Pohjoismainen yhteistyö ja kaksikielisyys

  • Suomi on muuttovoittoinen maa, joka houkuttelee opiskelijoita myös lähialueilta. Ulkomailla opiskelevat opiskelijat kokevat paluun Suomeen mielekkäänä, koska Suomi arvostaa kansainvälistä kokemusta ja haluaa olla kansainvälisesti verkostoitunut.
  • Pohjoismaat on kokonaisuudessaan maailman 3. paras tuotekehitys- ja yliopistoalue USA:n ja Kiinan jälkeen. Suomalaisia opiskelijoista suuri osa opiskelee muissa Pohjoismaissa ja vastaava määrä opiskelijoita muista Pohjoismaista opiskelee Suomessa. Tutkintovaatimukset ovat yhteiset.
  • Pohjoismaissa on käytössä yhteinen e-kansalaisuus.
  • Toisen kotimaisen kielen osaaminen on selvästi parantunut. Aito kaksikielisyys ilmenee niin, että keskustelu myös mediassa  tapahtuu samaan aikaan usealla kielellä – kukin käyttää itselleen luontevaa kieltä. Koulut ja päiväkodit rakentuvat kielikylpytoimintaa edistääkseen usein saman katon alle, vaikka perusopetuksesta huolehditaan johdonmukaisesti perheen valitsemalla äidinkielellä. Näin turvataan sekä suomenkielisten kosketus ruotsinkieleen että ruotsinkielisten kosketus suomenkieleen. Pakkoruotsi-käsite on hävinnyt ja tilalle on tullut hyötyruotsi: ruotsinkielen opiskelusta on tehty jo lukiossa selkeämmin käytännön työelämään valmistavaa. Kaksikielisyys kuuluu kaikille suomalaisille.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *