Tal i diskussionen om förskjutningen av valet

Politiikassa voi joko rakentaa tai hajoittaa. 

Voi joko rakentaa luottamusta tai epäluottamusta. 

Voi joko olla johdonmukainen, tai kääntyä tuulen mukana. 

Arvoisa puhemies. 

Kun päätös vaalien siirtämisestä syntyi 8 puolueen yhteisenä päätöksenä, Perussuomalaisten riveistä lähdettiin heti viljelemään salaliittoteorioita. Asiasta oli sovittu. Vaaleja ei yritettykään pitää. Kaikki oli pelkkää peliä. 

Suomalaisen yhteiskunnan vahvin pääoma on luottamus. Ja se on perustunut siihen, että emme puhu mitä sylki suuhun tuo. Että pysymme totuudessa. Että emme levitä salaliittoteorioita vain siksi, että siitä saa somessa peukkuja. 

Tämä luottamus ei nimittäin ole itsestäänselvyys. On ollut aika, jolloin sitä ei ole ollut. Ja ne ajat eivät ole olleet helppoja, riemukkaita, ne eivät olleet menestyksen aikoja kenellekään. Vaan vaikeita kaikille. 

Siihen ei ole syytä palata. Luottamusta ei pidä hajoittaa. 

Mikä on demokratiassa tärkeää? 

Onko se sitä, että pysymme tiukasti suunnitelmassa, silloinkin kun huoli siitä, että siitä voi koitua vahinkoa ihmisille ja demokratian toteutumiselle?

Vai onko se sitä, että pyrimme yhteisesti sopimaan tavoista, joilla voimme varmistua siitä, että demokratia toteutuisi mahdollisimman hyvin?

Ajattelen että se on se jälkimmäinen. Uskon,  että valtaosa suomalaisista yhtyy tähän. 

Vastuulliseen politiikkaan kuuluu johdonmukaisuus. Poliittiseen peliin se ei välttämättä kuulu. 

Perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että vaalit ovat turvalliset. Että ne tulisi järjestää, vaikka terveysviranomaiset olivat toista mieltä. 

Kunnes olivatkin sitä mieltä, että että oli jätetty tekemättä asioita, jotta ne olisivat turvalliset. Toki kertomatta mitä olisi pitänyt tehdä – samalla myöntäen, että ensimmäinen kanta, se että vaalit ovat turvalliset, oli poliittista peliä. 

Perustuslakivaliokunnasda – joka tässä on mietintövaliokunta – he yhtyivät yhteiseen kantaan. 

Mutta täällä salissa he eivät enää yhdykään. Tuoden tänne myös esityksen, jota he eivät esittäneet valiokunnassa, koska tietävät, että se olisi suoraan ammuttu asiantuntijoiden suulla alas. 

Tämä ei ole johdonmukaisuutta. Se on poliittista peliä, lyhyttä peliä pikavoittojen toivossa. 

Tosiasia on se, että jos ottaa terveysviranomaisten kannan todesta, niin mikään toimi ei olisi riittänyt, Totta on myös se, että paljon oli tehty. Ainut työkalupakkiin jäänyt asia, ennakkoäänestyksen pidentäminen, ja sillä olisi ainoastaan ollut marginaalinen merkitys. Se ei olisi missään nimessä vaikuttanut tähän tilanteeseen. 

Demokratiaa tulee puolustaa. Sitä tässä nyt tehdään. Kukaan ei tiedä mikä tilanne tulee olemaan kesäkuun alussa. On kuitenkin syytä uskoa, että tilanne silloin on huomattavasti parempi. 

Koko eduskunnan tulee tukea oikeusministeri Henrikssonia tässä työssä. Työssä, jota hän on hoitanut hyvin, työssä demokratian toteutumisen puolesta.

Politik skall basera sig på konsekvens och ansvar  

På en vilja att bygga, och att inte riva. 

Anna-Maja Henriksson har föredömligt jobbat för att demokratin skall fullbordas. Hon förtjänar hela riksdagens stöd i detta arbete. 

Puhe eduskunnan keskustelussa välikysymyksestä Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin 16.2.2021

Ärade talman,

Käsittelemme välikysymystä, jonka viimeinen lauseke puhuu kansanäänestyksestä EU:sta. Kansanäänestyksestä EU:sta.

EU:sta, jonka jäsenyys tuo kaiken kaikkiaan Suomelle huomattavaa taloudellista hyötyä, arviolta 4-6 prosenttia bkt:sta, eli joka vuosi 10-15 miljardia. Joka vuosi.

Moni allekirjoittaneiden puolueiden riveistä on tässä vuosien mittaan innokkaasti peukuttanut Brexitiä. Brexit, joka jo ennen astumistaan voimaan oli aiheuttanut UK:n taloudelle 50 vuoden jäsenmaksuja vastaavan menetyksen.

Brexit, joka osin aiheutti sen, että UK:n vienti on tippunut 68 prosenttia viime alkuvuodesta. 68 prosenttia.

Onko meillä siihen varaa? Lähtisikö Suomi silloin nousuun?

Mikä Suomi se olisi, joka silloin tulisi takaisin?

Varmaa lienee se, että se ei ole se Suomi, johon rakennetaan miljardiluokan biotuotetehtaita.

Arvoisa puhemies,

EU perustuu tiettyyn solidaarisuuteen. Siihen, että uskomme ajatukseen siitä, että yhdessä olemme enemmän, että on ihan eri asia neuvotella Venäjän tai Kiinan kanssa maailman isoimpana talousalueena kuin jos Suomi Connecticutin kokoisena taloutena sitä tekisi.

Jos me haluamme kokoa ja vaikutusvaltaa, silloin pitää välillä myös pistää itsensä likoon kokonaisuuden eteen. Koska se on meidän etumme. Siitäkin tässä on kysymys. EU ei ole pelkkä kirjanpitoharjoitus.

Elpymisrahasto tarkoittaa, että Suomen vastuut kasvavat tavalla, joka voi tarkoittaa, että Suomen jäsenmaksut hieman nousevat. Voi myös olla, että maksu hoituu pääasiassa hiilitullin tai digiveron kautta. Silloin meidän nettotaakka pienenee.

Arvoisa puhemies,

Mikä on vaihtoehto? Sitä on usein hankala kysyä oppositiolta, usein myös turha. Tai kuten viime viikolla opposition suunnasta todettiin: tämä on politiikkaa.

Mutta jos kuitenkin sen tekisimme:

Jättäytyminen yksin pois heikentäisi Suomen mahdollisuuksia saada omille näkemyksilleen tukea. Silläkin on odottamattomat seuraukset. On varma, että se heikentäisi kykyämme vaikuttaa EU:n kehitykseen. On todennäköistä, että se heikentäisi todennäköisyyttä saada apua silloin kun me sitä tarvitsemme.

Ja jos koko paketti kaatuisi, sillä olisi odottamattomat vaikutukset koko Euroopan talouteen ja tulevaisuuteen.

Joku ehkä saisi pari prosenttia lisää kunnallisvaalikannatusta, mutta riskit olisivat todella isot. Ehkä Kokkolassa muutaman paikan lisää, ehkä Kauhavallakin, mutta hinta olisi kova.

Tämä rahasto ei ole ideaalinen. En ole kuullut kenenkään tämän hallituksen rivistä ylistäneen sitä. Mutta se on huomattavasti parempi kuin se oli. Se on huomattavasti parempi kuin todennäköiset vaihtoehdot. Neuvottelutulosta on aina helppo kritisoida. Varsinkin jos itse ei ollut paikalla.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen pitää kuitenkin johtaa. Hallituksen pitää kantaa vastuuta. Siksi hallitus ei voi toimia kuten oppositio. Siksi hallitus, jossa perussuomalaiset istuivat, auttoi Kreikkaa ja sen kautta Saksan pankkeja, koska pitää ajatella nenäänsä pidemmälle. Ja siksi tämä paketti tulee hyväksyä.

Suomen saanto on pienentynyt. Välikysymyksessä Suomen nettomaksuasema on kritiikin kohteena. Kuitenkin eduskunnassa perussuomalaiset penäsivät muutoksia, joiden myötä se olisi pienentynyt vielä entisestään. Arvoisa puhemies, oppositiolta ei pidä vaatia johdonmukaisuutta. Mutta joku raja kuitenkin.

Arvoisa puhemies,

Onneksi hallitus ei siihen peliin lähtenyt.

Tässä on vaadittu takuita siitä, että tämä on ainutkertainen asia. Se on älyllisesti epärehellinen vaatimus. Kukaan tässä salissa ei voi olla varma siitä, että me emme kohtaa toista kriisiä. Ehkä se on pandemia kymmenen vuoden kuluttua. Luonnonkatastrofi 50 vuoden kuluttua. Kuka pystyy lupaamaan, että sellaista ei tule, että tarvetta vastaaville toimille ei tulevaisuudessa ole?

Ei kukaan. Sekin on rehellistä myöntää.

Meidän saantomme tullee vielä muuttumaan. Ja koska tämänkin vuoden talousluvut vaikuttavat saannon suuruuteen, pitää jopa toivoa, että se tästä vielä pienenisi. Koska se tarkoittaa, että meillä menee hyvin.

Oleellista on se, mitä me saannollamme teemme. Se saanto tulee käyttää viisaasti hankkeisiin, jotka oikeasti parantavat meidän kilpailukykyämme pitkällä tähtäimellä. Muistaen, että tästä ei tule tehdä harmaata mattoa, joka levitetään koko maan yli, vaan harkiten tehtyjen, koko maan etua palvelevien hankkeiden vauhdittaja, pitkän tähtäimen koko EU:n kilpailukykyä rakentava mekanismi.

Ett fungerande hushållsavdrag är förutsägbart och förståeligt

Hushållsavdraget dyker med jämna mellanrum upp i den politiska debatten. I riksdagen har regeringens beslut att justera avdragsbeloppet och avdragsprocenten nedåt väckt diskussion. I oppositionens årligen återkommande skuggbudgetar har avdraget också setts som en nästan outsinlig källa till inkomster – i Samlingspartiets skuggbudget bedömde man år 2019 att en satsning på 7 miljoner kunde inbringa en inbesparing på 330 miljoner.

Sanningen torde vara lite mer nyanserad än så. Förra veckan kom VATT och PT ut med en rapport som, i enlighet med sin rubrik, hävdar att hushållsavdraget inte ökar på sysselsättningen och inte heller stävjar den grå ekonomin.

Detta påstående väckte en hel del diskussion och stötte på en hel del mothugg, också från mig.

Vad kan man då säga om avdragets vara eller inte vara? På basen av rapporten kan man inte entydigt dra de slutsatser man drar, av flera skäl.

I rapporten väljer man ut två åtgärder – införandet av det så kallade RUT-avdraget i Sverige år 2007 och ökningen av avdragssumman i Finland år 2009. Effekten av dessa händelser analyseras under några års tid. Men vad annat hände dessa år? Vi hade en global enorm finanskris som gör att man rimligtvis inte kan utgå ifrån att konsumentbeteendet följde normala spelregler. Man jämför husrenoveringstjänster som omfattas av avdraget med bilreparationstjänster, två tjänster som rimligtvis upphandlas på helt olika grunder. Man analyserar volymen husstädningstjänster från ett material ur vilket volymen svårligen kan analyseras – den totala mängden städtjänster. Man lämnar en stor del av avdragets användare utanför undersökningen – den äldre befolkningen – och låter bli att intervjua tjänsteproducenterna.

Med bland annat detta i beaktande kan man ifrågasätta slutledningen. Men inte till alla delar.

Man kan dra den slutsatsen, att små ändringar i avdragsbelopp eller avdragsprocent inte har en speciellt stor betydelse. Man kan också ifrågasätta nettoeffekten av avdraget på den offentliga ekonomin.

Men samtidigt: Köpbeslut styrs av priset. Också när det gäller tjänster. Med det i beaktande är det svårt att tro att inte ett lägre pris skulle ha en positiv effekt också på användning och efterfrågan.

Hushållsavdraget kritiseras för att det främst används av människor i de högre inkomstklasserna. Så är det i regel med skatteavdrag. Avdrag gagnar i regel dem som betalar mera skatt. Men samtidigt är det värt att notera att medianinkomsten för dem som använder sig av avdraget är ca 3000 € i månaden. Med en månadsinkomst på 3000 € är man rimligtvis inte en höginkomsttagare.

När man analyserar skattepolitiken kan fokus rimligtvis inte enbart ligga på olika mekanismers inverkan på inkomstfördelningen. Man skall inte heller glömma att nyttan av avdraget inte enbart tillfaller dem som genom det har en lägre skattesats, utan även dem som via avdraget får betalt för sitt arbete.

Jag påstår också, att hushållsavdraget har övriga positiva effekter. Om man genom avdraget kan anställa hjälp, om man genom avdraget får vård eller mera tid för familjen bidrar det också till ökat välmående.

Hushållsavdraget är knappast en betydande sysselsättningsåtgärd. Men den kan försvaras av andra skäl. Viktigare än små justeringar uppåt eller neråt vore ändå att skapa konsekvens och förutsägbarhet. Sedan avdraget infördes 2001 har det justerats nio gånger. Nästan vart annat år. Då är det inte underligt att det väcker frågor. Man skall inte behöva surfa omkring på skattmasens nätsida för att veta hurdant avdraget är detta år.

Nej, avdraget skall vara lätt att förstå, lätt att använda och förutsägbart. Bara då används det mycket. Bara så kan vi öka dess användning till en större del av befolkningen och den vägen bidra till förhoppningsvis ökad sysselsättning och välmående – får både yngre och äldre medborgare.

Ryhmäpuheenvuoro valtiopäivien avauskeskustelussa 9.2.2021

Ärade talman, arvoisa puhemies,

Trivialisointi ja karrikointi on helppoa, samoin ihmisten ja ihmisryhmien lokeroiminen. Ummistamme silmämme ja vetoamme ennakkoluuloihin ja ennakkokäsityksiin. Se on tuttua meille kaikille politiikantekijöille. Ja vaikka tiedämme liiankin hyvin, mihin se johtaa, emme aina pysty vastustamaan kiusausta. Mutta silmien ummistaminen tosiasioilta eli todellisuudelta ei vie eteenpäin. Se johtaa epäolennaisiin ja toisarvoisiin toimenpiteisiin todellisten ja konkreettisten sijaan.

När vi inleder arbetet i år är det bra att se var vi står. Att se fakta. Vad vi har gjort och vad vi har framför oss. Inte vad vi tror, vad vi befarar, utan vad vi vet. Inför coronakrisen hade vi inget facit. Alla länder stod inför en helt ny uppgift. Också vi, också denna regering och riksdag.

Vi har inte i dag ett slutbetyg att ta till. Men vi kan avlägga en mellanrapport. Finland kan i dag skatta sig lycklig för att vara ett av de länder som kommer ut ur krisen med minst blessyrer. Vi har klarat oss bra enligt alla mätare — både de epidemiologiska och de ekonomiska. Vår sjukvård har prövats, men hållits igång. Vår ekonomi har gungat, men klarat sig.

Arvoisa puhemies,

Viime vuonna tehtiin jo konkreettisia rakenteellisia uudistuksia, joiden tulokset näkyvät tänä vuonna.

Se, että jokaisella lapsella taas on subjektiivinen oikeus täyspäiväiseen varhaiskasvatukseen, on iso tasa-arvokysymys. Se hyödyttää kaikkia.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on merkittävä uudistus. Se on rakenteellinen koulutusuudistus, jota sekä opettajat että ekonomistit kannattavat — jo se itsessään on harvinaista. Se on satsaus nuoriin.

Syksyllä päätettiin monista konkreettisista työllisyyttä parantavista toimenpiteistä, jotka pysyvällä tavalla vievät työmarkkinoiden tasapainoa myönteiseen suuntaan. Eläkeputki lakkautetaan ja samalla yli 55-vuotiaita kannustetaan ja tuetaan aktiivisuuteen työmarkkinoilla ja jaksamiseen työelämässä.

Jo nyt tämä hallitus — epidemiologisesta ja taloudellisesta kriisistä huolimatta — on tehnyt yhtä merkittäviä toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi kuin edellinen hallitus koko hallituskautensa aikana. Edellisen hallituksen aloittamaa työtä on jatkettu.

Ärade talman,

Också regeringens halvtidsgranskning i april kommer att ha fokus på åtgärder som höjer sysselsättningsgraden. SFP och svenska riksdagsgruppen vill se lokala avtal. Vi vill se en utvidgning av hushållsavdraget. Vi vill förbättra sysselsättningstjänsterna och se över det inkomstrelaterade arbetslöshetsunderstödet.

I en situation där den internationella konjunkturen är svår att förutspå är det väsentligt att vi själva gör allt vad vi kan för att säkerställa en dynamisk och konkurrenskraftig ekonomi.

Coronakrisen resulterade förra året i ett rekordstort underskott. Men det verkar bli mindre än befarat. Att det har krympt något är bra, eftersom det betyder att vi snabbare kan nå en balans i den offentliga ekonomin. Under våren måste den vägkarta som åtgärdar hållbarhetsunderskottet uppdateras och konkretiseras.

I sinom tid — inte nu — behövs också förnuftiga, välavvägda anpassningsåtgärder.

Ärade talman,

Det är viktigt att vi 2021 ser vår roll i Norden, men också vår roll i Europa.

Arvoisa puhemies,

Suomesta tuli vuodenvaihteessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa.

Koronaepidemia ja sen myötä tehdyt rajoitukset eivät saa sokaista meitä pohjoismaiselta yhteistyöltä. Päinvastoin Suomen puheenjohtajuuskaudella meidän tulee elävöittää pohjoismaisten naapureidemme välisiä suhteita. Meidän tulee vahvistaa maailman parasta yhteisöä ja maailman vahvinta aluebrändiä. Koronasta huolimatta, ja erityisesti tämän mullistavan pandemian jälkeen, on yhtä tärkeää kuin ennenkin, että ihmiset ja yritykset voivat toimia vapaasti Pohjoismaissa ja että me yhdessä samanmielisten naapureidemme kanssa pyrimme vastaamaan yhteisiin haasteisiimme.

Arvoisa puhemies,

Aloitin puhumalla yksinkertaistuksista, joita usein teemme poliittisessa retoriikassa. Sellainen ajatus, että me nykymaailmassa voisimme valita olla kantamatta globaalia vastuuta tai vastuuta ympäristöstä, on täysin vieras RKP:lle. Ajatus siitä, että voisimme harjoittaa politiikkaa, joka ei perustu oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, on mahdoton.

Nämä ovat universaaleja arvoja, jotka ohjaavat ja joiden tulee ohjata Suomen politiikkaa hallituksen kokoonpanosta riippumatta.

Arvoisa puhemies, ärade talman, ne eivät vie vasemmalle tai oikealle, ne vievät eteenpäin.

Alhaista, epärehellistä, keinoja kaihtamatonta – vai välttämätöntä keskustelua?

”Poikkeuksellisen alhaista, erittäin epärehellistä, keinoja kaihtamatonta”

Näillä sanoilla kansanedustaja Wille Rydman kuivailee keskustelua siitä, että eduskunnan valiokuntaoppaan mukaan ministeristä tehdyn muistutuksen allekirjoittajana ei tulisi olla henkilö, joka toimii asian käsittelijänä perustuslakivaliokunnassa.

Tästä problematiikasta on puhunut minun lisäksi esim. eduskunnan puhemies Vehviläinen kuin myös välillisesti Rydmanin puoluetoveri Pihla Keto-Huovinen ehdottaessaan ministerivastuuasioiden siirtämistä pois valiokunnasta. Saman näkemyksen ovat esittäneet myös useat oikeusoppineet.

Valiokuntaopas on asiassa yksiselitteinen: osallistuminen sekä asian käsittelyyn että muistutuksen tekemiseen ei ole soveliasta. Opas myös perustelee miksi näin on. Ministervastuulaki puolestaan toteaa, että allekirjoittaja ei ole esteellinen. 

On väitetty, että ministerivastuulaki ja valiokuntaopas olisivat tässä tapauksessa ristiriidassa keskenään. Se ei pidä paikkaansa, koska kieltäminen ja ei-soveliaaksi määritteleminen eivät ole sama asia. Jos laki kieltäisi muistutuksen käsittelyyn osallistumisen ja opas pitäisi sitä mahdollisena, mutta ei-soveliaana, niin tällöin laki ja opas olisivat ristiriidassa. Nyt näin ei ole. 

Se, mikä ei ole laitonta, ei aina ole järkevää tai oikein. Opas pyrkii tässä nimenomaan suojelemaan perustulakivaliokunnan asemaa.

Valiokunnissa on varajäsenet. Jos perustuslakivaliokunnan jäsen on mukana allekirjoittamassa ministerivastuumuistutusta, hänen on tahdikasta korvata itsensä varajäsenellä asiaa käsiteltäessä. Tämä tuskin olisi muuttanut lopputulosta, koska asiantuntijalausunnot, joihin mietintö perustuu, eivät ole riippuvaisia valiokunnan jäsenistä. Mutta kuva käsittelystä olisi ollut parempi, jolloin valiokunnan maine ei olisi kärsinyt.

Haaviston tapauksen ympärillä on ollut kuohuntaa perustuslakivaliokunnan toimintaan liittyen. Se on valitettavaa ja johtuu monesta asiasta. Jo al-Hol -tapaus, (kirjoitukseni) johon asia välillisesti liittyy, kuumensi tunteita. Ministerivastuuasiat ovat usein polarisoivia ja käsittelyn vuodot ja ikävä valiokuntaa haittaava jälkipeli ovat tällä kertaa heittäneet lisää bensaa liekkeihin.

Tästä kaikesta huolimatta pitää mielestäni voida keskustella yleisistä periaatteista koskien valiokunnan työtä, tehtäviä ja asemaa. Niistä pitää voida keskustella ilman, että keskustelu menee tunteisiin. Keskustelua käytäessä on hyvä myös pitää mielessä, että Haaviston tapaus on jo käyty. Sen tulos on kiistaton, eikä siihen tule enää puuttua.

Rydmanin puoluetoveri Keto-Huovinen nosti asiallisesti esille sen, että ministerivastuuasiat olisi ehkä syytä siirtää valiokunnasta pois. Olen hänen kanssaan samaa mieltä: tämä selventäisi tilannetta. Entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki totesi saman Helsingin Sanomissa 16.12.2020. Ellei näin tehdä, on mielestäni vähimmäisvaatimus, että valiokuntaopasta tulee noudattaa.

Perustuslakivaliokunnassa tehtävä lakien etukäteisarviointi on arvokas asia. Siksi en ehdota valiokunnan korvaamista perustuslakituomioistuimella. Perustuslakivaliokunta on aikojen saatossa kyennyt päättämään vaikeistakin asioista. Olen varma siitä, että esimerkiksi viime kauden päätös, joka käytännössä kaatoi SOTE-esityksen ei syntynyt helpolla.

Presidentti Niinistön esittämä ajatus yhteisjaostosta korkeimpien oikeuksien kanssa voisi käytännön haasteistaan huolimatta olla hyvä ajatus. Toki sitä on kritisoitu siitä, että se sekoittaisi vallan kolmijakoa, mutta toisaalta tilanne on epämääräinen myös tällaisenaan. Sikäli kun perustuslakivaliokunnan katsotaan kansan silmissä jakavan tuomioita, tilanne on jo epäselvä.

Ennen kaikkea valiokunnan uskottavuus varmistetaan sillä, että jokainen sen jäsen suhtautuu tehtäväänsä vakavasti. Oma poliittinen etu ei saisi ohjata prosessia. Luottamuksellinen tieto on luottamuksellista tietoa. Perustuslakivaliokunnan työssä puoluerajoista ja hallitus-oppositio -rajasta pitää päästä yli. Puolueviitta jätetään eteiseen ja asioita lähestytään neutraalisti asiantuntijakuulemisissa esiin tulleiden näkökulmien pohjalta. Ihminen tuskin koskaan kykenee absoluuttiseen objektiivisuuteen, mutta tällaisessa positiossa työskentelevien ihmisten tulisi nähdä objektiivisuus erityisenä imperatiivina. Se on tässä itseisarvo, uskottavuuden edellytys.

Näin varmistetaan, että perustuslakivaliokunta toimii siten, kun sen tulisi toimia ja minimoidaan perustuslakivaliokunnan uskottavuutta nakertava epäasiallinen möly sosiaalisessa mediassa.

Läs mer

Adlercreutz: Allt bygger på en ökad sysselsättningsgrad – strukturella reformer behövs

Vi måste hålla ekonomin flytande och ta oss över svackan som orsakats av coronapandemin, underströk Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz i riksdagens responsdebatt om budgeten för 2021.

– Idag finns det få alternativ. Men i ett längre perspektiv måste den offentliga ekonomin fås i balans. Våra stora problem är den ökande statsskulden och en sackande sysselsättningsnivå. För att kunna finansiera välfärdsstaten måste vi hålla sysselsättningsgraden så hög som möjlig. SFP och Svenska riksdagsgruppen vill se reformer som ökar flexibiliteten. Vi bör avskaffa behovsprövningen av utländsk arbetskraft och vi behöver en reform som möjliggör lokala avtal, säger Adlercreutz.

Adlercreutz betonade även vikten av mer jämlikhet och välmående i arbetslivet.

– Arbetslöshetsnivån för de som är över 55 år är inte något vi kan vara stolta över. Det system vi har idag leder otvetydigt till åldersdiskriminering och ojämlikhet, och vi måste hitta en lösning till det. Detsamma gäller välmående i arbetslivet överlag – psykiska problem har blivit den vanligaste orsaken till att sjukpensionera sig. Här behöver vi förebyggande åtgärder och bättre tillgång till vård.

– Det här är utmanande tider. Och även om vissa beslut ofta gärna flyttas framåt, finns det ingen ursäkt för att inte göra strukturella reformer. Nästa år höjs läroplikten. Det är en stor sak. Men allt bygger på en ökad sysselsättningsgrad, och här återstår ännu en del att göra.

Adlercreutz: Viktiga satsningar på ungas företagsamhet och export

Svenska riksdagsgruppens ordförande och medlem i finansutskottet Anders Adlercreutz är mycket nöjd över de satsningar som finansutskottet gör på ungas företagsamhet och på att främja exporten.

– Vi satsar 500 000 euro på att främja ungdomars färdigheter i entreprenörskap, ekonomi och arbetslivskompetens. Många organisationer, som till exempel Ungt Företagande, gör ett viktigt arbete för att främja företagsamhet i våra skolor runtomkring i landet. Det här anslaget ger dessa organisationer möjlighet att växa. Det är viktigt att våra ungdomar får möjlighet att lära sig färdigheter som behövs senare i livet, säger Adlercreutz.

– Tilläggsanslagen till Finsk-svenska handelskammaren och andelslaget Viexpo för att främja exporten är speciellt viktiga i dessa ekonomiskt utmanande tider. Finland är ett exportberoende land och därför är det centralt att vi främjar verksamhet som hjälper våra företag att hitta ut till den internationella marknaden.

Finansutskottet har i dag godkänt sitt betänkande om nästa års statsbudget. I samband med den fördelades även de så kallade julklappspengarna, en extra budgetpott på ca 40 miljoner euro som riktas till olika ändamål som anses viktiga.

Adlercreutz och Rehn-Kivi nöjda med finansutskottets extra anslag: Viktiga trafikleder, stöd för unga företagare och yrkesfiskare finns med på listan

Viktiga trafikprojekt i Nyland och Österbotten avancerar. Det blev klart på fredagen då riksdagens finansutskott godkände listan på de projekt som får medel från den extra pott på cirka 40 miljoner som finansutskottet fördelar.

I Nyland förbättras Fagerviksvägen, riksväg 51 ska få belysning på sträckan Ingå-Karis och cirka 40–50 kilometer cykelvägar i Helsingforsregionen ska få ny beläggning. I Österbotten får Vasa hamnväg planeringsanslag och en helt ny lättrafikled byggs i Kronoby.

Världsnaturarvet vid Kvarken får anslag för att bygga ut vandringsleder.

–  Det här är alla värdefulla lokala projekt som nu fås igång, säger riksdagsledamöterna Anders Adlercreutz och Veronica Rehn-Kivi som har varit SFP:s förhandlare i finansutskottet.

SFP har arbetat för att flera organisationer ska få tilläggsanslag. Kvinnoorganisationernas anslag höjs till samma nivå som i år. Anslag beviljas även för organisationen för exportfrämjande, Viexpo och Finsk-svenska handelskammaren.

Yrkesfiskarnas förbund får sitt anslag fördubblat. Restaureringen av museiskeppet Vega i Jakobstad får ett lika stort anslag som ifjol. Inom lantbruket stöds 4H-verksamheten. Också företagarfostran för unga får stöd.

– Tanken med den här processen i finansutskottet är att hitta enstaka strategiskt ömma punkter som skulle vinna på extra satsningar. Exempelvis med de här kännbara vägsatsningarna i västra Nyland tror vi att hela regionen kan få ett lyft. Samtidigt kan vi fortsätta stödja exportsatsningar framför allt till Sverige, säger Anders Adlercreutz.

Rehn-Kivi lyfter fram arbetet för att bekämpa familjevåld och våld mot kvinnor i enlighet med Istanbul-avtalet.

– Också befrämjandet av åtgärdsprogrammet att förhindra könsstympning av flickor och kvinnor uppmärksammas i budgeten med ett tilläggsanslag på 100 000 euro, vilket är mycket välkommet, säger hon.

Riksdagens finansutskott presenterar sitt budgetbetänkande på en presskonferens idag kl. 12 som streamas på riksdagens hemsidor.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi tyytyväisiä valtiovarainvaliokunnan lisämäärärahoista:  Listalla tärkeitä liikenneväyliä, tukea nuorille yrittäjille sekä ammattikalastajille

Tärkeät liikennehankkeet Uudellamaalla ja Pohjanmaalla etenevät. Tämä varmistui perjantaina, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi listan projekteista, joille myönnetään varoja valiokunnan jakamasta ylimääräisestä noin 40 miljoonan euron potista.

Uudellamaalla Fagervikintietä parannetaan, kantatie 51:lle saadaan tievalaistus välille Inkoo-Karjaa ja Helsingin seudulla noin 40–50 kilometriä pyörätietä saa uuden päällysteen. Pohjanmaalla vientiteollisuuden näkökulmasta tärkeälle Vaasan satamatielle myönnetään suunnittelumäärärahaa ja Kruunupyyhyn rakennetaan aivan uusi kevyen liikenteen väylä.

Merenkurkun maailmanperintökohteelle ohjataan määrärahoja vaellusreittien laajentamiseen.

– Nämä ovat kaikki arvokkaita paikallisia hankkeita, joita nyt voidaan edistää, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi sanovat. He ovat toimineet RKP:n pääneuvottelijoina valtiovarainvaliokunnassa.

RKP on ajanut lisärahoitusta monelle eri organisaatiolle. Naisjärjestöjen määräraha nostetaan tämän vuoden tasolle. Määrärahoja myönnetään myös vienninedistämisen parissa toimivalle Viexpolle sekä Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille.

Suomen Ammattikalastajaliiton määrärahat kaksinkertaistuvat. Maataloudessa tuetaan 4H-toimintaa. Myös nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen edistäminen saa tukea.

– Tämän prosessin ajatuksena valtiovarainvaliokunnassa on löytää yksittäisiä strategisesti herkkiä kohtia, jotka hyötyisivät lisäpanostuksista. Uskomme, että näillä tuntuvilla tiepanostuksilla Länsi-Uudellamaalla annamme koko alueelle piristysruiskeen. On myös äärimmäisen tärkeää, että voimme tässä tilanteessa jatkaa viennin tukemista varsinkin Ruotsiin, Adlercreutz sanoo.

Rehn-Kivi nostaa esille Istanbulin sopimuksen mukaisen työn naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

– Myös tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman edistäminen huomioidaan budjetissa 100 000 euron lisämäärärahalla. Tämä on erittäin tervetullutta, Rehn-Kivi sanoo.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee budjettimietintönsä tiedotustilaisuudessa tänään klo 12. Tilaisuus lähetetään suorana eduskunnan verkkosivuilla.

Puhe eduskunnan keskustelussa pidennetystä oppivelvollisuudesta 8.12.2020

Arvoisa puhemies,

Me tiedämme muutaman asian. Me tiedämme, että työllisyysedellytykset ovat huomattavan paljon isommat niillä nuorilla, jotka ovat suorittaneet myös toisen asteen.

Me tiedämme, että emme halua kenenkään jäävän ainoastaan peruskoulun varaan.

Ja koska me tiedämme tämän, niin on vain luonnollista, että oppivelvollisuus ulotetaan koskemaan kaikkia täysikäisyyteen asti.

Tämä on silkkaa logiikkaa.

Mikään ei sano, että nykyinen raja olisi optimaalinen. Se on keinotekoinen, ihan kuten monet muutkin rajat.

Ei 16 vuotta ole sen parempi raja kuin 12, 10 tai 7.

18 sen sijaan on perusteltu. Se on täysi-ikäisyyden raja. Se on raja, joka mahdollistaa minimivaatimuksen täyttymisen, sen, mitä me haluamme meidän nuoriltamme.

Loogista on toki se, että tätä uudistusta vastustetaan opposition toimesta. Ihan kuten peruskoulua aikoinaan vastustettiin.

Kokoomus toteaa, että pitäisi tukea, ei pakottaa.

Pitäisi vain pyytää käymään koulua. Ei velvoittaa.

Tämä on erikoinen ajatus maassa, jossa oppivelvollisuus kuitenkin varsin pitkään on ollut käytössä. Pitää myös vaatia. Pitää myös velvoittaa.

Sekin on totta, että valtiontalous on nollasummapeliä. Satsaus yhteen paikkaan on pois jostain muualta.

Siksi huoli siitä, että tämä uudistus johtaisi leikkauksiin muualla koulutoimessa on perusteltu. On hyvä, että varmistetaan, että rahoitus riittää.

Ongelmat muualla eivät nimittäin poistu pelkästään sillä, että oppivelvollisuudesta säädetään. Meillä on vielä pula koulupsykologeista. Meillä on vielä pula opinto-ohjaajista. Ja vaikka koulunkäynnin horisontin siirtäminen 9. luokan päättymisestä pidemmälle 18 vuoden ikään itsessään saa aikaan positiivisen muutoksen, niin on selvää, että tämä uudistus ei tarkoita sitä, että muut ongelmat poistuisivat.

Och, ärade talman, i den här reformen är det viktigt att säkerställa att det stöd som behövs är tillgängligt för båda våra språkgrupper. Idag är det inte så.

Siksi on hyvä, että nyt tehdään panostuksia myös muualla järjestelmän sisällä.

Tämän uudistuksen kohdalla on kritisoitu rahan käyttöä.

Siksi on hyvä kerrata mihin rahaa käytetään. Ketkä tästä hyötyvät.

Kun oppimateriaaleista ja koulumatkoista tulee perheelle maksuttomia lapsiperheet voittavat. He saavat enemmän rahaa käyttöönsä. Heidän arkensa helpottuu.

Tätä ei voi suoraan verrata veronkevennykseen. Ja voi todeta, että kaikki rahanmeno lisää painetta veronkorotuksiin. Mutta jos pelkästään katsoo lapsiperheiden tilejä, niin he voittavat tässä. He saavat vastaavan hyödyn kuin veronkevennyksistä sillä erotuksella, että heidän lapsensa osaaminen kasvaa, Suomen kilpailukyky kasvaa, työllisyys paranee ja kestävyysvaje sen myötä supistuu.

Siitä on kysymys.

Arvoisa puhemies,

Opintopolku ulottuu myös toisen asteen jälkeiseen maailmaan.

Silloinkin on muistettava, että tarpeet ovat yksilölliset ja monipuolisuus hyvä asia.

Tänään vaadimme nuorilta jo nuoressa iässä pitkälle ulottuvia päätöksiä opintojensa suhteen. Jo lukion alussa pitää tietää mitä haluaa.

Painotamme ylioppilastodistusta ja otimme vuonna 2016 käyttöön ensikertalaiskiintiöt opiskelupaikkavalinnoissa. Tämä on vienyt ojasta allikkoon.

Koska nuoret tietävät, että ensikertalaisia suositaan he odottavat ja optimoivat. He eivät ota vastaan opiskelupaikkaa, mikäli eivät ole varmoja siitä, että se on lopullinen ja paras valinta. Ensikertalaisuuden etua ei haluta menettää.

Tämä johtaa siihen, että aloitus siirtyy. Ja siihen, että kerran väärin valinneen opiskelijan uranvaihto vaikeutuu. On vaikea nähdä, että tällä olisi positiivinen vaikutus.

Tällä hetkellä vaadimme lukiolaisilta opiskelu- ja urapolkuun vaikuttavia valintoja jo 15–16 vuoden iässä. Tätä putkiajattelua ei ole syytä ulottaa yliopistoon maailmassa, joka tarvitsee yhä monipuolisempia, mielikuvituksellisempia ja empaattisempia osaajia.

Meidän tulee siis nähdä joustavuus, ketteryys ja laaja-alaisuus kannatettavina ominaisuuksina sekä yksilötasolla että instituutioidemme tasolla. Asettamalla kaikki opiskelijat samalla viivalle ja tekemällä opiskelupaikan vaihdosta mahdollisimman helppoa, lyhennämme opiskeluaikoja, pidennämme työuria ja parannamme nuorten hyvinvointia.

Arvoisa puhemies,

Tämä oppivelvollisuuden pidentäminen on hyvä asia. Se on looginen uudistus. Se on aito rakenteellinen uudistus, jolla on pitkälle ulottuvat vaikutukset. Mutta uudistustarve ei, arvoisa puhemies, lopu tähän.