Dinosaurusten aikakauden pitäisi olla ohi.

Eläkejärjestelmämme on rakennettu dinosauruksia varten, sanoi eräs tapaamani yksinyrittäjä jokin aika sitten. Hän viittasi sosiaaliturvajärjestelmään, jossa hän ja me elämme.

Siitä on helppo olla samaa mieltä. Maailma on muuttunut. Sitä todellisuutta, jossa kävelee tehtaan portista sisään 21-vuotiaana ja eläkkeelle 65-vuotiaana, ei enää ole.

Nykyään voit vaihtaa ammattia useita kertoja työurasi aikana ja voit ennen kaikkea vaihtaa roolia useita kertoja. Joskus olet työnantaja, joskus työntekijä. Joskus olet yrittäjä, joskus työskentelet jonkun muun palveluksessa.

Sosiaaliturvajärjestelmämme ei kuitenkaan ole muuttunut. Meillä on erilliset järjestelmät heille, jotka työllistävät, ja erilliset järjestelmät heille, jotka työllistyvät. Tämä aiheuttaa monia ongelmia ja ennen kaikkea joustamattomuutta.

Samaan aikaan jäykät työmarkkinamme saavat yritykset kaihtamaan palkkaamista. Se, että Suomessa on 190 000 yksinyrittäjää, on monella tapaa positiivinen asia. Suhtautuminen yrittäjyyteen on tänä päivänä huomattavasti parempi kuin mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Mutta samalla se on merkki ongelmasta: Monet valitsevat yrittäjyyden omasta tahdostaan. He haluavat hallita omaa elämäänsä. Monet tekevät sen kuitenkin, koska vaihtoehtoja on vähän. Yritykset valitsevat henkilön palkkaamisen sijasta yrittäjän palvelujen ostamisen. Koska kokevat, että palkkaamiseen liittyvä riski on liian suuri.

Tässä todellisuudessa eriytyneestä sosiaaliturvajärjestelmästämme tulee ongelma. Työelämä vaatii joustavuutta, mutta sosiaaliturvajärjestelmä ei näe tarvetta vaihtaa kahden roolin välillä.

Meidän pitäisi siksi tarkastella sekä ongelman syitä että uskaltaa puuttua sen seurauksiin.

On puututtava siihen, että monet yrittäjät eivät uskalla palkata. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pienyritysten velvoitteiden tarkistamista. Työllistämiseen liittyvää byrokratiaa on helpotettava ja tarvitsemme paikallisempaa sopimista. Työllistämisriskiä on vähennettävä. Työllistämisen on aina oltava houkutteleva vaihtoehto.

Samalla emme halua luoda esteitä, jotka vaikeuttavat eri roolien välillä vaihtamista.

RKP on jo pitkään kannattanut yhdistelmävakuutusta ratkaisuna tähän ongelmaan. Se olisi vakuutus, joka jatkuu, vaikka siirtyisit itsenäisestä ammatinharjoittajasta palkatuksi työntekijäksi tai päinvastoin.

Tämä poistaisi yhden nykyisistä jäykkyyksistä, jotka aiheuttavat työmarkkinoilla kankeutta ja johtavat korkeaan rakenteelliseen työttömyyteen ja sitä kautta tehottomuuteen.

Samalla on reilua sanoa, että kaikki rakenteet, jotka estävät ihmisiä tekemästä haluamiaan valintoja, johtavat myös huonovointisuuteen. Jos haluat ryhtyä yrittäjäksi, turvaverkkomme ei saisi estää sinua tekemästä sitä, kun sen pitäisi olla päinvastoin. Turvaverkon tulisi olla asia, joka saa uskaltamaan yrittää, uskaltamaan menestyä tai epäonnistua.

Olen aiemmin kirjoittanut koulujen tunneliajattelusta. Järjestelmästä, joka johtaa siihen, että 15-vuotiaat nykyään joutuvat tekemään ratkaisevia päätöksiä jatko-opintojensa suhteen liian varhaisessa vaiheessa. Sama tunneliajattelu leimaa työelämäämme. Ja se on siellä aivan yhtä vahingollista.

Dinosaurukset selviytyivät hienosti miljoonia vuosia. Mutta maailma muuttui. Nykymaailmassa tarvitsemme joustavampia järjestelmiä niin koulussa kuin työelämässäkin.