Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustelussa vuoden 2022 budjetista 28.9.2021

Ärade talman,

Vi lever i en tid av snabb ekonomisk tillväxt. Trots att vi varit tvungna att med hårda restriktioner begränsa många näringars verksamhet för att rädda liv verkar de flesta kunnat återgå till en relativt normal vardag. Vi har lyckats undvika en konkursvåg trots att många branscher haft det mycket svårt.

Se, että Suomi on saanut taloutensa käännettyä kasvuun näin nopeasti, kertoo siitä, että hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan haastavassa tilanteessa. Mutta tiedämme myös, että talouden piristämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Ja monet näistä toimenpiteistä ovat mukana ensi vuoden talousarviossa.

Työvoimapula ja haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat konkreettisia ongelmia, jotka kuormittavat monen yrittäjän arkea. Tämä ongelma koskee teollisuutta, hoitoalaa ja palvelualoja.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuonna 2022 luodaan niin sanottu kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Se tarkoittaa sitä, että erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä sähköinen oleskelulupahakemus on ratkaistava 14 vuorokauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Tämän ei tulisi olla poliittinen kiistakysymys. Tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien tässä salissa olevien puolueiden tulisi ymmärtää tämä. Selvä asennemuutos on tarpeen. Ei ole syytä luoda olemattomia uhkakuvia. Tähän haasteeseen vastaaminen avaa uusia mahdollisuuksia.

Emme nimittäin voi odottaa. Taloutemme rakenteelliset ongelmat eivät korjaannu itsestään. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyyden nopein kasvu taittuu jo vuonna 2022, vaikka työllisyysaste säilyykin korkeana.

Siitä ei pääse mihinkään, että Suomen väestörakenne on epäedullinen. Yhteiskunnan ikäsidonnaiset menot kasvavat ja on ilmeistä, että hoito- ja hoiva-alan työvoiman tarve kasvaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuulutti kesäkokouksessaan elokuussa toimenpideohjelmaa, jolla voidaan vastata hoiva-alan työvoimatarpeeseen. Nyt hallitus käynnistää STM:n johdolla poikkihallinollisen ohjelman hoivahenkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä näin.

Ärade talman,

Strukturella sysselsättande åtgärder behövs. Det finns ingen naturlag som säger att vi i Finland skall behöva leva med en betydligt högre strukturell arbetslöshet än våra nordiska grannländer. Och nu, under en gynnsam konjunktur, är det lättast att förverkliga de reformer som behövs.

Med vilken måttstock man än mäter, så är det klart, att denna regering redan beslutat om omfattande sysselsättande åtgärder. Men vi behöver mera. Vi skall ytterligare komma överens om sysselsättande åtgärder som har en positiv effekt på 110 miljoner euro på den offentliga ekonomin. Det är väsentligt att det finns en klar deadline – den 15 februari 2022 – för de beslut som krävs.

Inom SFP är vi mycket nöjda med att regeringspartierna lyckades förhandla fram ett skattepaket där förvärvsinkomstskatten för löntagarna faktiskt lite sänks, och företagens behåller den nivå den har idag. Det är viktigt för Finlands konkurrenskraft.

Det var ytterst viktigt att man i förhandlingarna kunde korrigera forskningsbudgeten. Regeringen tryggar Finlands Akademis beviljningsfullmakt för 2022. Utbildning, forskning och innovation är helt centrala grundpelare för att vårt samhälle ska vara utrustat för att hantera de många framtidsutmaningar som vi har.

Arvoisa puhemies,

Ilmastotoimenpiteet herättivät paljon keskustelua julkisuudessa. Loppujen lopuksi peruslinjasta, eli siitä, että ilmastotoimenpiteet ovat riittävän kunnianhimoisia, jotta Suomi pystyy saavuttamaan tavoitteensa olla hiilineutraali vuonna 2035, vallitsi laaja yksimielisyys. Se on hyvin kunnianhimoinen tavoite. Ja nyt olemme saavuttamassa sen.

Hallitus jouduttaa kestävää kasvua erityisesti tukemalla kestäviin energiaratkaisuihin ja entistä vähäpäästöisempään liikenteeseen tehtäviä investointeja. Tämä koskee sekä yrityksiä että kotitalouksia.

Vihreään talouteen siirtymisen kannalta erityisen merkittävä päätös on kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien konesalien, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan. Omassa kotikunnassani Kirkkonummella tämä on esimerkiksi mahdollistanut miljardiluokan investoinnin. Ja monia samankaltaisia hankkeita on suunnitteilla eri puolilla maata. Ilmastotoimenpiteet ovat työllisyystoimenpiteitä. Vähemmän kunnianhimoisten ilmastotoimenpiteiden kannattajat ummistavat silmänsä tieteellisten faktojen lisäksi myös talouden realiteeteilta. Riman asettaminen korkealle hyödyttää Suomea myös taloudellisesti.

Kotitalousvähennyksen korotus on ollut tärkeä tavoite RKP:lle. Se tehdään nyt, ja kotitalouksia kannustetaan vaihtamaan öljykattilansa uusiutuviin lämmitysvaihtoehtoihin siten, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon, ja korvausprosenttia 40 prosentista 60 prosenttiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Talousarvioehdotuksessa on myös kaksivuotinen taloudenhoidon sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen korottamista koskeva kokeilu. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä toimenpiteellä palvelualoille saadaan lisää työpaikkoja.

Ärade talman,

Det finns flera andra viktiga plock som kan göras från budgetboken. Anslagen för polisens operativa verksamhet och rättsvårdens resurser stärks en aning. Medborgarna måste kunna lita på att frågor som berör dem behandlas rättvist och utan dröjsmål. Också domstolarna moderniseras genom att salarna får videoteknik.

Ett extra anslag ges för att stärka det ekonomiska kunnandet hos medborgarna – det grundar sig på Finlands banks initiativ och därigenom vill man också förebygga överskuldsättning. SFP anser också att fortsatt stöd bör beviljas för ungt företagande. Det är den vägen vi kommer framåt.

Andra frågor som tar viktiga steg framåt är att studerandes inkomstgränser nu höjs, familjeledigheterna reformeras, barnbudgetering pilottestas och arbetsinkomstavdraget höjs för att locka personer över 60 år ut på arbetsmarknaden.

Arvoisa puhemies,

6,9 miljardin euron suuruinen alijäämä on suuri.  Vuoden alijäämää kasvattavat hävittäjähankinnat, uusiin sosiaali- ja hyvinvointialueisiin liittyvät kustannukset sekä nurinkurisesti myös sellaiset kustannukset, jotka johtuvat siitä, että olemme selvinneet talouskriisistä useimpia muita maita paremmin. Mutta alijäämä on vain puolet entisestään, ja suunta on oikea. Olemme myös saavuttamassa 75 prosentin työllisyysasteen, vaikka monien työllisyystoimenpiteidemme vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä. Se lupaa hyvää siihen nähden, että meidän olisi tarpeen saavuttaa 78 prosentin työllisyysaste.