BSAG tekee laivojen jätevesipäästöistä historiaa

Baltic Sea Action Group (BSAG) sai puhelun Kansallismuseosta. Museo kertoi haluavansa dokumentoida, mitä BSAG tekee lopettaakseen rahtilaivojen jätevesipäästöt Itämereen. Jätteiden päästämisestä mereen on siten tulossa kirjaimellisesti museokamaa.

”Eetostamme kuvaa varmaan parhaiten säätiön nimessäkin oleva sana ’action’ eli toiminta”, sanoo BSAG:n perustaja, Saara Kankaanrinta.

”Organisaatiomme on kehittynyt toiminta edellä jo 15 vuoden ajan. Aina kun olemme huomanneet, etteivät sanat meinaa kääntyä teoiksi, olemme kokeilleet jotain uutta lähestymistapaa”, hän kertoo.

BSAG pyrkii meriliikennetyössään vaikuttamaan siihen, että Itämerellä seilaavat laivat huomioisivat tulevaisuudessa meren haavoittuvaisuuden nykyistä paremmin. Harva tulee edes ajatelleeksi, että rahtilaivoissa seilaa Vihdin tai Raaseporin asukkaiden verran ihmisiä.

Nämä laivat saavat laillisesti päästää tiettyjä jätelajeja suoraan mereen. Matkustajalaivoja koskee tiukempi sääntely, joten matkustajalaivojen suihkuissa, vessoissa ja keittiöissä syntyvät jätevedet ja ruokajätteet pumpataan satamavierailujen aikana maihin.

Jotta mikään muuttuisi, asian täytyy kiinnostaa ihmisiä

BSAG:n esimerkki ongelmaan tarttumisesta on ”vaikeuksien kautta voittoon” -tarina.

Lähtötilanne eli se, että suuria määriä jätteitä puretaan suoraan mereen, kuulostaa uskomattomalta. Elämmehän kuitenkin jo vuotta 2023.

Kankaanrinta muistuttaa, että ensikatsomalla ongelma näyttää pieneltä, sillä laivoissa matkustavien ihmisten määrä on laivakohtaisesti pieni. Yhden sataman näkökulmasta jätevesityhjennyksen mahdollisuuden käyttämättä jättäminen ei tunnu siksi kovin isolta ongelmalta. Laivojen yhteenlaskettu jalanjälki on kuitenkin iso. Siksi tarvitaan joku, jota kiinnostaa ongelman systeeminen taso.

Tällaisen tahon tehtävä on laskea, paljonko rahtilaivat jättävät jätevesiään satamiin ja kartoittaa, keiden kaikkien kanssa asiaan voitaisiin vaikuttaa.

”Tehdessämme listausta arvoketjuun kuuluvista toimijoista hämmästyimme huomatessamme, miten monia eri tahoja asiaan liittyy. Meidän piti saada kontakti laivoihin ja niiden takana oleviin varustamoihin. Mutta meidän piti saada niin ikään yhteys satamiin, jätevesien kuljetusyhtiöihin, viranomaisiin ja energiayhtiöihin, jotka voivat hyödyntää jätettä”, Saara Kankaanrinta luettelee.

”Kaikilla näillä toimijoilla oli kirkas kuva omasta ja asiakkaidensa toiminnasta, mutta liian vähän tietoa siitä, miltä koko arvoketju näyttää. Kun kutsuimme heidät yhteiseen neuvottelupöytään, joku totesi ymmärtävänsä ensimmäistä kertaa ison kuvan ja sen, kenelle voi soittaa, jos joku asia tökkii”, hän kuvaa.

Iso työ johti pieneen, mutta vaikuttavaan ratkaisuun

Hankkeessa tehty työ koko prosessin kuvaamiseksi johti uusiin löydöksiin. Yksi arvokkaimmista oivalluksista tuotti pienen, mutta kustannustehokkaan ratkaisun.

”Itämerellä on käytössä ns. ”No special fee” -suositus, mikä tarkoittaa laivan koon ja tyypin mukaista pakollista jätemaksua satamille. Sitä vastaan on lupa jättää aluksen harmaat vedet maihin – olipa niiden volyymi mikä tahansa. Viranomaisten käsitys oli, että kaikki laivat tietävät tämän. Tekemiemme haastattelujen perusteella näin ei kuitenkaan ollut. BSAG:n ratkaisu oli kuvata maksun sisältö ja erikseen maksettavat jätelajit yksinkertaisessa tiedotteessa. Tätä tiedotetta jaetaan nyt etukäteen kaikille rahtilaivoille, jotka saapuvat Itämerelle”, Kankaanrinta kertoo ja jatkaa:

”Mitä muuta voimme olla kuin tyytyväisiä, jos kaksipuolinen tuloste johtaa jätevesien purkamiseen satamiin, joissa niistä voidaan tehdä biokaasua.  Kaiken ylimääräisen kuormituksen vähentäminen hyödyttää päästöistä kärsivää Itämerta.”

”Vieläkin suurempi saavutus minusta olisi, jos onnistumme aidosti muuttamaan toimintatapoja rahtilaivoilla. Silloin ne voivat kysyä myös Espanjassa ja Filippiineillä sijaitsevissa satamissa, mihin jätevedet siellä johdetaan”, hän sanoo.

BSAG:n työ on täynnä merkityksellisyyttä: ”Tuntuu hyvältä, ettei tarvitse tyytyä voivotteluun. Sen sijaan voimme yhdessä muiden kanssa keskittyä tekemään tilanteelle jotain”, Kankaanrinta päättää.