Koulujen opetuksessa on tärkeää tehdä näkyväksi kulttuurihistoriamme kaikki ulottuvuudet
(Texten hittas här på svenska )
Koulun tehtävä on opettaa elämässä tarvittavia taitoja ja sivistystä.
Sivistykseen liittyy kulttuurihistorian ja taiteen tunteminen. Eurooppalainen ja suomalainen kulttuurihistoria on vahvasti kytköksissä kristillisen kirkon ajatteluun ja toimintaan. Tästä seuraa se, että esimerkiksi renessanssin maalaustaiteeseen on mahdotonta perehtyä irrallaan siihen liittyvästä uskonnollisesta symboliikasta. Barokkimusiikkiin taas ei pääse sisälle ymmärtämättä sen yhteyttä kirkkoon, eikä suomalaisen arkkitehtuurin historiaa voi tuntea, jos ohittaa kirkollisen rakentamisen perinteet.
Koulujen opetuksessa on tärkeää tehdä näkyväksi kulttuurihistoriamme kaikki ulottuvuudet ja se on mahdollista tehdä niin, että kaikkiin uskontokuntiin kuuluvat voivat olla siitä osallisia. Näen, että Händelin konserttiin osallistumisessa kysymys on ennen kaikkea kulttuurihistorian opetuksesta ja tämän selväksi tekeminen mahdollistaa kaikkien osallistumisen opetukseen.
Mitä laajempi ymmärrys meillä on kulttuurihistoriastamme sen paremmat edellytykset meillä on selviytyä erilaisista tässä ajan hetkessä esiintyvistä haasteista. Jotta voisimme tietää minne olemme menossa, meidän tulee tietää mistä olemme tulleet. Kannustan kouluja jatkossakin tarjoamaan oppilailleen mahdollisimman laajan kattauksen kulttuurihistoriaamme; niin Händeliä, Botticelliä, Simbergiä kuin Engeliäkin, joiden kaikkien taide ammentaa kristillisestä perinteestä.
Huomionarvoista on, että monet suomalaiset nykytaiteilijatkin – vaikkapa Heikki Marila, Marita Liulia, Eija-Liisa Ahtila, Pirkko Saisio tai Kaija Saariaho, joitakin mainitakseni – ovat ammentaneet inspiraatiota taiteeseensa kristillisestä tematiikasta ja hengellisyydestä.
Erilaisten kulttuuristen vaikutteiden ja maailmankatsomusten mahdollisimman syvällistä ymmärtämistä voi pitää suomalaisen perusopetuksen keskeisenä tavoitteena. On eri asia vaatia tunnustamaan jotakin uskontoa tai maailmankatsomusta, kuin tarjota ikkuna erilaisiin kulttuurisiin ilmiöihin ja niihin liittyviin ajattelumalleihin.
Euroopan maiden
(Länsi-, Etelä-ja Itä-Euroopassa) kulttuuri perustuu voimakkaasti kristinuskoon. Siispä, vaikka henkilö olisi ateisti, hän on tavallaan kristillisen kulttuurin ”tuote”!
Me olemme kaikki, ihan kaikki, paljon enemmän valistuksen ja sen jälkeisen ajan tuotteita, kuin kristinuskon!
On aika absurdia vaatia, että pitäisi tutustua ilmiselvästi ideologiseen musiikkiin, jotta muka paremmin voisimme orientoitua tulevaisuuteen. Olemme saaneet tehdä paljon työtä vapautuaksemme kirkon ja uskonnon kahleista ja pärjäämme siksi nyt entistä paremmin.
Miksi ’sivistyneenä oleminen’ edellyttäisi, että meidän pitäisi tutustua noihin ideologisiin musiikkikappaleisiin? Tuntuu siltä, että ’jotkut tahot’ tuntevat olevansa ’ylemmällä tasolla’ ja ihan puhdasta rakkaudellisuuttaan haluavat määritellä mitä siihen ihan oikeaan sivistykseen kuuluu.
Olin kyllä odottanut huomattavasti enemmän sensitiivisyyttä uskonnottomia kohtaan. Hehän eivät edes ole mikään vähemmistö viimeisten mittausten mukaan: 19% uskoo kristilliseen jumalaan, 31% ei usko yhteenkään jumalaan.
”Koulujen opetuksessa on tärkeää tehdä näkyväksi kulttuurihistoriamme kaikki ulottuvuudet ja se on mahdollista tehdä niin, että kaikkiin uskontokuntiin kuuluvat voivat olla siitä osallisia.”
Mihinkään uskontokuntaan kuulumattomia on lähes 2 miljoonaa suomalaista!
” Huomionarvoista on, että monet suomalaiset nykytaiteilijatkin – vaikkapa Heikki Marila, Marita Liulia, Eija-Liisa Ahtila, Pirkko Saisio tai Kaija Saariaho, joitakin mainitakseni – ovat ammentaneet inspiraatiota taiteeseensa kristillisestä moraalista ja hengellisyydestä.”
Pitää myöntää, etten lainkaan ymmärrä, mitä tuo tekee tämän aiheen kanssa. Onko meidä, jotta olisimme ’sivistyneitä ihmisiä’ tutustua heidän tuotantoonsa…
Kristillisestä moraalista: Tuota sanaparia viljellään, ilman että on edes marginaalisesti perehdytty siihen. Sattumoisin jopa ev-lut. kirkko myöntää, ettei ole olemassa mitään, mitä voidaan kutsua kristilliseksi moraaliksi!
Voisiko sopia niin, että he, joille uskonnollinen musiikki on ’must’, voivat omalla ajallaan ja kustannuksellaan kuunnella sitä, mutta heihin, joille tuollainen ideologinen musiikki on kauhistus, heille sitä ei ’hierota naamaan’?
Henrik Sawela
Tuusula
Olet oikeassa siinä, että ”kristillinen moraalikäsitys” on hieman huono käsite, se on laajasti jaettu myös muiden uskontokuntien kesken. ”Tematiikka” on tässä osuvampi sana. Ja olet oikeassa siinäkin, että uskontokuntiin kuulumattomia on – onko se sitten oma uskontokuntansa tai ei lienee sitten määrittelykysymys.
det är ingen slump att anders pratar om kristendomen på det där sättet. han sitter i en regering som, i strid med grundlagens jämlikhetsparagraf, favoriserar kristna och låter förföljda afghanska kvinnor lida och riskera sina liv.
Jag svarar på det, att Europas konsthistoria under de senaste 1500 åren varit starkt förknippad med den kristna kyrkan. Man kan inte ta det ena utan det andra. Och om att favorisera kristna: du baserar uppenbarligen den tanken på spekulationer i media i en situation där det inte finns ett förslag från regeringen. SFP har sagt att vi inte godkänner en minskning av antalet kvotflyktingar med muslimsk bakgrund, dvs en favorisering av kristna.
”Jag svarar på det, att Europas konsthistoria under de senaste 1500 åren varit starkt förknippad med den kristna kyrkan.”
Det stämmer att den kristna kyrkan höll kulturen i ett skruvstäd. Det var mycket svårt att få annat publicerat än det kyrkan godkände.
Men kännedom om det är det lätt att inse att vi nu är lyckligt lottade i.o.m. att vi tillförskansat oss verklig frihet.
Hur är det då möjligt att inte förstå de sekulariserades självklara rätt att inte låta sig exponeras för en 100% ideologisk musik?
Om vi vill förstå historien studerar vi historia, inte kristendomen. Om vi vill förstå vart vi vill nå, behöver vi inte ens en gnutta kristendom.
SFP har babblat hit och dit, men när det gäller handlingar har det varit helt tyst från deras håll. Du Anders har till och med sagt att inga rasistiska handlingar från sannfinländarna ska stå i vägen för regeringssamarbetet.
Sluta snacka skit om att uppgifterna om att tjänstemän pressats att bryta mot grundlagen och sedan försökt dölja det bara skulle vara bara medias spekulationer. Du går på som en salongsfascist och attackerar media, precis som dina högerextrema meningsfränder, bara för att du inte har något bättre försvar.
Du – vem du än är som gömmer dig bakom en pseudonym – går fram med osanning i ditt första stycke. Jag har inte sagt det du påstår. I det andra. Regeringen har inte kommit med ett förslag. Media har rapporterat om att det funnits en vilja av en del aktörer att driva frågan i en riktning. Det betyder inte, att det är regeringens förslag.
En oikein tiedä, ’pelastaako tuo ’kristillinen tematiikkaa’ yhtään mitään.
Suomi ei ole ollut kristillinen maa vuosikymmeniin, Eräs John Vikströn kirjoitti jo 70-luvulla, ettei Suomi ole kristillinen maa.
Suurimmalle osalle suomalaisia kristillisyys, tai uskonnollisuus yleensäkään, ei näy mitenkään arkipäivän elämässä. Kristityn ja ateistin arki sujuu melkein samalla tavalla, elämä kun pääosin on hyvin praktinen afääri. Enemmän uskonnollisuus näkyy vain pienen aktiivikristityn/aktiiviuskonnollisen elämässä, ja siinähän ei ole mitään pahaa.
Mutta jos kuvittelee, että ’sivistys’ edellyttää syvempää tutustumista kristillisyyteen, uskonnollisuuteen, silloin ollaan jo melkoisen heikoilla jäillä.
Pitäähän muistaa, että mitä pidemmälle kehittyneestä maasta on kyse, sitä pienempi on uskontojen merkitys. Näin taitaa olla kutakuinkin kaikissa verrokkimaissamme, USA poislukien. Tosin sielläkin uskonnottomuus etenee ja kirkot ovat menettäneet merkittäviä määriä jäseniä 2000-luvulla.
Hyvä Henrik,
Sinä puhut nyt eri asiasta ja koetat kääntää asian niin, että ’sivistys’ edellyttää syvempää tutustumista kristillisyyteen, uskonnollisuuteen, vaikka aiemmat tekstit puhuvat nimenomaan tutustumisesta KULTTUURIHISTORIAAN, ei uskontoon.
Ugh!
Anders: ”Sivistykseen liittyy kulttuurihistorian ja taiteen tunteminen. Eurooppalainen ja suomalainen kulttuurihistoria on vahvasti kytköksissä kristillisen kirkon ajatteluun ja toimintaan.”
Eipä noita oikein pysty pitämään erossa toisistaan.
Meenneisyyden otamme haltuumme historiaa opiskelemalla, ei päätämme uskontopuskaan työntämällä.
Ei meidän tarvitse syventyä natsismiin, tajutaksemme sen hirveyksiä.
Ei meidän tarvits syventyä kristinuskoon tai taidehistoriaan, tajutaksemme kuinka karseasta ideologisperäisestä asiasta on kyse.
Mitä nopeammin siitä vapaudumme, sitä parempi! Ei vedetä liikaa vanhoja kiviriippoja mukanamme kulkiessamme toivottavasti parempaa huomista kohti.