tulee laajentaa – tarvitsemme hiilinielumarkkinat

– Emme saavuta ilmastotavoitteitamme ellemme ota käyttöön markkinaehtoisia välineitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Maanantaina julkaistun YK:n ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä, jotta saamme ilmaston lämpenemisen pysymään alle 1,5 asteen globaalilla tasolla. Adlercreutz yhtyy analyysiin.

– Ihmiskunta on hitaasti kääntyvä alus joka nähtävästi tarvitsee koko kasan herätyskelloja tilanteen vakavuuden ymmärtämiseksi. Suomen ilmastotoimenpiteisiin voimme olla kohtuullisen tyytyväisiä, mutta samalla on selvää, että seuraavan hallituksen on nostettava kunnianhimon tasoa.

Päästökauppa on toimiva väline, joka periaatteessa määrittelee päästöille hinnan ja näin myötävaikuttaa päästöjen alenemiseen. Hiilidioksidin hinta on kuitenkin matala, ja suuri osa päästöjä tuottavasta teollisuudesta saa ilmaisia päästöoikeuksia.

– Päästökaupan kattavuutta tulisi laajentaa ja ilmaisten päästöoikeuksien määrää leikata. Markkinoita tulisi kuitenkin laajentaa myös toiseen suuntaan. Hiilinielut ovat negatiivisia päästöjä, mutta niille ei ole määritelty hintaa. Samalla suuri osa metsästä on yksityistä omaisuutta, ja yksityistä omistusoikeutta on kunnioitettava. Jos metsänomistajat saisivat korvauksen ylläpitämästään hiilinielusta yhtälössä olisi logiikkaa: päästöoikeuksista saatuja korvauksia voitaisiin ohjata hiilinielujen ylläpitämiseen. Tällainen malli olisi helppo ottaa käyttöön kansallisella tasolla Suomessa kiitos edistyksellisen metsäkartoituksen, jota jo nyt teemme säännöllisesti.

Adlercreutz ja Blomqvist haluavat resursseja Rantaradalle

RKP:n kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Thomas Blomqvist peräänkuuluttavat rahoitusta Rantaradan parannustoimenpiteisiin. He ovat jättäneet talousarvioaloitteen parannustöiden suunnittelun aloittamiseksi.

– Helsingin ja Turun välinen Rantarata on erittäin tärkeä osa Etelä-Suomen infrastruktuuria. Rautatie tarvitsee perusparannuksen ja ainakin osalle osuuksista kaksoisraiteet. Parannustoimenpiteet mahdollistaisivat useampien junavuorojen kulkemisen, mikä parantaisi ja nopeuttaisi niin kuntalaisten kuin yrityksien kulkuyhteyksiä huomattavasti, Adlercreutz sanoo.

Hyvät liikennekulkuyhteydet ovat edellytys sille, että Länsi-Uudellamaalla voi asua ja työskennellä ja yritykset toimia. Alueella asuu yli 100 000 asukasta, joista tuhannet ovat töissä metropolialueella.

– Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeimpiä edellytyksiä alueen kehittämiselle. Rantarata on Länsi-Uudenmaan elinhermo ja tämän takia sen kuntoa tulee ylläpitää ja jatkuvasti parantaa. Panostaminen Rantarataan on kustannustehokasta ja kansantaloudellisesti paras vaihtoehto Helsingin ja Turun väliselle rautatieyhteydelle, Blomqvist sanoo.

Länsi-Uudenmaan kansanedustajat: On korkea aika toteuttaa Hanko—Hyvinkää -radan sähköistys

Hanko—Hyvinkää -rata on Etelä-Suomen ainoa merkittävä tavaraliikenteen rata, jota ei ole sähköistetty. Kansanedustajat Thomas Blomqvist (RKP), Anders Adlercreutz (RKP), Maarit Feldt-Ranta (SDP) vaativat sähköistyksen nopeaa toteuttamista.

– Liikennevirasto aloitti viime vuonna Hanko—Hyvinkää -radan sähköistyssuunnitelman päivittämisen, koska edellinen sähköistyssuunnitelma ehti vanhentua. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että sähköistysprojekti saataisiin pikimmiten käyntiin. Siksi vaadimme, että ensi vuoden budjettiin varattaisiin riittävät määrärahat Hanko—Hyvinkää -radan sähköistykseen, Thomas Blomqvist sanoo.

Sähköistysprojekti olisi alueellisten ja kansantaloudellisten etujen mukainen. Hangon Satama laajentaa toimintaansa ja rautatiekuljetukset satamasta ovat kaksinkertaistuneet vuoden aikana.

– Hanko—Hyvinkää -radan sähköistys tukisi Hangon Sataman kehitystä. Kun Hangon Satamalla menee hyvin myönteiset vaikutukset ulottuvat koko Länsi-Uudellemaalle. Radan sähköistyksestä voisi hyötyä myös sen lähialueen muut yritykset ja elinkeinoelämä. Talouskasvua ja työllisyyttä edistävät investoinnit ovat kansataloudellisesti kannattavia ja tärkeitä, sanoo Maarit Feldt-Ranta.

Hanko—Hyvinkää -radan sähköistyksellä on myös muita hyötyjä.

– Rataosuuden sähköistäminen olisi myös tärkeää päästötavoitteidemme kannalta, sillä se edistäisi ympäristöystävällisiä rautatiekuljetuksia maantiekuljetuksien sijaan. Henkilöliikenteessä sähköistys voisi mahdollistaa uusien suorien junayhteyksien kehittämisen. Rautatiekuljetuksien edistäminen lisäisi myös liikenneturvallisuutta. Valtatietä 25 ja kantatietä 51 kuormittaa raskaan liikenteen suuri määrä. Kun valtio ei panosta tarpeeksi teiden ylläpitoon tulisi liikenneturvallisuutta yrittää edistää myös muilla keinoin, Adlercreutz sanoo.

Thomas Blomqvist, Anders Adlercreutz, Maarit Feldt-Ranta sekä Joona Räsänen (SDP) ja Johanna Karimäki (vihr) ovat jättäneet yhteisen talousarvioaloitteen Hanko—Hyvinkää -radan sähköistämiseksi.

Adlercreutz vaatii määrärahoja tiepäällysteiden uusimiselle Kirkkonummella

Masalantie ja Porkkalantie Kirkkonummella ovat huonossa kunnossa. RKP:n kansanedustaja ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Adlercreutz on jättänyt talousarvioaloitteet, joissa hän vaatii resursseja teiden päällysteiden uusimiselle.

– Kirkkonummen tiet ovat paikoittain erittäin huonossa kunnossa. Erityisesti Porkkalantie ja Masalantie tarvitsevat uudet tiepäällysteet pikimmiten. Teitä eivät käytä ainoastaan autoilijat vaan myös lapset ja nuoret liikkuvat niillä pyöräillen ja kävellen. On tärkeää, että tiet ovat hyvässä kunnossa, jotta kaikilla on turvallista liikkua, Adlercreutz sanoo.

Kirkkonummi on kasvava kunta ja liikennemäärät lisääntyvät koko ajan. Siitä huolimatta parannustoimenpiteitä Porkkalantien tai Masalantien tiepäällysteille ei ole sisällytetty ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan vuosille 2019-2022 vähäisten resurssien takia.

– Tiestöä ei hoideta pitkäjänteisesti pelkästään kuoppia paikkaamalla. Tämä ei ole ongelma ainoastaan Kirkkonummella, vaan myös toisissa kunnissa. Hallituksen tulee varmistaa, että ELY-keskuksilla on riittävästi resursseja taata liikenneturvallisuus teillämme.

Myös Veronica Rehn-Kivi (RKP) allekirjoitti talousarvioaloitteen Porkkalantien uudelleenpäällystämisestä.

Hassi, Modig ja Adlercreutz: Senaatti-kiinteistöjen huolehdittava myös kulttuurihistoriallisista arvoista

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) ja varapuheenjohtaja Silvia Modig (vas) sekä valiokunnan jäsen Anders Adlercreutz (rkp) jättivät tänään 27.9.2018 hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten varmistetaan, että Senaatti-kiinteistöt huolehtii toiminnassaan kulttuurihistoriallisista ja rakennushistoriallisista arvoista.

– Kysymyksen taustalla on huoli Rovaniemen lääninhallituksen korttelista. Valtion omistama ja valtiovarainministeriön omistajaohjaama Senaatti-kiinteistöt on hakenut Rovaniemen lääninhallituksen kortteliin kaavamuutosta, jonka tavoitteena on rakentaa tontille kaksi massiivista kerrostaloa ja hotelli, Hassi kertoo.

– Museovirasto on arvioinut kyseisen alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Valtio-omisteiselta Senaatti-kiinteistöltä on lupa odottaa vastuuta myös rakennus- ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Kuitenkin kaavamuutos, jota Senaatti hakee, tuhoaisi lääninhallituksen korttelin luonteen, Modig jatkaa.

Rovaniemen rakennuskanta tuhoutui Lapin sodassa perusteellisesti. Lääninhallituksen tontilla on vuonna 1939 valmistunut Kemijoen uittoyhdistyksen talo, joka on yksi harvoista sodassa säilyneistä Rovaniemen taloista. Muut lääninhallituksen tontin rakennukset ovat valmistuneet sodan jälkeen 1940-luvun lopussa. Rovaniemen asemakaava on Alvar Aallon suunnittelema. Lääninhallituksen kortteli on osa kulttuuri- ja hallintokeskusta ja se pohjautuu Alvar Aallon kokonaissuunnitelmaan. Sen mukainen lääninhallituksen kortteli on väljä ja omaleimaisen puistomainen. Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on yksi kolmesta Alvar Aallon Suomeen suunnittelemasta vastaavasta keskuksesta.

– Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, jonka tehtävä on huolehtia kiinteistöomaisuutensa taloudellisesta arvosta, mutta uskomme kansalaisten olettavan sen kantavan vastuuta myös rakennetusta kulttuuriympäristöstä, Adlercreutz toteaa.