Adlercreutz ja Hopsu: Sote-uudistus käymässä kalliiksi Uudenmaan palveluille

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua. Näitä tulee tavoitella rakenteen muuttamisen kautta, ei tulonsiirtoja toteuttamalla.

Hallituksen esityksessä on samoja haasteita kuin edellisessäkin sote-yrityksessä. Kasvukuntien investointeja ja kasvun edellytyksiä ei pystytä turvaamaan, kun verotuloista merkittävä osa siirretään pois ja jaetaan valtion kautta sote-maakunnille. Kunnilla kuitenkin säilyvät jo olemassa olevat lainat ja tulevat investointivelvoitteet mm. kouluihin, päiväkoteihin sekä liikenteen ja asumisen vaatimaan infraan.

Sote-palveluiden ja kuntiin jäävien palveluiden kustannuslaskelmiin käytetyt kertoimet jättävät myös toivomisen varaa. Valtaosa rahoituksesta määräytyisi sairastavuuteen ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvan sote-palvelukertoimen mukaan. Kertoimet eivät riittävästi huomioi kuntien väkimäärää, vieraskielisen väestön osuutta, kaupungeille tyypillisiä segregaation hoidon kuluja, tai ollenkaan esimerkiksi maan eri osien erilaisia vuokra- ja tilakuluja. Ja kun tarkoitus on pitää ihmiset terveinä, on nurinkurista ”palkita” maakuntia sairaista ihmisistä. Myös kuntien taloudellisen lähtötilanteen arvio on puutteellinen muun muassa koronakriisin suuren vaikutuksen vuoksi. Tämä ehtii kuitenkin tarkentua ennen kuin esitys viedään eduskuntaan.

Esityksen mukaan Uudenmaan maksuosuus kasvaisi siirtymäkauden 2023–2029 aikana yhteensä 1,25 miljardia euroa. Uusimaa rahoittaa jo nykyisellään valtionosuustasauksina muun Suomen hyvinvointia lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi malli kohtelee epäoikeudenmukaisesti niitä Uudenmaan kuntia, jotka ovat pystyneet pitämään sote-kustannukset keskimääräistä pienempinä. Näiltä verotulonleikkaus käytännössä vähentää kuntiin jäävään palveluun eli pääasiassa koulutukseen käytettävää rahoitusta.

Olisikin todella tärkeää toteuttaa arvio uudistuksen vaikutuksista kuntiin jääviin palveluihin. Suomen menestyksen takana on ollut korkea osaaminen. Kasvavat sosiaali- ja terveydenhoidon kulut eivät saa sitä kyseenalaistaa jatkossakaan.

Kuntien kantokykyä parantavaa rakenteellista uudistusta on yritetty jo moneen otteeseen, ja ratkaisua odotetaan. On tärkeää, että nyt sote-esityksen kuulemis- ja lausuntokierroksella saadut hyvät huomiot ja vakavat palautteet huomioidaan hallituksen jatkokäsittelyssä ja työ tehdään huolella.

 

Mielipidekirjoitus Kirkkonummen Sanomissa 4.10.2020. kansanedustaja Inka Hopsun (vihr.) kanssa.

Kuntia tuetaan ja työllisyys on etusijalla

Leena Meri kirjoitti Kirkkonummen Sanomissa 13.9. omia näkemyksiään toisaalta työllisyyspolitiikasta, toisaalta kuntatalouden tilasta.

Meri on siinä oikeassa, että kuntien taloudellinen tilanne on heikko. Viime vuosi oli kuntahistorian heikoimpia ja tänään vuonna korona iski oman kauhansa soppaan. Se, että Suomen talous koronan seurauksena sukeltaa 4-5 prosenttia, jättää karmaisevan jälkensä paitsi valtion talouteen myös kuntatalouteen.

Kirkkonummen kunnankin kohdalla pitkäaikaistyöttömien sakkomaksut ovat tuntuva menoerä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kuntatasollakin teemme ponnekkaasti työllisyystoimia.

Tähän loppuivat kirjoituksen totuuden siemenet. Meri väittää, että hallitus on jättänyt kunnat oman onnensa nojaan. Jo Kirkkonummen kunnan tilanne todistaa, että todellisuus on toinen. Tämä vuosi tulee olemaan vaikea, mutta tilanne näyttää nyt paremmalta kuin puoli vuotta sitten. Se on seurausta siitä, että kuntia on tuettu. Ensi vuoden osalta ei voi olla kovin optimistinen, mutta hallituksen budjettiesityksessä tulee olemaan mukana tuntuvat korvaukset niin koronatestauksista, rokotuksista, sairaanhoitopiirien kuluista kuin hoitovelastakin.

Jo aiemmissa lisätalousarvioissa hallitus on eri toimin pyrkinyt helpottamaan kuntien taloudellista tilannetta. Huhtikuussa kunnille ohjattiin 547 miljoonaa euroa verotulojen menetyksiin maksettaviin korvauksiin. Tätä summaa korjataan nyt syyskuussa tulleessa viidennessä lisätalousarviossa, sillä tarve olikin arvioitua pienempi. Mittavin tukipaketti tuli kesäkuussa neljännen lisätalousarvion yhteydessä, jolloin kuntia tuettiin 1,4 miljardin euron toimenpidekokonaisuudella. Siihen sisältyi mm. 550 miljoonan euron määräaikainen peruspalvelujen valtionosuuden nosto, 410 miljoonan euron kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korottaminen sekä 200 miljoonan euron suora valtionavustus sairaanhoitopiireille. Noin kolmannes valtionosuuden lisäyksistä kohdentui Uudenmaan kunnille.

Vuoden 2021 budjettiin hallitus tekee 300 miljoonan euron kertaluontoisen korotuksen kuntien valtionosuuksiin. Vielä syksyllä tulevaan kuudenteen lisätalousarvioon sisällytetään lisäksi vielä 400 miljoonaa euroa kunnille ja 200 miljoonaa euroa sairaanhoitopiireille.

Hallitus on kuullut kuntien hätähuudon ja pyrkii monin toimin helpottamaan niiden taloudellista tilannetta. Valtio velkaantuu kuntien sijaan. Mm. tämän seurauksena ensi vuoden budjetti on raskaasti alijäämäinen.  Tämän alijäämän kurominen umpeen on tulevien vuosien suurin haasteemme.

Kaikkein oleellisinta talouden kannalta on se, että talous pyörii. Että taloutta ei tarvitse toistamiseen liki sulkea. Siksi on myös oikein, että valtion suunnalta tehdään nyt melkein kahden miljardin panostus testauksiin ja rokotuksiin.

Meri kysyy työllisyystoimien perään. Vaikka Perussuomalaiset eivät itse ole niitä juuri esittäneet niin kysymys on perusteltu. Siitä huolimatta, että suhdanne on heikko, niin työllisyystoimia ei voi lykätä. Tämän syksyn budjettiriihen yhteydessä tehtiin päätökset toimista, joiden yhteisvaikutus on yli 30 000 työpaikkaa. Perussuomalaiset näyttävät vastustavan isoa osaa näistä. Tekemättä ei kuitenkaan voi jättää ja tekemistä tosiaan riittää, sillä rima on asetettava tuntuvasti korkeammalle.

 

Mielipidekirjoitus Kirkkonummen Sanomissa 20.9.2020.