Ota oppositio mukaan tukemaan yrittäjiä, Petteri Orpo

Ystäväni, joka toimii yrityskonsulttina, kertoi minulle tapaamisestaan suomalaisen yrittäjän kanssa. ”Kerro, miksi en siirtäisi yritystäni Viroon”, yrityksen omistaja oli tivannut häneltä. Konsultti-ystäväni ei löytänyt kysymykseen hyvää vastausta, niin kun ei ollut löytänyt edelliselläkään kerralla toisen yrittäjän esitettyä hänelle samaisen kysymyksen.

Karu tosiasia on, että Viro tuntuu ymmärtävän yrittäjää Suomea paremmin. Siellä toimintaympäristö on pysynyt vakaana 1990-luvun puolivälistä lähtien. Siellä valtion yrittäjäpolitiikkaan on helppo luottaa ja sen varaan yrityksen on helppo rakentaa tulevaisuuttaan.

Suomessa asiat ovat toisin: meillä eduskunta muuttaa yrittämisen raameja budjettivuodesta toiseen. Verot, vähennykset ja määräykset ovat voimassa vuosi kerrallaan – jos sitäkään. Ennakoimattomuus syö yrittäjien luottamusta valtioon, mikä on täysin ymmärrettävää.

Kesän aikana kokoomus ja keskusta alkoivat nokittaa toisiaan yritysmyönteisillä kommenteilla kannatuksensa nostamiseksi. Ne ampuivat lonkalta erilaisia vaihtoehtoja –  pääasiallisina kohteinaan tiedotusvälineet. Puhuttiin Viron mallista ja investointien edistämisestä. Verovähennyksistä ja verohelpotuksista. Harkittua pohdintaa tärkeämpää tuntui olevan esillä olo. Petteri Orpo puhalsi viisaasti pelin poikki ja ehdotti analyyttisempää lähestymistapaa aiheeseen. Hän peräänkuulutti hallittua ehdotusta, johon olisi myös mahdollista sitoutua. Tuen tässä Orpoa: juuri tehtyihin päätöksiin sitoutuminen on tässä asiassa kultaa.

Hallitus on kertonut jakavansa yrittäjyyden tukemiseen liittyvät ajatuksensa ensi vuoden alussa. Kysymys on mielestäni suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta niin tärkeästä ja kauaskantoisesta asiasta, että kehottaisin Orpoa ottamaan koko opposition mukaan tähän pohdintatyöhön. Koko eduskunnan sitouttaminen nyt tehtäviin linjauksiin vuosiksi on aivan välttämätöntä, jotta vältytään muutoksilta aina hallituspohjan muuttuessa. Yrittäjät eivät saa enää jatkossa joutua poliittisen teatterin maksumiehiksi.

Suomalaisen työllisyyden kehittäminen on suoraan kytköksissä suomalaisen yrittäjän toimintaedellytysten kehittämiseen. Yksi hallituksen ja eduskunnan – meidän päättäjien – tärkeimmistä tehtävistä on antaa yrityksillemme useampien vuosien mittainen työrauha.

Puheenvuoro työllisyysvälikysymyskeskustelussa 9.12.2015

Arvoisa puhemies,

luottamus on hauras asia. Eikä tulevaisuudenuskoa voi rakentaa tyhjien lupausten varaan. Huomisesta huolissaan oleva yrittäjä ei palkkaa väkeä. Palkkaamispäätöstä pelkäävä yrittäjä ei laajenna toimintaa.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa työllisyystilanteen parantamisessa. Kyse on mitä suurimmassa määrin konkreettisesta päätöksestä, jonka yrittäjä tekee päättäessään palkata henkilön – tai olla palkkaamatta häntä. Ratkaisevaa on se, näkeekö uuden työntekijän palkkaamisen mahdollisuutena vai riskinä.

Arvoisa puhemies,

Onko meillä luottamusta tulevaisuuteen vai varjostavatko meitä synkät huolien pilvet? Valitettavasti hallitus on polttanut rutkasti luottamuspääomaa yrityksissään muuttaa taloutemme kurssi paremmaksi. Hedelmättömät yritykset yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi syövät niin luottamusta kuin tulevaisuudenuskoakin. Johtajuus ei ole sitä, että ratkaisu sanellaan. Johtajuus on sovittelua, luottamuksen rakentamista – ja kykyä kohdata tien puolivälissä.

Samanaikaisesti meidän on syytä kysyä itseltämme – miten on mahdollista, että meillä Suomessa on 20 kertaa enemmän lakkoja kuin naapurissamme Ruotsissa? Mikä rakenteissamme johtaa tähän epäluottamukseen? Me ylläpidämme keinotekoista, vanhanaikaista jakoa työnantajiin ja työntekijöihin tilanteessa, jossa nämä roolit ovat muuttumassa.

Arvoisa puhemies,

Missä ovat hallituksen paketin aloitteet? Sen sijaan, että voimia pannaan kilpailukykylakipaketin läpivientiin – kyseessä on mekaaninen ratkaisu, joka vain myötävaikuttaa nykyisten rakenteiden sementoimiseen – meidän tulisi keskittää huomiomme paikalliseen sopimiseen. Tarvitaankin paikallisia sopimuksia ja enemmän vaikutusvaltaa työntekijöille yhtiöiden hallituksissa. On ilo huomata että hallituskin on tämän vihdoinkin ymmärtänyt – eilen saimme kuulla että hallitus perustaa kolmikantatyöryhmän paikallisten sopimusten esteiden raivaamiseksi. Se on hyvä asia. Maailma on muuttunut, ja sitä on muutettava lisää. Tulee ajatella avarammin, nostaa rimaa.

Meidän olisi ehkä myönnettävä nykypäivän todellisuuden olevan sellainen, että työntekijän palkkaaminen koetaan joustamattomaksi sopimukseksi. Mitä voimme tehdä jotta tämä sitoumus olisi houkuttelevampi? Meidän ei pidä unohtaa, että Suomi sijoittuu edelleenkin monissa kansainvälisissä vertailuissa kohtuullisesti kilpailukyvyn osalta. Mutta juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että luottamuspula vaivaa koko yhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies,

työttömyys kasvaa samanaikaisesti kun avointen työpaikkojen määrä nousee. Mistä tämä johtuu? Miksi työtön ei löydä avointa työpaikkaa?  Lokakuussa avoimia työpaikkoja oli 65 000. Se on 3000 enemmän kuin vuosi sitten.

Juuri tämän ongelman ratkaisemiseksi käynnistettiin viime vaalikaudella joukko alueellisia kokeiluja, joissa yksityiset yritykset täydensivät julkista työnvälitystä. Nämä pilottihankkeet ovat osoittautuneet Uudellamaalla ja Pirkanmaalla hyvin menestyksellisiksi. On syytä turvata tämän toiminnan jatkuminen ja ottaa tästä mallia myös muilla alueilla.

Yksityiset työnvälitykset ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi työnhakijoiden kouluttamisessa kokonaan uusille aloille. Tämä on tarpeen, jotta töiden tarjonta ja kysyntä kohtaisivat paremmin.

Arvoisa puhemies,

tarvitsemme työn kulttuuria. Koko Suomi tarvitsee sellaista asennetta, joka vallitsee Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla, jossa työttömyys on selkeästi maan keskitasoa alhaisempi ja jossa yrittäjähenki on vahva. Työn vastaanottamisen tulee aina olla itsestään selvä valinta.

Mutta miten pääsemme tähän?

Meidän on aloitettava ajoissa. Olemme nyt vaarassa menettää kokonaisen sukupolven nuoria, jotka eivät pääse työelämään. Kyse on sukupolvesta, jota pallotellaan edestakaisin eri tukimuotojen välillä, nuorista, jotka syrjäytyvät luvuiksi jatkuvasti kasvavaan pinoon. Tähän meidän on kohdistettava ponnistuksemme, jotta suuntaus saadaan kääntymään.

Me Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässämme ehdotammekin varjobudjetissamme, ett meillä luotaisin saksalaisen minijob-mallin mukainen palkkausmuoto. Jos palkataan alle 30-vuotias nuori työhön, joka rajoittuu esimerkiksi 40 tuntiin kuukaudessa tai 500 euroon, työnantaja vapautetaan palkan sivukuluista – samalla kun tämä tulo ei vaikuttaisi opintotukeen tai muihin etuuksiin. Tällä tavalla nuoret pääsevät työmarkkinoille.

Arvoisa puhemies,

Ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslauseen:

Eduskunta arvioi, että hallitus on epäonnistunut pyrkimyksessään päästä yhteiskuntasopimukseen. Toimenpiteet kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi ovat olleet haparoivia ja syöneet vakavasti hallituksen luottamuspääomaa. Tätä taustaa vasten eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.