Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2021 – Nationella veterandagen

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät ystävät, naiset ja herrat,

Bästa veteraner, bästa vänner, mina damer och herrar, 

Olemme taas kerran kokoontuneet – nyt näin ruutujen ääreen – kiittämään sotiemme veteraaneja siitä, mitä meillä on. Kiittämään asioista, jotka voivat tuntuu itsestään selviltä – kunnes ne eivät sitä enää ole.

Te, hyvät veteraanit – te jos jotkut tiedätte, että mitään ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. Elämä on hauras. Ystävyys on hauras. Itsenäisyys on hauras.

Tänä vuonna olemme joutuneet huomaamaan, että moni asia, jonka olemme pitäneet itsestään selvänä yhtäkkiä on vaakalaudalla.

Itse olen lainsäätäjänä joutunut huomaamaan, miten olen joutunut suhtautumaan ihan uudella tavalla esimerkiksi moneen rajoitustoimeen. Valmiuslaki on yhtäkkiä arkipäivää. Liiketoiminnan rajoittaminen yhtä lailla. Tai vaikkapa se, että lapseni istuvat kotona päivät pitkät eivätkä ystäviensä kanssa koulussa.

Nämä ovat olleet isossa kuvassa pieniä koettelemuksia. Kevyitä koettelemuksia, mutta koettelemuksia yhtä kaikki.

Koettelemuksia, joiden kautta pyrimme siihen, että yhdessä menisi paremmin. Että yhdessä voisimme nujertaa tämän vihollisen.

Bästa veteraner,

Året som gått har betytt en prövning för många finländare. Inget jämfört med vad er generation fick gå igenom, men ändå en upplevelse som kommer att lämna sina spår. 

Orsaken till att det gått relativt bra kan spåras till samma egenskaper som gjorde att vi klarade oss ut ur den kris ni genomlevde för 80 år sedan. Vi finländare kan se stundens allvar. När det gäller ställer vi upp för varandra. Det behövs inte förbud och förmaningar för att vi skall göra det som behövs.

Min mellersta son fick en kallelse till uppbåd på posten häromdagen. Med anledning av det har jag igen fått fundera lite på det här med gemenskap och försvarsvilja. Jag tror att värnplikten har många funktioner, att den har många uppgifter. 

Det handlar inte bara om att lära ut en funktion – att gå i takt, att ta ett stormgevär i bitar och sätta ihop det igen, att bädda sängen eller att sätta upp ett halvplutonstält. Det är framförallt en kollektiv upplevelse av tillväxt.

Vikten av det, att en årskull tillbringar ett år tillsammans är enorm eftersom det skapar en delad upplevelse, en gemensam förståelse. En förståelse för att vi finländare är olika, men lika.

Arvoisat veteraanit, Lotat, ystävät, kuntalaiset,

Yhtenäisyys muodostuu monesta asiasta. Ja yhtenäisyyttä tarvitaan silloin kun kriisi on edessä. Yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa yhteisistä kokemuksista, toiveista, unelmista – jaetuista hetkistä.

Oma poikani ei toivottavasti ikinä joudu soveltamaan käytäntöön sitä, mitä hän aikanaan astuessaan varusmiespalvelukseen joutuu oppimaan. Monet teistä jouduitte sen tekemään. Te jouduitte, arvoisat veteraanit, arvoisat Lotat, ja siirryitte sitten eteenpäin. Rakensitte Suomea ja sitä poikkeuksellista yhteiskuntaa, jossa me nyt elämme. Nostitte sen Euroopan peräpäästä maailman kärkeen. Monella mittarilla maailman parhaaksi maaksi.

Moni tuntee epävarmuutta tulevasta. Monen elanto on tämän vuodan aikana ollut vaakalaudalla. Mutta kuitenkin: tämän päivän Suomessa on vaikea kuvitella sitä epävarmuutta, mitä sodanaikaisen sukupolven on täytynyt tuntea kesällä 1944, kun sota vihdoin oli ohi. Miten rakentaa itselle ja perheelle tulevaisuus monen sotavuoden jälkeen? Pystyisimmekö itse samaan? Kysymykseen on vaikea vastata. Jokaisella sukupolvella on omat haasteensa. Jokaisen sukupolven pitää oppia asioita ja selvitä asioista, joista edellisten ei ehkä tarvinnut välittää.

Vilken är dagens utmaning? På många sätt har dagens unga det lättare än de som var unga för 80 år sedan. Men utmaningarna är inte mindre för det. Tidigare var hemmet ens by, ens kommun. Landets gränser var den egna världens gränser. Idag är problemen globala, medvetandet globalt. Också utmaningarna är globala. Det har vi med stor tydlighet fått erfara i år. 

Klimatförändringen är vår tids kanske största utmaning. För att vi skall klara den krävs det att vi känner för alla världens nationer som för de evakuerade karelarna. Att vi är samma familj, att vi vill bära samma ansvar. Det är det som krävs för att vi skall lyckas. 

Yhdessä pärjääminen edellyttää kokemusta yhteisyydestä. Jaetusta vastuusta.

Tämän päivän Kirkkonummi on ainutlaatuinen paikka asua. Meillä on pitkä historiamme ja omat perinteemme sekä juuret, jotka eivät ulotu ainoastaan 80 vuoden päähän, vaan vielä paljon pidemmälle. Meitä ympäröi sekä luonto että kaupunki. Saamme leipämme sekä maataloudesta että korkean teknologian yrityksistä. Voimme olla ylpeitä sekä uusista asuinalueista että kylän keskellä seisovasta vanhasta kirkosta.

Se on henkistä ja materiaalista perintöä, jonka olemme yhdessä usean sukupolven kanssa luoneet. Tämä perintö on johtanut siihen, että Kirkkonummesta on kasvanut kunta, jossa asukkaat, niin nuoret kuin vanhat, viihtyvät.

Tack vare er, tack vare ert arbete kan vi i dag bo i världens tryggaste, jämlikaste land. Å Kyrkslätts kommuns och mina egna vägnar vill jag tacka er. Glad veterandag.

Omasta ja Kirkkonummen kunnan puolesta kiitän teitä siitä. Hyvää veteraanipäivää.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *