Ryhmäpuheenvuoro valtiopäivien avauskeskustelussa 11.2.2020

Arvoisa puhemies,

Tämä hallitus on ollut vallassa kahdeksan kuukautta, ja monia asioita on pantu alulle. EU-puheenjohtajuus on siirretty Kroatialle menestyksekkään puheenjohtajakauden jälkeen. Suomi on taas maa, joka tuo asioita EU:n agendalle. Suomi ei äänestä tyhjää, vaan kertoo linjansa.

Suomi on taas EU:n ytimessä. Se on hyvä. Koska EU – nyt enemmän kuin koskaan – tarvitsee niitä, jotka puolustavat oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ja jotka haluavat kehittää EU:ta ja parantaa sen sisämarkkinoiden toimintaa.

Arvoisa puhemies,

Kilpailukyky on elintärkeää Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Meidän on pyrittävä olemaan vähän nopeampia, ketterämpiä, avoimempia ja osaavampia kuin muut. Meidän tulee pystyä hyödyntämään voimavarojamme muita paremmin.

Kahdeksan kuukauden jälkeen voimme todeta, että hallitus on ryhtynyt moniin toimenpiteisiin, jotka ajan myötä vahvistavat Suomea.

Panostamme taas koulutukseen. Tämä koskee kaiken ikäisiä. Kaikilla on taas yhtäläiset oikeudet varhaiskasvatukseen. Tämä saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta historia osoittaa, että se ei sitä ole.

Opettajat saavat lisäresursseja kaikilla koulutusasteilla, ja yliopistojen tulevaisuus näyttää taas hieman valoisammalta. Tulevaisuus muuttuu valoisammaksi, kun panostamme koulutukseen ja osaamiseen.

Uudellamaalla joka kolmas yritys kärsii työvoimapulasta ja Pohjanmaalla joka toinen. Emme voi enää ummistaa silmiämme tältä. RKP on jo pitkään puhunut siitä, että Suomen talous tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaalaisen työvoiman työlupamenettelyitä tarkistetaan. Työluvan saamisen ei tulisi kestää kuukautta kauempaa. Ja niiden nuorten, joita olemme onnistuneet tänne houkuttelemaan, tulee saada jäädä Suomen heidän suoritettuaan opintonsa. Tämä saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta se ei sitä ole.

Arvoisa puhemies,

Mitä yhdenvertaisuus on, ja miksi se vahvistaa Suomen kilpailukykyä?

Emme ole kilpailukykyisiä, jos ylläpidämme sellaisia rakenteita, jotka estävät meitä suomalaisia löytämästä paikkaamme yhteiskunnassa, ja jos luomme sellaisia odotusarvoja, joiden takia emme hyödynnä voimavarojamme parhaalla mahdollisella tavalla. Tasa-arvossa on kyse kilpailukyvystä.

Perhevapaat uudistetaan. Uudistus on selvä parannus mittaustavasta riippumatta. Isien osuutta vapaista pidennetään, ja niistä tulee itse asiassa Pohjoismaiden pisimpiä. Valitettavasti suomalaiset isät käyttävät tätä mahdollisuutta huonosti. Pystymme parempaan!

Erilaiset perheet tulevat huomaamaan, että me yhteiskuntana huomioimme myös heidät. Että myös he ovat vanhempia, jotka otetaan huomioon ja joita kunnioitetaan.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkein tehtävämme. Ja aivan kuten hallitusohjelmassa sanotaan: mitään keinoja ei suljeta tarkastelun ulkopuolelle. Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on todella tärkeää, että hallitus pystyy päättämään keinoista 30 000 uuden työpaikan luomiseksi elokuun budjettiriihen yhteydessä.

RKP odottaa paljon työllisyyden parantamiseksi tehtäviltä kuntakokeiluilta. Alueilla, joilla työvoiman kysyntä on suurta, tulisi myös voida kokeilla työvoiman tarvehankinnasta luopumista.

Konservatiivinen oppositio tekee mielellään identiteettipolitikkaa. Me ja ne muut. Uhkakuvia, vääristelyä. Niin, valheita.

Ilmastopolitiikka ei ole uhka. Ilmastonmuutos on uhka, mutta sen vastainen toiminta on meidän kaikkien etu. Ja se on myös Suomen elinkeinoelämän etu. Oppositio saattaa epäillä tätä, mutta siinä tapauksessa se elää menneisyydessä.

Maamme elinkeinoelämä haluaa selkeän suunnitelman ja selvän vision. Sen luominen ja tarvittavista toimenpiteistä päättäminen on meidän vastuullamme. Sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle on palvelus niin Suomen elinkeinoelämälle kuin ilmastollekin. Mikään aiempi hallitus ei ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa.

Suomen vanhusten arvokas vanhuus on RKP:lle tärkeää. Siksi hallituksen päätös sitovasta hoitajamitoituksesta siten, että ympärivuorokautisessa hoivassa olevaa vanhusta kohden tarvitaan 0,7 hoitajaa, on täysin oikea. Tässä on kyse priorisoinneista, ja me priorisoimme vanhustenhuollon.

Konservatiivinen oppositio valittaa siitä, että suuri osa rahoista otetaan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Oppositio valittaisi varmasti myös, jos ottaisimme ne teiden kunnossapidosta. Oppositio valittaisi, jos lainaisimme rahat.

Jos ette halua mitoitusta, tunnustakaa se. Mutta älkää kritisoiko vastuuntuntoista ratkaisua siitä, että se on vastuuntuntoinen.

Arvoisa puhemies,

Kahdeksassa kuukaudessa suuria asioita on pantu alulle. Meidän kaikkien vastuulla on hyvän hallitusohjelmamme toteuttaminen kaikilta osin. Arpa on heitetty!

Adlercreutz eduskunnan avauskeskustelussa: Työllisyys on nyt tärkein

Työllisyysasteen nostaminen on tärkein tehtävämme, painottaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnan avauskeskustelussa tiistaina.

– Mitään keinoja ei suljeta etukäteen tarkastelun ulkopuolelle. Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on aivan keskeistä, että hallitus pystyy päättämään keinoista 30 000 uuden työpaikan luomiseksi elokuun budjettiriihen yhteydessä.

RKP:llä on suuret odotukset työllisyyden parantamiseksi tehtäviltä kuntakokeiluilta.  Luopumista työvoiman tarveharkinnasta tulisi voida kokeilla alueilla, joilla kysyntä työvoimasta on suurta, Adlercreutz sanoo.

Ryhmäpuheessaan hän alleviivasi, että tasa-arvon vahvistamisessa on myös kyse kilpailukyvystä. Hallituksen panostukset perhevapaauudistukseen ja koulutukseen kaikilla asteilla ajan myötä vahvistavat Suomen kilpailukykyä.

Adlercreutzin mielestä oppositio, joka epäilee ilmastotoimia elää menneisyydessä.

– Ilmastopolitiikka ei ole uhka. Ilmastonmuutos on uhka, mutta sen vastainen toiminta on meidän kaikkien etu. Ja se on myös Suomen elinkeinoelämän etu. Maamme elinkeinoelämä haluaa selkeän suunnitelman ja selvän vision. Sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle on palvelus niin Suomen elinkeinoelämälle kuin ilmastollekin. Mikään aiempi hallitus ei ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa, hän sanoo.

Adlercreutz jatkaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän johdossa

Kansanedustaja Anders Adlercreutz on uudelleenvalittu ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Eduskuntaryhmä järjestäytyi tiistaina alkaneiden valtiopäivien johdosta.

– Olen iloinen ja kiitän luottamuksesta saada jatkaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana, sanoo Adlercreutz.

Hän näkee erittäin tärkeänä, että puolueiden välinen yhteistyö toimii niin hallituksessa kuin eduskunnassa.

– Hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Emme tule saavuttamaan 75 prosentin työllisyysastetta ilman vaikeita päätöksiä. Siksi puolueiden välinen vahva luottamus on hyvin tärkeää, sanoo Adlercreutz.

Myös varapuheenjohtajat jatkavat tehtävässään. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sandra Bergqvist.

Ruotsalaiseen eduskuntaryhmään kuuluu Rkp:n yhdeksän kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan kansanedustaja.

Lisätietoa: Anders Adlercreutz, puh. 044 981 0191

Adlercreutz: Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin

– Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on joka tapauksessa nykyistä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi, ilmastofiksumpi, yritysystävällisempi ja parempi paikka elää.

Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheenvuorossaan tiistaina eduskunnan palautekeskustelussa valtion ensi vuoden talousarviosta.

– Laitamme vientiväylämme kuntoon teihin ja rautateihin panostamalla. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin, ja rata auttaa myös kotimaisen teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Adlercreutz korosti työllistämistoimia ja viennille tärkeitä kansainvälistymispalveluja.

– Vienti vaatii tutkimuksen, innovaatioiden ja teiden lisäksi muutakin. Merkittävien tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi on tärkeää panostaa myös kansainvälistymispalveluihin. Siksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja vienninedistämisosuuskunta Viexpon määrärahoja korotetaan tuntuvasti.

Lisäksi hän alleviivasi tasa-arvon parantamisen merkitystä kilpailukyvylle.

– Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei ole kilpailukykyinen. Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei käytä resurssejaan tehokkaasti. Tällä hallituskaudella tasa-arvotyötä edistetään monin tavoin, ja ministeri Blomqvistin johdolla on jo ryhdytty moniin toimenpiteisiin, Adlercreutz sanoi.

Adlercreutz tyytyväinen budjetin lisäpottiin: määrärahoja Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle ja lukutaidon parantamiseksi

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, valtiovarainvaliokunnan jäsen, on ollut mukana neuvottelemassa hallituksen budjetin lisäpotin jakamisesta.

– Neuvottelut sujuivat positiivisessa hengessä ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sanoo Adlercreutz.

Lisäpotista jaetaan 250 000 euroa Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle yrittäjyystaitojen tukemiseksi.

– Nuori Yrittäjyys on hieno ohjelma, joka on pienessä ajassa onnistunut aktivoimaan ison osan vanhemmista koululaisista yrittäjyyden pariin. Ohjelman kautta on luotu satoja projekteja ja panostus Nuori Yrittäjyys-ohjelmaan on askel eteenpäin ohjelman levittämiseksi useampaan kuntaan ja kouluun, sanoo Adlercreutz.

Kotimaisen viennin tukemiseksi Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja osuuskunta Viexpo saa myös merkittävän korotuksen määrärahoihinsa.

– Kun meillä on näin suuria investointeja tutkimukseen ja kehitykseen on erittäin tärkeää, että panostamme myös kansainvälistymispalveluihin, sanoo Adlercreutz.

Lisäresursseja kohdistetaan myös naisjärjestöille, perheväkivallan ehkäisytyöhön, useaan tiehankkeeseen ja nk. lukutaitoa edistäviin tarkoituksiin, kuten kansallisen lukutaitostrategian kehittämiseksi.

– Lastemme lukutaito on heikkenemässä ja erityisesti ja nuoret lukevat yhä vähemmän. Kirjojen lukemisen kynnystä on madallettava, joten hankkeen tukeminen on omiaan tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Adlercreutz.

Hallituksen budjetin lisäpotti on osa tarkentavaa talousarvioesitystä 2020. Vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa valmistuu viikolla 51.

Adlercreutz: Kunnon korotus rintamalisään on tervetullut

Rintamalisän korotus 50 eurosta 125 euroon kuussa on tärkeä kädenojennus näille miehille ja kaikille muille rintamaveteraaneille, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Olen myös iloinen siitä, että tällä toimenpiteellä on eduskunnan yksimielinen tuki. Haluamme tällä tavoin konkreettisesti osoittaa kunnioituksemme veteraanien ikäluokan uhrauksille Suomen itsenäisyyden puolesta, Adlercreutz sanoo.

Nykyään rintamalisää maksetaan yli 8 000 hengelle korvauksena heidän sodan aikaisista panoksistaan. Mainittakoon, että noin puolet lisän saajista on miehiä ja noin puolet naisia. Korotuksesta hyötyvät siis sekä miehet että naiset. Tasa-arvon toteutuminen on tärkeää myös rintamaveteraanien kohdalla.

– Ensisijaista on tarjota veteraaneille mahdollisuutta säännölliseen vuosittaiseen kuntoutukseen. Lisäksi kehitetään avohoitopalveluita ja tuetaan sotaveteraanien pärjäämistä arjessa kotona.

Adlercreutz: Perussuomalaisten varjobudjetti ei mikään todellinen varjobudjetti

-Perussuomalaisten varjobudjetti ei ole varjobudjetti. Se on poliittinen toivepaperi maailmasta, jota ei ole olemassa. Se on vastuutonta toimintaa isoimmalta oppositiopuolueelta.

Ryhmäpuheenjohtaja Adlercreutz (RKP) oli hyvin kriittinen kommentoidessaan oppositioryhmien vaihtoehtobudjetteja eduskunnassa keskiviikkona.

-Jotta voisimme käydä hedelmällistä keskustelua vaihtoehtobudjeteista tulisi niiden perustua talouden realiteetteihin. Perussuomalaisilla ei ole numerot oikein eivätkä ehdotetut toimet ole toteuttamiskelpoisia. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa olisi sekä naiivia että vastuutonta tasapainottaa valtiontalous häikäilemättömillä leikkauksilla, jotka kohdistuvat kaikkeen maahanmuuttoon liittyvään, Adlercreutz sanoo.

Kokoomuksen varjobudjetin painotusta työllisyysvaikutuksiin hän piti itsessään hyvänä. Moni heidän esittämistään toimista löytyy hallitusohjelmasta. Adlercreutz katsoo kuitenkin että kokonaisuus ontuu.

-Kokoomuksen varjobudjetin vaikutus on se, että se aiheuttaa ongelmia monen ihmisen arkeen. Samalla aiheutetaan eläkeläisköyhyyttä tulevaisuudessa. Sitä ei millään tavalla voida nähdä kestävänä ratkaisuna. Tämän päivän pätkätyöläisillä olisi vaikeaa myös heidän eläkepäivillään, sillä kokoomuksen ehdotuksena on poistaa eläkkeiden kertyminen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Adlercreutz iloitsee rintamalisän tuntuvasta korottamisesta

– Rintamalisään tulee peräti 150 prosentin korotus ja se on suurin korotus, joka rintamalisään on koskaan tehty. On tärkeää, että ikääntyvät rintamaveteraanit ja sotainvalidit sekä heidän puolisonsa saavat tarvitsemiaan palveluita, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää 125 euroon, sekä esittävät, että asetusta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haitta-asterajaa alennetaan nykyisestä 50 prosentista 30 prosenttiin.

Eduskuntaryhmät ovat syksyn aikana käsitelleet sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunnan ja veteraaniliittojen valtuuskunnan esityksiä veteraanien aseman parantamisesta.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies,
Eduskunta päättää ensi vuoden talousarviosta eurooppalaisittain huolestuttavassa tilanteessa. Luemme huonoja uutisia Suomen syntyvyydestä, ja maallamme on edessään demografisia haasteita. Väestö ikääntyy ja lapsia syntyy vähemmän. Syrjäytyminen ja epätasa-arvo ovat todellisia ongelmia. Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme kunto heikentynyt. Monet suomalaisyritykset kärsivät työvoimapulasta. Investointitaso on alhainen, ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miten planeettamme voi sitten kun he ovat aikuisia. Samalla poliittinen keskustelu on kärjistynyt, ja vastakkainasettelua pahentavia uhkakuvia luodaan ilman faktapohjaa.

Nämä haasteet ovat meille tuttuja. Ongelmat olivat hallituksen tiedossa sen sopiessa hallitusohjelmasta, johon tämä hallituksen ensimmäinen talousarvio pohjautuu.

Arvoisa puhemies,
Tämän hallituksen koulutuslupaus pitää. Hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla. Palautamme subjektiivisen oikeuden täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen ja pienenämme ryhmäkokoja.

Teemme perhevapaauudistuksen, joka pitkälti vastaa tasa-arvojärjestöjen pitkään ajamaa mallia. Tämä helpottaa perheiden arkea, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös perheen perustamisen kynnystä.

Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea.
Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat. Sen takia helpotamme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle, että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua.

Nämä ovat muutoksia, joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat.

Arvoisa puhemies,
Hallitus on päättänyt laatia yritysstrategian, ja olemme sitoutuneet konkreettisiin edistysaskeliin, joiden avulla työmarkkinoille saadaan kaivattua joustoa.
Hallitus kannustaa yrityksiä investoimaan ottamalla käyttöön kaksinkertaiset poistot neljän vuoden ajaksi. Tämä on selvä signaali siitä, että nyt kannatta investoida. Lisäksi yrityksille tarjotaan 50 prosentin ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille.

Myös tuntuvat panostukset mielenterveysongelmien hoitoon luovat edellytyksiä entistä paremmalle työelämälle. Myös oikeushuolto saa tarvitsemansa lisäpanostukset.

Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto ovat selvät.
Ja se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulee heille sellaisen antamaan.
Verotuksen osalta etsitään sellaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti edistää meidän ilmastotavoitteitamme. Nopeutamme fossiilisista polttoaineista luopumista, mutta sen tulee tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Siksi hallitus kompensoi polttoaineveron korotuksen pieni- ja keskituloisille suunnatuilla verohelpotuksilla.

Tuleva energiaverouudistus parantaa maamme teollisuuden kilpailukykyä samalla, kun se tukee fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä siihen, että talousarvioesityksessä keskitytään myös maaseutuelinkeinojen kannattavuuteen.
Maamme kaksikielisyyden kannalta voidaan mainita monta hyvää asiaa. Talousarviossa on muun muassa määräraha kansalliskielistrategian päivittämiseksi, ja Folktingetin perusrahoitusta korotetaan.

Arvoisa puhemies,
Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme.

RKP on myös saanut läpi vaatimuksensa opintotuen sitomisesta indeksiin jo ensi vuodesta alkaen. Tämä vaikuttaa opiskelijoiden arkeen myös pitkällä aikavälillä. Myös yksinhuoltajaperheiden lapsilisiä ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.

Arvoisa puhemies,
Makrotasolla budjettialijäämä kasvaa noin kahteen miljardiin euroon. Se on enemmän kuin kahden aiemman vuoden noususuhdanteen aikana, mutta Suomi täyttää silti EU-sopimuksen velkakriteerin sekä tänä että ensi vuonna. Sen sijaan vaarana on, että velkasuhde alkaa kasvaa 2020-luvun alussa. Tämän estämiseksi tarvitaan kaikkia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Hallituksen on pidettävä kiinni tästä tavoitteesta, jotta julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Hallitusohjelman mukaan hallitus ei poissulje mitään toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi. Tarvitsemme tukea, palveluita ja uudenlaisia työsuhteita. Tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia ja uskoa siihen, että Suomessa on mahdollista onnistua, meillä on kykyä uudistua eikä sinun onnistumisesi ole minulta pois.

RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen siitä, että nämä tavoitteet saavutetaan. Tarvitsemme sellaista uudenlaista ajattelua ja uudistushalukkuutta, joita Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys vahvasti ilmentää.

Adlercreutz vaatii ripeitä toimia työllisyysasteen nostamiseksi: Perhevapaauudistus, nopeammat työluvat ja investoineille verohelpotuksia

RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen työllisyystavoitteiden saavuttamisesta. Ryhmäpuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan toimenpiteitä vaaditaan leveällä rintamalla.

– Teemme perhevapaauudistuksen, joka helpottaa perheiden arkea ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Me tarvitsemme nopeampia käsittelyaikoja helpottaaksemme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. On hyvä, että tarjotaan yrityksille ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille.

Ryhmäpuheessaan eduskunnan budjettikeskustelussa Adlercreutz painotti hallituksen suhtautuvan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti.

– Tekeillä on selkeä tiekartta. Ja se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme.

Adlercreutz korosti, että nykyinen hallitus pitää kiinni koulutuslupauksesta ja parantaa sosiaaliturvaa.

– Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme.