Kaikki olisi voinut mennä myös toisin

Jos Venäjän asevoimat olisivat olleet paremmassa kunnossa, Ukrainan puolustus olisi horjunut ja Eurooppa ja Yhdysvallat olisivat epäröineet avunannossa, Vladimir Putin olisi saattanut onnistua siinä järjettömässä sodassa, jonka hän aloitti varhain torstaiaamuna 24. helmikuuta 2022.

Silloin Eurooppa näyttäisi hyvin erilaiselta.

Volodymir Zelensky olisi joko tapettu venäläisten erikoisjoukkojen toimesta tai hänet olisi lähetty Siperiaan jonkinlaisen näytösoikeudenkäynnin jälkeen. Tai ehkä hän olisi johtanut Varsovassa tai Vilnassa maanpaossa ollutta hallitusta.

Ukrainaan olisi mahdollisesti perustettu jonkinlainen nukkehallitus. Entiselle presidentille Janukovitšille olisi ehkä annettu allekirjoitettavakseen jokin paperi, minkä jälkeen hän olisi jälleen hävinnyt kuvioista. Nukkehallitus olisi tuskin sekään toiminut pitkään. Ukraina olisi hajotettu ja tilalle olisi tullut joukko Venäjän liittovaltion alueita.

Näin tapahtui Venäjän suuressa keisarikunnassa 1800-luvulla ja Putin on tehnyt hyvin selväksi, että tämä on myös hänen tavoitteensa.

Toistaiseksi tavoite on onneksi onnistuttu torpedoimaan.

Venäjän armeija epäonnistui alkuperäisissä pyrkimyksissään, Ukrainan vastarinta on ollut sankarillista ja länsimaat ovat puolustaneet Ukrainaa, kansainvälistä oikeutta ja Ukrainan oikeutta valita oma tiensä.

Nyt keskitymme siihen, miten voimme jatkossa auttaa Ukrainaa poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti niin, että se kykenee vastustamaan Venäjän laajenemistavoitteita.

Avun on oltava pitkäjänteistä. Ukrainan on kyettävä rakentaman nykyaikaiset puolustusvoimat, jotka pystyvät turvaamaan maan itsenäisen tulevaisuuden. Ukrainan valtio tarvitsee taloudellista apua selviytyäkseen perustoiminnoistaan, ja maan jälleenrakentaminen vaatii mittavia resursseja.

Länsimailta vaadittavat panostukset ovat pieniä verrattuna siihen, mikä on vaihtoehto.

Ukrainan vapaus ja vakaus merkitsevät tulevina vuosikymmeninä vapautta ja vakautta myös Euroopassa. Jos Venäjän sotavoimat nujertavat Ukrainan ja pyyhkii sen pois maailman kartalta, sen kohteeksi joutuu ennemmin tai myöhemmin myös muita maita.

Juuri nyt on tärkeintä voittaa käynnissä oleva sota, tavalla tai toisella.

Mutta sen jälkeen on kyse rauhan voittamisesta – ja se voi olla yhtä vaativaa.

Rauhan saavuttaminen Itä-Euroopassa edellyttää kahta asiaa Putinin mielettömän sodan jälkeen.

Ensimmäinen on tietenkin hallinnon vaihtuminen Venäjällä.

Putin on tehnyt selväksi, että tässä sodassa on hänelle kysymys elämästä tai kuolemasta. Sodan lopputulos määrittelee hänen paikkansa Venäjän historiassa.  Putin pelkää naapurimaiden – eikä vähiten Ukrainan – niin sanottuja värivallankumouksia, sillä ne voisivat uhata hänen autoritaarista valtaansa. Hänen on todistettava, että hän pystyy samaan kuin Iivana Julma, Pietari Suuri ja Katariina II.

Meidän on ymmärrettävä, ettei rauhaa voida saavuttaa niin kauan kuin Putin on vallassa.

Ennemmin tai myöhemmin Putinin valta-asema romahtaa ja hän jättää Kremlin. Yhä useammat Venäjän johdossa ja sen lähellä olevista näkevät tämän edessä olevan kehityksen.

Mutta vallan vaihtuminen on pohjimmiltaan Venäjän asia.

Meidän toimillamme ei ole tässä asiassa merkitystä. Voimme kuitenkin ilmaista selvästi, että meille Venäjä on olemassa Putinin jälkeen, ja että me haluamme ilman muuta luoda rauhanomaiset, vakaat ja hyvät suhteet tulevan Venäjän kanssa.

Toinen rauhan edellytys on, että integroimme Ukrainan täysimääräisesti eurooppalaisiin ja atlanttisiin rakenteisiimme, ennen kaikkea EU:hun. Hallinnon vaihtuminen Venäjällä ei ole meidän käsissämme, mutta tämä on.

Tie EU-jäsenyyteen ei ole lyhyt tai helppo. Suomi ja Ruotsi saivat omat neuvottelunsa päätökseen alle kolmessa vuodessa, mutta ne olivat tuolloin jo osa sisämarkkinoita. EU on kehittynyt huomattavasti sen jälkeen, kun maamme liittyivät siihen vuonna 1995.

Ja sitten on vielä Nato – tavalla tai toisella Ukrainan turvallisuus on ankkuroitava myös transatlanttiseen yhteistyöhön.

Ukrainan sankarillinen vastarinta ja länsimaiden politiikka ovat pysäyttäneet Putinin suunnitelmat. Eurooppa on muuttunut perusteellisesti. Rauhaan pääseminen tulee viemään vuosia, ehkä vuosikymmeniä.

Uusi hallinto Venäjällä ja Ukraina täysin EU:ssa, siinä ovat uuden eurooppalaisen rauhan avaimet.