Eristämmekö rakennuksemme hengiltä?

Lehdistötiedote 9.2.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Tämän kysymyksen kansanedustaja Anders Adlercreutz esittää järjestämässään seminaarissa Eduskunnan kansalaisinfossa torstaina 11. helmikuuta. Samaan aikaan, kun asteittain lisäämme rakennuksiemme eristämisvaatimuksia, yhä useammat suomalaiset kärsivät huonon sisäilman aiheuttamista oireista.

– Laki lähes nollaenergiarakentamisesta ja muutosehdotus lakiin rakennuksen energiatodistuksesta tulevat eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden aikana. Molemmissa laeissa rakennusten energiatehokkuuden laskutavalla on suuri merkitys. On korkea aika, että ryhdymme kehittämään luotettavia standardeja – niin kestävyys- kuin terveellisyysnäkökulmasta katsottuna, sanoo Adlercreutz.

Vaatimukset energiatehokkaasta rakentamisesta raivaavat tietä lähes nollaenergiataloille. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, koituuko lisääntyvä eristäminen kohtaloksemme, vai piileekö siinä ratkaisu. Seminaarissa mikrobiologian emeritaprofessori ja vastuullinen tutkija Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta puhuu niin sanotusta viidennestä epidemiasta, jolloin rakennukset sairastuttavat meidät. Huonosti toteutettu eristys sulkee kosteuden rakennuksen rakenteisiin, jossa homeitiöt rupeavat kehittymään ja levittäytyvät sisäilmaan ilmanvaihtokanavien kautta.

Huono sisäilma on terveydelle hyvin haitallinen ja aiheuttaa hengitystiesairauksia. Laajoista huonon sisäilman aiheuttamista ongelmista kärsineet koulurakennukset, sairaalat ja vanhainkodit ovat pyörineet otsikoissa pidemmän aikaa.

– On aika tarkastella energiatehokkuutta laajemmasta näkökulmasta, eikä sokeasti tuijottaa energiankulutusta. Sen sijaan meidän pitäisi sisällyttää laskelmia, jotka ottavat huomioon rakennuksen koko elinkaaren käytetystä materiaalista ja energiakulutuksesta rakennusmateriaalien kierrätykseen. Tällä tavoin saamme kokonaiskäsityksen rakentamisen todellisesta energiatehokkuudesta, samalla kun voimme luoda lisää liikkumatilaa talonrakentajille koskien materiaali-, lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuja, Adlercreutz jatkaa.

Seminaarissa kuullaan myös yli-insinööri Jyrki Kauppista ympäristöministeriöstä, rakennusfysiikan professori Juha Vinhaa Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä arkkitehti Lars-Erik Mattilaa. Mattila kirjoitti diplomityönsä ”tulevaisuuden talosta”, jossa hän käytti perinteisiä rakennusmenetelmiä ja -materiaaleja, ja jossa ilmanvaihto toimii koneellisen sijaan painovoimalla.

– Meillä ei ole varaa jatkaa rakentamista tällä tavalla. On syytä vakavasti miettiä, olemmeko menemässä liian pitkälle energiatehokkuusvaatimuksissamme niin kokonaistalouden, ekologian kuin terveytemme kustannuksella. Rakentamista pitäisi suunnitella pitkällä aikavälillä: rakennusten pitäisi olla asuttavia sadan vuoden ajan, ei 30–40 vuoden, kuten ne valitettavasti usein ovat tänä päivänä. Kuinka energiatehokasta on lyhyin väliajoin rakentaa uusia taloja, joista saattaa hyvinkin nopeasti aiheutua terveysongelmia, kysyy Adlercreutz.

Seminaari ”Eristämmekö rakennuksemme hengiltä?” torstaina 11. helmikuuta kello 18–20 Eduskunnan kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, Helsinki. Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

Anders Adlercreutz
Kansanedustaja, puh. 044 981 0191

Crista Grönroos
Avustaja, puh. 050 574 2284

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *