Adlercreutz: Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa

Vertailussa muihin eurooppalaisiin maihin, kuin Iso-Britanniaan, Saksaan ja Ruotsiin, Suomi on jäänyt paitsi työperäisen maahanmuuton kautta tulevista miljardituloista, toteaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Hän viittaa kansainvälisiin muuttoihin erikoistuneen yrityksen Movingan keskiviikkona julkaisemaan selvitykseen, josta käy ilmi, että Suomi voisi saada työperäisen maahanmuuton lisäämisestä huomattavaa taloudellista hyötyä.

– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, se on ilmiselvää. Tilastot näyttävät, että Suomeen työn perässä muuttavilla on yleistä työllisyysastetta merkittävästi korkeampi työllisyysaste vuosikymmenenkin jälkeen, Adlercreutz sanoo.

Etenkin korkean osaamistason työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi Rinteen hallituksen hallitusohjelman keskeisimpiä työllisyyttä lisääviä keinoja.

– Kun hallitus kohta pääsee jatkamaan hallitusohjelman toimeenpanoa, on erittäin tärkeää, että työperusteisen oleskeluluvan käsittelyprosessin rajaamista korkeintaan kuukauden mittaiseksi viedään eteenpäin, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Finland behöver mer arbetskraftsinvandring

Finland har gått miste om miljardintäkter från arbetskraftsinvandring i förhållande till andra europeiska länder som Storbritannien, Tyskland och Sverige, konstaterar Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz.

Han hänvisar till en undersökning som publicerades av organisationen Movinga på onsdag, som visar att Finland kunde ha mycket mer att vinna ekonomiskt på en ökad arbetskraftsinvandring.

– Arbetskraftsinvandring behövs, det råder inget tvivel om saken. Statistiken visar dessutom, att människor som flyttar till Finland för att arbeta också efter ett årtionde har en långt högre sysselsättningsgrad än befolkningen över lag, säger Adlercreutz.

Att öka i synnerhet den kvalificerade arbetskraftsinvandringen är en av de centrala åtgärderna i regeringen Rinnes regeringsprogram för att höja sysselsättningsgraden.

– När regeringen snart kan fortsätta sitt arbete med att verkställa regeringsprogrammet är det viktigt att arbetet med att införa en maxgräns på 1 månad för arbetslovsprocessen går vidare, betonar Adlercreutz.

Skattelättnaden för dividender från onoterade företag är befogad – men en helhetsreform behövs.

Företagsstöden var före valet en så gott som outsinlig källa till inbesparingar för de flesta partierna. Vid närmare granskning har det också för denna regering visat sig vara lättare sagt än gjort att skära ner på det man kallar företagsstöd. 

I många fall handlar det om relativa skattefördelar – A beskattas enligt x medan B beskattas enligt y, en lägre procentsats. Då kan man eliminera företagsstödet på två sätt – antingen genom att sänka x eller genom att höja y. Båda alternativen eliminerar företagsstödet, men effekten av dem båda kan ändå vara olika. 

En av de här relativa skattefördelarna gäller beskattningen av onoterade företag. Här kan man i och för sig också ifrågasätta hela påståendet om en annorlunda beskattning av dividendinkomsten från företag vars aktier är illikvida än för aktier som fritt kan köpas och säljas varje dag verkligen kan anses utgöra företagsstöd. Frågan har behandlats i både Helsingin Sanomat och HBL under de senaste veckorna.

Om man bara ser på skattesatsen på de dividender som lyfts kan fördelen kännas obefogad. Verkligheten är dock mer nyanserad, som alltid. 

Onoterade företag har svarat för så gott som all den tillväxt i arbetsplatser vi har sett de senaste åren. De här företagen drivs av verkliga människor – män, kvinnor och familjer. Människor som inte bara satsar sina egna tillgångar, utan i praktiken ofta också sin egen och sin familjs framtid. Det är mot den bakgrunden skattefördelen skall ses. 

Vad handlar det då om för fördel? 

När ett onoterat företag betalar ut dividend – ifall att företaget kan – handlar det om en vinst som redan beskattats en gång. Om dividenden är mindre än 150 000€ och understiger 8% av företagets nettoförmögenhet anses 25% vara beskattningsbar inkomst. 

Resultatet är, att dividender beroende på deras storlek beskattas enligt en procentsats som varierar mellan ca 26 och närmare 50 procent då man tar med samfundsskatten i ekvationen. Detta kan jämföras med på motsvarande sätt beräknad totalbeskattning av dividender från noterade bolag, som uppgår till ca 40-43 procent. 

26 procent är en låg procentsats, närmare 50 procent igen en rätt hög beskattning. Samtidigt beskattas passiv egendom – fastigheter, depositioner, obligationer – enligt skalan 30-34%. 

Är det här då rättvist? 

SFP:s utgångspunkt i regeringsförhandligarna var den, att beskattningen av företagande måste vara skälig. Vi ville inte ha en åtstramning av företagsbeskattningen. Det här handlar inte om att gynna de välbemedlade, utan om att skapa incitament för företagande. Samtidigt är det viktigt att det kapital som finns inte i oskäligt hög grad placeras i t.ex. fastigheter, utan också i växande företag. Genom att lindra beskattningen av en del av de dividender som betalas ut ur onoterade företag uppnår vi båda dessa mål. 

Men det är också klart att den modell vi har idag inte är optimal. Modellen i sig är komplicerad och det, att kalkylen baserar sig på företagens nettoförmögenhet gynnar traditionell industri på bekostnad av servicebranschen eller t.ex. företag inom IT-sektorn. Det här är inte ändamålsenligt med tanke på var vår förväntade tillväxt finns. Samtidigt kan man med fog säga att den nuvarande modellen kan var en orsak till att introduktioner på börsen i dagens Finland inte är speciellt vanliga. 

Att rakt av jämföra beskattningen av löneinkomster, dividender från listade företag och dividender från egen företagsverksamhet är inte ändamålsenligt om vi vill uppnå våra sysselsättningsmål. Vi kan och skall se över våra företagsstöd. Men när vi ser över hur företag beskattas är det inte i någons intresse att skapa en kultur där verksamhetsmiljön förändras från budget till budget eller att kapital hellre placeras i passiva tillgångar än i växande företag som skapar sysselsättning och tillväxt. En samhällsdiskussion och beskattning som gynnar företagsamhet är i allas intresse. 

Insändare HBL 26.10.2019

Tal i interpellationsdebatten 1.10.2019

Uskon että kaikki tällä salissa välittävät taloudesta. Että kaikki täällä välittävät työllisyydestä. 

Keskustelemme nyt välikysymyksestä joka jätettiin kun hallitus oli toiminut runsaat kolme kuukautta. Elämme edellisen hallituksen budjettia – joka muuten tehtiin paremmassa suhdanteessa 1.7 miljardia alijäämäiseksi – ja tämä hallitus ei ole vielä jättänyt omaa budjettiesitystään eduskunnalle.

Mutta taloudesta on hyvä puhua siitä huolimatta – ja työllisyydestä. 

Saimme eilen kuulla heikkoja uutisia syntyvyydestä. Suomi on demografisten haasteiden edessä. Meillä on vanheneva väestö ja yhä vähemmän lapsia. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat todellisia ongelmia

Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme rapautuu. Iso osa yrityksistämme kärsii työvoimapulasta. Investointiaste on matala ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miltä maapallomme näyttää heidän ollessaan aikuisiässä. 

Ärade talman. 

Vi vet vilka våra utmaningar är. Vi har demografiska bekymmer. Våra företag hittar inte arbetskraft. Vår utbildningsnivå har sjunkit. Våra vägar är inte i skick. Utslagning är ett faktiskt, konkret problem. EU står inför stora frågeställningar och klimatförändringen hotar allas vår framtid. 

Ärade talman. Denna regering ser alla dessa problem. Och agerar för att motverka alla dessa problem. 

Arvoisa puhemies. 

Nämä ovat meidän haasteemme ja tämä hallitus tarttuu niihin. 

Me teemme koulutuksen kunnianpalautuksen. Se on koulutuslupaus joka pitää. Tämä hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla ja palautamme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Teemme vanhempainvapaauudistuksen joka pitkälti vastaa sitä mallia, jota tasa-arvojärjestöt pitkään ovat ajaneet. Tämä helpottaa perheiden arkea, se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös  perheen perustamisen kynnystä. 

Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea. 

Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat, ja helpottaa sen takia ulkomaisen työvoiman palkkausta. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua. 

Nämä ovat muutoksia joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat. 

Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto on selvä. 

Ja se joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulle heille sellaisen antamaan.

Kyllä – kaikkia toimia ei tässä budjetissa ole. Kaikki asiat eivät ole ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen ratkaistu. Mutta olkaa huoleti oppositio, lisää toimia tulee. 

Kokoomus kaipaa konkreettisia työllisyystoimia. Iso osa Kokoomuksen varsin hyvästä 16 kohdan listasta on ristiriidassa edellisen hallituksen toimien kanssa. Iso osa taas löytyy tästä hallitusohjelmasta. Toivottavasti kiitosta ja tukea siis tulee, vaikka se tänään ehkä jää uupumaan. 

Koska me edistämme paikallista sopimista, kuten hallitusohjelma linjaa. Helpotamme yritysten investointeja. Parannamme teollisuuden kilpailukykyä. Kehitämme vientiväyliä. 

On totta, että tämä hallitus ei voi odottaa vetoapua suhdanteista. Se tarkoittaa, että meidän pitää tehdä lujasti töitä saavuttaaksemme tavoitteemme. Tavoitteemme jotka luulen olevan yhteisiä. 

Ärade talman. 4 månader av arbete har vi bakom oss. Allting är inte färdigt. Mycket återstår att göra. 

Men vi är på god väg. 

Adlercreutz: Hallituksen investointiohjelma on tervetullut

Hallitus esitteli tiistaina vuoden 2020 talousarvioehdotuksensa. Samalla hallitus esitti ohjelman investointiasteen nostamiseksi ja suomalaisten yritysten investointihalujen vauhdittamiseksi.

– Vahvistamme Suomen kilapilukykyä tekemällä suuria ja välttämättömiä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Lisäämällä varoja teiden kunnossapitoon kuromme umpeen korjausvelkaa ja rautateihin tehtävät panostukset auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Haluamme myös helpottaa ulkomaisen työvoiman palkkausta suomalaisiin yrityksiin tarjoamalla ulkomaisille opiskelijolle mahdollisuuden pidentää oleskelupiaan kahdella vuodella. Tämä on erittäin tervetullut uutinen yrityksillemme, sanoo Ruotsalaisen eduskuntarryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Investointiaste on Suomessa matala ja, kun tähän lisätään Saksan teollisen tuotannon lasku ja Brexitin luoma epävarmuus, on edessämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Nyt olisi tärkeää, että yritykset uskaltavat investoida tulevaisuuteen. Tuottavuutta mullistavat muutokset, kuin robotisointi, automatisointi ja keinoälyn soveltaminen vaativat kuitenkin yrityksiltä merkittäviä investointeja. On korkea aika saada käyntiin yrityksien investointihalut, koska investointien myötä syntyy myös uusia työpaikkoja, sanoo Adlercreutz.

–  Haluamme jouduttaa tärkeitä investointipäätöksiä poistokäytäntöjä kehittämällä niin, että annamme yrityksille mahdollisuuden neljän vuoden ajan tehdä kaksinkertaisia poistoja. Tämä on erittäin tervetullut muutos, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz välkomnar regeringens program för att öka investeringarna

Regeringen presenterade på tisdagen sitt förlag till budget för år 2020. Samtidigt presenterades ett program som strävar till att sätta fart på investeringarna inom den finländska företagssektron.

– Vi gör stora och nödvändiga satsningar på forskning och utbildning i denna budget. Det är satsningar som stärker vår konkurrenskraft. Höjda anslag för vägunderhållet hjälper oss att ta igen en del av den reparationsskuld vi har, och satsningarna på rälstrafik för oss närmare våra klimatmål. Vi gör det lättare för företag att få hit utländsk kunnig arbetskraft och unga som studerat här får per automatik stanna kvar. Det här är synnerligen välkomna nyheter för våra företag, säger Anders Adlercreutz, Svenska riksdagsgruppens ordförande.

– Investeringsnivån i Finland är låg. När vi står inför en tid av ekonomisk osäkerhet – Tysklands industriproduktion minskar och Brexit skapar ovisshet – är det viktigt att företagen vågar investera inför framtiden. Robotiseringen och tillämpningen av artificiell intelligens är stora förändringar som kräver stora satsningar, säger Adlercreutz.

–  Genom att ge företagen möjlighet att fördubbla avskrivningarna kan vi  märkbart underlätta fattandet av viktiga investeringsbeslut. Det här är en mycket välkommen förändring, säger Adlercreutz.

Henriksson och Adlercreutz på sommarmötet i Jakobstad: Höjd sysselsättningsgrad ska vara främsta prioritet

Nu ska de åtgärder som stärker sysselsättningen konkretiseras och målmedvetet genomföras. Det betonar partiordförande, justitieminister Anna-Maja Henriksson och gruppordförande Anders Adlercreutz som i dag öppnar Svenska riksdagsgruppens sommarmöte i Jakobstad.

– Regeringens målsättning att höja sysselsättningsgraden till 75 procent är helt central. Vår riksdagsgrupp håller sitt sommarmöte i Österbotten, där sysselsättningsgraden redan är kring 75 procent. Kan vi nå en hög sysselsättningsgrad här i Österbotten, så kan vi göra det också i hela landet, säger Henriksson.

Hon säger att det handlar om att skapa goda verksamhetsförutsättningar för företag och att satsa på infrastrukturen. Henriksson säger att arbetsmarknaden måste fungera bättre – det kan inte vara så att vi samtidigt har brist på arbetskraft och arbetslöshet.

– För tillfället har vi många lediga jobb, men också många som är arbetslösa. Därför behöver vi skapa morötter för att det ska vara lönsammare och lättare för folk att flytta efter ett jobb. Det borde också vara ekonomiskt mer sporrande att ta emot jobb som pensionär, om man själv vill extraknäcka lite.

– I regeringsprogrammet slog vi fast att det ska bli lättare att anställa personer från andra länder, i synnerhet när det gäller kvalificerad arbetskraft. Det här är viktigt, då vi vet att många av våra företag redan nu lider av arbetskraftsbrist. Också högskoleutbildades inträde på arbetsmarknaden måste göras smidigare. Viktigt är också att lokala avtal främjas inom företagen. Det är bra att regeringen utarbetar en strategi för företagande, säger Henriksson.

Riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz säger också att regeringsprogrammet innehåller många goda skrivningar som nu i samband med budgeten måste konkretiseras.

– Klimatpolitiken är inte en tvistefråga, utan ett måste – och en möjlighet. Regeringsprogrammet talar klart om ytterligare satsningar på bioekonomi, cirkulär ekonomi, energieffektivitet, utsläppsfri energiproduktion och lagring av energi. Allt förutsätter fokusering på forskning, utveckling och innovationer. Och det öppnar upp möjligheter för företagsamhet. Mycket av det ser vi här i Österbotten och det ska bli ett nöje att bekanta sig närmare med framgångskonceptet för företagen här.

Adlercreutz betonar också vardagsfaktorernas betydelse för en högre sysselsättningsgrad.

– Det är bra att regeringen går in för att minska på dagisgrupperna och satsar på en familjeledighetsreform som ökar jämställdheten på arbetsmarknaden.

Svenska riksdagsgruppens sommarmöte pågår två dagar. Förutom gruppens interna möten besöker gruppen på onsdag det framgångsrika slipmaterialföretaget Mirka i Jeppo och Malmska sjukhuset i Jakobstad. Svenska riksdagsgruppen består av SFP:s nio riksdagsledamöter samt Ålands riksdagsledamot.

Henriksson ja Adlercreutz kesäkokouksessa Pietarsaaressa: Työllisyysasteen nostaminen on oltava ykkösprioriteettina

Työllisyyttä vahvistavat toimenpiteet pitää konkretisoida ja päättäväisesti laittaa täytäntöön. Tätä asiaa painottivat RKP:n puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz avatessaan Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksen keskiviikkona Pietarsaaressa.

– Hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin on aivan keskeinen. Eduskuntaryhmämme pitää kesäkokouksensa Pohjanmaalla, missä työllisyysaste on jo noin 75 prosenttia. Jos onnistumme saavuttamaan korkean työllisyysasteen Pohjanmaalla, niin pystymme myös saavuttamaan sitä koko maassa, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa kyse on hyvien toimintaedellytysten luomisesta yrityksille ja investoinneista infrastruktuuriin. Henriksson sanoo, että työmarkkinoiden on toimittava paremmin- ei voi olla tarkoituksenmukaista, että meillä samanaikaisesti on sekä työvoimapula että työttömyys.

– Tällä hetkellä meillä on vapaita työpaikkoja, mutta myös työttömyyttä. Siksi meidän on luotava porkkanoita, jotta ihmisillä olisi kannattavampaa ja helpompaa muuttaa työn perään. Työn vastaanottaminen eläkeiällä, jos haluaa tienata vähän ylimääräistä, pitäisi myös olla taloudellisesti kannattavampaa.

– Hallitusohjelmaan kirjattiin, että muista maista tulleiden henkilöiden työllistämistä tulisi helpottaa, erityisesti kun kyse on pätevästä työvoimasta. Tämä on tärkeää, koska tiedämme, että monet yrityksistämme kärsivät jo työvoimapulasta. Myös korkeakoulukoulutettujen pääsy työmarkkinoille pitää helpottaa. On tärkeää, että paikallista sopimista kehitetään yrityksissä. On hyvä, että hallitus valmistelee yrittäjyysstrategiaa, Henriksson sanoo.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz toteaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu moni asia, jota pitää konkretisoida talousarvion yhteydessä.

– Ilmastopolitiikka ei ole asia, josta voidaan keskustella, vaan se on välttämättömyys- ja myös mahdollisuus. Hallitusohjelmassa puhutaan selkeästi lisäinvestoinneista biotalouteen, kiertotalouteen, energiatehokkuuteen, päästöttömään energiantuotantoon ja energian varastointiin. Tämä edellyttää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tämä avaa myös uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Näemme paljon siitä täällä Pohjanmaalla ja on ilo tutustua täällä toimivien yritysten menestystarinaan.

Adlercreutz painottaa myös arkisten asioiden merkitystä, kun tähdätään korkeampaan työllisyysasteeseen. – On hyvä, että hallitus haluaa pienentää päivähoitoryhmien kokoja ja panostaa perhevapaauudistukseen, joka lisää tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Ruotsalainen eduskuntaryhmän pitää kesäkokousta kaksi päivää. Ryhmän sisäisten kokousten lisäksi ryhmä vierailee keskiviikkona menestyksekkäässä hiontamateriaalia tuottavassa yrityksessä, Mirka Jepualla ja Malmin sairaalassa Pietarsaaressa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä koostuu RKP:n yhdeksännestä kansanedustajasta sekä Ahvenanmaan kansanedustajasta.

Adlercreutz: Vi ska inte själva försvåra sysselsättningsmålen

Snabba förändringar i omvärlden gör att regeringens mål att höja sysselsättningsgraden till 75 procent ter sig mera ambitiöst dag för dag, säger Anders Adlercreutz, gruppordförande och riksdagsledamot för SFP.

– I Tyskland minskade industriproduktionen under det andra kvartalet. Brexit kastar en skugga över Europa och Trumps handelskrig leder till en allmän ovisshet oh pessimism. Allt detta måste reflekteras i både höstens budgetuppgörelse och de kommande arbetsmarknadsförhandlingarna, understryker Adlercreutz.

Han hänvisar till en färsk utredning av ETLA där det konstateras att det så kallade konkurrenskraftsavtalet har haft stor betydelse och stärkt Finlands konkurrenskraft de senaste åren.

– Det är en trend vi inte får bryta. Samtidigt vet vi, att i synnerhet den genomförda ökningen av den årliga arbetstiden med 24 timmar kommer att väcka mycket diskussion när arbetsmarknadsförhandlingarna kommer igång.

– Vi har varit i en situation som denna tidigare också. I ekonomiskt goda tider har vi med egna beslut försämrat vår konkurrenskraft. Jag hoppas att alla som sitter vid förhandlingsborden fördjupar sig i den forskning som finns och har is i magen, säger Adlercreutz.

En sysselsättningsgrad på 75 procent kräver att vi skapar cirka 60 000 nya arbetsplatser i Finland.

– För att vi ska lyckas i det arbetet måste vi ta till en bred palett med åtgärder. Inga åtgärder skall vara uteslutna, helt som vi skrivit i regeringsprogrammet. Vare sig det gäller aktivmodellen – vars effekter utreds i en rapport från VATT som publiceras senare i höst – konkurrenskraftsavtalet eller konkreta stödåtgärder ska inga beslut fattas förrän vi har klara kalkyler på vad de leder till. Vi har inte råd att själva försvåra våra sysselsättningsmål, säger Adlercreutz.

Adlercreutz: Emme saa vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista

Maailmanpolitiikan ja talouden nopeat muutokset saavat hallituksen tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta vaikuttamaan päivä päivältä entistä kunnianhimoisemmalta, sanoo Anders Adlercreutz, kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (RKP).

– Saksan teollisuustuotanto on laskenut vuoden toisella neljänneksellä ja Trumpin kauppasota sekä Brexit aiheuttavat epävarmuutta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta. Kaikki tämä on otettava huomioon valtion talousarviossa ja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa, Adlercreutz sanoo.

Hän viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) julkaisemaan raporttiin, jossa todetaan, että Suomen kilpailukyky on vahvistunut viime vuosina ja kilpailukykysopimuksen vaikutus on ollut suuri tähän myönteiseen kehitykseen.

– Tätä trendiä ei saa katkaista. Tiedämme kuitenkin, että kun työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät varsinkin 24 tunnin lisäys vuotuiseen työaikaan tulee herättämään paljon keskustelua, Adlercreutz sanoo.

– Olemme aikaisemminkin olleet samankaltaisessa tilanteessa. Taloudellisesti hyvinä aikoina olemme tehneet päätöksiä, jotka ovat heikentäneet maamme kilpailukykyä. Toivon, että kaikilla neuvottelupöytien ääressä istuvilla on jäitä hatuissaan ja että he tutustuvat huolella tutkimustuloksiin, Adlercreutz sanoo.

75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitsemme 60 000 uutta työpaikkaa Suomeen.

– Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme monia erilaisia toimenpiteitä. Hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei mitään toimenpidettä voi sulkea pois ratkaisuista. Oli sitten kyse aktiivimallista – jonka vaikutuksia Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) selvittää myöhemmin syksyllä julkaistavassa raportissaan – kilpailukykysopimuksesta tai muista konkreettisista toimenpiteistä on päätösten perustuttava perusteellisiin selvityksiin toimenpiteiden seurauksista. Meillä ei ole varaa omatoimisesti vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista, Adlercreutz sanoo.