Adlercreutz: Neljäs lisätalousarvio paikkaa haavoja – työllisyystoimet tärkeimpiä kuin koskaan

– Neljännellä lisätalousarviolla paikataan niitä haavoja, jotka nyt vuotavat. Talouden kanssa on vielä paljon työtä tehtävänä, ja siksi on tärkeää, että meillä on selvä tiekartta sopeuttamistoimille. Tässä paketissa on nyt monia tärkeitä toimenpiteitä, jotka vievät meitä oikeaan suuntaan kohti jälleenrakentamista, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Eduskunta käsittelee tänään vuoden 2020 neljättä lisätalousarviota. Adlercreutzin mukaan tärkeitä panostuksia tehdään monilla yhteiskunnan sektoreilla.

– Olen todella iloinen siitä, että nuoria autetaan lisäämällä opiskelupaikkojen määrää. Myös ilmastotoimet uuden ilmastorahaston myötä sekä tuet öljylämmityksestä luopumiseen ja puurakentamiseen ovat varsin tervetulleita. Kuntia tuetaan lisäksi nyt noin 1,4 miljardilla eurolla kriisin pahimpien vaikutusten lieventämiseksi.

Valtio velkaantuu nyt kuntien sijasta, mutta lainaraha ei aina tule olemaan halpaa. Adlercreutz painottaa työllisyystoimien tärkeyttä jälleenrakentamisessa.

– Työllisyystoimet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Tilanteessa, jossa valtio pyörii alijäämäisen budjetin varassa, meillä ei ole varaa ylläpitää korkeaa rakenteellista työttömyyttä. Kyse on oikeanmukaisuudesta ja sosiaalisesta vastuusta. Meidän tulee puuttua sekä työn vastaanottamisen että työllistämisen kannustimiin. Tarvitsemme helpotuksia palkkaamisen kustannuksiin. Nyt on myös oikea aika edistää paikallista sopimista. Kaikki toimet on otettava kehiin Suomen kömpiessä ylös koronasuosta.

Adlercreutz: Tarvitsemme ennustettavan investointiympäristön yrityksille

– Taloutta elvyttäessä meidän pitää varmistaa, että yritykset selviävät ja että heillä on usko Suomeen investointiympäristönä, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnan keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024.

– Pidemmän aikavälin taloudellisen kehityksemme kannalta olennaista on se, miten käy meidän investointi-intensiiviselle teollisuudellemme. Mikäli vientiyrityksemme menevät nurin emme ainoastaan menetä työpaikkoja, vaan myös mahdollisuuden edes kohtalaisen nopeasti saada taloutemme taas kasvu-uralle. Kansainvälisiä arvoketjuja ei noin vaan rakenneta uudelleen.

Saksan vienti on supistunut voimakkaasti kevään aikana. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on myös laskussa.

– Meidän pitää luoda Suomesta entistä ennustettavampi ja houkuttelevampi investointiympäristö. Suomeen toimintoja käynnistävä yritys haluaa tietää, että tämän päivän verotaso pätee myös huomenna. Tarvitsemme pitkän tähtäimen sitoumuksen yritysverotuksen tasosta ja investointikannustimista.

Adlercreutz: Työllisyystoimet eivät voi odottaa

– Koronakriisi vaikuttaa voimakkaasti koko Suomen talouteen ja vaikeuttaa huomattavasti hallitusohjelman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista. Kriisin varjolla ei kuitenkaan pidä siirtää työllisyystoimia eteenpäin. Nyt tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja määrätietoisia toimia, jotta saamme Suomen jaloilleen.

Tätä mieltä on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hän peräänkuuluttaa myös kunnianhimon nostoa.

– Emme tiedä milloin seuraava pandemia – tai muu kriisi – jälleen iskee. Mitä tasapanoisempi julkinen taloutemme silloin on, sitä paremmin kykenemme vastaamaan siihen kriisiin. Vaikka edelleen elämme keskellä pandemiaa, emme saa unohtaa työllisyystavoitettamme. Tämä haaste ei helpotu odottamalla. On myös syytä tähdätä korkeammalle: työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan voisimme päästä 77–78 prosentin työllisyystasoon viidessä vuodessa. Tähän meidän tulee tähdätä.

– Kyse on myös niiden ihmisten auttamisesta, joilla on tällä hetkellä vaikeaa. Moni on juuri nyt taloudellisesti epävarmassa tilanteessa lomautuksen tai irtisanomisen takia. Työn menettäminen on henkilökohtainen tragedia. Työpaikka on myös paras sosiaaliturva.

Vuoden neljän ensimmäisen lisätalousarvion myötä valtion tämän vuoden lainanotto lähentelee 20 miljardin euron rajaa.

– Meidän on nyt voimakkaasti elvytettävä talouttamme, mutta meidän tulee myös luoda kartta sen tasapainottamiseksi. Tarvitaan luottamusta sekä omaan henkilökohtaiseen talouteen että julkiseen talouteen, jotta pääsemme palaamaan normaaleihin olosuhteisiin. Meillä ei ole aikaa odottaa. Tarvitsemme konkreettisia työllisyystoimenpiteitä, jotka lisäävät sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa.

Adlercreutz: Ilmasto ja yritykset kiittävät lisäbudjetin panostuksista

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen neljännen lisätalousarvion panostuksiin. Koronakriisistä johtuvien välttämättömien menolisäyksien ohella myös ilmastotoimiin panostetaan muun muassa tukemalla sekä puurakentamista että öljylämmityksestä luopumista. Tämän lisätalousarvion myötä myös ilmastorahastosta tulee totta.

– Tiedämme, että cleantech-ala tulee kasvamaan tulevien vuosien aikana. Meillä on monta suomalaista yritystä ja innovaatiota, jotka ovat sen pienen lisäsysäyksen tarpeessa. Ilmastorahaston avulla nämä voivat löytää tarvittavan panostuksen, markkinoilta löytyvän rahoituksen lisäksi. Tämä on hyvä tapa edistää työllisyyttä, innovaatioita, vientiä – ja ilmastoa, Adlercreutz sanoo.

Hallitusohjelman mukaan öljylämmityksestä on tarkoitus luopua asteittaan 2030-luvun alkuun mennessä.

– Hallitus panostaa nyt 45 miljoonaa euroa siihen, että sekä kunnat että yksityishenkilöt voivat saada tukea öljylämmityksen vaihtamiseen ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon. Tämä on konkreettinen panostus, joka kannustaa oman hiilidioksidijalanjälkensä pienentämiseen. Rakennuskantamme uudistuessa suhteellisen hitaasti kaikki energiankäytön vähentämiseen tähtäävät toimet ovat tervetulleita. On myös usein turvallisempaa ja järkevämpää keskittyä energialähteeseen, sen sijaan että tehdään energiatehokkuusremontti, jolla voi olla odottamattomia negatiivisia seurauksia.

Adlercreutz iloitsee myös puurakentamisen edistämisestä.

– Puurakennus on konkreettinen hiilivarasto. Myös pieni puurakennus varastoi useita tonneja hiilidioksidia. Jokainen betonikuutio, joka korvataan puulla, vie meidät lähemmäs ilmastotavoitteitamme. Me RKP:ssä olemme pitkään puhuneet puurakentamisen puolesta. Nyt siitä tulee totta.

Adlercreutz: Selkeä purkustrategia on tervetullut

Koronakriisi on Suomessa hoidettu hyvin arvosanoin, mutta tulosta ei ole saavutettu ilman uhrauksia, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Vaikka epidemian hoito saa kiitettävän arvosanan, Adlercreutz näkee puutteita siinä, kuinka yrittäjiä on kohdeltu.

– Ravintoloiden tukemisella on kiire, samoin Business Finlandin rahanjakokriteerien korjaamisella. Tämän olemme sanoneet aiemminkin: projektirahoituksen aika tulee myöhemmin. Nyt tarvitaan käyttöpääomaa.

Adlercreutz piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron eduskunnan keskustelussa koronakriisistä johtuvien rajoitustoimenpiteiden purkamisesta.

– On hyvä, että hallitus on nyt laatinut koronakriisille selkeän purkustrategian. Nyt meillä on askelmerkit maan asteittaiselle avaamiselle sekä toimenpiteet, joilla mahdollistetaan yrittäjien töihin paluu. Askel askeleelta, varovaisesti. Terveysasiantuntijoiden suositusten mukaisesti.

Adlercreutzin mukaan meidän tulee ottaa kriisistä opiksi.

– Olemme osoittaneet joustavuutta kotona, koulussa ja työpaikoilla. Yritetään pysyä yhtä joustavina myös sitten, kun palaamme nykyistä normaalimpaan arkeen. Joustavuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan – työelämän uudistamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja talouden nostamiseksi jaloilleen.

Adlercreutz: Joustavuutta tarvitaan myös kriisin jälkeen

Hallitusohjelmassa on paljon hyviä ja tarpeellisia strategisia tavoitteita, jotka ovat täysin kurantteja, mutta on selvää, että monia toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan arvioimaan uudelleen. Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kun eduskunta tiistaina käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa.

– Koronakriisin seurauksena talous notkahtaa ja verotulot hupenevat. On syytä uskoa, että työttömyys nousee. Siihen pitää reagoida. Sillä on merkitystä.

Adlercreutz painottaa, että tässä tilanteessa on pidettävä muistissa kriisin aikana opitut asiat.

– Työaika voi joustaa, työpaikka voi joustaa. Työtavat voivat joustaa. Kun elämä normalisoituu, on tärkeää, että kriisin aikana käyttöön otettuja joustoja ei unohdeta. Säilytetään digiloikka. Erotetaan työn tekeminen paikasta. Matkustetaan vähemmän, kommunikoidaan enemmän. Hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen edistämisestä on erityisen tärkeä juuri nyt.

Adlercreutz sanoo, että vaikka julkisen talouden näkymät ovat muuttuneet totaalisesti viimeisen kuukauden aikana, on syytä huomata, että hallitusohjelman strategiset tavoitteet ovat yhtä tärkeitä tänään kuin ne olivat viime vuonna.

– Tasa-arvo on vieläkin Suomen etu, ja me tarvitsemme vanhempainvapaauudistuksen. Koulutus on vieläkin Suomen kaltaisen pienen maan suurin kilpailutekijä. Ja ilmastomuutoksen seurauksista maksettava hinta ei ole laskenut yhtään, vaikka osakekurssit niin ovatkin tehneet.

Adlercreutz: Yritykset kärsivät THL:n tulkinnanvaraisista testausohjeistuksista

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kehottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) selkeyttämään ohjeistustaan koskien koronavirustestausta. Tällä hetkellä ohjeistusta tulkitaan eri tavoin eri yksityisten terveysyhtiöiden paikallisissa yksiköissä.

– Minuun otti yhteyttä eräs yritys, jonka avaintyöntekijän puolisolla on koronavirukseen viittavia oireita, ja täten myös työntekijä on varmuuden vuoksi karanteenissa. Yritys haluaisi testauttaa puolison, mutta yksityisen terveysyhtiön mukaan testaaminen ei onnistu THL:n ohjeiden takia. Työntekijän karanteeni siis jatkuu ja yritys kärsii tilanteesta, vaikka ei ole varmuutta siitä, että karanteeni on aiheellinen. Ongelma näyttää olevan yleinen. Eihän sen näin pitäisi olla, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz kummastelee vaikeutta päästä testeihin, sillä viime päivien aikana on uutisoitu laajasti yksityisten terveysyhtiöiden hyvästä testauskapasiteetista. Yritykset vahvistavat tämän.

– Testaamattomuudella on selkeä vaikutus kansantalouteen – tässäkin tilanteessa yritys on ilman avaintyöntekijäänsä määrittelemättömän ajan, varmuuden vuoksi. Jos puolison testitulos on positiivinen, hän jatkaisi ilman muuta karanteenia. Jos testitulos puolestaan on negatiivinen, työntekijä pääsee jatkamaan työskentelyä ja yrityksen toiminta voi jatkua normaalisti.

– Testausohje ei saa olla tulkinnanvarainen siten, että joillakin alueilla testeihin pääsee, ja toisilla alueilla ei. Ohjeiden tulee myös ottaa huomioon sairausepäilyksen vaikutus muihin perheenjäseniin ja heidän työnantajiinsa. Tällaisia epämääräisiä rajoituksia ei saa olla voimassa. Pyydän THL:ää korjaamaan ohjeistuksen.

Adlercreutz: Lyhytnäköinen ja hätiköity päätös

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus on tänään päättänyt lakkauttaa Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyrmistynyt päätöksestä, jolle hänen mukaansa on vaikea löytää kestäviä, alueen tarpeet huomioonottavia perusteluja.

– Päätöksen myötä yhteispäivystys Raaseporin sairaalassa loppuu. Enemmistö HUS:n hallituksesta päätti sivuuttaa Länsi-Uudenmaan protestihuudon – niin kuntien, kuin niiden yli 10 000 asukkaan, jotka allekirjoittivat vetoomuksen yhteispäivystyksen säilyttämiseksi. Yhteispäivystyksen merkitystä alueelle ei voi mitata kustannuslaskelmin. Nyt perustavanlaatuinen osa lähipalvelua katoaa.

Adlercreutzin mielestä päätös on hätiköity myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta ajatellen.

– HUS:n hallitus sitoi nyt tulevan maakunnan toisen käden selän taakse. Päätös on hyvin valitettava koko alueen näkökulmasta. Nyt HUS:n on syytä näyttää, että Länsi-Uudenmaan tarpeita ymmärretään. Tästä päätöksestä huolimatta Raaseporin sairaalaa tulee kehittää määrätietoisesti sen vahvuuksiin perustuen ja asukkaiden tarpeet huomioon ottaen. Olisiko sairaalaa kokonaisuudessaan mahdollista vahvistaa painottamalla tiettyjä erityispätevyyksiä?

– Nyt ei missään olosuhteissa saa syntyä keskustelua, jossa päivystystä kyseenalaisestaan muilta osin. Raaseporin sairaalan tulee pysyä sairaalana, sillä sairaalaa tarvitaan.

Adlercreutz: Poistakaa tulorajat, jotka estävät opiskelijoiden työnteon terveydenhuollossa ja maataloudessa

Yhteiskunnan ollessa poikkeustilassa moni ala tarvitsee työntekijöitä ja auttavia käsiä. Samanaikaisesti opiskelijat ovat kohdanneet karun todellisuuden koronasäännösten myötä: oppilaitokset sulkevat ovensa, päättäjäisjuhlia lykätään, opiskeluajat pitenevät, opiskelijavaihdot peruuntuvat, opintotuen enimmäisaika täyttyy ja opiskelijaa voi uhata joutuminen toimeentulotuen piiriin.

– Vuonna 2018 Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluekokous vahvisti tavoitteekseen opintotuen tulorajan poistamisen. Nyt maan rajat on suljettu ja koronaepidemian paikalliset seuraukset johtavat työntekijöiden puutteeseen monella alalla. Hallituksen on aika mahdollistaa opiskelijoiden työnteko ilman tulorajaa, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Opiskelijoiden vuosituloraja lasketaan siten, että tukikuukausina opiskelijalla sallitaan 696 euron tulot. Niinä kuukausina, jolloin opiskelija puolestaan on ilman opintotukea, hänen tulonsa voivat olla 2 078 euroa.

Adlercreutzin ehdotus tarkoittaisi sitä, että opiskelijat voitaisiin vapauttaa vuositulorajasta huhti-syyskuun välisenä aikana. Esimerkiksi hoitotyön opiskelijalla olisi mahdollisuus auttaa yhteiskuntaa ja kantaa kortensa kekoon ilman huolta siitä, että työnteolla voisi olla kielteinen taloudellinen vaikutus opintotukijaksoon.

– Olen vakuuttunut siitä, että löytyy opiskelijoita, jotka ovat valmiita työntekoon. Heidän työpanoksensa olisi tässä tilanteessa erittäin tarpeellinen, sillä olemme kuulleet huudon työvoiman tarpeesta niin hoitoalalta, mansikanviljelijöiltä kuin maanviljelijöiltä, Adlercreutz toteaa. Tähän olisi nyt selkeä, helppo ja käytännöllinen ratkaisu, jos opiskelijat voitaisiin vapauttaa vuositulorajasta tämän ajanjakson aikana saatujen tulojen osalta.

Adlercreutz: Tärkeitä toimenpiteitä konkurssien ehkäisemiseksi

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin tänään esittämiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on helpottaa sekä yksityishenkilöiden että yritysten taloudellista tilannetta.

– Monella voi tällä hetkellä olla vaikeuksia henkilökohtaisen taloutensa kanssa, jos on joutunut lomautetuksi tai menettänyt työnsä. Silloin taloudellista liikkumavaraa saatetaan hakea pikavipeistä – katastrofaalisin seurauksin. Nyt pikavippien korko tullaan määräajaksi puolittamaan 10 prosenttiin, ja niiden suoramarkkinointi kielletään. Näillä toimenpiteillä voimme ehkäistä taloutensa kanssa jo kamppailevien henkilöiden ajautumista noidankehään.

– Nyt olisi samalla syytä tarkastella maksuhäiriömerkintöjen voimassaoloaikoja. Tällä hetkellä merkintä voi säilyä rekisterissä 2–4 vuotta. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista. Toivon, että voimassaoloaikoja voitaisiin merkittävästi lyhentää.

Myös ulosottolakia tullaan muuttamaan niin, että sitä voidaan soveltaa joustavammin. Joustavuutta voidaan lisätä esimerkiksi lyhennysvapailla kuukausilla tai maksuaikoja myöhentämällä.

– On hyvä, että joustot koskevat sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Koronaviruksesta johtuvia konkursseja tulisi voida välttää viimeiseen asti. Jossain vaiheessa epidemia tulee olemaan ohi, ja silloin tarvitsemme yrityksiämme enemmän kuin koskaan.