Adlercreutz: Työperäinen maahanmuutto kaipaa uutta otetta

Tarvitsemme radikaalisti nopeampia lupaprosesseja ja kunnon muokkauksen asenteisiin työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tätä painottaa Anders Adlercreutz, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

–  Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, jotta työllisyysaste voi nousta. Yrityksemme haluavat kasvaa ja menestyä. Sen takia meidän on satsattava osaamiseen. Hitaat prosessit eivät saa olla esteenä osaavan henkilöstön rekrytoinnissa, Adlercreutz sanoo.

Hän viittaa Työ- ja elinkeinoministeriön lukuihin missä todetaan, että vuonna 2019 meillä jäi syntymättä noin 65 000 työpaikkaa osaajapulan takia.

– Nämä ovat kestämättömän korkeita lukuja. Nyt kun hallitus kokoontuu puoliväliriiheen, täytyy hallituksen sopia konkreettisista toimenpiteistä, jotka nostavat työllisyysastetta.

Adlercreutzin mielestä myös tässä asiassa hallitus voisi herkällä korvalla kuunnella ekonomistiprofessori Vesa Vihriälää. Vihriälä on peräänkuuluttanut lupakäytäntöjen yksinkertaistamista sekä vahvaa markkinointia ja asennemuokkausta niin, että maahanmuuttajat tuntevat itsensä tervetulleiksi.

– Suomessa on jatkunut selkeä trendi, jossa työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Tämä ei ole mielipide, vaan realiteetti, joka pitää hyväksyä ja nähdä mahdollisuutena, Adlercreutz sanoo.

– Nyt pitää viipymättä saada täytäntöön hallitusohjelman kirjaus, että työ- ja koulutusperustaisten oleskelulupien käsittelyaika on maksimissaan 30 vuorokautta. Tarvitaan myös pikakaista, jossa erityisosaajille ja startup-yrittäjille perheenjäsenineen annetaan kahden viikon oleskelulupakäsittely, hän sanoo.

Tehokas kotitalousvähennys on helppo, tylsä ja muuttumaton.

Tämän hallituskauden aikana työllisyydestä on puhuttu paljon ja hyvästä syystä. Hallitus tekee isoja panostuksia muun muassa koulutukseen ja nämä panostukset pitää myös rahoittaa. Samaan aikaan näemme, että Suomen talouden viime vuosikymmenien ongelma eli kestävyysvaje ei ota korjaantuakseen.

Tässä keskustelussa myös kotitalousvähennys on noussut tarkastelun kohteeksi. Mikä on sen vaikutus talouteen? Kuka hyötyy siitä ja parantaako se työllisyyttä?

Äskettäin ilmestynyt Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteinen raportti kyseenalaistaa kotitalousvähennyksen hyödyt. Tämä loppupäätelmä on yllättävä ja se on herättänyt laajalti keskustelua. Voiko olla niin, että – raportin otsikkoa lainatakseni – ”kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta”?

Tutkimuksen pohjalta ei voi mielestäni vetää otsikon mukaista yksiselitteistä johtopäätöstä asiasta. Selvää on tosin, että poliittisessa retoriikassa vähennyksen merkitystä on liioiteltu.

Tutkimus herättää muutaman ilmeisen kysymyksen sen lähtökohdista: Tarkastelun kohteeksi valitut vuodet ovat Suomen ja Ruotsin osalta 2007 ja 2009. Ne sijoittuvat keskelle finanssikriisiä. Tämä seikka pyritään ottamaan tutkimuksessa huomioon, mutta se on mielestäni joka tapauksessa lähtökohtana ongelmallinen. Vertailu eri palveluiden välillä on myös osin puutteellista: remonttipalveluja ei osteta samoin perustein kuin autokorjauspalveluita. Myöskään kotisiivouspalveluiden määrän kasvuun liittyy vaikeasti todennettavissa olevia oletuksia. Ja lopuksi, tutkimuksessa on rajattu iso osa vähennyksien käyttäjistä tutkimuksen ulkopuolelle, eikä siinä ole haastateltu palvelujen tarjoajia.

En mene tässä syvällisemmin itse tutkimukseen. Siitä voi mielestäni kuitenkin päätellä, että pienet muutokset vähennyksessä eivät vaikuta suuresti käyttäytymiseemme kuluttajina. Sen pohjalta voidaan myös kyseenalaistaa se, että vähennyksellä olisi kokonaistalouden näkökulmasta positiivinen vaikutus.

Siitä huolimatta: Hinta vaikuttaa ostopäätökseen. Jo tämän pohjalta voi olettaa, että vähennys kasvattaa kysyntää ja vähentää harmaata taloutta, ellei katso, että kotitalousvähennyksen piirissä olevat palvelut ole sellaisia, joita hankitaan aivan eri pohjalta.

Vähennystä kritisoidaan siksi, että se ”suosii hyvätuloisia”. Vähennystä käyttävien mediaaniansio on noin 3000€. Se on hieman keskiansiotasoa korkeampi, mutta en kutsuisi 3000 € kuukaudessa tienaavia hyvätuloisiksi tavalla, joka alleviivaa tuen palvelevan erityisesti hyväosaisia. Moni keskituloinen perheellinen ihminen pystyy ehkä käymään töissä juuri siksi, että saa arjen kaaokseen tukea kodin ulkopuolelta. Sama koskee vaikkapa vanhenevista vanhemmistaan huolta pitäviä ja edelleen työssä käyviä ihmisiä. Kotitaloustuen taloutta tukevat vaikutukset ovatkin näin moninaisia . On myös selvää, että vähennys suosii heitä,  jotka maksavat veroja, joista kulu voidaan vähentää. Veropolitiikan fokus ei voi olla ainoastaan tulonjakomekanismeissa.

Väitän, että kotitalousvähennys lisää hyvinvointia. Jos voin palkata apua, minulle jää aikaa muuhun: perheeseen, lapsiin, vanheneviin vanhempiin ja omasta hyvinvoinnistani huolehtimiseen.

Sen sijaan, että vähennystä säädetään muutaman vuoden välein – ja muutoksia on tehty kokonaiset yhdeksän kertaa sitten vähennyksen käyttöönoton vuonna 2001 – siitä tulisi tehdä tylsä ja ennakoitavissa oleva. Tämän tulisi olla kaiken veropolitiikan perusta.

Ei pidä olla niin, että kansalaisen joka vuosi tulee selvittää vähennyksen taso verottajan verkkosivulta. Vähennyksen tulee olla ennustettavissa oleva ja yksinkertainen. Vain silloin se vaikuttaa käyttäytymiseen ja vain silloin sillä on edellytyksiä tuottaa niitä hyötyjä, joita sillä tavoittelemme.

Meidän ei tule pelata ja veivata kotitalousvähennyksen kanssa. Tehkäämme siitä helppo ja ymmärrettävä. Mekanismi, jota voidaan käyttää yhä laajemmin niin nuorten kuin iäkkäämpien kansalaisten arjen helpottamiseen.

 

(mielipidekirjoitus Kirkkonummen Sanomissa 7.2.2021)

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 budjetin palautekeskustelussa 15.12.2020

Arvoisa puhemies,

OECD julkisti Suomea koskevan maaraporttinsa viime torstaina. Analyysin johtopäätökset eivät ole yllättäviä, ja raportissa käsitellään paljon samoja kysymyksiä kuin mitä valtiovarainvaliokuntakin budjettimietinnössään tuo esiin.
Kyse on tutuista kipukohdista: valtio velkaantuu ja työllisyysaste jää jälkeen. Tämä viesti on otettava vakavasti. Vaikka tämänhetkisessä koronatilanteessa meillä ei juuri ole talouspoliittisia vaihtoehtoja, meidän on kyettävä nopeasti rakentamaan uskottava ja konkreettinen polku julkisen talouden tasapainottamiseen.

Koska siitä, arvoisa puhemies, mitä nyt vaaditaan, vallitsee suuri yksimielisyys. Meidän on pidettävä talous toiminnassa ja noustava aallonpohjasta.

On hyvä huomata, että oppositio on samaa mieltä tästä asiasta, vaikka toisenlaisiakin äänenpainoja on ollut havaittavissa silloin kun se on tuntunut tarkoituksenmukaiselta.

Mutta yksityiskohdissa on eroja.

On selvää, että meidän ei nyt tule tehdä rajuja leikkauksia vanhustenhuoltoon eikä koskea tulevien eläkeläisten eläkkeisiin, kuten Kokoomus on esittänyt.

Ei ole myöskään järkevää heikentää tuntuvasti maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua Suomeen, kuten Perussuomalaiset on esittänyt, tai kyseenalaistaa meidän kansainvälisiä velvoitteitamme tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

Tai kuvitella, että voisimme sekä ottaa vastaan EU:n elpymispanostuksia että jättää oman osuutemme maksamatta, kuten Kristillisdemokraatit vaikuttavat ehdottavan.

Ärade talman,

När det gäller arbetslösheten bland de som är över 55 år kan vi inte slå oss för bröstet. Det är synd att arbetsmarknadsparterna inte kom till en gemensam syn i frågan och nu är det upp till regeringen att fatta beslut. Det system vi har idag leder otvetydigt till åldersdiskriminering och ojämlikhet. När vi uppehåller incitament till att inte hålla kvar de äldre i arbete, att inte satsa på dem, skjuter vi oss själva i foten.

SFP och Svenska riksdagsgruppen vill se reformer som ökar flexibiliteten. För att kunna finansiera välfärdsstaten måste vi hålla sysselsättningsgraden så hög som möjlig. Vi bör avskaffa behovsprövningen av utländsk arbetskraft. Vi behöver en reform som möjliggör lokala avtal och som samtidigt stärker förtroendet på arbetsplatsen. Det senare kunde ske till exempel genom att ge arbetstagarna en roll i företagens ledning, via exempelvis en styrelseplats. Det skulle gagna alla.

Arvoisa puhemies,

Valtiovarainvaliokunta tuo mietinnössään esiin mielenterveyden ongelmat. Niillä on merkitystä julkisen talouden kannalta, koska mielenterveyden häiriöistä on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Vuonna 2018 julkistetun terveysraportin mukaan mielenterveysongelmien suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden korkeimpia, jopa 5,3 prosenttia BKT:stä, eli noin 11 miljardia euroa vuositasolla. Koska avuntarve on lisääntynyt entisestään koronaepidemian aikana, on ehdottoman välttämätöntä parantaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoidon saatavuutta, kuten valtiovarainvaliokunta lausumassaan korostaa.

Ärade talman,

I regeringsprogrammet är målet att Finland ska vara klimatneutralt 2035. I budgetpropositionen 2021 reserveras omkring 2,1 miljarder euro för klimatåtgärderna, vilket är ungefär lika mycket som 2020 och cirka 534 miljoner euro mer än i ordinarie budgeten för 2019. Vi ska i synnerhet minska utsläppen från trafiken, vi ska förbättra kollektivtrafiken. Vi värnar om den biologiska mångfalden. Vi ökar användningen av förnybar energi och främjar cirkulär ekonomi.

Arvoisa puhemies,

Mietinnössään valtiovarainvaliokunta vaatii, että sukupuolivaikutusten arviointia tulisi parantaa ministeriöiden budjettiprosesseissa. Varsinkin työllisyyspolitiikkaa tulee arvioida sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole aivan yksinkertaista mutta sitäkin tärkeämpää. Tämä on mitä suurimmassa määrin kilpailukykykysymys. Jos me tietoisesti ylläpidämme epätasa-arvoa edistäviä rakenteita, emme pysty toimimaan tehokkaasti. Ja tuottavuus kärsii.

Elämme haastavia aikoja. Ja vaikka tiettyjä päätöksiä usein mielellään lykätään, rakenneuudistusten tekemättä jättämistä ei voi puolustella. Oppivelvollisuutta pidennetään ensi vuonna. Se on tärkeää. Mutta kaikki perustuu siihen, että työllisyysastetta saadaan nostettua, ja tältä osin on vielä paljon tehtävää.

Adlercreutz haluaa yhdenvertaisen ja kannustavan ansiosidonnaisen päivärahan

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ehdottaa, että ansiosidonnaisen päivärahan kehittämisen yhteydessä se ulotettaisiin koskemaan myös niitä työttömiä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.

– RKP on ehdottanut, että ansiosidonnainen päiväraha porrastettaisiin ja tehtäisiin kannustavammaksi korottamalla tuen määrää työttömyyden alkuvaiheessa. Mahdollisuudet tuen porrastamiseen ja sen laajentamiseen voitaisiin selvittää yhdessä. Yhdistämällä nämä kaksi tavoitetta voisimme löytää kustannusneutraalin mallin. Tällainen malli edistäisi yhdenvertaisuutta, Adlercreutz sanoo.

Työttömyyskassan rahoitusosuus ansiosidonnaisesta päivärahasta on noin 5,5 prosenttia. Loppuosa rahoitetaan veroilla. Siksi voidaan pitää ristiriitaisena sitä, että päivärahan saaminen edellyttää jäsenyyttä työttömyyskassassa.

– Nykyinen malli on vaikeasti perusteltavissa yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Kysehän on perustavanlaatuisesta turvasta. Toki asian voisi ajatella niin, että kassaan kuuluva voisi saada suuremman työttömyyskorvauksen – esimerkiksi 5–10 prosenttia, Adlercreutz sanoo.

Monien asiantuntijoiden mukaan porrastettu päiväraha lisää työllisyyttä. Kokemukset Tanskasta, jossa kyseinen malli on käytössä, tukevat tutkimusta.

– Varsinkin kriisin aikana on tärkeää sekä huolehtia siitä, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja siitä, että työllisyyttä parannetaan. Tämä malli toteuttaisi molempia pyrkimyksiä.

Adlercreutz: Alijäämä on väistämätön, mutta tulee ottaa vakavasti 

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen kokonaisuuteen, jonka hallitus on valmistellut budjettiriihen aikana. Adlercreutzin mukaan nyt on tärkeää, että houkuttelemme Suomeen investointeja ja että panostamme työllisyysastetta parantaviin toimenpiteisiin työmarkkinoita sujuvoittamalla ja tasa-arvoa parantamalla.

– Kyseessä on 10,7 miljardin euron massiivinen alijäämä. Tätä ei kuitenkaan voida välttää, jos haluamme selviytyä koronakriisistä, joka edelleen vaikuttaa vahvasti Suomen taloudellisiin näkymiin. Meidän tulee tukea yrityksiä, tehdä enemmän koronatestejä ja auttaa kuntia. Alijäämä ei kuitenkaan saa tulla jäädäkseen. Nyt on tärkeää ajatella seuraavaa askelta ja panostaa kattaviin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi ja Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi. Meidän on luotava suotuisa investointiympäristö. Tässä energiaverouudistuksella on tärkeä rooli, sillä se muun muassa vähentää voimakkaasti teollisuuden sähkökustannuksia, Adlercreutz sanoo.

Hallitus on sopinut työllisyyspaketista, jonka tavoitteena on 31 000-36 000 lisätyöllistä.

– Työllisyystoimenpiteet ovat täysin ratkaisevassa asemassa, jotta saamme Suomen takaisin jaloilleen kriisin jälkeen. Hallitus esittää nyt monia konkreettisia ehdotuksia työllisyysasteen nostamiseksi: muun muassa eläkeputkeen haetaan ratkaisua, ja työnhakuvelvoitetta uudistetaan niin sanotun pohjoismaisen mallin mukaan. Työ ei kuitenkaan lopu tähän. Meidän tulee edetä myös paikallisen sopimisen mahdollistamisessa sekä monien muiden toimien osalta. Työnteko on paras sosiaaliturva, ja tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että panostamme työvoiman kysyntää ja tarjontaa lisääviin toimiin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä: Menestyvä Suomi – myös pandemian jälkeen

RKP:n eduskuntaryhmä hyväksyi 15 kohdan työllisyystoimenpideohjelman

Koronapandemian seuraukset ovat luoneet ankaran toimintaympäristön yrityksille. Tarvitsemme toisaalta määrätietoisia työelämäuudistuksia, toisaalta luottamusta kasvattavia toimenpiteitä, jotta yritykset uskaltaisivat taas investoida ja palkata henkilöstöä. 15 kohdan toimenpideohjelma hyväksyttiin Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hangossa.

– Kun julkista taloutta pyritään tasapainottamaan, on ensisijaisen tärkeää tarjota yrityksille vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Ohjelmasta Henriksson nostaa esiin panostukset parempaan työpaikkahyvinvointiin ja motivoituneiden työntekijöiden tärkeyteen. Henriksson painottaa myös kotitalousvähennyksen työllistävää vaikutusta ja näkee ikääntyneissä huomattavan potentiaalin hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– On tärkeää, että ihmiset viihtyvät työelämässä pidempään. Meidän on löydettävä malleja, jotka verotuksessa kannustavat yhdistämään eläkkeen eri työpanoksiin. Aina pitäisi olla kannattavaa työskennellä eläkeläisenä. Samalla haluamme korottaa kotitalousvähennyksen 7 500 euroon tukeaksemme yrittäjyyttä ja parantaaksemme työllisyyttä, Henriksson sanoo.

RKP:n eduskuntaryhmä painottaa toimenpideohjelmassaan, ettei työn verotusta saa kiristää. Eduskuntaryhmä haluaa sallia paikallisen sopimisen pienille ja keskisuurille järjestäytymättömille yrityksille. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tulisi olla korkeampi tukikauden alkuvaiheessa, jotta se kannustaisi nopeampaan työelämään paluuseen.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painottaa laajan rintaman työllisyystoimien tärkeyttä.

– Hallitusohjelma rakentuu korkeamman työllisyysasteen varaan. Meidän panostuksemme ovat riippuvaisia siitä. Samalla meidän on saatava yritykset luottamaan tulevaan. Yritysten tulisi saada lupaus, että yhteisöveron taso ei nouse. Toimenpideohjelmassa esitämme sekä ylimääräistä tutkimus- ja kehitysvähennystä, ja peräänkuulutamme vahvempaa yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä kestävien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi, Adlercreutz sanoo.

– RKP:n eduskuntaryhmä haluaa myös vahvistaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Tarvitsemme lisää yrittäjiksi haluavia ja lisää yrityksiä, jotka uskaltavat investoida. Sitä kautta saamme lisää työpaikkoja, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

– Myös valmisteilla olevan sosiaaliturvauudistuksen kantavana ajatuksena on työnteon kannattavuus. On tapana sanoa, että työnteko on parasta sosiaaliturvaa, mutta meillä on silti oltava riittävä sosiaaliturva niille, joilla ei syystä tai toisesta ole työtä. Tarvitsemme joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Siksi myös suunniteltu perhevapaauudistus, joka tasa-arvoistaa työmarkkinoita, on viipymättä vietävä maaliin, Blomqvist sanoo.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kaksipäiväinen kesäkokous päättyy torstaina vierailuilla paikallisiin yrityksiin muun muassa Hangon satamassa.

Toimenpideohjelma kokonaisuudessaan. Lue tästä!

Tarvitsemme kilpailukykylupauksen

V-käyrä, U-käyrä, L-käyrä – koronakevään toipumisen käyrää on tässä vaiheessa vaikea ennustaa. Epätietoisuus on suuri. Miten vientikumppaneidemme taloudet lähtevät vetämään? Entä tuleeko kenties se pelätty toinen aalto sotkemaan kaikkien suunnitelmat lopullisesti?

Tässä sietämättömässä epätietoisuudessa yrityksemme tällä hetkellä navigoivat. Kotimainen kulutus näyttäisi lähtevän liikkeelle, mutta kansainvälisellä tasolla talouteen ja kysynnän kehittymiseen sisältyy isoja kysymysmerkkejä.

Tällaisessa tilanteessa on elintärkeää, ettei epätietoisuutta ruokita myös kotimaassa.

On selvää, ja välttämätöntä, että huomattavien elvyttävien toimien rinnalla tehdään linjauksia myös talouden tasapainottamistoimista. Näiden toimien keskiössä tulee olla työllisyystoimet, mutta myös menoleikkaukset ja mahdolliset verojen tarkistukset.

Monet yritykset pohtivat tulevaisuuttaan. Uskaltaisivatko ne investoida, palkata uusia ihmisiä, viedä eteenpäin sitä tuotekehitysprojektia, joka edellyttää vuoden sisällä merkittäviä laitehankintoja?

Tässä tilanteessa yritykset eivät kaipaa lisää epävarmuutta siitä, miten heidän kulurakenteensa kehittyy, miten investointipanostukset vaikuttavat verotukseen tai miten he yrityksen mahdollisesta tuloksesta joutuvat maksamaan veroa.

Eräs ystäväni toimii yrityskonsulttina veroasioissa. Hän kertoi minulle, miten vaikeaa hänen on keksiä hyvää vastausta yritysten kysellessä, miksi niiden tulisi jäädä Suomeen. Yritysten on luonnollista kysyä itseltään, mikseivät ne siirtäisi toimintojaan esimerkiksi Viroon, missä verotus on pysynyt ennustettavana jo yli kahden vuosikymmenen ajan?

Meidän tulee epävakaan maailmantilanteen kohdalla pyrkiä juuri tällaisen vakauden lisäämiseen.

Toivoisin pohdintaa siitä, miten luomme Suomesta entistä ennustettavamman ja houkuttelevamman investointiympäristön. Taloutta pitää sopeuttaa, se on itsestäänselvyys, mutta epätietoisuus vie pohjaa tulevalta kasvulta. Tarvitsemme pitkän tähtäimen sitoumuksen yritysverotuksen tasosta ja investointikannustimista.

Meidän pitää voida kertoa yrityksillemme, ettei yhteisöveroa nosteta. Että pääomaveron nykyinen taso pätee myös huomenna. Etteivät sopeutustoimet rasita niiden kulurakennetta. Meidän pitää myös voida sinetöidä nämä lupaukset lupauksella siitä, että tulemme panostamaan osaavan työvoiman kouluttamiseen myös jatkossa.

Tarvitsemme kriisin jälkimainingeissa, epävarmuutta hälventääksemme, kilpailukykylupauksen.

Adlercreutz: Työllisyystoimet eivät voi odottaa

– Koronakriisi vaikuttaa voimakkaasti koko Suomen talouteen ja vaikeuttaa huomattavasti hallitusohjelman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista. Kriisin varjolla ei kuitenkaan pidä siirtää työllisyystoimia eteenpäin. Nyt tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja määrätietoisia toimia, jotta saamme Suomen jaloilleen.

Tätä mieltä on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hän peräänkuuluttaa myös kunnianhimon nostoa.

– Emme tiedä milloin seuraava pandemia – tai muu kriisi – jälleen iskee. Mitä tasapanoisempi julkinen taloutemme silloin on, sitä paremmin kykenemme vastaamaan siihen kriisiin. Vaikka edelleen elämme keskellä pandemiaa, emme saa unohtaa työllisyystavoitettamme. Tämä haaste ei helpotu odottamalla. On myös syytä tähdätä korkeammalle: työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan voisimme päästä 77–78 prosentin työllisyystasoon viidessä vuodessa. Tähän meidän tulee tähdätä.

– Kyse on myös niiden ihmisten auttamisesta, joilla on tällä hetkellä vaikeaa. Moni on juuri nyt taloudellisesti epävarmassa tilanteessa lomautuksen tai irtisanomisen takia. Työn menettäminen on henkilökohtainen tragedia. Työpaikka on myös paras sosiaaliturva.

Vuoden neljän ensimmäisen lisätalousarvion myötä valtion tämän vuoden lainanotto lähentelee 20 miljardin euron rajaa.

– Meidän on nyt voimakkaasti elvytettävä talouttamme, mutta meidän tulee myös luoda kartta sen tasapainottamiseksi. Tarvitaan luottamusta sekä omaan henkilökohtaiseen talouteen että julkiseen talouteen, jotta pääsemme palaamaan normaaleihin olosuhteisiin. Meillä ei ole aikaa odottaa. Tarvitsemme konkreettisia työllisyystoimenpiteitä, jotka lisäävät sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa.

Adlercreutz: Nyt tarvitaan käyttöpääomaa, ei projektirahoitusta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen lisätalousarvion. Talousarvio pitää sisällään laajan taloudellisen avustuspaketin suomalaisille yrityksille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä kyseessä on hyvä alku. On kuitenkin todella tärkeä hahmottaa yritysten akuutin kriisin eri ulottuvuudet: suurin osa yrityksistä tarvitsee projektirahoituksen tai lainantakausten sijaan nopeaa apua käyttöpääomakriisiin, Adlercreutz jatkaa.

Moni teollisuusyritys on tilanteessa, jossa varastot ovat pullollaan, kysyntä minimaalista ja ostovelat maksettavana. Monet näistä yrityksistä ovat vientivetureitamme. Meidän on taattava näiden yritysten jatkuvuus, jos mielimme pitää hyvinvointiyhteiskunnastamme kiinni. Käyttöpääoma on varmistettava ja se on varmistettava nopeasti.

Kun tiistaina saimme lisätalousarvion valiokuntaan puhuimme huomattavasti pienemmästä summasta kuin mihin päädyimme. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli selväksi, että akuutti tarve on merkittävästi suurempi. Tämä näkyy nyt valiokunnan lisäämissä määrärahoissa: suorat yritystuet nostettiin miljardiin euroon.

On hienoa, että yrittäjät voivat saada työttömyyskorvausta. On myös hyvä, että lomautuksia nyt voidaan tehdä nopeammin yritysten pelastamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä pelastamaan yrityksiä. Monessa yrityksessä kassavarat eivät riitä kuin muutaman viikon tästä eteenpäin.

Sen sijaan että yritykset saavat takauksia lainoihin –  joita pankit eivät välttämättä edes myönnä –  iso osa yrityksistä tarvitsee siis lisää käyttöpääomaa. Ne eivät tarvitse projektirahoitusta, vaan nopeita toimenpiteitä likviditeetin parantamiseksi. Hallituksen on kiinnitettävä asiaan välitöntä huomiota ja Business Finland on valjastettava vastaamaan tarpeeseen.

Adlercreutz: Nyt tarvitaan käyttöpääomaa, ei projektirahoitusta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen lisätalousarvion. Talousarvio pitää sisällään laajan taloudellisen avustuspaketin suomalaisille yrityksille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä kyseessä on hyvä alku.

– Tilanne kehittyy nopeasti. Kun tiistaina saimme lisätalousarvion valiokuntaan puhuimme huomattavasti pienemmästä summasta. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli selväksi, että akuutti tarve on merkittävästi suurempi. Tämä näkyy nyt valiokunnan lisäämissä määrärahoissa: suorat yritystuet nostettiin miljardiin euroon.

Viime viikkojen aikana lomautusten määrä on kasvanut voimakkaasti koko Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 158 000 henkilöä on koronaviruksen seurauksena yt-neuvotteluiden piirissä, ja tähän mennessä noin 5700 lomautettua on ilmoittautunut työttömänä työhakijaksi.

– On hyvä, että lomautuksia nyt voidaan tehdä nopeammin yritysten pelastamiseksi. Mutta nyt on todella kiire. Monessa yrityksessä kassavarat eivät riitä kuin parille seuraavalle viikolle.

– Sen sijaan että yritykset saavat takauksia lainoihin, joita pankit eivät kuitenkaan mielellään myönnä, suurin osa yrityksistä tarvitsee lisää käyttöpääomaa. Business Finlandin ketteryys ja nopeus pannaan nyt koetukselle. Yritykset eivät tarvitse projektirahoitusta vaan nopeita toimenpiteitä likviditeetin parantamiseksi. Nopeita toimenpiteitä mahdollisimman pienellä byrokratialla. Kun kriisi on ohi tukia voi sitten tutkia tarkemmin. Tästä Business Finlandin tulee saada selvät ohjeet.

– On hienoa, että yrittäjät nyt voivat saada työttömyyskorvausta. Tämä ei kuitenkaan pelasta yrityksiä. Moni teollisuusyritys on nyt kiinni tilanteessa, jossa varastot ovat pullollaan, kysyntä minimaalinen ja ostovelkoja pitää maksaa. Tarvitsemme näitä yrityksiä, kun pahin kriisi on ohi. Ne tarvitsevat meidän apuamme nyt.