Ryhmäpuheenvuoro keskustelussa hallituksen ohjelmasta 11.6.2019

Ärade talman, Arvoisa puhemies,

Panostukset, jotka nyt teemme tulevaisuuden kilpailukyvyn rakentamiseksi, pohjautuvat 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen. Työllisyystavoite on kunnianhimoinen, mutta myös täyttä todellisuutta monissa osissa maata. Sen saavuttaminen vaatii asennetta ja määrätietoista politiikkaa. Tavoite on yhteinen useimmille eduskuntapuolueille. Toivon, että se ei ole pelkästään hallituspuolueiden, vaan myös opposition tavoite. Työllisyystavoitteen saavuttamisen tulisi olla meidän kaikkien yhteinen haasteemme

Tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan monia toimenpiteitä. Lisäämme työvoiman tarjontaa muun muassa työperäistä maahanmuuttoa helpottamalla. Parannamme suomalaisten yritysten mahdollisuuksia työllistää kansainvälisiä osaajia parantamalla ulkomaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia jäädä työskentelemään Suomeen.

Ilman panostuksia infran emme saavuta 75 prosentin tavoitetta. Hallitus korottaa sen takia pysyvästi määrärahoja perusväylien parantamiseksi. On kyse suomalaisten turvallisuudesta, on kyse siitä, että luodaan edellytyksiä asua koko maassa, mutta on myös kyse siitä, että pidetään vientiväylät kunnossa.

Toteutamme myös perhevapaauudistuksen, joka lisää työelämän tasa-arvoa, parantaa työnantajien asemaa naisvaltaisilla aloilla ja lisää lasten ja perheiden hyvinvointia.

Jo kymmenen vuoden ajan olemme peräänkuuluttaneet perhevapaiden uudistamista. Hallitus ei kutsu malliaan 6+6+6 -malliksi, mutta ottaa merkittäviä askeleita siihen suuntaan. Kyse on tasa-arvosta ja toimesta, jolla Pidemmällä tähtäimellä lisäämme kilpailukykyämme ja työllisyyttä.

Oppositio on analysoinut hallitusohjelmaa laskemalla sanoja ja sivuja. Niin voi toki tehdä, mutta se ei ole kovin syvällistä eikä älyllisesti kovin rehellistä. Katsokaa pikemminkin sitä, mitä nostamme esille ja pidämme tärkeänä.

Edellisen hallituksen ohjelmassa omistettiin tasa-arvolle yksi lause. Yksi lause, arvoisa puhemies. Se ei ole paljon se.

Tämä hallitus ei ainoastaan toteuta perhevapaauudistuksen, vaan antaa tasa-arvoasioille oman ministerisalkun. Koska tasa-arvoa on pidettävä esillä.

Arvoisa puhemies,

Nostaako tämä hallitus tuloveroja? Ei, me laskemme niitä.

Hankaloittaako hallitus pienyrittäjien tilannetta? Ei, heidän tilannettaan helpotetaan.

Nostaako hallitus omistamisen tai yrittämisen verotusta? Ei, esimerkiksi kiinteistöveroa tarkistetaan.

Ärade talman,

Varje fredag under den gånga vintern och förra hösten samlades ungdomar utanför riksdagshuset för att protestera mot klimatförändringen.

Den här regeringen tar deras oro på allvar. Vi tar dem på allvar för att vi vill och för att det är vårt ansvar. Men också för att arbetet mot klimatförändring är en stor möjlighet för Finland och för vår industri.

Vi har som mål att göra Finland till världens första koldioxidneutrala välfärdsstat. Det åstadkommer vi genom att vi skär ner våra utsläpp, genom att vi stärker våra kolsänkor, och genom att vi genomför en ekologisk återuppbyggnad.

Det här målet stöds av regeringsprogrammet på många nivåer. Vi främjar en fossilfri energiproduktion och gör det möjligt att bygga ut lagringslösningar i både värme- och elnätet. Vi sätter fart på energiomställningen.

Arbetet mot klimatförändringen ska ske på ett socialt och regionalt rättvist sätt.

Vi satsar på naturskydd och stärker den cirkulära ekonomin och skyddet av Östersjön genom att skapa incitament för att minska på dikningen av torvmarker, och för att styra gödsel till biogasproduktion i stället för att sprida ut den på våra åkrar.

Arvoisa puhemies,

RKP:n näkökulmasta hallitusohjelma on kokonaisuutena erittäin hyvä. Olemme käyttäneet neljä oppositiovuottamme hyödyksi. Arvomme näkyvät selkeästi uudessa hallitusohjelmassa. Monet uudistuksista ovat konkreettisia parannuksia suomalaisten arkeen.

Viime syksynä ruotsalainen eduskuntaryhmä sanoi kesäkokouksessaan, että eduskuntavaaleista tulisi koulutusvaalit.

Nyt meillä on hallitusohjelma, josta huokuu hyvin tietoinen ja voimakas panostus varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Suunta on muuttumassa. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon palautetaan, ryhmäkokoja pienennetään ja pilottijakso kaksivuotisesta esikoulusta toteutetaan. Hallituksella on selkeä tahto panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

RKP näkee tärkeänä, että yliopistokaupungeissa luodaan strategiset ohjelmat, jotka ohjaavat julkista (myös EU-rahoitus) ja yksityistä innovaatiorahoitusta niin, että seudut voimistuvat ja työllisyysaste nousee.

Ja kuten hallitusohjelmassa lukee, oppisopimuskoulutusta kehitetään, jotta yhä useampi sen kautta löytäisi ensimmäinen työpaikkansa tai kouluttautuisi uudelleen.

Ärade talman,

Regeringspartierna har enats om att starta en socialskyddsreform. Det är en omfattande reform som ska beredas av en parlamentarisk kommitté. I framtiden ska det bli enklare att samordna arbete och social trygghet i livssituationer som snabbt förändras. En viktig markering är man också vill förbättra företagarnas social- och pensionsskydd.

SFP har efterlyst att Finland borde bli världens barnvänligaste land. Ensamförsörjarnas situation förbättras och flera åtgärder för att minska barnfattigdomen kommer att sättas in. Regeringsprogrammet innehåller också trovärdiga åtgärder som förbättrar äldreomsorgen. Även en äldreombudsman inrättas.

Arvoisa puhemies,

”Suomi on avoin, kansainvälinen maa. Länsimaisena demokratiana Suomi edistää oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Kahden kansankielemme, suomen ja ruotsin, myötä Suomi on vahva osa Pohjoismaita. Suomi on rakentava ja aloitteellinen toimija Euroopan unionissa ja kansainvälisissä yhteisöissä.” Kaikki tämä lukee hallitusohjelmassa.

Myös Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysmääräisesti ja Nato-ovi pidetään auki.

Nyt panostetaan oikeusvaltion kehittämiseen, poliiseihin, syyttäjälaitokseen ja tuomioistuimiin.

Lähtökohtana on myös, että Suomi tarjoaa turvapaikanhakijoille toimivan ja oikeudenmukaisen järjestelmän, koska vain silloin järjestelmä tuottaa perusteltuja, oikeita päätöksiä. Turvapaikanhakija saa oikeuden käyttää avustajaa turvapaikkapuhuttelussa. Olennaista on myös perheenyhdistämistä koskevien tulorajojen tarkistaminen.

Ärade talman,

Med tanke på landets tvåspråkighet är regeringsprogrammet bra. Det är viktigt för att alla vi finländare skall ha samma förutsättningar att klara oss i detta land. Såsom SFP tidigare efterlyst så kommer nationalspråksstrategin – för finskan och svenskan – att uppdateras.

Den modell för sote-reformen som den förra regeringen, inklusive Samlingspartiet, försökte köra igenom skulle ha ökat trycket på de offentliga utgifterna. Det var en mycket svårt kontrollerbar ekonomisk modell som av många sakkunniga befarades leda till skenande kostnader inom sjukvården.

Vi vet också, att den bara inom Nyland hade lett till ett underskott på 250 miljoner euro på årsbasis om den gått igenom.

Nu har vi en modell som går att kontrollera, också ekonomiskt. Den fokuserar på social- och hälsovården. Den möjliggör också att kommunerna har en transparent, egen ekonomi. Bara det gagnar den offentliga ekonomin.

Mutta on selvää, että haasteita on. Suomen kaltainen maa on riippuvainen ympäröivästä maailmasta. Tämä tarkoittaa myös, että hallitus voi joutua muutaman suunnitelmiaan vaalikauden aikana. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on vakuuttunut siitä, että jos on tarve, niin tämä hallitus kykenee reagoimaan, toimimaan niin, että meidän yhteiset päämäärämme saavutetaan.

Amerikkalaisen tutkijan Peter Sengen tapaan uskon, että voidaksemme kehittää yhteiskuntaamme, meidän tulee käydä avointa ja vilkasta keskustelua siitä, mitä koemme olevamme juuri nyt, mitkä ovat meidän arvomme ja mitä haluamme olla viiden tai kymmenen vuoden päästä. Kun tiedämme, mitä haluamme saavuttaa, voimme suunnitella, miten tavoitteeseen päästään.

Monessa maassa ääriliikkeet nostavat päätään. Isossa osassa Eurooppa oikeusvaltio on uhattuna. Liian usein politiikan suunnaksi valitaan peruuttaminen etenemisen sijaan. Torjuminen hyväksymisen sijaan.  Liian usein politiikkaa ohjaa erilaisuuden pelko ja uhkakuvien maalaaminen. Nämä ilmiöt ovat todellisia uhkia, joita meidän tulee ymmärtää. Ja joita vastaan meidän tulee toimia, askel kerrallaan.

Siksi tulevaisuutta pitää rakentaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP on vakuuttunut, että tämä hallitusohjelma on askel siihen suuntaan. Askel oikeaan suuntaan.

Siksi ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa hallitusohjelman hyväksymistä.

Adlercreutz: Arvomme näkyvät uudessa hallitusohjelmassa

RKP:n näkökulmasta hallitusohjelma on kokonaisuutena erittäin hyvä, sanoo ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Arvomme näkyvät selkeästi uudessa hallitusohjelmassa. Monet uudistukset ovat konkreettisia parannuksia suomalaisten arkeen.

Ryhmäpuheessaan Adlercreutz painotti, että koulutuksen ja innovaatioiden osalta suunta on muuttumassa. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii asennetta ja määrätietoista politiikkaa mutta myös panostuksia koulutukseen, työmarkkinoihin ja infraan, hän sanoo.

– Toteutamme perhevapaauudistuksen, joka lisää työelämän tasa-arvoa. Lisäämme työvoiman tarjontaa muun muassa työperäistä maahanmuuttoa helpottamalla. Parannamme suomalaisten yritysten mahdollisuuksia työllistää kansainvälisiä osaajia parantamalla ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia jäädä työskentelemään Suomeen.

Adlercreutz kiitti hallitusohjelmaa kansainväliseksi ja hyväksi maamme kaksikielisyyden kannalta. Keskeistä on myös uskottava ilmastopolitiikka.

– Tavoitteenamme on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Ilmastonmuutoksen vastainen työ on suuri mahdollisuus Suomelle ja maamme teollisuudelle, Adlercreutz totesi ryhmäpuheessaan eduskunnassa tiistaina.

Anders Adlercreutz johtaa RKP:n eduskuntaryhmää

RKP:n eduskuntaryhmä valitsi kansanedustaja Anders Adlercreutzin uudeksi puheenjohtajakseen. Adlercreutzin edeltäjä Thomas Blomqvist nimitettiin eilen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriksi.

– On suuri kunnia saada johtaa RKP:n eduskuntaryhmää. Meillä on kunnianhimoinen hallitusohjelma ja kaksi erinomaista ministeriä; oikeusministeri Henriksson ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Blomqvist. Hyvällä yhteistyöllä eduskuntaryhmän, ministereiden ja muiden puolueiden kanssa yli puoluerajojen teen kaikkeni jotta hallitusohjelman tavoitteet täyttyvät, Adlercreutz sanoo.

Ryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Mats Löfström ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Sandra Bergqvist.

Miten käy SOTEn?

Tätä vaalikautta on enää pari kuukautta jäljellä. Eduskunta jää vaalitauolle reilun kuukauden päästä. Ennen sitä eduskunnalla on kuitenkin pitkä lista lakiesityksiä käsiteltävänään – isoin niistä on sosiaali- ja terveysuudistus – niin sanottu SOTE.

Sosiaali- ja terveysuudistus koostuu useasta lakipaketista. Kaikkien käsittely on vielä kesken. Perustuslakivaliokunta tekee parhaillaan omaa arviointiaan ns. valinnanvapauspaketista. Se valmistunee lähipäivinä. Sen jälkeen hallintovaliokunnan, jossa minä istun, pitäisi vielä saada niin sanottu maakuntauudistuksen toinen osa, MAKU 2, valmiiksi. Tämä siksi, että maakuntauudistuksen ensimmäinen osa käytännössä on riippuvainen toisesta osasta. Maakuntauudistuksen ensimmäinen osa ja valinnanvapauspaketti liittyvät toisiinsa paitsi lakiteknisesti ja sisällöllisesti, niin myös Kokoomuksen ja Keskustan yhteisellä sopimuksella. Mikään ei etene, ennen kuin molemmat ovat valmiita.

Tämä kytkös uhkaa nyt upottaa koko SOTE-laivan. Perustuslakivaliokunta saattaa hyvin löytää paljon korjattavaa ns. valinnanvapauslaista ja saattaa myös käydä niin, että hallintovaliokunta ei ehdi saada omaa työtään valmiiksi maakuntauudistuksen toisen osan kanssa.

Molemmissa tapauksessa koko uudistus todennäköisesti kaatuu. Tämä tarkoittaisi sitä, että seuraavan hallituksen pitäisi aloittaa uudelleen. Ei nollapisteestä, jo tehtyä työtä ei kannata heittää hukkaan, mutta monta askelta peruuttaen.

Tästä prosessista on syytä ottaa opiksi. Sosiaali- ja terveysuudistus on jo itsessään todella iso ja vaativa uudistus. Sitä ei missään nimessä olisi kannattanut kytkeä yhteen maakuntauudistuksen kanssa, eräänä marraskuisen iltana, kuulematta asiantuntijoita.

Jos uudistus tippuu seuraavan hallituksen pöydälle, niin oppi on tämä: Tehdään sosiaali- ja terveysuudistus, ei muuta. Haetaan sille laaja tuki eduskunnan sisältä, jotta ei ajauduttaisi tilanteeseen, jossa käytännössä mikään puolue ei oikeastaan kannata tehtyä esitystä. Jalkautetaan uudistus askeleittain, alueittain niin, että ehdimme kerätä kokemuksia ja oppia matkan varrelta. Hyvä verrokki on tässä suhteessa peruskoulu-uudistus, joka toteutettiin onnistuneesti alueittain, pohjoisesta etelään edeten. Sen jälkeen voimme pohtia, pitäisikö luoduille SOTE-alueille antaa lisää tehtäviä.

Tiedustelulakien käsittely on loppusuoralla

Tiedustelulakien käsittely on loppusuoralla. Syksyllä äänestimme niiden vaatimasta perustuslakimuutoksesta ja nyt olemme saamassa varsinaisia lakipaketteja viimein maaliin. Sekä hallintovaliokunta että puolustusvaliokunta ovat saaneet omat mietintönsä valmiiksi ja pääsemme äänestämään kokonaisuudesta.

Tähän asti tiedustelutoimintaa on Suomessa säädelty puutteellisin laein ja sitä on valvottu puutteellisin työkaluin; olemme monessa tilanteessa olleet muiden maiden tiedustelutietojen varassa. Näin kävi muun muassa vuonna 2013, kun ulkoministeriö joutui verkkohyökkäyksen kohteeksi.

Muutostarpeeseen on tämän hallituskauden aikana vastattu. Hybridiuhkat, informaatiovaikuttaminen, terrorismi ja tietomurrot on tunnistettu todellisiksi uhkakuviksi, joihin tulee varautua ennakoivasti.

Itse olen hallintovaliokunnan jäsen. Se on keskeinen valiokunta nimenomaan siviilitiedustelun näkökulmasta. Yli vuoden ajan olemme kuulleet asiantuntijoita ja käsitelleet meille tehtyä lakiehdotusta. Lausuntoja on käsitelty toistasataa kappaletta. Jos joidenkin lakipakettien valmistelua on tämän kauden aikana voinut moittia huonosta valmistelusta, niin tiedustelulakien kohdalla näin ei voi sanoa. Ministeriö on tehnyt valmistelun osalta perusteellista työtä ja tätä työtä on jatkettu valiokunnassa kaikkien ryhmien voimin. Tiedustelulakien käsittely ei ole päässyt missään vaiheessa politisoitumaan, vaan tahtotila ja tavoitteet ovat olleet kaikille yhteiset. Olemme halunneet saada aikaiseksi tiedustelulain, joka vastaa tämän hetken tarpeeseen niin, että esimerkiksi yksityisyyden suoja ja yksilön oikeusturva ovat mahdollisimman hyvällä tasolla.

Mitkä asiat sitten ovat mietityttäneet käsittelyn aikana? Kun puhutaan tiedustelusta on selvä, että sitä pitää valvoa. Toiminnan valvomiseksi eduskuntaan tulee tiedusteluvaliokunta. Lisäksi nimitetään tiedusteluvaltuutettu, jolla on laajat oikeudet puuttua tiedustelutoimintaan. Näiden toimenpiteiden tulee taata se, että tiedustelua ei käytetä väärin. Olemme käyneet laajasti läpi tiedustelumenetelmiä ja muun muassa sitä, miten tiedustelutietoa saa säilyttää, miten toimitaan, jos sivullinen joutuu tiedustelun kohteeksi ja millä perusteella ylipäätään saa harjoittaa tiedustelua. Tärkeä yksittäinen asia on ollut myös kansainvälinen yhteistyö ja sille asetettavat reunaehdot; meidän pitää varmistaa, ettei meille anneta tietoa, joka on saatu vilpillisin tai ihmisoikeuksia loukkaavin keinoin.

Joitakin kysymysmerkkejä jäi ja jotkut asiat tulevat keskusteluttamaan varmaan jatkossakin. Mikään laki ei ole täydellinen. Siksi on syytä tarkkaan seurata miten lakipaketit nyt toimivat käytännössä.

Tässä tiedustelulakeja koskevassa keskustelussa on syytä pitää mielessä myös yhteiskuntamme muut haasteet: talouden osalta kestävyysvaje ja matala työllisyysaste, ympäristön osalta ilmastonmuutoksen hillitsemisen, Itämeren tilanteen parantaminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä perheen sisällä tapahtuvan väkivallan torjuminen ja yhteiskunnan eheyden turvaaminen. Tiedustelulait eivät suoraan liity näihin asioihin, mutta tehokkaan hybridivaikuttamisen kautta näihin asioihin liittyviä tavoitteita voidaan häiritä. Siksi hyvin laaditut tiedustelulait tukevat laajemminkin yhteiskunnan hyvinvointia.

 

(Kirkkonummen Sanomat 10.2.2019)

Adlercreutz hoivayhtiöskandaalista: Herätyskello soi viime tingassa

Adlercreutz peräänkuuluttaa johdonmukaisuutta hallituksen toiminnassa

 

– Edellisen hallituskauden aikana tehtiin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla lakimuutos sakonmuuntoasioista. Nykyinen hallitus peruutti ensitöikseen kyseisen lain. Nyt vaalien lähestyessä hallitus tuo pitkälti saman sisältöisen lain ”uutena” ehdotuksena eduskuntaan, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu sakkojen muuntamisesta vankeudeksi. Adlercreutz kysyi ministeri Häkkäseltä syitä hallituksen toimille. Ministeri ei kuitenkaan vastannut kysymykseen.

– Edellisen hallituksen tekemä laki olisi ollut voimassa jo pitkään ellei hallitus olisi kumonnut sitä. Hallituksen soutaminen ja huopaaminen hämmentää niin rikoksen uhriksi joutuvia ihmisiä kuin meitä politikkojakin, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz ja Blomqvist haluavat resursseja Rantaradalle

RKP:n kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Thomas Blomqvist peräänkuuluttavat rahoitusta Rantaradan parannustoimenpiteisiin. He ovat jättäneet talousarvioaloitteen parannustöiden suunnittelun aloittamiseksi.

– Helsingin ja Turun välinen Rantarata on erittäin tärkeä osa Etelä-Suomen infrastruktuuria. Rautatie tarvitsee perusparannuksen ja ainakin osalle osuuksista kaksoisraiteet. Parannustoimenpiteet mahdollistaisivat useampien junavuorojen kulkemisen, mikä parantaisi ja nopeuttaisi niin kuntalaisten kuin yrityksien kulkuyhteyksiä huomattavasti, Adlercreutz sanoo.

Hyvät liikennekulkuyhteydet ovat edellytys sille, että Länsi-Uudellamaalla voi asua ja työskennellä ja yritykset toimia. Alueella asuu yli 100 000 asukasta, joista tuhannet ovat töissä metropolialueella.

– Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeimpiä edellytyksiä alueen kehittämiselle. Rantarata on Länsi-Uudenmaan elinhermo ja tämän takia sen kuntoa tulee ylläpitää ja jatkuvasti parantaa. Panostaminen Rantarataan on kustannustehokasta ja kansantaloudellisesti paras vaihtoehto Helsingin ja Turun väliselle rautatieyhteydelle, Blomqvist sanoo.

Puhe eduskunnan keskustelussa vuoden 2019 budjetista

Ärade talman,

När vi talar om nästa års budget talar vi samtidigt om framtiden. När vi fattar beslut om hur vi ska använda våra pengar bestämmer vi samtidigt i vilken riktning vi vill styra Finland.

Vad vi väljer att satsa på nu har betydelse för hur framtidens Finland ser ut.

Framtiden är nyckelordet.

Vi ska tänka långsiktigt i våra val. För vem bygger vi framtidens Finland?

Jo, för kommande generationer. Därför ska vi satsa på skola och utbildning. I sitt tal tog Anna-Maja Henriksson upp att nästa riksdagsval kommer att vara ett utbildningsval. Någon kan ju säga att det föregående också var det, men här är vi ändå. SFP vill satsa på hela skolstigen från daghemmet till högskolestudierna.

En av de självklara satsningarna är den subjektiva rätten till dagvård. Nå, det är ju faktiskt ingen satsning, för regeringens inbesparing där de avskaffade den subjektiva rätten, ja, den inbesparingen uteblev. Men den är fortfarande avskaffad, och det bör rättas till.

Ärade talman,

SFP vill också se en mer jämställd framtid i Finland. Därför är det viktigt att nästa regering prioriterar att genomföra en familjeledighetsreform. Genom reformer som stöder jämställdheten idag sår vi frön för en ännu mer jämställd framtid och en högre sysselsättningsgrad.

SFP anser att en familjeledighetsreform ska få kosta, för endast då innebär det att reformen är tillräckligt omfattande för att skapa den förändring vi behöver. Reformen ska stöda ansvarsfördelningen i familjerna och öka på flexibiliteten så att det är lättare att kombinera familj och arbete – både för mamma och för pappa.

Arvoisa puhemies,

Tämä kesä oli poikkeuksellisen lämmin, lämpimin 10 vuoteen. Suomessa mitattiin yhteensä 63 hellepäivää. Vaikka lämpimästä säästä toki saa nauttia, tämä kesä antoi meille suomalaisille myös esimakua kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Jo lähitulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että jokainen päätös tehdään kestävällä pohjalla ja päätöksen ilmastovaikutukset huomioon ottaen.

Kesän pitkään jatkunut kuivuus piinasi myös maanviljelijöitä. Tämä vuosi on maanviljelijöille huonoin 30 vuoteen ja vuoden viljasadosta ennustetaan tulevan 2000-luvun pienin. Siksi on hyvä, että hallitus päätti 30 miljoonan kriisipaketista tämän vuoden lisätalousarvioon helpottamaan maanviljelijöiden tilannetta.

Emme kuitenkaan voi rakentaa tulevaisuuttamme kriisipakettien varaan. Ennakoimattomista sääolosuhteista tulee väistämättä yhä tavallisempi ilmiö. Ilmasto muuttuu ja sen hillitsemiseksi myös Suomen tulee kantaa vastuunsa.

Me rakennamme tulevaisuuden Suomea ja maailmaa tuleville sukupolville. Valinnoilla, joita teemme tänään, on kauaskatseisia vaikutuksia. Tämän takia tarvitsemme panostuksia uusiutuvan energiaan, kiertotalouteen ja päästöttömien teknologioiden kehitykseen. Meidän tulee myös luopua sähköintensiivisen teollisuuden tuista ja muista ilmaston kannalta haitallisista tuista pikimmiten.

Lämpimät säät johtivat myös ennenäkemättömiin sinileväkukintoihin. Tänä kesänä Suomenlahden levätilanne oli koko vuosikymmenen pahin. Itämeri ei voi hyvin.

Hallitusta onkin kiitettävä siitä, että Itämeren ja sisävesien suojeluun myönnetään yhteensä 45 miljoonaa euroa jaettavaksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Ensi vuoden osuus on 15 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies,

Jokaisella tässä salissa tehdyllä päätöksellä vaikutetaan tulevaisuuteen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomen tulee kantaa vastuunsa myös globaalilla tasolla nostamalla kehitysyhteistyön määrärahoja 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Panostamalla kestävään maailmaan panostamme samalla kestävään tulevaisuuteen myös Suomessa.

On syytä iloita siitä, että sekä ministeri Sipilä että ministeri Orpo ovat puhunut sekä kiintiöpakolaismäärän noston puolesta että kehitysavun korottamisesta niin, että olisimme 0,7 prosentin polulla.

Kysymys on ainoastaan se, miksi mitään ei tapahdu. Miten on mahdollista, että pääministeri linjaa jotain – ja mitään ei tapahdu? Ei kehitysavun suhteen, eikä meidän pakolaiskiintiön suhteen.

Erityisen kisualliseksi koko loogisen ajatuksenjuoksun kannalta on se, että vedotaan pakolaiskiintiön osalta siihen, että voimme nostaa kiintiön sikäli kuin EU panee täytäntöön ajatukset siitä, että käsittelykeskuksia sijoitettaisiin EU:n rajoille.

Mikä siinä vaiheessa jää sanomatta on se, että niihin suunnitelmiin kuuluu oleellisena osana ajatus pakollisesta, sitovasta taakanjaosta. Ja se taas on jotain, jota Suomen hallitus vastustaa.

Arvoisa puhemies,

Sanoilla on merkitystä. Politiikan uskottavuus perustuu siihen, että tarkoittaa mitä sanoo, Nyt on hallituksen aika pakolaiskiintiön ja kehitysavun osalta vastata sanoistaan.

Adlercreutz vuoden 2019 budjetista: Suuret uudistukset siirtyvät seuraavalle hallitukselle

Talouden avainluvut ovat positiivisia, mutta tästä huolimatta valtionbudjetti näyttää suurta alijäämää. RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä hallitus on hukannut tarjottimella olleet tilaisuudet rakenteellisten uudistusten läpiviemiseen. Vuoden 2019 budjetista keskusteltiin tänään eduskunnassa.

– Näyttää tällä hetkellä selvältä, että kaikki suuret uudistukset jäävät tekemättä. Emme ole uudistaneet työelämää emmekä ole onnistuneet perhevapaauudistuksen toteuttamisessa. Emme ole parantaneet yritystemme mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ja pidämme edelleen kiinni ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Emme ole onnistuneet yritystukien uudistamisessa ja monella päätöksellä vaikeutamme omien ilmastotavoitteidemme saavuttamista, Adlercreutz sanoo.

Hallituksen ideologinen kokoonpano on vaikeuttanut uudistustyötä, Adlercreutz arvioi. Seuraavalla hallituksella tulee olemaan pitkä lista tarpeellisia uudistuksia pöydällään.

– Liian moni asia on jäänyt tekemättä ja korkeasuhdanne ei kestä ikuisesti. Melkein puolet Pohjanmaan yrityksistä ja kolmasosa Uudenmaan yrityksistä kärsivät työvoimapulasta. Tällaisessa tilanteessa tulee reagoida toimilla. Emme voi ummistaa silmiämme tulevaisuuden haasteilta ja työelämän jatkuvasta muutoksesta. Tarvitsemme joustavuutta ja halua tehdä yhdessä työtä. Tämä koskee niin hallitusta kuin oppositiota. Uudistuksilla on kiire.