Adlercreutz kiittää Sipilää avauksesta luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta

Eilen Ylellä julkaistussa haastattelussa pääministeri Juha Sipilä sanoo, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkinnasta voitaisiin luopua. RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz kiittää Sipilää avauksesta. RKP on jo pitkään tehnyt työtä tarveharkinnan luopumisen puolesta.

– Monilla aloilla sovellettava tarveharkinta ei ole tätä päivää. Jos meillä on toimintaympäristö jossa yritykset eivät itse saa päättää keitä he palkkaavat, yritykset muuttavat toiseen maahan jossa tällaisia rajoitteita ei ole. Ei ole sattumaa, että Tukholma päihittää Helsingin selvin numeroin, kun verrataan kansainvälisten suuryritysten konttoreiden määrää, Adlercreutz sanoo.

Tähän asti hallitus ei ole halunnut tarttua kysymykseen suurelta osin johtuen siitä, että Perussuomalaiset ja heidän seuraajansa Sininen tulevaisuus eivät ole halunneet tähän muutosta. Adlercreutzin mukaan puolueen, jolla on reilun prosentin kannatus, ei tulisi laittaa keppejä Suomen kilpailukyvyn rattaisiin.

– Olemme pahasti jäljessä muun Euroopan kehityksestä. Nykyinen linja ei houkuttele tänne uusia yrityksiä, eikä myöskään edistä kotimaisten yritysten kasvuedellytyksiä tai niiden kansainvälistymistavoitteita.

Vaikka talous tällä hetkellä kasvaa, työllisyysasteemme nousee hitaasti. Samaan aikaan monilla sektoreilla on jopa pulaa työvoimasta.

– Korkeasuhdanteesta huolimatta olemme juuttuneet liian korkeisiin työttömyyslukuihin. Hallituksen puoliväliriihessä esitetyt työmarkkinauudistukset ovat tervetulleita, mutta tarvitsemme enemmän. Paikallinen sopiminen ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopuminen olisi hyvä alku.

Adlercreutz asettuu ehdolle eduskuntavaaleissa

RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz tähtää toiselle eduskuntakaudelle.

– On ollut erittäin antoisaa työskennellä eduskunnassa viimeiset kolme vuotta. Tämä työ on minulle kutsumus ja ensimmäisen kauteni jälkeen on vielä paljon tehtävää. Haluan myös jatkossa työskennellä lähellä sydäntäni olevien asioiden parissa: lapsiin, yrittäjyyteen ja ympäristöön liittyvien kysymysten kanssa. Nämä ovat suuria tulevaisuuskysymyksiä, Adlercreutz sanoo.

– Uskon suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja yrittäjyyteen. Suvaitsevaisuudella viittaan uteliaisuuteen ja haluun nähdä ihmisten erilaisuus voimavarana.

Adlercreutz on kasvanut yrittäjäperheessä, on itse yrittäjä ja naimisissa yrittäjän kanssa.

– Minulla on kokemusta yrittäjyydestä sekä aito halu työskennellä parempien toimintaedellytysten eteen. Suomen talouden näkymät ovat valoisammat kuin pitkään aikaan, mutta on kolme asiaa, jota emme voi sivuuttaa, mikäli haluamme kasvun jatkuvan: meidän on taattava työvoiman saatavuus, meidän on varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on kannustava ja meidän on huolehdittava korkeasta koulutustasosta. Sote-uudistuksesta puhutaan paljon, mutta sekä sen, että maan infrastruktuurin kehittäminen ovat mahdollisia vain, jos edellä mainitut kolme asiaa hoidetaan kunniakkaasti.

– Viiden lapsen isänä pohdin jatkuvasti sitä, millaisessa maassa lapsemme varttuvat. Meidän tulee olla pitää olla valmiita investoimaan ja nuorten syrjäytyminen pitää pystyä ehkäisemään. Pidemmällä tähtäimellä ja globaalilla tasolla ilmastonmuutos on suurin haasteemme. Sen haasteen voittamisessa Suomi voi olla suunnannäyttäjä. Edelläkävijyys tässä pitää nähdä mahdollisuutena myös taloudellisessa mielessä.

Adlercreutz toivoo puhuttelevansa tulevissa vaaleissa äänestäjiä yli puolue- ja kielirajojen.

– Toivon, että RKP koetaan jatkossa laveasti kaikkien suomalaisten puolueena. Historiallisista syistä ruotsin kieli on syvällä RKP:n DNA:ssa, mutta näen kaksikielisyyden jokaisen suomalaisen etuoikeutena. Olen sitoutunut kehittämään puoluetta ennen muuta humaanina ja sivistyneenä yleispuolueena.

Adlercreutz edustaa Uudenmaan vaalipiiriä. Eduskunnassa hän on työskennellyt ympäristövaliokunnassa, hallintovaliokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

 

Adlercreutz: Kehysriihestä huonoja uutisia Itämerelle

Hallitus päätti viime viikolla kehysriihessään valtion menojen katosta seuraavalle nelivuotiskaudelle. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz moittii hallitusta siitä, että Itämeren tilan parantaminen unohdettiin täysin.

– Hallituksen into purkaa normeja vaarantaa Itämeren eteen tehdyn työn. Suunnitteilla on mahdollinen luopuminen öljysuojamaksusta ja öljyjätemaksusta, joita on käytetty öljyntorjuntaan ja öljyvahinkojen puhdistuksiin. Näillä maksuilla on öljysuojarahaston kautta korvattu öljyvahinkoja silloin, kun vahingon aiheuttajaa ei ole voitu selvittää. Lisäksi sillä on voitu tukea pelastustoimen torjuntakaluston hankintoja. Öljysuojelurahasto on kaikin puolin ollut toimiva. Mistä muuten käytämme varoja korvaamaan kustannuksia öljyvahingoista, jonka aiheuttajaa emme tiedä? Vetoan hallitukseen, ettei maksuista luovuttaisi, Adlercreutz sanoo.

Hallitus ehdottaa myös vesiviljelylaitosten luvitusten keventämistä.

– Lupaprosesseja helpottamalla halutaan edistää vesiviljelyä avokasseissa. Vaarana on, että viljelmiä lisäämällä myös paikalliset ravinnepäästöt lisääntyvät, mikä puolestaan voi johtaa lisääntyneisiin sinileväkukintoihin. Sen sijaan, että lupaprosesseja lähdettäisiin purkamaan, meidän tulisi ensin selvittää esim. kiertovesilaitosten potentiaalia ja lähteä kehittämään sellaisia vaihtoehtoja, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän.

– Itämeren tila on edelleen hälyttävä, eikä normipurku tässä vaiheessa edistä asiaa. Itämereen vaikuttavia päätöksiä tehdessä tulisi aina ottaa huomioon niiden vaikutukset Itämeren tilaan. Sääntelyn keventämisen sijaan lisää resursseja tulisi ohjata Itämeren kuormituksen vähentämiseen.

Adlercreutz ja Torsti: Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on parannettava

Kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP) ja Pilvi Torsti (SDP) ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden heikentyneestä oikeusturvasta. Tähän ongelmaan ovat puuttuneet niin lukuisat kansalaisjärjestöt, UNICEF kuin oikeusoppineetkin.

– Kyse on paitsi lakimuutoksista myös selkeästi muuttuneista käytännöistä. Paine toimeenpanna käännytyksiä on johtanut siihen, että sekä Maahanmuuttoviraston että poliisin toiminnassa on ollut oikeusturvan näkökulmasta huolestuttavia piirteitä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esille esimerkkitapauksen, jossa kuusihenkisen irakilaisen perheen kaksi vasta täysi-ikäistynyttä lasta, Raneen ja Omar, käännytettiin, vaikka muun perheen prosessi oli vielä kesken ja molempia nuoria odotti Irakissa pidätysmääräys ja kuulovammaista tytärtä pakkoavioliitto. Tästä huolimatta heidät käännytettiin, ja perhe revittiin kahtia. Nuorille ei annettu edes mahdollisuutta hyvästellä perhettään.

– Raneenin ja Omarin tapaus on esimerkki siitä, miten pahasti turvapaikanhakijoiden oikeusturva ontuu. Heidän käännytyksen toimeenpanokieltohakemus hylättiin samana päivänä kun se jätettiin ja heidät käännytettiin silti, vaikka uusi tieto pidätysmääräyksestä oli lisätty hakemukseen. Tapaus on järkyttävä ja on äärimmäisen huolestuttavaa, että suomalaiset viranomaiset toimivat tällä tavoin, Adlercreutz sanoo.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori ja professori Tuomas Ojanen ovat julkisuudessa arvostelleet heikentynyttä oikeusturvaa.

– KHO on arvioinut jo vuonna 2016, että lakimuutokset ulkomaalaislakiin tulevat heikentämään turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Tulisi selvittää miten tehnyt muutokset lainsäädännössä toimivat oikeudenmukaisuuden, inhimillisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Meille oikeusvaltioon syntyneille voi olla vaikea ymmärtää, miten ihminen toimii, jos ei ole koskaan elänyt maassa, jossa viranomaisiin voi luottaa. Näille ihmisille viranomaiset ovat olleet uhka. Siksi turvapaikkahaastatteluissa pitää tehdä töitä myös sen eteen, että ilmapiiri on luottamuksellinen ja ihmiset tulevat kuulluksi, sanoo Torsti.

– Turvapaikanhakijoiden heikentyneeseen oikeusturvaan on puututtava. Maahanmuuttoviraston menettelyitä tulisi tarkistaa ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun saannin ja laadun varmistaminen on tärkeää. Varsinkin säilöönoton ja maasta poistamisen yhteydessä oikeussuojan tarve on korostunut. Vaadimme hallitukselta toimia tilanteen parantamiseksi, Adlercreutz ja Torsti sanovat.

Kirjallinen kysymys keräsi runsaasti allekirjoituksia muista puolueista.

 

Adlercreutz kirjallisessa kysymyksessä: Homekoulujen purku ei saa aiheuttaa kriisikuntamenettelyyn joutumista

RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz on jättänyt kirjallisen kysymyksen kuntien riskistä joutua kriisikunnan arviointimenettelyyn huonokuntoisten kiinteistöjen purkamisen myötä.

– Huonokuntoiset koulut ja päiväkodit ovat yhä useamman suomalaisen kunnan ongelma. Jos kunta on pieni, jos sen talouden tunnusluvut ovat huonot ja jos kyseessä on poikkeuksellisen suuri ja arvokas koulurakennus, rakennuksen purkamisella voi olla dramaattisia vaikutuksia kunnantalouden tunnuslukuihin. Tämä voi puolestaan johtaa siihen, että kunnat saattavat mieluummin korjata kuin purkaa huonokuntoisia rakennuksia, jos korjaamisella voi välttyä kriisikunnaksi joutumiselta, Adlercreutz sanoo.

Rakennuksen purun yhteydessä kunta joutuu tekemään kirjanpitoteknisen alaskirjauksen, joka heikentää tasetta. Ellei kunta saa taseen alijäämää katettua seuraavan neljän vuoden aikana, kunta voidaan määritellä kriisikunnaksi ja se voi joutua arviointimenettelyn piiriin.

– Kirjallinen kysymys käsittelee mahdollisuutta poiketa tästä menettelystä niissä tilanteissa, joissa syy alaskirjaukseen on huonokuntoisen rakennuksen purku uuden tieltä. Kunnan tulisi esimerkiksi voida hakea vapautusta arviointimenettelystä, mikäli taloudellisesti heikko tilanne johtuu homekoulun purusta.

– Useissa kunnissa jopa yli puolet koululaisista opiskelevat tälläkin hetkellä tilapäisissä tiloissa varsinaisen koulurakennuksen sisäilmaongelmien takia. Joissakin tilanteissa riittää, että sisäilmaongelmainen koulurakennus korjataan, mutta joskus ainoa ratkaisu on kuitenkin purkaa koko rakennus, jotta voidaan rakentaa uusi tilalle. Kriisikunnaksi joutumisen uhka ei saa ohjata kuntien päätöstä tässä asiassa – koululaisilla ja työntekijöillä on oikeus työskennellä terveessä rakennuksessa.

Adlercreutz ehdolla jatkokaudelle

RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz on ehdolla jatkokaudelle RKP:n puoluekokouksessa toukokuussa. Adlercreutz on toiminut puolueen varapuheenjohtajana vuodesta 2016.

– Näen tulevan vuoden suurena positiivisena haasteena puolueellemme. RKP on ollut oppositiossa tämän vaalikauden ajan. Puolueen paikka on ehdottomasti hallituksessa, sanoo Adlercreutz.

– Politiikassa on kyse ajatuksista ja innostamisesta. Ajatuksia meillä on. Nyt pitää pystyä innostamaan ja herättämään kiinnostusta.  Meillä on puolueena runsaasti kasvuvaraa. Tyydymme tällä hetkellä liian vaatimattomiin kannatuslukuihin.  Iso osa suomalaisista näkee RKP:n kapeasti kielipuolueena. Kaksikielisyys on, ja sen tulee säilyä puolueen DNA:ssa. Se ei kuitenkaan ole asia, joka kuuluu ruotsinkielisille, vaan kaikille suomalaisille.

 – Poliittinen agendamme on laaja ja sen ei tule jäädä kielikysymysten varjoon. Lisäksi RKP:n tulee pyrkiä puolueena yhtenäisemmäksi ja päästä eroon kaupunki-maaseutu -vastakkainasettelusta.  RKP:n maantieteellisen moninaisuuden pitää olla vahvuus, ei heikkous. Maaseudulla ja kaupungilla on molemmilla erittäin tärkeä rooli Suomen tulevaisuuden rakentamisessa.  On myös päivänselvää, että Suomi tarvitsee vaihtoehdon sille politiikalle, jota istuva hallitus ajaa.

– RKP:llä on siis selkeä paikka poliittisella kartalla. Olemme liberaali sivistyspuolue, jollaista tarvitaan ajamaan suvaitsevaisuutta,yrittäjyyttä ja tasa-arvoa. Nämä ovat arvoja, joiden varaan oma arvomaailmani rakentuu ja joihin ja uskon.  Nämä ovat myös arvoja, joiden varaan uskon monien suomalaisten haluavan poliittisen päätöksenteon rakentuvan. Siksi asetun ehdolle varapuhenjohtajavaaleihin ja toivon, että saan puolueväen tuen.

RKP:n puoluekokous järjestetään tänä vuonna Oulussa 25.-27.5.2018.

Adlercreutz ja Ingo: Missä kotoutumista edistävä turvapaikkapolitiikka?

Turvapaikkahakemusta käsiteltäessä on mahdollista ottaa huomioon erityisiä henkilökohtaisia syitä. Harkinnassa voi ottaa huomioon esim. yrittäjyyden, aloitetun koulutuksen tai perhesiteet. Näin tehdään nykyään kuitenkin hyvin harvoin, vaikka tämä selvästi olisi koko yhteiskunnan edun mukaista. Tätä mieltä ovat RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz sekä RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo.

Adlercreutzin mukaan löytyy monia esimerkkejä tapauksista, joissa suomalaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen käännyttämisestä, mutta joissa erityiset henkilökohtaiset syyt olisi tullut ottaa huomioon.

– Yhdessä tapauksessa kolme irakilaista perusti Suomessa yrityksen ja työllisti itsensä. Kaksi heistä sai hyvää oikeusapua turvapaikkaprosessin aikana ja sai oleskeluluvan. Kolmas sai huonoa oikeusapua ja uhataan nyt käännyttää. Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, joka voi työllistää itsensä, mutta päätämme kuitenkin käännyttää ihmisiä, jotka ovat osoittaneet, että he haluavat jäädä Suomeen ja olla osa tätä yhteiskuntaa, Adlercreutz sanoo.

Myös RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo kritisoi Migrin tiukentunutta linjaa.

– Käännytysuhan alla on tällä hetkellä ihmisiä, jotka selkeästi ovat resursseja maallemme.  Perheiden pirstominen ja jopa alaikäisten käännyttäminen turvattomiin maihin ei ole kestävää. Näin ei edistetä kotoutumista, Ingo sanoo.

Käännytysten perusteet eivät ole Adlercreutzin ja Ingon mielestä kestävällä pohjalla.

– Jotkut väittävät, että Suomesta on tullut ”koko maailman sosiaalitoimisto” mutta tämä ei pidä paikkaansa. Meidän tulee ymmärtää, ettei yhteiskuntammekaan hyödy siitä, että perheitä revitään rikki, että yritykset menettävät työntekijöitä ja että osaamiselle ja kunnianhimolle ei anneta maassamme tilaa. Tämä ei ole tehokasta kotouttamista, Adlercreutz sanoo.

– On häpeällistä, että viranomaiset eivät turvapaikkahakemuksen yhteydessä ota huomioon erityisiä henkilökohtaisia syitä turvapaikkahakijan ja yhteiskunnan eduksi. Tähän on puututtava, Ingo vaatii.

Uusi tietosuojalaki uhkaa piilottaa osan kulttuuriperinnöstämme

– Miljoonat julkiset kuvat, jotka ovat osa meidän suomalaisten yhteistä kulttuuriperintöä uhkaavat jäädä tietosuojalain jalkoihin ja arkistojen pimentoon, jos hallituksen esitys tietosuojalaista hyväksytään sellaisenaan, sanoo Anders Adlercreutz, RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja.

 Hallituksen esitys estää sellaisten kuvien julkaisemisen, joissa näkyy poliittista toimintaa, vakaumuksen harjoittamista, uskonnollisuutta tai vaikkapa terveyteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää tietoa. Se tarkoittaa, että arkistojen, kirjastojen tai museoiden olisi käytännössä suljettava suuren osan julkisista kuva-arkistoistaan.

 Esitys liittyy EU:n tietosuoja-asetukseen, joka astuu voimaan 28. toukokuuta. Suomen sovellutus siitä on kuitenkin erittäin tiukka.

 Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tämän jälkeen kuva jossa näkyy vihkiminen, mielenosoitus tai vaikkapa loukkaantunut urheilija, ei enää voisi olla julkinen, jos on olemassa epäilys siitä, että joku kuvassa näkyvä on elossa, eikä häntä ole tavoitettu suostumuksen saamiseksi. SAK:n vappumarssi 60-luvulta, Urho Kekkosen hautajaiskulkue tai kuva sotilassairaalan pihalta täyttää nämä vaatimukset. Tämä on täysin absurdia, toteaa Adlercreutz.

 Arkistojen ja museoiden julkisissa kuvapankeissa on tällä hetkellä miljoonia kuvia, jotka tämän myötä jäisivät lukkojen taakse.

 – Pelkästään Finna.fi-palvelussa on miljoonia kuvia ja vuositasolla kymmeniä miljoonia käyttäjiä. Jos suljemme tällaisen materiaalin kansalaisilta menetämme samalla pääsyn isoon osaan yhteistä kulttuuriperintöämme. Tämä esitys on ehdottomasti korjattava, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz: Hallituksen sisäinen luottamuspula estää järkevän etenemisen sote-uudistuksessa

Eduskunnan hallintovaliokunta on tänään antanut lausuntonsa koskien maakuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta. RKP on jättänyt asiassa eriävän mielipiteen. Hallintovaliokunnassa RKP:tä edustaa Anders Adlercreutz.

– Hallituksen mallissa on edelleen suuria puutteita niin perusratkaisuissa kuin kustannuslaskelmissa. Uudistuksessa luodaan hyvin monimutkainen taloudellinen palapeli, jossa kunta uhkaa jäädä häviäjän asemaan. Maakunnat taas ovat tiukan valtionohjauksen piirissä. Maakunnilla tai kunnilla ei tule olemaan tarpeeksi taloudellista liikkumavaraa tehokkaan toiminnan varmistamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään maakuntien järjestettäväksi. Hoitoketjut pirstaloituvat ja kannustimet kääntyvät nurinpäin. Kunnat huolehtivat edelleen ennaltaehkäisevästä hoidosta, mutta eivät sen seurauksista. Sote-keskukset vastaavat perusterveydenhoidosta, mutta järjestelmä kannustaa potilaiden siirtämiseen erikoisterveydenhuollon piiriin.

– Kokonaisuudesta on syytä olla huolestunut. Kyseessä on itsenäisen Suomen suurin uudistus. Hallitusohjelman kirjauksessa asteittaisesta toteuttamisesta olisi pitänyt pitäytyä. On harmillista, että hallituksen sisäinen luottamus on niin heikko, ettei tämä onnistunut. Vähintä mitä voimme vaatia on, että uudistuksen toteutuksessa edetään vaiheittain, kuten teimme onnistuneesti peruskoulu-uudistuksessa. Kokeilkaamme toteutusta ensin yhdessä maakunnassa tai ERVA-alueella ja siellä opitun pohjalta, järjestelmää kehittäen, eteenpäin.

RKP näkee paljon hyvää Juho Saaren raportissa: Eriarvoisuuden vähentäminen on keskeinen haaste

Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen ja estäminen ovat yhteiskuntamme suurimpia tulevaisuuden haasteita. Pääministeri Sipilän asettama, professori Juho Saaren vetämä työryhmä esitteli eilen loppuraporttinsa. RKP:n kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Thomas Blomqvist osallistuivat pääministeri Sipilän pyöreän pöydän keskusteluun raportin johtopäätöksistä.

– On hyvä, että raportissa tartutaan tähän ongelmakenttään eri näkökulmilta. Nyt on aika saada selkeämpi ja vähemmän byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä. On tärkeää poistaa tuloloukkuja. Elämäntilanteesta riippumatta työnteko pitäisi aina olla kannattavaa. Samalla yhteiskunnassa on oltava suojaverkko, joka tukee heikoimpia, ryhmäjohtaja Thomas Blomqvist linjaa.

Raportti jakaa toimenpiteet turvaaviin, tehostaviin, pelastaviin ja palauttaviin toimenpiteisiin.

– On positiivista, että panostukset lapsiin ja nuoriin nähdään tärkeinä. Olemme RKP:ssä aiemmin nostaneet esille monta asiaa, joita tässä loppuraportissa nyt esitetään. Se, mikä mielestäni jää uupumaan on nuorten vapaa-ajan ja iltapäivätoiminnan huomiointi. Islannissa on päästy todella hienoihin tuloksiin nuorisotyössä varmistamalla sen, että kaikilla on yhtäläiset ja tosiasialliset oikeudet harrastukseen koulupäivän yhteydessä, Adlercreutz sanoo.

Ratkaisevaa on nyt se, miten raportin päätelmät viedään eteenpäin.

– Nyt on tärkeää, että muodostamme yhteisen näkemyksen tilanteesta ja että löytyy yhteistä tahtoa tarttua ongelmiin. Eilisistä keskusteluista päätellen mielestäni vaikuttaa siltä, että tätä tahtoa löytyy, Blomqvist sanoo.

– Tulevaa hallitusohjelmaa ajatellen on hyvä, että kaikki puolueet yhdessä saavat tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä. Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden torjuminen tulee olla yksi seuraavan hallitusohjelman strategisista tavoitteista, Adlercreutz sanoo.