Tarvitsemme kilpailukykylupauksen

V-käyrä, U-käyrä, L-käyrä – koronakevään toipumisen käyrää on tässä vaiheessa vaikea ennustaa. Epätietoisuus on suuri. Miten vientikumppaneidemme taloudet lähtevät vetämään? Entä tuleeko kenties se pelätty toinen aalto sotkemaan kaikkien suunnitelmat lopullisesti?

Tässä sietämättömässä epätietoisuudessa yrityksemme tällä hetkellä navigoivat. Kotimainen kulutus näyttäisi lähtevän liikkeelle, mutta kansainvälisellä tasolla talouteen ja kysynnän kehittymiseen sisältyy isoja kysymysmerkkejä.

Tällaisessa tilanteessa on elintärkeää, ettei epätietoisuutta ruokita myös kotimaassa.

On selvää, ja välttämätöntä, että huomattavien elvyttävien toimien rinnalla tehdään linjauksia myös talouden tasapainottamistoimista. Näiden toimien keskiössä tulee olla työllisyystoimet, mutta myös menoleikkaukset ja mahdolliset verojen tarkistukset.

Monet yritykset pohtivat tulevaisuuttaan. Uskaltaisivatko ne investoida, palkata uusia ihmisiä, viedä eteenpäin sitä tuotekehitysprojektia, joka edellyttää vuoden sisällä merkittäviä laitehankintoja?

Tässä tilanteessa yritykset eivät kaipaa lisää epävarmuutta siitä, miten heidän kulurakenteensa kehittyy, miten investointipanostukset vaikuttavat verotukseen tai miten he yrityksen mahdollisesta tuloksesta joutuvat maksamaan veroa.

Eräs ystäväni toimii yrityskonsulttina veroasioissa. Hän kertoi minulle, miten vaikeaa hänen on keksiä hyvää vastausta yritysten kysellessä, miksi niiden tulisi jäädä Suomeen. Yritysten on luonnollista kysyä itseltään, mikseivät ne siirtäisi toimintojaan esimerkiksi Viroon, missä verotus on pysynyt ennustettavana jo yli kahden vuosikymmenen ajan?

Meidän tulee epävakaan maailmantilanteen kohdalla pyrkiä juuri tällaisen vakauden lisäämiseen.

Toivoisin pohdintaa siitä, miten luomme Suomesta entistä ennustettavamman ja houkuttelevamman investointiympäristön. Taloutta pitää sopeuttaa, se on itsestäänselvyys, mutta epätietoisuus vie pohjaa tulevalta kasvulta. Tarvitsemme pitkän tähtäimen sitoumuksen yritysverotuksen tasosta ja investointikannustimista.

Meidän pitää voida kertoa yrityksillemme, ettei yhteisöveroa nosteta. Että pääomaveron nykyinen taso pätee myös huomenna. Etteivät sopeutustoimet rasita niiden kulurakennetta. Meidän pitää myös voida sinetöidä nämä lupaukset lupauksella siitä, että tulemme panostamaan osaavan työvoiman kouluttamiseen myös jatkossa.

Tarvitsemme kriisin jälkimainingeissa, epävarmuutta hälventääksemme, kilpailukykylupauksen.

Adlercreutz: Sysselsättningsåtgärderna kan inte vänta

– Coronakrisen har långtgående effekter för hela Finlands ekonomi och skapar svåra utmaningar för att nå regeringsprogrammets målsättning om en sysselsättningsgrad på 75 procent. Krisen är ändå ingen orsak till att ge upp – tvärtom. Nu krävs strukturella förnyelser och målmedvetna åtgärder för att få Finland på fötter igen.

Det anser Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz, och efterlyser en höjning av ambitionsgraden.

– Vi vet inte när nästa pandemi – eller någon annan kris – slår till. Ju stabilare vår offentliga ekonomi är då, desto bättre kan vi möta den krisen. Trots att vi ännu lever mitt i en pågående pandemi får vi inte tappa fokus på att ta fram konkreta åtgärder för att stärka sysselsättningen. Det här är inte en utmaning som blir lättare om vi väntar. Det finns även skäl att sikta högre: enligt arbetslivsprofessor Vesa Vihriälä kunde vi uppnå en sysselsättningsgrad på 77–78 procent inom fem år. Detta borde vi eftersträva.

– Det är också en fråga om att hjälpa dem som har det svårt just nu. Många befinner sig i en osäker ekonomisk situation på grund av permittering eller uppsägning. Att bli utan jobb är en personlig tragedi. Men ett arbete är det bästa socialskyddet man kan ha.

Med årets fyra första tilläggsbudgetar närmar sig statens upplåning 20-miljardersstrecket.

– Vi är nu tvungna att kraftigt stimulera vår ekonomi men vi måste också rita upp en karta för hur vi skall få den i balans. Det behövs ett förtroende inte bara för den personliga ekonomin utan också för den offentliga ekonomin för att vi skall kunna återgå till det normala. Vi har inte tid att vänta. Vi behöver konkreta sysselsättningsåtgärder som ökar både utbud och efterfrågan av arbetskraft.

Adlercreutz: Nyt tarvitaan käyttöpääomaa, ei projektirahoitusta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen lisätalousarvion. Talousarvio pitää sisällään laajan taloudellisen avustuspaketin suomalaisille yrityksille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä kyseessä on hyvä alku. On kuitenkin todella tärkeä hahmottaa yritysten akuutin kriisin eri ulottuvuudet: suurin osa yrityksistä tarvitsee projektirahoituksen tai lainantakausten sijaan nopeaa apua käyttöpääomakriisiin, Adlercreutz jatkaa.

Moni teollisuusyritys on tilanteessa, jossa varastot ovat pullollaan, kysyntä minimaalista ja ostovelat maksettavana. Monet näistä yrityksistä ovat vientivetureitamme. Meidän on taattava näiden yritysten jatkuvuus, jos mielimme pitää hyvinvointiyhteiskunnastamme kiinni. Käyttöpääoma on varmistettava ja se on varmistettava nopeasti.

Kun tiistaina saimme lisätalousarvion valiokuntaan puhuimme huomattavasti pienemmästä summasta kuin mihin päädyimme. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli selväksi, että akuutti tarve on merkittävästi suurempi. Tämä näkyy nyt valiokunnan lisäämissä määrärahoissa: suorat yritystuet nostettiin miljardiin euroon.

On hienoa, että yrittäjät voivat saada työttömyyskorvausta. On myös hyvä, että lomautuksia nyt voidaan tehdä nopeammin yritysten pelastamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä pelastamaan yrityksiä. Monessa yrityksessä kassavarat eivät riitä kuin muutaman viikon tästä eteenpäin.

Sen sijaan että yritykset saavat takauksia lainoihin –  joita pankit eivät välttämättä edes myönnä –  iso osa yrityksistä tarvitsee siis lisää käyttöpääomaa. Ne eivät tarvitse projektirahoitusta, vaan nopeita toimenpiteitä likviditeetin parantamiseksi. Hallituksen on kiinnitettävä asiaan välitöntä huomiota ja Business Finland on valjastettava vastaamaan tarpeeseen.

Adlercreutz: Nu behövs rörelsekapital, inte projektfinansiering

Riksdagen finansutskott godkände igår tilläggsbudgeten. Svenska riksdagsgruppens ordförande och SFP:s representant i finansutskottet Anders Adlercreutz ser det som en bra början.

– Situationen utvecklar sig snabbt. När vi fick tilläggsbudgeten till utskottet på tisdagen talade vi om en betydligt mindre summa pengar. Under behandlingens gång blev det klart att det akuta behovet är mycket större. Det syns också i de summor som utskottet lade till, och de direkta företagsstöden höjdes till en miljard euro.

Under de senaste veckorna har permitteringarna ökat kraftigt i hela Finland. Enligt Arbets- och näringsministeriet omfattas cirka 158 000 personer av samarbetsförhandlingar på grund av coronaviruset och hittills har cirka 5700 permitterade anmält sig som arbetslösa arbetssökande.

– Det är bra att man nu kommer att kunna permittera snabbare för att rädda företagen. Men situationen är mycket brådskande. Många företag har inte en kassa för mer än några veckor framåt.

– I stället för garantier på lån som bankerna trots det ogärna ger behöver de flesta företag stärka sitt rörelsekapital. Business Finlands smidighet och snabbhet sätts nu på prov. Företagen behöver inte projektfinansiering utan snabba åtgärder för att förbättra likviditeten. Snabba åtgärder med minimal byråkrati. När krisen är över kan man sedan nagelfara understöden. Det här måste Business Finland få klara direktiv om.

– Det är fint att företagare nu kan få arbetslöshetsersättning. Med det räddar inte företagen. Många industriföretag sitter nu med stora lager, minimal efterfrågan och leverantörsskulder de måste betala. Vi behöver dessa företag när den värsta krisen är över. De behöver vår hjälp nu.

Adlercreutz hallituksen tukipaketista: Rakennamme sillan notkahduksen yli

–Tarvitsemme yrityksiämme tänään, mutta ennen kaikkea tarvitsemme niitä siinä vaiheessa, kun akuutti kriisi on ohi. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että rakennamme sillan tämän taloudellisen notkahduksen yli, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Hallitus esitteli tänään uusia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea yrityksiä ja niiden kautta talouttamme tässä taloudellisessa kriisissä, jonka koronavirusepidemia on aiheuttanut. Adlercreutz on tyytyväinen järeisiin toimenpiteisiin, jotka nyt otetaan käyttöön.

– Likviditeettikriisi on monella akuutti. Varsinkin yksityisyrittäjillä on suunnattoman haastava tilanne. On tervetullutta, että työttömyystukea voi nyt saada ilman, että yritystoiminta on pakko lopettaa. Välittömän kriisin jälkeen tulemme tarvitsemaan kaikkia yrittäjiä ja kaikenlaista yrittelijäisyyttä.

Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut yritysten saavan veromaksuihinsa pidennetyn maksuajan ja matalamman viivästyskoron.

– Tämä auttaa yrityksiä hyvin konkreettisella tavalla. Emme kuitenkaan tule välttymään irtisanomisilta ja lomautuksilta. Tällöin on luonnollisesti suosittava lomautuksia. Työmarkkinaosapuolten ehdotukset lomautusprosessin tuntuvasta nopeutuksesta on nopeasti tultava voimaan, jotta mahdollisimman monella säilyy työpaikka, johon voi palata.

Adlercreutz om regeringens stödpaket: Betydelsefull bro över svackan

– Vi behöver våra företag idag, men framförallt behöver vi dem när den akuta krisen är över. Därför är det enormt viktigt att vi bygger en bro över denna ekonomiska svacka, säger Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz.

Regeringen informerade idag om nya åtgärder som sätts in för att stöda företagen och via det vår ekonomi i den kris som coronaepidemin förorsakat. Adlercreutz är nöjd över de kraftfulla åtgärder som sätts in.

– Likviditetskrisen är akut på många håll. Och i synnerhet ensamföretagare har det enormt utmanande. Det, att man nu ska kunna få arbetslöshetsunderstöd utan att man tvingas stänga sin företagsverksamhet är mycket välkommet. Att vara tvungen att sluta med sin företagsverksamhet skulle göra återhämtningen från krisen mycket svårare.

Redan tidigare har regeringen meddelat att företagen kommer att få både längre betalningstid och lägre dröjsmålsränta på sina skatteinbetalningar.

– Det hjälper företagen på ett mycket konkret sätt. Men vi kommer ändå inte att undvika massiva uppsägningar och permitteringar. Och då är permitteringar naturligtvis att föredra. Arbetsmarknadsparternas förslag om att kraftigt förkorta permitteringsprocessen måste nu snabbt träda i kraft så att så många som möjligt ska ha ett arbete att återgå till.

Adlercreutz: Företagens nöd är stor – nu behövs flexibilitet av alla parter

Coronaviruset är en stor utmaning för hela vårt samhälle och kommer att ha vidsträckta effekter på vår vardag. Virusets framfart påverkar även våra företag – då alla uppmanas stanna hemma och undvika närkontakt minskar efterfrågan på både tjänster och varor. Enligt Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz är det viktigt att också stöda företagen för att minska på coronavirusets inverkan. Adlercreutz välkomnar finansminister Kulmunis fem miljarders stödpaket och hoppas på flexibilitet av alla parter.

– Med tanke på företagsverksamheten är det viktigast att se till att företagen inte får likviditetsproblem. Fördröjda eller avbokade affärer kan snabbt ha förödande påföljder. Många företag står inför en akut likviditetskris. Det är bra att man nu på många fronter skrider till åtgärder. Av de åtgärder som regeringen publicerade är till exempel förskjutningar av skatteinbetalningar och större befogenheter åt Finnvera mycket välkomna. Men vi behöver mera, säger Adlercreutz.

Som en följd av den ekonomiska krisen kan företagen i värsta fall vara tvungna att permittera eller säga upp anställda.

– Med tanke på sysselsättningen är det enormt viktigt att företagen har incentiv att hålla kvar sina anställda. Vi vill bespara så många som möjligt från permittering eller uppsägning – att bli utan jobb är alltid en personlig tragedi. Därför är det av speciellt stor betydelse att det finns möjligast stor flexibilitet på arbetsplatserna och att lokala överenskommelser kan förverkligas utan hinder. Nu måste vi ta i bruk alla lösningar för att hålla företagen på fötterna och de anställda på lönelistorna.

Muuttuva työelämä tarvitsee paikallisempaa sopimista

Suomen Yrittäjien vaikuttajafoorumin paneelissa paikallinen sopiminen nousi odotetusti puheenaiheeksi. Paikallisen sopimisen edistäminen on pitkään ollut erityisesti yrittäjäkentän fokuksessa. Ja hyvästä syystä: suomalaisen työelämän yhtenä kummajaisena on ollut se, että (yleissitovuuden seurauksena) järjestäytymättömissä yrityksissä paikallinen sopiminen on (ollut paikoin jopa) vaikeampaa kuin järjestäytyneissä. Olemme lainsäädännön keinoin rajoittaneet jouhevampaa sopimista osassa yrityksiä.

Työllisyyttä voi ja sitä myös tulee kohentaa monin eri tavoin. Pitkällä tähtäimellä koulutus on varmin keino rakentaa työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Palkkatuella voimme auttaa sellaisia henkilöitä takaisin työelämään, jotka sinne eivät muuten ehkä pääse. Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa säätämällä puolestaan voimme vaikuttaa työnteon kannustimiin.

Mutta mikään näistä ei – mahdollisesti palkkatukea lukuun ottamatta – vaikuta yrittäjän kannustimiin kasvattaa toimintaansa tai palkata työvoimaa.

Vielä viisikymmentä vuotta sitten oli varsin normaalia, että nuori mies tai nainen marssi 18-vuotiaana tehtaan portista sisään olettaen, että hän työskentelee siellä eläkepäiviinsä asti. Monestakin syystä todellisuus on tänään erilainen.

Tänään useimmilla aloilla on itsestään selvää, että työpaikka vaihtuu useampaan otteeseen elämän aikana. On todennäköistä, että emme vaihda ainoastaan edes tehtäviä jonkun tietyn osaamisalueen sisällä, vaan saatamme joutua vaihtamaan jopa ammattia. Siinä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että koulutusmahdollisuuksia tarjotaan, ja että näiden vaihtojen, vääjäämättömien muutosten, saumakohtia hiotaan.

Kaikista työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä yksi on ylitse muiden: yrittäjän kynnys palkata lisää ihmiskäsiä. Ja tässä kohden puhun yrittäjän kokemuksella. Paikallinen jousto poistaisi yrittäjän yhden suuren huolen. Se tarjoaisi yrittäjälle näkymän siihen, että hän ei jää perheineen pulaan, jos kaikki ei menekään aivan nappiin.

On siis korkea aika purkaa paikallisen sopimisen esteet. On myös aika rakentaa parempaa luottamusta työpaikoilla. Paikallisen sopimisen kiellon purkamisen vastapainoksi voisi esittää, että yritysten hallituksissa olisi läsnä myös työntekijäpuolen edustus tietystä yrityskokoluokasta ylöspäin.

 

Blogi Verkkouutisissa 11.2.2020. / Blogg i Verkkouutiset 11.2.2020.

Adlercreutz: Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa

Vertailussa muihin eurooppalaisiin maihin, kuin Iso-Britanniaan, Saksaan ja Ruotsiin, Suomi on jäänyt paitsi työperäisen maahanmuuton kautta tulevista miljardituloista, toteaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Hän viittaa kansainvälisiin muuttoihin erikoistuneen yrityksen Movingan keskiviikkona julkaisemaan selvitykseen, josta käy ilmi, että Suomi voisi saada työperäisen maahanmuuton lisäämisestä huomattavaa taloudellista hyötyä.

– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, se on ilmiselvää. Tilastot näyttävät, että Suomeen työn perässä muuttavilla on yleistä työllisyysastetta merkittävästi korkeampi työllisyysaste vuosikymmenenkin jälkeen, Adlercreutz sanoo.

Etenkin korkean osaamistason työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi Rinteen hallituksen hallitusohjelman keskeisimpiä työllisyyttä lisääviä keinoja.

– Kun hallitus kohta pääsee jatkamaan hallitusohjelman toimeenpanoa, on erittäin tärkeää, että työperusteisen oleskeluluvan käsittelyprosessin rajaamista korkeintaan kuukauden mittaiseksi viedään eteenpäin, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Finland behöver mer arbetskraftsinvandring

Finland har gått miste om miljardintäkter från arbetskraftsinvandring i förhållande till andra europeiska länder som Storbritannien, Tyskland och Sverige, konstaterar Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz.

Han hänvisar till en undersökning som publicerades av organisationen Movinga på onsdag, som visar att Finland kunde ha mycket mer att vinna ekonomiskt på en ökad arbetskraftsinvandring.

– Arbetskraftsinvandring behövs, det råder inget tvivel om saken. Statistiken visar dessutom, att människor som flyttar till Finland för att arbeta också efter ett årtionde har en långt högre sysselsättningsgrad än befolkningen över lag, säger Adlercreutz.

Att öka i synnerhet den kvalificerade arbetskraftsinvandringen är en av de centrala åtgärderna i regeringen Rinnes regeringsprogram för att höja sysselsättningsgraden.

– När regeringen snart kan fortsätta sitt arbete med att verkställa regeringsprogrammet är det viktigt att arbetet med att införa en maxgräns på 1 månad för arbetslovsprocessen går vidare, betonar Adlercreutz.