Adlercreutz vuoden 2019 budjetista: Suuret uudistukset siirtyvät seuraavalle hallitukselle

Talouden avainluvut ovat positiivisia, mutta tästä huolimatta valtionbudjetti näyttää suurta alijäämää. RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä hallitus on hukannut tarjottimella olleet tilaisuudet rakenteellisten uudistusten läpiviemiseen. Vuoden 2019 budjetista keskusteltiin tänään eduskunnassa.

– Näyttää tällä hetkellä selvältä, että kaikki suuret uudistukset jäävät tekemättä. Emme ole uudistaneet työelämää emmekä ole onnistuneet perhevapaauudistuksen toteuttamisessa. Emme ole parantaneet yritystemme mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ja pidämme edelleen kiinni ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Emme ole onnistuneet yritystukien uudistamisessa ja monella päätöksellä vaikeutamme omien ilmastotavoitteidemme saavuttamista, Adlercreutz sanoo.

Hallituksen ideologinen kokoonpano on vaikeuttanut uudistustyötä, Adlercreutz arvioi. Seuraavalla hallituksella tulee olemaan pitkä lista tarpeellisia uudistuksia pöydällään.

– Liian moni asia on jäänyt tekemättä ja korkeasuhdanne ei kestä ikuisesti. Melkein puolet Pohjanmaan yrityksistä ja kolmasosa Uudenmaan yrityksistä kärsivät työvoimapulasta. Tällaisessa tilanteessa tulee reagoida toimilla. Emme voi ummistaa silmiämme tulevaisuuden haasteilta ja työelämän jatkuvasta muutoksesta. Tarvitsemme joustavuutta ja halua tehdä yhdessä työtä. Tämä koskee niin hallitusta kuin oppositiota. Uudistuksilla on kiire.

Opposition kansanedustajat huolissaan turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten käsittelystä

Oppositiokansanedustajat Olli-Poika Parviainen (vihr.), Pilvi Torsti (sd.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Anders Adlercreutz (r.) jättivät tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen uusintahakemusten käsittelystä turvapaikkamenettelyssä. Turvapaikkahakemusten määrän moninkertaistuttua vuosina 2015-2016 turvapaikkamenettelyn laatu heikentyi ja ihmisten oikeusturva on edelleen vaarantunut.

-Turvapaikkamenettelymme läpi on mennyt lukuisia henkilöitä, joiden turvapaikkaperusteita ei ole tutkittu lain edellyttämällä tavalla. Päätöksiä on tehty puutteellisten tietojen varassa. Myös Maahanmuuttovirasto on toivonut esimerkiksi uusintahakemusten avointa selvittämistä. On kiistatonta, että viranomaisen lain mukaisen selvittämisvelvollisuuden tulisi toteutua turvapaikkamenettelyssä poikkeuksetta – yhtä lailla kuin kaikissa muissakin hallintoasioissa, Olli-Poika Parviainen toteaa.

– Turvapaikkapäätöksissä on kyse sekä hakijoiden oikeuksien toteutumisesta että myös laajemmin suomalaisesta oikeusvaltiosta ja ihmisten luottamuksesta sen toimintaan. Siksi uusin kehityssuunta on äärimmäisen huolestuttava. Turvapaikkamenettelyn ongelmien vuoksi on olemassa todellinen vaara siitä, että Suomi rikkoo perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattua ehdotonta palautuskieltoa. Oikeusvaltion luotettavuus on äärimmäisen vakava asia, Pilvi Torsti painottaa.

Oppositiokansanedustajat esittävät, että osa turvapaikkamenettelyn puutteista olisi helposti korjattavissa uusintahakemusten perusteellisen käsittelyn avulla.

– On käsittämätöntä, ettei hallitus halua varmistaa oikeusturvan toteutumista ja ehdottoman palautuskiellon noudattamista. Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion mukaan uusintahakemusten käsittelykynnyksen tulisi olla todella matala. Todellisuus ei näytä vastaavan tätä tavoitetta, sillä julkisuudessa on toistuvasti esillä vakavia tapauksia, joissa uusintahakemukset on jätetty tutkimatta tai esimerkiksi päivitetty taustatieto jätetty huomioimatta, Anders Adlercreutz huomauttaa.

– Uusintahakemusten tutkittavaksi ottaminen ei voi tapahtua sattumanvaraisesti. Alkuperäisen käsittelyn vihreiden vuoksi uusintahakemus voi olla ainoa tapa saada alkuperäiset turvapaikkaperusteet asiallisesti arvioiduksi. Migrin käytäntöjen ja hallituksen turvapaikkapolitiikan vuoksi on mahdollista, että kansainväliseen suojeluun oikeutettuja henkilöitä ei ole tunnistettu. Näin ei voi tapahtua, sillä kyse on kaikkein ylimmän oikeushyvän, elämän, suojelusta, Hanna Sarkkinen toteaa.

Oppositiokansanedustajat kysyvät, kuinka hallitus aikoo varmistaa, että uusintahakemusten käsittelykynnys on matala ja täten osaltaan estää ehdottoman palautuskiellon loukkaamisen sekä mahdollistaa tehtyjen virheiden korjaamisen.

Adlercreutz: Hyvä että lapset saavat oikeuden tavata isovanhempiaan – mutta uudistuksia on jatkettava

RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä on korkea aika uudistaa laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Torstaina hallituksen esitys oli lähetekeskustelussa.

– Lakiesityksen myötä moni asia paranee. Esitys huomioi lapsen oikeuden tulla kuulluksi sekä sen, että perheitä on monenlaisia. Tämä on tervetullutta, Adlercreutz sanoo.

Esityksen mukaan lapsi voi määritellä hänelle muita tärkeitä ihmisiä, joita lapsi haluaa tavata myös jatkossa.

– On tärkeää, ettei tapaamisoikeutta rajata vain vanhempiin. Lapsella tulee olla oikeus tavata isovanhempiaan tai muita ihmisiä, jotka ovat lapselle tärkeitä. Tämän tulee olla mahdollista myös niissä tilanteissa, joissa vanhempien suhde ei toimi. Lapsen oikeudet tulevat nyt keskiöön.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä lastensuojelu, perhepalvelut ja neuvonta tulee muuttumaan. Adlercreutz, joka myös toimii eduskunnan miesverkoston puheenjohtajana, nosti tämän esille torstain lähetekeskustelun aikana.

– Nämä ovat tärkeitä palasia perhepalapelissä. Emme voi keskittyä ainoastaan toimimattoman suhteen seurauksiin, vaan myös ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. Meidän tulee huolehtia siitä, että toimivia perhepalveluita, neuvontaa ja lastensuojelupalveluita matalalla kynnyksellä on tarjolla myös jatkossa. Perheiden tulee saada apua niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

Adlercreutz nostaa myös esille sen, mitä tutkimukset selvästi näyttävät: Jos vanhemmat jakavat perhevapaat ja näin myös vastuun perheessä, on myös paljon todennäköisempää, että lapsen huoltajuus jaetaan tasaisesti mahdollisen avioeron jälkeen.

– Henkilökohtaisesti olen myös vakuuttunut siitä, että perhe, jossa vanhemmuus jaetaan, myös voi paremmin. Pyrkimyksessä tukea perheitä on tärkeää, että tämä hallitus – tai seuraava – toteuttaa perhevapaauudistuksen. Perheet tarvitsevat sen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Maahanmuuttoviraston selvitys on askel oikeaan suuntaan – mutta tarvitsemme enemmän

Maahanmuuttovirasto on tänään julkaissut sisäisen selvityksen turvapaikkamenettelystä ja turvapaikkapäätöksenteosta. Tämän kevään aikana mm. korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori ja professori Tuomas Ojanen ovat kritisoineet turvapaikanhakijoiden heikentynyttä oikeusturvaa. Kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä raportti on tervetullut, mutta muistuttaa samalla että nyt on aika korjata ongelmat, joita raportissa nostetaan esille.

– Olen iloinen siitä, että sisäministeri Mykkänen tarttui näihin ongelmiin. Raportti nostaa esille niitä asioita, joihin ihmisoikeusjärjestöt, asiantuntijat ja me RKP:ssä olemme kiinnittäneet huomiota. On kyse puutteellisista resursseista, puutteista haastattelijoiden osaamisessa sekä ongelmista tulkkauksessa, mutta myös lainsäädäntömuutoksista, joita on tämän hallituskauden aikana tehty, Adlercreutz sanoo.

– Suurin ongelma on oikeusavun rajoittaminen. Jos haluamme joustavia, nopeita – ja virheettömiä – menettelyitä meidän tulee varmistaa, että turvapaikanhakijat saavat riittävästi ohjausta oikeusavustajalta turvapaikkaprosessin aikana. Hallituksen tulisi kumota oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt rajoitukset.

Raportti sisältää 28 eri parannustoimenpide-ehdotusta, ensisijaisesti Maahanmuuttoviraston sisäisiin prosesseihin. Nämä parannukset ovat tervetulleita. Samalla Maahanmuuttovirastossa on tarkoitus ottaa käyttöön kuuden kuukauden aikaraja uusien turvapaikkahakemuksien käsittelyssä.

– On hyvä, että pyritään nopeisiin turvapaikkaprosesseihin. Samalla on kuitenkin tärkeää, että resurssien riittävyydestä huolehditaan ja panostetaan henkilökunnan koulutukseen – muuten riskinä on joutua ojasta allikkoon. Kuuden kuukauden aikaraja ei saa johtaa siihen, että yksittäinen käsittelijä ylikuormittuu ja että laatu kärsii. Oikeusturvan toteutuminen tulee varmistaa.

– Suomeen on kohdistunut kansainvälistä kritiikkiä siitä, miten olemme kohdelleet lapsia turvapaikkaprosessin aikana. Raportti ei ota tämän ryhmän tilanteeseen kantaa, eikä myöskään toisten haavoittuvassa asemassa olevien tai seksuaalivähemmistöjen tilanteeseen. Toivon, että sisäministeri Mykkänen ei unohda näitä ryhmiä, kun työ jatkuu.

 

Adlercreutz ja Blomqvist: Nuorten poikien syrjäytyminen tulee ottaa tosissaan

Noin viisi prosenttia 15–29-vuotiaista nuorista ovat syrjäytyneitä. Kaksi kolmasosaa tästä ryhmästä on poikia. Syrjäytymisen syyt ovat moninaiset ja esimerkiksi vaikeat perhesuhteet, oppimisvaikeudet ja kiusaaminen ovat riskitekijöitä. Näistä voi puhjeta mielenterveysongelmia, jotka voivat johtaa opintojen katkeamiseen ja työttömyyteen. Ilman työtä on vaikea elättää itseään tai suunnitella tulevaisuutta.

RKP:n kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Thomas Blomqvist peräänkuuluttavat toimia poikien ja nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

– Syrjäytyminen voi alkaa jo peruskoulussa ja yksinäisyys on tässä merkittävä tekijä. Yhteisöllisyyden tunne on tärkeä kasvavalle nuorelle ja ystävien puute tai ulkopuolisuuden tunne voi johtaa negatiiviseen kierteeseen josta on vaikea irrottautua. Islanti on panostanut koulujen iltapäivätoimintaan ja ottanut käyttöön ns. harrastuskortin, jolla saa alennusta harrastustoiminnasta. Suomessa tullaan ensi vuodesta alkaen tarjota, yläkoululaisille Harratuspassi-mobiiliappia. Tämä on tervetullut avaus, mutta se tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön myös alakoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Mahdollistamalla mielekäs harrastustoiminta kaikille voimme ehkäistä syrjäytymistä, Anders Adlercreutz sanoo.

Yhteiskunnan maskuliinisilla normeilla on merkittävä vaikutus poikien kehitykseen, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tämä vaikuttaa sekä miesten että naisten kokemaan epätasa-arvoon. Maskuliinisen normikäyttäytymisen murtamiseksi tutkimukset painottavat sitä, että poikia ja miehiä tulee ottaa mukaan tasa-arvotyöhön. Tärkeitä ovat myös väkivaltakäyttäytymistä ehkäisevät toimet.

– Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan panostuksia tasa-arvokasvatukseen, varhaiskasvatukseen, kouluun ja koulutukseen. Monelle nuorelle peruskoulun loppuminen on herkkä ajanjakso elämässä ja matala koulutustaso voi suurentaa syrjäytymisen riskiä. Syrjäytyminen ja ulkopuolisuus ovat ensi kädessä henkilökohtainen tragedia, mutta sen lisäksi ne ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on äärimmäisen tärkeää, että yhteiskunta ryhtyy toimiin mahdollisimman aikaisin, Thomas Blomqvist sanoo.

Ruotsalainen kansanpuolue järjesti yhdessä RKP:n naisjärjestön kanssa seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa torstaina. Seminaarissa keskusteltiin toimista, joilla voisi ehkäistä poikien ja nuorten miesten syrjäytymistä.

 

Adlercreutz: On aika lopettaa kuoppien kaivuu, Juha Sipilä

Hallitus on viime päivien aikana pehmentänyt kantojaan maakuntavaalien aikataulun suhteen. Sekä Petteri Orpo että Juha Sipilä ovat näyttäneet vihreää valoa maakuntavaalien siirtämiselle. Siitä huolimatta Juha Sipilä pitää kiinni siitä, että maakuntien tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta.

− Tässä ei ole mitään järkeä. Jos olemme jotain oppineet tästä prosessista, niin se on se, että ei tulisi määritellä jonkun hankkeen päättymisajankohtaa ennen kuin vesieste on ylitetty. Juha Sipilä kaivaa taas itselleen uutta kuoppaa, sanoo kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz.

− Iso osa koko aikatauluongelmasta johtuu siitä, että Keskusta tietää, että maakuntauudistuksen tuki on hyvin heikko. Siksi puolue on pakotettu tiukkaan aikatauluun. Mutta samalla Keskusta sulkee silmänsä heikon tuen taustasyiltä. Jos prosessille annetaan sen tarvitsema aika, jos kritiikki otetaan tosissaan ja keskitytään ongelmien korjaamiseen, niin silloin myös uudistuksen mahdollisuudet selvitä hallitusvaihdoksen yli paranevat huomattavasti, sanoo Adlercreutz.

Sekä Petteri Orpo että Juha Sipilä ovat todenneet, että eduskunnan tulee saada käsitellä hallituksen esitystä ajan kanssa, perusteellisesti.

− Tämä on tyhjää sananhelinää niin kauan, kuin valiokunnat vielä työskentelevät kiireellisen aikataulun puitteissa. Asia on vakava. Kyseessä on todella monimutkainen lakipaketti, jossa on paljon korjattavaa. Antakaa omalle esityksellenne mahdollisuus selvitä. Palauttakaa normaalit työskentelytavat eduskuntaan, jottei uudistuksesta tulisi hätiköity. Siirtäkää vaalit ensi kevääseen ja siirtäkää maakuntien käynnistys vuoden 2021 alkuun.

 

Adlercreutz ja Torsti: Turvapaikkaprosessista tarvitaan perusteellinen arviointi

Kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP) ja Pilvi Torsti (SDP) esittivät kuukausi sitten oikeusministeri Häkkäselle kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden heikentyneestä oikeusturvasta. Ministerin vastaus ei tyydytä heitä.

– Vastaus on niukka, ja moni ongelma jätetään huomiotta. Tämä ei kelpaa. On selvää, että meillä on ongelmia turvapaikkaprosessissa. Tätä ei voi sivuuttaa kun jopa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori on tilanteesta huolestunut. Tarvitsemme ulkoisen, riippumattoman selvityksen Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja prosesseista, Adlercreutz sanoo.

Valtioneuvosto selvittää tällä hetkellä kansainvälistä suojelua hakevien oikeusavun laatua, riittävyyttä ja toteutumista. Maahanmuuttoviraston toimintaa puolestaan arvioidaan parhaillaan sisäministeriössä, vaikka arviointi tulisi tehdä ulkopuolisen toimesta.

– Tämä ei riitä. Ongelmat ovat laajoja. On kyse Maahanmuuttoviraston omista prosesseista, oikeusapumenettelyistä, käännytyksien toteuttamistavoista, puutteellisesta kommunikaatiosta poliisin ja Maahanmuuttoviraston välillä ja siitä, miten esim. alaikäisten lasten ja kidutuksen uhrien oikeuksia ei oteta huomioon. Ei ole todennäköistä, että sisäinen selvitys tarttuu näihin ongelmiin, Pilvi Torsti sanoo.

Eduskunnassa työskentelee tällä hetkellä ryhmä kansanedustajia useimmista puolueista tämän teemaan parissa. Ryhmä tulee lähiaikoina tapaamaan sisäministeri Mykkäsen uudestaan.

– Hallituksen esityksien myötä tilanne on pahentunut. Ministeri Mykkäsellä ja Häkkäsellä on nyt vastuu ryhtyä toimeen ja katsoa, että ongelmat ratkaistaan. Oikeusturvan toteutuminen ei ole yhdentekevää, Torsti ja Adlercreutz sanovat.

Adlercreutz: Ministeriöstä ei löydy ymmärrystä kuntien homekouluongelmille

Nykyisin on suuri riski, että taloudellisesti heikossa tilanteessa olevat kunnat korjaavat purkukunnossa olevan koulurakennuksen sen sijaan, että purkaisivat sen. Tämä johtuu siitä, että rakennuksen purku johtaisi sen arvon alaskirjaukseen. Iso alaskirjaus puolestaan voi horjuttaa kunnan tasetta niin paljon, että kunta luokitellaan kriisikunnaksi.

Kirjallisessa kysymyksessä kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz ehdottaa, että linjauksia tulisi muuttaa niin, ettei kunnilla olisi tarvetta tehdä huonoja ja lyhytnäköisiä päätöksiä kiinteistöistään kriisikunnaksi päätymisen pelossa.

– Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni ministeri Vehviläinen on sitä mieltä, että näitä kuntia ei tulisi vapauttaa kriisikuntamenettelystä. Hän kyllä myöntää, että ne kunnat jotka ovat lähellä kriisikuntaluokittelua useammin päättävät korjata rakennuksen sen sijaan, että investoisivat uuteen rakennukseen. Hän on kuitenkin samalla sitä mieltä, että tämä on perusteltua, mikäli kunnan taloudellinen tilanne on heikko. Eihän se näin voi olla! Korjaus auttaa joissakin tapauksissa, muttei läheskään kaikissa. Koululaisten ja henkilökunnan ei tule kärsiä jatkuvista sisäilmaongelmista sen takia, että kunta yrittää välttää kriisikuntamenettelyn. Meidän tulee ymmärtää kuntien tilanne ja antaa näissä tapauksissa kunnille mahdollisuus poikkeukseen, Adlercreutz sanoo.

Lisäksi ministeri Vehviläinen sanoo, että kriisikuntamenettely tulisi ajankohtaiseksi näille kunnille ennemmin tai myöhemmin, sillä kriisikunnilla on yleensä mennyt taloudellisesti huonosti jo pidemmän aikaa.

– Päiväkoti- tai koulurakennus – tai muu kiinteistö – voi saada kosteus- ja homeongelmia niin taloudellisesti paremmin kuin huonommin pärjäävissä kunnissa. Lapset ja nuoret eivät saa kärsiä siitä, että kunta on pidemmän aikaa ollut matkalla kohti kriisikuntaluokitusta. Kunnan talouden tulee olla tasapainossa, mutta tasapainon tulee perustua pitkäjänteisiin päätöksiin. Investointi uuteen rakennukseen on investointi koululaisten ja henkilökunnan terveyteen.

Adlercreutz: Hallintovaliokunta kiertää sote-uudistusta kuin kissa kuumaa puuroa

Eduskunnassa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta pusketaan läpi valiokunnissa hurjaa vauhtia. Hallintovaliokunnan lausunto valinnanvapausuudistuksesta on lähetetty eteenpäin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz jätti lausuntoon eriävän mielipiteen.

– Lausunto itsessään on suhteellisen neutraali. Silmiinpistävää oli pikemminkin se, ettei valiokunta itse asiassa ota kantaa valinnanvapausesitykseen ollenkaan. Asiantuntijoiden kritiikki oli niin tiukkaa, ettei sitä voitu sisällyttää lausuntoon kerta kaikkiaan sen takia, ettei olisi ollut uskottavaa suositella esityksen hyväksymistä kritiikin perusteella. Hallituspuolueet kiertävät sote-uudistusta kuin kissa kuumaa puuroa, Adlercreutz sanoo.

Valinnanvapausesitys on keskeinen osa sosiaali-, terveydenhuolto- ja maakuntauudistusta. Se on myös uudistuspaketin kiistellyin osa.

– Suuri osa esityksen ongelmista voitaisiin ratkaista hyvällä tahdolla. Maakunnille pitäisi antaa oikeus itse päättää siitä, missä mittakaavassa ja aikataulussa valinnanvapaus toteutetaan. Tärkeintä olisi kokeilla koko paketin toimivuutta yhdessä maakunnassa ennen kuin malli otetaan käyttöön koko maassa. Tämä olisi vastuullinen menettelytapa näin suuren uudistuksen toimeenpanossa, mutta hallitus ei näytä uskaltavan näin tehdä.

Suuret ongelmat ovat kuitenkin syvemmällä.

– Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestäjän ja tuottajan erottaminen johtaa monimutkaiseen ja vaikeaan järjestelmään. Ei ole tästä maailmasta, että me 2000-luvulla valitsemme mallin joka johtaa siihen, ettei esim. yhtenäistä potilastietojärjestelmää voi ottaa käyttöön.

Eduskunnan on määrä hyväksyä laki heinäkuun alussa.

Adlercreutz: Hallituksen uskottavuus on vaarassa – maakuntavaaleja on siirrettävä

SOTE-uudistuksen aikataulu ei pidä. Perjantaina selvisi, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ehdi käsitellä hallituksen esitystä ennen juhannusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että SOTE:sta päästään äänestämään aikaisintaan heinäkuun alkupuolella. Tästä huolimatta hallitus pysyy kannassaan, jonka mukaan vaalit järjestetään lokakuussa 2018.

− Hallituksen uskottavuus ei enää kestä tätä härskiä valtapeliä. Lainvalmistelun ja demokratian keskeisiä periaatteita ei voi loputtomasti peukaloida ilman, että sillä on kauaskantoisia seuraamuksia. Kaikki tiedämme, että kyseessä on itsenäisen Suomen historiaan suurin uudistus. SOTE-uudistus ansaitsee ja vaatii kunnollisen käsittelyn – ja vaalit demokratiaa kunnioittavan aikataulun, sanoo Anders Adlercreutz, RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja.

SOTE-uudistuksen nauttima tuki on eduskunnassa tällä hetkellä jo äärimmäisen heikkoa. Tämä on yksi syy siihen, että pääministeripuolue Keskusta nyt kynsin hampain yrittää pitää kiinni täysin epärealistisesta vaaliaikataulusta.

− Venetsian komission ja ETYJ:in linjaukset edellyttävät, että keskeisiin vaalilakeihin ei kosketa alle vuosi ennen vaaleja. Hallitus on ohittanut nämä linjaukset, vaikka Suomi itse tähän asti on edellyttänyt muiden maiden noudattavan niitä. Nyt saa riittää: SOTE-politikoinnissa on tullut hyvän maun ja kohtuullisuuden rajat vastaan. Maakuntavaaleja on siirrettävä, sanoo Adlercreutz.