Adlercreutz ja Mykkänen: Ruovikon niitolla parannetaan vesien tilaa ja rantojen viihtyvyyttä

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vierailivat tänään Kirkkonummen Långvikissa tutustumassa John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohankkeeseen. Projektilla yritetään vauhdittaa ruovikkojen niittoa sekä edistää ruokomassan hyötykäyttöä. Adlercreutz ja Mykkänen painottavat ruovikon niiton monipuolisia hyötyjä, niin vesiensuojelun kuin uuden liiketoiminnankin näkökulmasta.

– Runsas ruovikkokasvusto on merkki vesialueen rehevöitymisestä. Ruovikko sitoo itseensä runsaasti ravinteita, joten niittämällä ruovikkoa voidaan samalla tehokkaasti poistaa jo rantaveteen päätyneitä ravinteita. Runsas ruovikkokasvusto myös vähentää ranta-alueiden virkistyskäyttöarvoja, joten niitolla voidaan sekä parantaa vesistön tilaa että lisätä rantojen viihtyvyyttä, Adlercreutz sanoo.

Niitetystä ruovikosta saatavaa ruokomassaa voidaan käyttää moniin biomassapohjaisiin tuotteisiin, joihin myös turvetta tällä hetkellä käytetään.

– John Nurmisen Säätiön pilottihanke antaa oivan mahdollisuuden ruovikkoa ja ruokomassaa käyttävän liiketoiminnan ideoimiseen lähialueilla. Ruokomassaa voi muun muassa käyttää kasvualustana kasvihuoneissa. Kotimaista raaka-ainetta löytyy runsaasti pitkin Suomen vesistölinjaa ja Saaristomerellä, joten tuotekehittelylle on nyt mainio tilaisuus, Mykkänen sanoo.

Kansanedustajat korostavat lisäksi Itämeren tilanteen parantamisen tärkeyttä.

– On otettava kaikki keinot kehiin, jos me meidän elinaikanamme haluamme nähdä hyvinvoivan Saaristomeren. Yksi tarvittavista menetelmistä on jo mereen päätyneiden ravinteiden poistaminen, esimerkiksi niittämällä ruovikkoa kuten tässä hankkeessa tehdään. Tämän lisäksi on kaikin keinoin pyrittävä pienentämään sitä ravinnekuormaa, joka nyt valuu vesistöihimme. Itämeren tulevaisuus on riippuvainen meidän toimistamme, Adlercreutz ja Mykkänen sanovat.

Adlercreutz: Teollisuuden sähköveron alentamisella lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla

Tänään eduskunnassa käsitellään esitystä teollisuuden sähköveron alentamiseksi. Muutoksen myötä teollisuuden sähkövero alenee EU:n minimitasolle vuoden 2021 alusta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen uudistukseen, sillä se edistää sekä Suomen kilpailukykyä että siirtymää kohti puhtaampien teknologioiden käyttöä.

– Sähköveron alentamisella on ratkaiseva rooli kilpailukykymme parantamisessa, sillä se vähentää voimakkaasti teollisuuden sähkökustannuksia. Meneillään olevaa pandemiaa ja sen aiheuttamia taloudellisia haasteita ajatellen on äärimmäisen tärkeää, että panostamme suotuisan investointiympäristön luomiseen. Näin voimme houkutella Suomeen uusia yrityksiä ja samalla parannamme jo täällä olevan teollisuuden toimintaedellytyksiä, Adlercreutz sanoo.

Sähköveron alentaminen edistää myös siirtymää kohti puhtaampia teknologioita polttoon perustuvien teknologioiden kustannuksella.

– Tämä on suunnattoman tärkeä kehityssuunta myös siitä näkökulmasta, että olemme sitoutuneet hiilen polton lopettamiseen ja pidemmällä aikavälillä myös turpeen käytön alasajoon. Moni tarvitsemamme vaihtoehto perustuu sähkön käyttöön – oli sitten kyseessä ilmalämpöpumput tai muut ratkaisut. Nyt saamme vauhtia tähän tarvitsemaamme kehitykseen. Tämä osoittaa myös sen, ettei ilmastotavoitteita ja kilpailukykyä tule asettaa toisiaan vastaan.

Adlercreutz painottaa lisäksi myös ennustettavuuden tärkeyttä yrityksille.

– Varsinkin kriisitilanteissa, mutta tietenkin myös normaaleissa olosuhteissa, on tärkeää edistää ennustettavuutta. Vakiintuneet olosuhteet luovat edellytyksiä investoinneille. Tämä on erityisen tärkeää Suomen investointi-intensiiviselle teollisuudelle ja taloutemme kehitykselle pitkällä aikavälillä. Toivon, että tämä on ensimmäinen askel kohti pitkäjänteistä ja ennustettavaa teollisuuspolitiikkaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä hyväksyi neuvottelutuloksen sote-uudistuksesta

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on hyväksynyt hallituspuolueiden neuvottelutuloksen sote-uudistuksesta.

– Olemme tyytyväisiä niihin huomattaviin edistysaskeleisiin, jotka saavutettiin viime viikkojen neuvotteluiden aikana, ja hyväksymme neuvottelutuloksen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Hän painottaa, että kyse on laajasta kokonaisuudesta, joka koskettaa kaikkia suomalaisia.

– On tärkeää, että eduskunta käsittelee esityksen perusteellisesti. On täysin selvää, että asiantuntijoiden eduskuntakäsittelyn aikana esiin nostamat näkemykset tullaan ottamaan vakavasti. Nyt sekä hallituksen että opposition eduskuntaryhmien on tehtävä yhteistyötä, jotta lopputuloksesta tulee paras mahdollinen, Adlercreutz sanoo.

Neuvottelutulos esitellään lehdistötilaisuudessa myöhemmin tänään.

Adlercreutz: Poikkeuksellinen budjetti poikkeuksellisessa tilanteessa

– Meidän tehtävämme on nyt pitää epidemia kurissa samalla kun huolehdimme siitä, että mahdollisimman monella suomalaisella on huomenna töitä.

Näin sanoi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz (RKP) ryhmäpuheessaan eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona.

Hän painotti, että talousarviossa on useita hyviä panostuksia, jotta Suomi on houkutteleva paikka opiskella ja tehdä tutkimusta ja innovaatioita.

– Suomen houkuttelevuutta sijoittajien keskuudessa lisäävät turvallisuus, tasa-arvo, hyvä koulutus ja olematon korruptio. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Tässä haastavassa tilanteessa olemme laatineet talousarvion, jossa nämä tekijät ovat tasapainossa.

Adlercreutzin mukaan koronakriisi pakottaa suureen budjettialijäämään. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi on selviytynyt koronaviruksesta johtuneista taloudellisista vaikeuksista paremmin kuin useimmat muut maat.

Julkisen talouden tasapainottamiseksi Adlercreutz patistaa samansuuntaisiin uudistuksiin kuin Ruotsissa.

– Ruotsissa työmarkkinat uudistettiin 20 vuotta sitten. Ruotsin väestöpyramidi on aivan erilainen kuin meidän. Ruotsin työllisyysaste on huomattavasti Suomen työllisyysastetta korkeampi, ja koska maa on pitkään harjoittanut Suomea avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, Ruotsilla ei ole samanlaisia väestön ikääntymisestä johtuvia tulevaisuuden haasteita kuin meillä.

– Täällä Suomessa meidän olisi ymmärrettävä, että olemme vastaisuudessa paljon vahvempia, jos nyt onnistumme toteuttamaan työllisyyden parantamiseksi vaadittavia uudistuksia työmarkkinoilla, Adlercreutz sanoo.

RKP:n uusimaalaiset kansanedustajat: Loviisa ei saa jäädä ilman junayhteyttä

Liikenne – ja viestintäministeriö ilmoitti eilen, että itäisen suunnan raideyhteyttä Helsingistä jatketaan lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Tämä tarkoittaa, että Loviisa jäisi ilman junayhteyttä. RKP:n uusimaalaiset kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi ovat pettyneitä päätöksestä.

– Itäisen rantaradan reitti olisi kulkenut Porvoon ja Loviisan kautta Kotkaan ja edelleen Luumäkeen. Junayhteys olisi edesauttanut työmatkaliikennettä ja edistänyt muuttoa alueelle, ja siten edistänyt ja vahvistanut koko alueen elinvoimaa ja infrastruktuuria. Yhteys olisi arvioiden mukaan voinut tuoda jopa 7,2 miljoonaa uutta junamatkalaista. Alueen yritysten toimintaedellytykset olisivat myös huomattavasti parantuneet, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi on samoilla linjoilla ja painottaa hyvien yhteyksien tärkeyttä ilmaston näkökulmasta.

– Toimivat junayhteydet ovat avainasemassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja ympäristöystävällisten työ- ja vapaa-ajanmatkojen tarjoamisessa. Olen pahoillani loviisalaisten puolesta siitä, että Loviisa nyt näyttäisi jäävän ilman junayhteyttä. Itäinen rantarata olisi yhdistänyt täysin uusia paikkakuntia rautatieverkkoon ja laajentanut työmatka-aluetta pääkaupunkiseudulle merkittävästi. On arvioitu, että koko radan varrella voitaisiin tehdä jopa miljoona työmatkaa vuodessa. Se olisi parantanut mahdollisuutta liikkua joustavasti niin itään kuin länteen rannikkoa pitkin, Rehn-Kivi sanoo.

Adlercreutz haluaa yhdenvertaisen ja kannustavan ansiosidonnaisen päivärahan

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ehdottaa, että ansiosidonnaisen päivärahan kehittämisen yhteydessä se ulotettaisiin koskemaan myös niitä työttömiä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.

– RKP on ehdottanut, että ansiosidonnainen päiväraha porrastettaisiin ja tehtäisiin kannustavammaksi korottamalla tuen määrää työttömyyden alkuvaiheessa. Mahdollisuudet tuen porrastamiseen ja sen laajentamiseen voitaisiin selvittää yhdessä. Yhdistämällä nämä kaksi tavoitetta voisimme löytää kustannusneutraalin mallin. Tällainen malli edistäisi yhdenvertaisuutta, Adlercreutz sanoo.

Työttömyyskassan rahoitusosuus ansiosidonnaisesta päivärahasta on noin 5,5 prosenttia. Loppuosa rahoitetaan veroilla. Siksi voidaan pitää ristiriitaisena sitä, että päivärahan saaminen edellyttää jäsenyyttä työttömyyskassassa.

– Nykyinen malli on vaikeasti perusteltavissa yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Kysehän on perustavanlaatuisesta turvasta. Toki asian voisi ajatella niin, että kassaan kuuluva voisi saada suuremman työttömyyskorvauksen – esimerkiksi 5–10 prosenttia, Adlercreutz sanoo.

Monien asiantuntijoiden mukaan porrastettu päiväraha lisää työllisyyttä. Kokemukset Tanskasta, jossa kyseinen malli on käytössä, tukevat tutkimusta.

– Varsinkin kriisin aikana on tärkeää sekä huolehtia siitä, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja siitä, että työllisyyttä parannetaan. Tämä malli toteuttaisi molempia pyrkimyksiä.

Adlercreutz puoluekokouksessa: RKP on kriiseissä vahva

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painotti puheessaan RKP:n puoluekokouksessa Vantaalla sitä, että kriisien kohtaamiseen tarvitaan varsinkin kahta ominaisuutta. Ensimmäinen on joustavuus, ja toinen luovuus, eli ongelmienratkaisukykyä.

– Kuluneen vuoden aikana on ollut erityisen hienoa huomata, että RKP on puolueena vahva myös kriisissä. Puolue on täynnä ihmisiä, jotka eivät ole valmiita luopumaan arvoistaan tiukassakaan tilanteessa. Juuri siksi uskon, että RKP:llä voi olla juuri tässä hetkessä ja maailmatilanteessa vakaan muutosjohtajan ja luovan ongelmanratkaisijan rooli.

Pienenä maana Suomi ei Adlercreutzin mukaan voi olla paras kaikessa. Meillä tulee kuitenkin olla vahvaa osaamista kriittisissä tulevaisuudenkysymyksissä.

– Olemme sivistyksen ja osaamisen puolue. Ilmastonmuutos on suurin haasteemme pidemmällä aikavälillä. Ilmastonmuutos voi muuttaa kaiken. Ratkaisu ei kuitenkaan ole yksinkertainen tai mustavalkoinen. Ratkaisu on usein sekä että – mutta älykkäällä tavalla. Ratkaisu rakentuu vahvasta ekosysteemistä, mutta vaatii myös suurta vastuunkantoa niiltä, jotka käyttävät tätä ekosysteemiä.

Adlercreutz nosti puheessaan esiin myös sen, että RKP on maantieteellisesti jakautunut puolue. Hän ei halua nähdä tätä ongelmana, vaan mahdollisuutena.

– Puolueen sisällä, koko maassamme, on vallinnut jonkinlainen kaupunki–maaseutu -vastakkainasettelu, jota on myös ajoittain ruokittu – jos ei meidän itsemme, niin median toimesta. Muutosjohtajan ja ongelmanratkaisijan roolissa olemme uskottavia vain, jos pystymme ratkomaan omat ristiriitamme. Uskon, että olemme tähän valmiita. Uskon myös, että olemme valmiita toimimaan monikielisemmin, mikä on edellytys puolueemme vahvistumiselle. Se on siksi mahdollisuus, ei uhka, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Alijäämä on väistämätön, mutta tulee ottaa vakavasti 

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen kokonaisuuteen, jonka hallitus on valmistellut budjettiriihen aikana. Adlercreutzin mukaan nyt on tärkeää, että houkuttelemme Suomeen investointeja ja että panostamme työllisyysastetta parantaviin toimenpiteisiin työmarkkinoita sujuvoittamalla ja tasa-arvoa parantamalla.

– Kyseessä on 10,7 miljardin euron massiivinen alijäämä. Tätä ei kuitenkaan voida välttää, jos haluamme selviytyä koronakriisistä, joka edelleen vaikuttaa vahvasti Suomen taloudellisiin näkymiin. Meidän tulee tukea yrityksiä, tehdä enemmän koronatestejä ja auttaa kuntia. Alijäämä ei kuitenkaan saa tulla jäädäkseen. Nyt on tärkeää ajatella seuraavaa askelta ja panostaa kattaviin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi ja Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi. Meidän on luotava suotuisa investointiympäristö. Tässä energiaverouudistuksella on tärkeä rooli, sillä se muun muassa vähentää voimakkaasti teollisuuden sähkökustannuksia, Adlercreutz sanoo.

Hallitus on sopinut työllisyyspaketista, jonka tavoitteena on 31 000-36 000 lisätyöllistä.

– Työllisyystoimenpiteet ovat täysin ratkaisevassa asemassa, jotta saamme Suomen takaisin jaloilleen kriisin jälkeen. Hallitus esittää nyt monia konkreettisia ehdotuksia työllisyysasteen nostamiseksi: muun muassa eläkeputkeen haetaan ratkaisua, ja työnhakuvelvoitetta uudistetaan niin sanotun pohjoismaisen mallin mukaan. Työ ei kuitenkaan lopu tähän. Meidän tulee edetä myös paikallisen sopimisen mahdollistamisessa sekä monien muiden toimien osalta. Työnteko on paras sosiaaliturva, ja tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että panostamme työvoiman kysyntää ja tarjontaa lisääviin toimiin.

Adlercreutz: Pidennetty tilikausi helpottaisi teollisuuden tilannetta

Vientiteollisuuden näkymät ovat odotetusti synkkenemässä. Alkuvuonna koronakriisi iski lähinnä palvelualoihin teollisuuden vielä pyöriessä vahvojen tilauskirjojen turvin. Loppuvuodesta tilanne kuitenkin muuttuu. RKP:n valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anders Adlercreutz on tilanteesta huolissaan.

– Alkuvuodesta olemme tukeneet harkinnanvaraisesti yrityksiä kriisin alkuvaiheen yli. Kriisi ei kuitenkaan ole ohi ja meille erityisen tärkeän vientiteollisuuden tilanne on synkkenemään päin, Adlercreutz sanoo.

– Ehdotan, että tutkimme erittäin huolellisesti mahdollisuuden pidentää yritysten tilikautta siten, että vuosien 2020 ja 2021 yhteisövero kannettaisiin kootusti vuonna 2022. Tämä mahdollistaisi yrityksille vähän pidemmän näkymän taloudenhallinnan näkökulmasta ja huomioisi sen, että vaikka useampi yritys tulee tekemään siedettävän tuloksen vielä vuonna 2020, vuosi 2021 tulee olemaan monelle rajusti tappiollinen.

Adlercreutzin mukaan muutos olisi käytännön tasolla yksinkertainen, kustannusneutraali ja hallinnollisesti kevyt. Se auttaisi nimenomaan elintärkeää vientiteollisuuttamme, niitä yrityksiä, jotka kärsivät viiveellä, hän täsmentää.

– Nyt on varottava tilannetta, jossa elinkeinopolitiikka politisoituu. Ei pidä luoda keinotekoisia vastakkainasetteluja. Meidän on uskallettava puhua konkreettisista keinoista, joilla varmistetaan tähän asti menestyneiden yritysten olemassaolo ja toimintakyky myös jatkossa, toteaa Adlercreutz, joka on viime kuukausien aikana yrittänyt kuunnella erityisen tarkasti yrityskentän viestejä.

Adlercreutz: On aika luopua korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöistä

Näinä viikkoina kymmenet tuhannet nuoret aloittavat opintonsa korkeakouluissa ympäri Suomea. Monet päättävät kuitenkin pitää välivuoden siinä toivossa, että haluttu opiskelupaikka aukeaisi ensi vuonna. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa kiinnittää huomiota ensikertalaiskiintiöistä johtuviin ongelmiin.

– Vuodesta 2016 valtaosa opiskelupaikoista on varattu heille, joilla ei entuudestaan ole opiskelupaikkaa. Jo nyt on viitteitä siitä, ettei uudistuksella ole ollut toivottua vaikutusta. Tarkoitus oli varmistaa, etteivät samat nuoret valloittaisi useampaa opiskelupaikkaa muiden halukkaiden kustannuksella. Nyt tämä on kuitenkin johtanut siihen, ettei opiskelupaikkaa vastaanoteta ollenkaan, mikäli ei olla täysin varmoja siitä, että se on juuri se, mitä tulevaisuudelta haluaa. Tämä on ongelmallista, Adlercreutz sanoo.

– Sen sijaan että ryhdytään opiskelemaan, opintojen aloitusta siirretään eteenpäin. Nuoret valitsevat välivuoden, jotta eivät menettäisi arvokasta asemaansa ensikertalaisina, joita suositaan opiskelijavalinnassa.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen kestävyysvaje on neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Kestävyysvajeen pienentämiseksi työuria tulisi pidentää. Tämä saavutetaan esimerkiksi sillä, että työelämään siirrytään aikaisemmin.

– Tämä uudistus toimii tätä tavoitetta vastaan. Opiskelun aloitus siirtyy. Sen sijaan että vaadimme nuorilta jo lukiossa päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja ulotamme putkiajattelun korkeakoulun opiskeluvalintoihin, meidän tulisi tehdä opintopolkujen korjaamisesta mahdollisimman helppoa. Monipuolinen osaaminen on vahvuus, ei ongelma.

– Kaikki opiskelijat tulisi asettaa samalle viivalle opiskelijavalinnassa. On aika luopua korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöistä.