Adlercreutz: Nyt tarvitaan käyttöpääomaa, ei projektirahoitusta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen lisätalousarvion. Talousarvio pitää sisällään laajan taloudellisen avustuspaketin suomalaisille yrityksille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä kyseessä on hyvä alku. On kuitenkin todella tärkeä hahmottaa yritysten akuutin kriisin eri ulottuvuudet: suurin osa yrityksistä tarvitsee projektirahoituksen tai lainantakausten sijaan nopeaa apua käyttöpääomakriisiin, Adlercreutz jatkaa.

Moni teollisuusyritys on tilanteessa, jossa varastot ovat pullollaan, kysyntä minimaalista ja ostovelat maksettavana. Monet näistä yrityksistä ovat vientivetureitamme. Meidän on taattava näiden yritysten jatkuvuus, jos mielimme pitää hyvinvointiyhteiskunnastamme kiinni. Käyttöpääoma on varmistettava ja se on varmistettava nopeasti.

Kun tiistaina saimme lisätalousarvion valiokuntaan puhuimme huomattavasti pienemmästä summasta kuin mihin päädyimme. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli selväksi, että akuutti tarve on merkittävästi suurempi. Tämä näkyy nyt valiokunnan lisäämissä määrärahoissa: suorat yritystuet nostettiin miljardiin euroon.

On hienoa, että yrittäjät voivat saada työttömyyskorvausta. On myös hyvä, että lomautuksia nyt voidaan tehdä nopeammin yritysten pelastamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä pelastamaan yrityksiä. Monessa yrityksessä kassavarat eivät riitä kuin muutaman viikon tästä eteenpäin.

Sen sijaan että yritykset saavat takauksia lainoihin –  joita pankit eivät välttämättä edes myönnä –  iso osa yrityksistä tarvitsee siis lisää käyttöpääomaa. Ne eivät tarvitse projektirahoitusta, vaan nopeita toimenpiteitä likviditeetin parantamiseksi. Hallituksen on kiinnitettävä asiaan välitöntä huomiota ja Business Finland on valjastettava vastaamaan tarpeeseen.

Adlercreutz: Nyt tarvitaan käyttöpääomaa, ei projektirahoitusta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen lisätalousarvion. Talousarvio pitää sisällään laajan taloudellisen avustuspaketin suomalaisille yrityksille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä kyseessä on hyvä alku.

– Tilanne kehittyy nopeasti. Kun tiistaina saimme lisätalousarvion valiokuntaan puhuimme huomattavasti pienemmästä summasta. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli selväksi, että akuutti tarve on merkittävästi suurempi. Tämä näkyy nyt valiokunnan lisäämissä määrärahoissa: suorat yritystuet nostettiin miljardiin euroon.

Viime viikkojen aikana lomautusten määrä on kasvanut voimakkaasti koko Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 158 000 henkilöä on koronaviruksen seurauksena yt-neuvotteluiden piirissä, ja tähän mennessä noin 5700 lomautettua on ilmoittautunut työttömänä työhakijaksi.

– On hyvä, että lomautuksia nyt voidaan tehdä nopeammin yritysten pelastamiseksi. Mutta nyt on todella kiire. Monessa yrityksessä kassavarat eivät riitä kuin parille seuraavalle viikolle.

– Sen sijaan että yritykset saavat takauksia lainoihin, joita pankit eivät kuitenkaan mielellään myönnä, suurin osa yrityksistä tarvitsee lisää käyttöpääomaa. Business Finlandin ketteryys ja nopeus pannaan nyt koetukselle. Yritykset eivät tarvitse projektirahoitusta vaan nopeita toimenpiteitä likviditeetin parantamiseksi. Nopeita toimenpiteitä mahdollisimman pienellä byrokratialla. Kun kriisi on ohi tukia voi sitten tutkia tarkemmin. Tästä Business Finlandin tulee saada selvät ohjeet.

– On hienoa, että yrittäjät nyt voivat saada työttömyyskorvausta. Tämä ei kuitenkaan pelasta yrityksiä. Moni teollisuusyritys on nyt kiinni tilanteessa, jossa varastot ovat pullollaan, kysyntä minimaalinen ja ostovelkoja pitää maksaa. Tarvitsemme näitä yrityksiä, kun pahin kriisi on ohi. Ne tarvitsevat meidän apuamme nyt.

Adlercreutz hallituksen tukipaketista: Rakennamme sillan notkahduksen yli

–Tarvitsemme yrityksiämme tänään, mutta ennen kaikkea tarvitsemme niitä siinä vaiheessa, kun akuutti kriisi on ohi. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että rakennamme sillan tämän taloudellisen notkahduksen yli, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Hallitus esitteli tänään uusia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea yrityksiä ja niiden kautta talouttamme tässä taloudellisessa kriisissä, jonka koronavirusepidemia on aiheuttanut. Adlercreutz on tyytyväinen järeisiin toimenpiteisiin, jotka nyt otetaan käyttöön.

– Likviditeettikriisi on monella akuutti. Varsinkin yksityisyrittäjillä on suunnattoman haastava tilanne. On tervetullutta, että työttömyystukea voi nyt saada ilman, että yritystoiminta on pakko lopettaa. Välittömän kriisin jälkeen tulemme tarvitsemaan kaikkia yrittäjiä ja kaikenlaista yrittelijäisyyttä.

Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut yritysten saavan veromaksuihinsa pidennetyn maksuajan ja matalamman viivästyskoron.

– Tämä auttaa yrityksiä hyvin konkreettisella tavalla. Emme kuitenkaan tule välttymään irtisanomisilta ja lomautuksilta. Tällöin on luonnollisesti suosittava lomautuksia. Työmarkkinaosapuolten ehdotukset lomautusprosessin tuntuvasta nopeutuksesta on nopeasti tultava voimaan, jotta mahdollisimman monella säilyy työpaikka, johon voi palata.

Adlercreutz: Yritysten ahdinko on todellinen – nyt tarvitaan kykyä joustaa

Koronavirus on suuri haaste koko yhteiskunnallemme ja sillä tulee olemaan laajoja vaikutuksia meidän kaikkien arkipäivään. Viruksen eteneminen vaikuttaa myös yrityksiimme: kun kaikkia kehotetaan pysymään kotona ja välttämään lähikontakteja tuotteiden ja palveluiden kysyntä laskee. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan on tärkeää tukea myös yrityksiä koronaviruksen vaikutusten vähentämiseksi. Adlercreutz on tyytyväinen valtiovarainministeri Kulmunin viiden miljardin euron tukipakettiin ja toivoo nyt joustavuutta kaikilta osapuolilta.

– Yritystoiminnan näkökulmasta tärkeintä on nyt varmistaa se, ettei yrityksillä tule likviditeettiin liittyviä ongelmia. Viivästyneillä tai peruuntuneilla kaupoilla voi nopeasti olla tuhoisat vaikutukset. Moni yritys on akuutin likviditeettikriisin edessä. On hyvä, että nyt ryhdytään toimiin monella rintamalla. Hallituksen julkaisemista toimenpiteistä esimerkiksi verojen maksujen lykkäykset ja Finnveralle annettavat laajemmat valtuudet ovat yritysten näkökulmasta tervetulleita toimenpiteitä. Mutta tarvitsemme lisää toimia, Adlercreutz sanoo.

Taloudellisen kriisin seurauksena moni yritys voi joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään.

– Työllisyyttä ajatellen on äärimmäisen tärkeää, että yrityksillä on kannustin pitää työntekijöistään kiinni. Haluamme säästää mahdollisimman monen lomautukselta tai irtisanomiselta – töittä jääminen on aina henkilökohtainen tragedia. Tämän takia on erityisen tärkeää, että työpaikoilla on mahdollisimman joustavat olosuhteet ja että paikallisia sopimuksia voidaan tehdä esteettä. Tarvitsemme kaikkia ratkaisuja, jotta voimme pitää yrityksemme pystyssä ja työntekijät palkkalistoilla.

Muuttuva työelämä tarvitsee paikallisempaa sopimista

Suomen Yrittäjien vaikuttajafoorumin paneelissa paikallinen sopiminen nousi odotetusti puheenaiheeksi. Paikallisen sopimisen edistäminen on pitkään ollut erityisesti yrittäjäkentän fokuksessa. Ja hyvästä syystä: suomalaisen työelämän yhtenä kummajaisena on ollut se, että (yleissitovuuden seurauksena) järjestäytymättömissä yrityksissä paikallinen sopiminen on (ollut paikoin jopa) vaikeampaa kuin järjestäytyneissä. Olemme lainsäädännön keinoin rajoittaneet jouhevampaa sopimista osassa yrityksiä.

Työllisyyttä voi ja sitä myös tulee kohentaa monin eri tavoin. Pitkällä tähtäimellä koulutus on varmin keino rakentaa työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Palkkatuella voimme auttaa sellaisia henkilöitä takaisin työelämään, jotka sinne eivät muuten ehkä pääse. Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa säätämällä puolestaan voimme vaikuttaa työnteon kannustimiin.

Mutta mikään näistä ei – mahdollisesti palkkatukea lukuun ottamatta – vaikuta yrittäjän kannustimiin kasvattaa toimintaansa tai palkata työvoimaa.

Vielä viisikymmentä vuotta sitten oli varsin normaalia, että nuori mies tai nainen marssi 18-vuotiaana tehtaan portista sisään olettaen, että hän työskentelee siellä eläkepäiviinsä asti. Monestakin syystä todellisuus on tänään erilainen.

Tänään useimmilla aloilla on itsestään selvää, että työpaikka vaihtuu useampaan otteeseen elämän aikana. On todennäköistä, että emme vaihda ainoastaan edes tehtäviä jonkun tietyn osaamisalueen sisällä, vaan saatamme joutua vaihtamaan jopa ammattia. Siinä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että koulutusmahdollisuuksia tarjotaan, ja että näiden vaihtojen, vääjäämättömien muutosten, saumakohtia hiotaan.

Kaikista työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä yksi on ylitse muiden: yrittäjän kynnys palkata lisää ihmiskäsiä. Ja tässä kohden puhun yrittäjän kokemuksella. Paikallinen jousto poistaisi yrittäjän yhden suuren huolen. Se tarjoaisi yrittäjälle näkymän siihen, että hän ei jää perheineen pulaan, jos kaikki ei menekään aivan nappiin.

On siis korkea aika purkaa paikallisen sopimisen esteet. On myös aika rakentaa parempaa luottamusta työpaikoilla. Paikallisen sopimisen kiellon purkamisen vastapainoksi voisi esittää, että yritysten hallituksissa olisi läsnä myös työntekijäpuolen edustus tietystä yrityskokoluokasta ylöspäin.

 

Blogi Verkkouutisissa 11.2.2020. / Blogg i Verkkouutiset 11.2.2020.

Adlercreutz: Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa

Vertailussa muihin eurooppalaisiin maihin, kuin Iso-Britanniaan, Saksaan ja Ruotsiin, Suomi on jäänyt paitsi työperäisen maahanmuuton kautta tulevista miljardituloista, toteaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Hän viittaa kansainvälisiin muuttoihin erikoistuneen yrityksen Movingan keskiviikkona julkaisemaan selvitykseen, josta käy ilmi, että Suomi voisi saada työperäisen maahanmuuton lisäämisestä huomattavaa taloudellista hyötyä.

– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, se on ilmiselvää. Tilastot näyttävät, että Suomeen työn perässä muuttavilla on yleistä työllisyysastetta merkittävästi korkeampi työllisyysaste vuosikymmenenkin jälkeen, Adlercreutz sanoo.

Etenkin korkean osaamistason työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi Rinteen hallituksen hallitusohjelman keskeisimpiä työllisyyttä lisääviä keinoja.

– Kun hallitus kohta pääsee jatkamaan hallitusohjelman toimeenpanoa, on erittäin tärkeää, että työperusteisen oleskeluluvan käsittelyprosessin rajaamista korkeintaan kuukauden mittaiseksi viedään eteenpäin, Adlercreutz sanoo.

Puhe välikysymyskeskustelussa 1.10.2019

Uskon että kaikki tällä salissa välittävät taloudesta. Että kaikki täällä välittävät työllisyydestä. 

Keskustelemme nyt välikysymyksestä joka jätettiin kun hallitus oli toiminut runsaat kolme kuukautta. Elämme edellisen hallituksen budjettia – joka muuten tehtiin paremmassa suhdanteessa 1.7 miljardia alijäämäiseksi – ja tämä hallitus ei ole vielä jättänyt omaa budjettiesitystään eduskunnalle.

Mutta taloudesta on hyvä puhua siitä huolimatta – ja työllisyydestä. 

Saimme eilen kuulla heikkoja uutisia syntyvyydestä. Suomi on demografisten haasteiden edessä. Meillä on vanheneva väestö ja yhä vähemmän lapsia. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat todellisia ongelmia

Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme rapautuu. Iso osa yrityksistämme kärsii työvoimapulasta. Investointiaste on matala ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miltä maapallomme näyttää heidän ollessaan aikuisiässä. 

Ärade talman. 

Vi vet vilka våra utmaningar är. Vi har demografiska bekymmer. Våra företag hittar inte arbetskraft. Vår utbildningsnivå har sjunkit. Våra vägar är inte i skick. Utslagning är ett faktiskt, konkret problem. EU står inför stora frågeställningar och klimatförändringen hotar allas vår framtid. 

Ärade talman. Denna regering ser alla dessa problem. Och agerar för att motverka alla dessa problem. 

Arvoisa puhemies. 

Nämä ovat meidän haasteemme ja tämä hallitus tarttuu niihin. 

Me teemme koulutuksen kunnianpalautuksen. Se on koulutuslupaus joka pitää. Tämä hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla ja palautamme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Teemme vanhempainvapaauudistuksen joka pitkälti vastaa sitä mallia, jota tasa-arvojärjestöt pitkään ovat ajaneet. Tämä helpottaa perheiden arkea, se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös  perheen perustamisen kynnystä. 

Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea. 

Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat, ja helpottaa sen takia ulkomaisen työvoiman palkkausta. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua. 

Nämä ovat muutoksia joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat. 

Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto on selvä. 

Ja se joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulle heille sellaisen antamaan.

Kyllä – kaikkia toimia ei tässä budjetissa ole. Kaikki asiat eivät ole ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen ratkaistu. Mutta olkaa huoleti oppositio, lisää toimia tulee. 

Kokoomus kaipaa konkreettisia työllisyystoimia. Iso osa Kokoomuksen varsin hyvästä 16 kohdan listasta on ristiriidassa edellisen hallituksen toimien kanssa. Iso osa taas löytyy tästä hallitusohjelmasta. Toivottavasti kiitosta ja tukea siis tulee, vaikka se tänään ehkä jää uupumaan. 

Koska me edistämme paikallista sopimista, kuten hallitusohjelma linjaa. Helpotamme yritysten investointeja. Parannamme teollisuuden kilpailukykyä. Kehitämme vientiväyliä. 

On totta, että tämä hallitus ei voi odottaa vetoapua suhdanteista. Se tarkoittaa, että meidän pitää tehdä lujasti töitä saavuttaaksemme tavoitteemme. Tavoitteemme jotka luulen olevan yhteisiä. 

Ärade talman. 4 månader av arbete har vi bakom oss. Allting är inte färdigt. Mycket återstår att göra. 

Men vi är på god väg. 

Adlercreutz: Hallituksen investointiohjelma on tervetullut

Hallitus esitteli tiistaina vuoden 2020 talousarvioehdotuksensa. Samalla hallitus esitti ohjelman investointiasteen nostamiseksi ja suomalaisten yritysten investointihalujen vauhdittamiseksi.

– Vahvistamme Suomen kilapilukykyä tekemällä suuria ja välttämättömiä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Lisäämällä varoja teiden kunnossapitoon kuromme umpeen korjausvelkaa ja rautateihin tehtävät panostukset auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Haluamme myös helpottaa ulkomaisen työvoiman palkkausta suomalaisiin yrityksiin tarjoamalla ulkomaisille opiskelijolle mahdollisuuden pidentää oleskelupiaan kahdella vuodella. Tämä on erittäin tervetullut uutinen yrityksillemme, sanoo Ruotsalaisen eduskuntarryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Investointiaste on Suomessa matala ja, kun tähän lisätään Saksan teollisen tuotannon lasku ja Brexitin luoma epävarmuus, on edessämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Nyt olisi tärkeää, että yritykset uskaltavat investoida tulevaisuuteen. Tuottavuutta mullistavat muutokset, kuin robotisointi, automatisointi ja keinoälyn soveltaminen vaativat kuitenkin yrityksiltä merkittäviä investointeja. On korkea aika saada käyntiin yrityksien investointihalut, koska investointien myötä syntyy myös uusia työpaikkoja, sanoo Adlercreutz.

–  Haluamme jouduttaa tärkeitä investointipäätöksiä poistokäytäntöjä kehittämällä niin, että annamme yrityksille mahdollisuuden neljän vuoden ajan tehdä kaksinkertaisia poistoja. Tämä on erittäin tervetullut muutos, sanoo Adlercreutz.

Henriksson ja Adlercreutz kesäkokouksessa Pietarsaaressa: Työllisyysasteen nostaminen on oltava ykkösprioriteettina

Työllisyyttä vahvistavat toimenpiteet pitää konkretisoida ja päättäväisesti laittaa täytäntöön. Tätä asiaa painottivat RKP:n puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz avatessaan Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksen keskiviikkona Pietarsaaressa.

– Hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin on aivan keskeinen. Eduskuntaryhmämme pitää kesäkokouksensa Pohjanmaalla, missä työllisyysaste on jo noin 75 prosenttia. Jos onnistumme saavuttamaan korkean työllisyysasteen Pohjanmaalla, niin pystymme myös saavuttamaan sitä koko maassa, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa kyse on hyvien toimintaedellytysten luomisesta yrityksille ja investoinneista infrastruktuuriin. Henriksson sanoo, että työmarkkinoiden on toimittava paremmin- ei voi olla tarkoituksenmukaista, että meillä samanaikaisesti on sekä työvoimapula että työttömyys.

– Tällä hetkellä meillä on vapaita työpaikkoja, mutta myös työttömyyttä. Siksi meidän on luotava porkkanoita, jotta ihmisillä olisi kannattavampaa ja helpompaa muuttaa työn perään. Työn vastaanottaminen eläkeiällä, jos haluaa tienata vähän ylimääräistä, pitäisi myös olla taloudellisesti kannattavampaa.

– Hallitusohjelmaan kirjattiin, että muista maista tulleiden henkilöiden työllistämistä tulisi helpottaa, erityisesti kun kyse on pätevästä työvoimasta. Tämä on tärkeää, koska tiedämme, että monet yrityksistämme kärsivät jo työvoimapulasta. Myös korkeakoulukoulutettujen pääsy työmarkkinoille pitää helpottaa. On tärkeää, että paikallista sopimista kehitetään yrityksissä. On hyvä, että hallitus valmistelee yrittäjyysstrategiaa, Henriksson sanoo.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz toteaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu moni asia, jota pitää konkretisoida talousarvion yhteydessä.

– Ilmastopolitiikka ei ole asia, josta voidaan keskustella, vaan se on välttämättömyys- ja myös mahdollisuus. Hallitusohjelmassa puhutaan selkeästi lisäinvestoinneista biotalouteen, kiertotalouteen, energiatehokkuuteen, päästöttömään energiantuotantoon ja energian varastointiin. Tämä edellyttää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tämä avaa myös uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Näemme paljon siitä täällä Pohjanmaalla ja on ilo tutustua täällä toimivien yritysten menestystarinaan.

Adlercreutz painottaa myös arkisten asioiden merkitystä, kun tähdätään korkeampaan työllisyysasteeseen. – On hyvä, että hallitus haluaa pienentää päivähoitoryhmien kokoja ja panostaa perhevapaauudistukseen, joka lisää tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Ruotsalainen eduskuntaryhmän pitää kesäkokousta kaksi päivää. Ryhmän sisäisten kokousten lisäksi ryhmä vierailee keskiviikkona menestyksekkäässä hiontamateriaalia tuottavassa yrityksessä, Mirka Jepualla ja Malmin sairaalassa Pietarsaaressa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä koostuu RKP:n yhdeksännestä kansanedustajasta sekä Ahvenanmaan kansanedustajasta.

Adlercreutz: Emme saa vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista

Maailmanpolitiikan ja talouden nopeat muutokset saavat hallituksen tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta vaikuttamaan päivä päivältä entistä kunnianhimoisemmalta, sanoo Anders Adlercreutz, kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (RKP).

– Saksan teollisuustuotanto on laskenut vuoden toisella neljänneksellä ja Trumpin kauppasota sekä Brexit aiheuttavat epävarmuutta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta. Kaikki tämä on otettava huomioon valtion talousarviossa ja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa, Adlercreutz sanoo.

Hän viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) julkaisemaan raporttiin, jossa todetaan, että Suomen kilpailukyky on vahvistunut viime vuosina ja kilpailukykysopimuksen vaikutus on ollut suuri tähän myönteiseen kehitykseen.

– Tätä trendiä ei saa katkaista. Tiedämme kuitenkin, että kun työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät varsinkin 24 tunnin lisäys vuotuiseen työaikaan tulee herättämään paljon keskustelua, Adlercreutz sanoo.

– Olemme aikaisemminkin olleet samankaltaisessa tilanteessa. Taloudellisesti hyvinä aikoina olemme tehneet päätöksiä, jotka ovat heikentäneet maamme kilpailukykyä. Toivon, että kaikilla neuvottelupöytien ääressä istuvilla on jäitä hatuissaan ja että he tutustuvat huolella tutkimustuloksiin, Adlercreutz sanoo.

75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitsemme 60 000 uutta työpaikkaa Suomeen.

– Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme monia erilaisia toimenpiteitä. Hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei mitään toimenpidettä voi sulkea pois ratkaisuista. Oli sitten kyse aktiivimallista – jonka vaikutuksia Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) selvittää myöhemmin syksyllä julkaistavassa raportissaan – kilpailukykysopimuksesta tai muista konkreettisista toimenpiteistä on päätösten perustuttava perusteellisiin selvityksiin toimenpiteiden seurauksista. Meillä ei ole varaa omatoimisesti vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista, Adlercreutz sanoo.