Ilmastonmuutos ei odota ja Itämeri on pelastettava


  1. Tarvitsemme tiekartan fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiselle
  2. Rakennusten energiatehokkuusmääritysten tulee perustua todelliseen energiatehokkuuteen, ei teoreettiseen. Ennen vuotta 2025 meidän tulee ottaa käyttöön rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljen mittaus. Se edistäisi esimerkiksi massiivipuurakentamista.
  3. Rantaradan tulee saada toisen raideparin ja itäradan suunnittelu tulee aloittaa.

Ympäristökysymyksissä näen ainoana vaihtoehtona kestävään kehitykseen sitoutumisen. Suomen tulee olla ilmastonmuutoksen torjunnassa eturintamassa myös siksi, että kestävän kehityksen lainalaisuuksien ymmärtäminen antaa yrityksillemme etulyöntiaseman kasvavilla clean-tech markkinoilla.

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksittäinen tärkein haasteemme. Olin mukana kirjoittamassa 8 puolueen yhteistä ilmastolinjausta jonka mukaan meidän tulee seuraavalla kaudella edetä.

EU-puheenjohtajakaudella meidän tulee nostaa päästökaupan ambitiotasoa. Suomessa meidän tulee piirtää energiatuotannon saamiseksi fossiilivapaalle uralle.

Seuraavalla hallituskaudella pitää mielestäni tehdä päätöksiä, joilla vauhditetaan liikenteen muuttumista entistä vähäpäästöisemmäksi. Tämä edellyttää paitsi toimia henkilöliikenteen puolella myös investointeja liikenneinfraan. Yhtenä esimerkkinä mainitsen voimakkaasti ajamani Rantaradan peruskorjauksen ja sen muuttamisen kaksiraiteiseksi. 

Suomen siirtymistä kohti fossiilivapaata energiantuotantoa tulee vauhdittaa. Ensi hallituskaudella tämän edistämiseksi tulee tehdä selkeä tiekartta välitavoitteineen. 

Rakennettuun ympäristöön liittyvät kysymykset ovat yli 20 vuoden arkkitehtiuran seurauksena kaikkein vahvinta osaamisaluettani. Julkisia hankintoja ohjaavaa hankintalakia tulee muuttaa siten, ettei Suomeen rakenneta enää yhtään ainoaa homekoulua tai muutakaan homeongelmista kärsivää julkisin varoin toteutettua rakennusta.

Luontoon kajoamiseen on oltava hyvät perusteet. Kestävän kehityksen nimissä kannatan uusiutuvien energiamuotojen suosimista ja kehittämistä.

Suomen luonto on maailmanlaajuisestikin takasteltuna ainutlaatuinen. Harvaan asuttu maamme on luontaisesti välttynyt luonnon tuhoutumiselta.  Suurin ekologinen haasteemme on Itämeri, jonka valuma-alueella elää noin 85 miljoonaa ihmistä. Puhdistamatomien yhdyskuntavesien ohella maatalous, teollisuus ja laivaliikenne kuormittavat edelleen merta, jonka pohjasedimentissä on ravinteiden lisäksi varastoituneena raskasmetalleja ja muita ympäristömyrkkyjä.

Suomi on herännyt Itämeren surulliseen tilanteeseen ja leikannut huomattavasti muun muassa maatalouden päästöjä. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla Itämeren palauttaminen tilaan, jossa se oli 1900-luvun alussa. Työhön on sitouduttava pitkäksi aikaa ja hyväksyttävä, että tulokset näkyvät vasta vuosikymmenien päästä. Katseen suuntaaminen muihin Itämerta ympäröiviin maihin, Baltiaan, Puolaan ja Venäjään, on äärimmäisen tärkeää, mutta samalla on muistettava, että omalla maaperällämmekin on vielä paljon tehtävää:  Maatalouden hiilensidontaa kehittämällä voimme paitsi kasvattaa nieluja myös edistää Itämeren tilannetta.

Suomen on oltava omassa toiminnassaan esimerkillinen. Tämä on edellytys sille, että voimme vaatia muita maita nostamaan asian omalla agendallaan korkealle.

Rohkaisevaa on Suomenlahden itäosien parantunut tilanne. Se antaa suunnan isolle työlle, joka meillä on edessämme.

Haastan suomalaiset keskusliikkeet talkoisiin mukaan: ruoan alkutuottajien palkkiot on nostettava tasolle, joka mahdollistaa nykyistä monipuolisemman viljelemisen ja suojavyöhykkeisiin panostamisen.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *