Puhe eduskunnan keskustelussa Agenda2030-toimenpideohjelmasta, 13.9.2017

Arvoisa puhemies,

Reilu kuukausi sitten, elokuun 2. päivänä oli maailman ylikulutuspäivä. Silloin olimme kuluttaneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Tämän jälkeen elämme velaksi, kulutamme enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan. Joka vuosi kulutamme nopeammin – vuoteen 2015 verrattuna ylikulutuspäivä aikaistui jo 12 päivällä.

Suomen ylikulutuspäivä oli jo aikoja sitten, 3. huhtikuuta. Me suomalaiset käytimme siis oman osamme maailman luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa. Tarvitsisimme melkein 4 maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset. On siis selvää, että tarvitsemme Agenda2030-toimenpideohjelman kaltaisia ohjelmia, jotka ohjaavat meitä oikeaan suuntaan.

Ärade talman,

Om vi finländare har använt vår andel av jordens resurser på drygt tre månader, betyder det att vi de resterande nio månaderna av året lånar resurser som egentligen inte kan lånas, som inte egentligen finns. Därför behöver vi program som Agenda2030. Hållbarhet bör genomsyra alla beslut vi fattar.

Hållbar utveckling innebär ändå inte bara hållbart utnyttjande av jordens resurser. Hållbarhet kräver ett hållbart samhälle, inom alla dimensioner, på alla tänkbara sätt. Det handlar om ett globalt ansvar att ta hand om varandra och vårt jordklot, tillsammans.

Ärade talman,

Agenda2030 omfattar 17 huvudsakliga målsättningar som är indelade i 169 delmål. Enligt OECD:s statistik från juni 2017 har Finland uppnått 23 av de 169 delmålen. Vi är på god väg att uppnå målsättningarna som gäller fattigdom, vatten och biodiversitet, men ligger långt efter OECD-medeltalet då det kommer till hållbar produktion. Även inom energi och mat ligger vi efter medeltalet, och då det kommer till jämställdhet har vi också en lång väg att gå.

Det är uppenbart att det finns en hel del vi kan förbättra. Därför är de två huvudsakliga fokusområdena i regeringens redogörelse – Ett koldioxidneutralt och resurssmart Finland samt Ett Finland där det råder jämlikhet, jämställdhet och kompetens – ändamålsenliga och välmotiverade. Regeringen har tagit till sig de svagheter som Finland fortfarande har, och omvandlat dem till målsättningar som ska verkställas. Ändå verkar det som att regeringsprogrammet varit styrande, inte tvärtom. Och ett regeringsprogram som skrivs för fyra år framåt ger inte den utgångspunkten som behövs i arbetet för att uppnå ett hållbart samhälle på lång sikt.

Arvoisa puhemies,

Kestävän kehityksen työssä tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja kauaskatseisuutta. Tarvitsemme selkeän vision siitä, miltä kestävä Suomi näyttää, ja tähän visioon toimintaohjelmat, hallitusohjelmat ja muiden toimenpiteiden tulisi nojata.

Yksi tärkeimmistä konkreettisista askelista olisi kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin BKT:stä. Vuoden 2017 budjetissa olemme kaukana tavoitteesta, 0,4 prosentissa. Suomi on hyvinvoiva maa, meillä on varaa auttaa muita. Samaan aikaan kun Agenda2030-selontekoa valmisteltiin, kehitysavusta leikattiin rajusti. Leikattiin siitä parhaasta työkalusta mitä meillä on käytössä esimerkiksi pakolaiskriisin helpottamiseksi. Tämä ei ole uskottavaa kehityspolitiikkaa.

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö on hyvä ja nostaa esiin monia tarpeellisia asioita. Mietinnön tulisi kuitenkin enemmän painottaa nuorten osallisuuden vahvistamista niin rauhantyössä kuin päätöksenteossa – YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 2250 mukaan. Nuorten oikeuksien ja heidän aseman vahvistaminen kestävän kehityksen työssä tulisi olla yksi Suomen globaalivastuun painopistealueista.

Arvoisa puhemies,

Kauniitkin sanat ovat tyhjiä, elleivät ne muutu teoiksi. Hallituksen selonteon tulee johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Agenda2030-tavoitteiden tulisi olla itsestään selviä ohjenuoria, kun teemme päätöksiä. Meidän tulee olla kunnianhimoisia ja olla edelläkävijöitä kestävässä kehityksessä, sillä meillä on siihen kaikki tarvittavat eväät. Meidän tulee osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja viedä kestävän kehityksen tavoitteita eteenpäin. Ensimmäinen askel tähän voisi olla Suomen YK-järjestöille suunnatun tuen palauttaminen kohtuulliselle tasolle.

Kestävän kehityksen työmaa ei ole vain Suomi, vaan koko maailma.

Vastuutonta Trumpilta

Lehdistötiedote 1.6.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoittaa haluavansa, että USA jättää Pariisin ilmastosopimuksen, mahdollisesti liittyäkseen siihen uudelleen, mikäli uusiin vaatimuksiin suostutaan. Ilmoitus tulee vain noin tunti sen jälkeen, kun Venäjä mediatietojen mukaan ilmoitti tukevansa ilmastosopimusta. RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutzin mukaan Trumpin suunnitelma on vastuuton ja lyhytkatseinen.

– Tämä on kova takaisku koko maailmalle ja tuleville sukupolville, mutta se on myös taloudellisesti ajattelematonta. Puhtaan energian globaalit markkinat ovat arvioiden mukaan 6 000 miljardia dollaria vuonna 2030. Niistä markkinoista USA uhkaa jäädä paitsi, mikäli se nyt kansallisesti päättää vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta. Samalla USA ja Trump antavat vapaaehtoisesti globaalin moraalisen johtajuuden Kiinalle. Tämä ei varmasti ole hyvä tapa ”make America great again,” Adlercreutz sanoo.

– Yhdysvallat menettävät diplomatiassa, vaikutusvallassa, kaupassa ja teknologiassa. On erittäin vaikeaa nähdä mitä heillä on voitettavaa yhtyä Syyriaan ja Nicaraguaan ainoina maina, jotka ovat Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolella. Näin lyhytkatseista politiikkaa emme ole nähneet pitkään aikaan. Nyt Euroopan on otettava vastuu.

 

Adlercreutz: Ilmasto ei voi rahoittaa raskasta teollisuutta

Lehdistötiedote 1.6.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Laki päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnista astuu voimaan tänään. Lain keskeinen tarkoitus on kompensoida niitä epäsuoria kustannuksia, joita päästökauppa aiheuttaa sähköintensiiviselle teollisuudelle.

– Uuden lain logiikka on täysin vääristynyt. Päästökauppa on olemassa nimenomaan taloudellisena ohjauskeinona, joka johtaa alennettuihin kasvihuonekaasujen päästöihin. Päästökauppa ei ole olemassa raskaan teollisuuden rahoittamiseksi, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz.

Aiemmin päästöoikeuksien tulot kohdistettiin Suomen kehitys- ja ilmastotyön rahoitukseen. Nyt ne menevät energiaintensiiviselle teollisuudelle, vaikka Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on kritisoinut uutta lakia. VATT on myös julkaissut tutkimuksen energiaverotukien negatiivisista vaikutuksista.

– Yksi tulevaisuuden suurimpia globaalia haasteita on ilmastonmuutos ja sen seuraukset. Meidän on löydettävä konkreettisia tapoja ennaltaehkäistä ilmastonmuutoksen seurauksia. On absurdia ja taloudellisesti vastuutonta, että hallitus sen sijaan on valinnut pumpata sokeasti rahaa suuryrityksiin, vaikka on todistettu, ettei kilpailukyky ole riippuvainen tuista. Vähintä, mitä voimme vaatia, on että rahat siinä tapauksessa menevät päästöjä vähentäviin investointeihin.

Adlercreutz energiastrategiasta: Ei kaikkia munia samaan koriin

Lehdistötiedote 24.5.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Hallitus esittelee tänään kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030 asti. RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz varoittaa yksiraiteisesta energiapolitiikasta.

– Emme voi laittaa kaikkia munia samaan koriin, vaan meidän on luotava energiamarkkinat, joilla kaikilla toimijoilla on mahdollisuus pärjätä. Vaihtoehtoja ei voi rajoittaa esimerkiksi ainoastaan ydinvoimaan ja bioenergiaan, vaan me tarvitsemme laajan paletin, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz painottaa myös oikeudenmukaisen verotusjärjestelmän tärkeyttä, jotta mahdollistetaan monenlaisten energiamuotojen hyödyntäminen.

– Toimiva paikallisesti tuotetun sähkön verkko vaatii kehittyneen sähkönjakelujärjestelmän, mutta myös verotuskäytännöt, jotka eivät turhaan vaikeuta esimerkiksi omaan käyttöön paikallisesti tuotettavan sähkön hyödyntämistä.

Adlercreutz: Kiitos ministeri Soini, että tuette ympäristöä!

Lehdistötiedote 12.5.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz kiittää ulkoministeri Soinia hänen voimakkaasta kannanotostaan ilmastosopimuksen puolesta samalla, kun Suomen kaksivuotinen kausi Arktisen neuvoston puheenjohtajana eilen alkoi.

– Olen iloinen siiktä, että ministeri Soini nyt selkeästi ottaa etäisyyttä presidentti Trumpin hallinnon absurdiin ympäristö- ja ilmastopoliittiseen näkemykseen ja pitää puolensa planeettamme ja arktisen luonnon tulevaisuuden osalta. Myös monet amerikkalaiset suuryritykset ymmärtävät nyt, että kelloa ei voi siirtää taaksepäin, eivätkä suostu USA:n johdon esittämiin linjauksiin. Yritykset pelkäävät yksinkertaisesti kilpailukykynsä puolesta. Toivotaan, että tällä on vaikutusta Trumpin hallinnon politiikkaan, sanoo Adlercreutz.

Puheessaan Arktisen neuvoston kokouksessa Alaskassa eilen ulkoministeri Soini painotti Pariisin ilmastosopimuksen ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn tärkeyttä. Hän sanoi iloitsevansa siitä, että neuvoston jäsenmaiden ulkoministerit onnistuivat kirjoittamaan yhteisen lausunnon, jossa hänen mukaansa myönnetään ilmastonmuutoksen vaikutukset.

– Suomella on nyt mahdollisuus olla edelläkävijä ympäristöasioissa ja osoittaa maailmalle, että talouskasvu ja ekologinen kestävyys eivät sulje toisiaan pois. Me emme saa jäädä jälkeen tässä tärkeässä yhteisessä globaalissa haasteessa. Meidän ei myöskään tule ummistaa silmiämme niille mahdollisuuksille, joita edelläkävijyys meille avaa, Adlercreutz sanoo.