Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima

Jokaiseen kansakuntaan yhdistetään tiettyjä sanoja tai ideoita, ominaisuuksia tai piirteitä. Ne ovat määritelmiä, jotka koko kansa tuntee omakseen, tai ulkoisia ominaisuuksia, jota emme itse näe, mutta jotka ympäröivä maailma liittää vahvasti meihin ja maahamme. Kyseessä voi olla jokin kielteinen ennakkoluulo, mutta yhtä lailla jokin positiivinen asia, joka yhdistää kansaa vaikeissa tai iloisissa tilanteissa.

Käsite ’suomalainen’ on alati muuttuva asia ja se on ollut sitä aina. Tästä huolimatta uskon, että me kaikki kuitenkin tunnistamme kuvauksen suomalaisesta, joka todellisen hädän tullen auttaa kaveria. Suomalaisesta, joka seisoo sanojensa takana ja pitää kiinni sovitusta. Reiluudesta.

Luottamus on ominaisuus, joka tekee elämästä sujuvampaa ja helpompaa. Se vähentää byrokratiaa, se pienentää riskejä, se helpottaa arkipäivää. Se antaa turvaa ja ennustettavuutta. Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima.

Tämän vuoden aikana olemme joutuneet kokemaan paljon. Olemme joutuneet pistämään arkemme ja elämämme uuteen järjestykseen. Monelle tämä vuosi on ollut vaikea. Pahimmillaan se on ollut kasa erilaisa huolia: huolta läheisten selviytymisestä, huolta omasta selviytymisestä ja huolta maamme selviytymisestä.

Kaiken huolenkin keskellä voimme tuntea pientä iloa siitä, että moni asia on sujunut paremmin kuin osasimme keväällä odottaa. Tartuntalukujen nousevasta käyrästä huolimatta olemme kansainvälisessä vertailussa menestystarina koronaviruksen torjunnassa. Olemme onnistuneet niin tartuntojen määrien rajoittamisessa ja tartunnan saaneiden hoidossa  kuin taloutemme kannattelemisessa.

Juuri nyt näyttääkin siltä, että Suomen talous tulee supistumaan vähemmän kuin miltei kaikissa muissa EU-maissa. 

Mistä tämä johtuu?

Rajoituksemme eivät ole olleet kattavampia kuin muissa maissa. Itse asiassa käytössä on ollut enimmäkseen juuri suositukset, eivät määräykset.

Olen taipuvainen uskomaan, että Suomi on tähän asti pärjännyt hyvin nimenomaan supervoimansa takia. Sen takia, että tunnemme vastuuta toisistamme ja luotamme toisiimme. Tämä on tehnyt kriisin johtamisesta ja sen keskellä elämisestä helpompaa.

Onnistuneessa koronan torjunnassa on mitä suuremmassa määrin kyse jaetusta vastuusta. Siitä, että ymmärrämme omien tekojemme vaikuttavan muihin.

Kielloista riippumatta kyse on aina viime kädessä siitä, miten me kohtaamme toisemme. Siitä kannammeko vastuuta toisistamme.

Suomalaisen yhteiskunnan supervoima, luottamus, auttaa meitä niin hyvinä kuin vaikeina aikoina. Talvi- ja jatkosodan aikana luottamus auttoi meitä pääsemään yli vain muutama vuosikymmen takaisesta traumasta eli sisällissodasta. Koko sodanjälkeisen ajan luottamus auttoi meitä pääsemään jaloillemme ja luomaan Suomeen talouskasvua. Koronan aikana se on auttanut meitä suojelemaan toisiamme, ja koronan jälkeen se auttaa meitä pääsemään uudelleen vauhtiin.

Itsenäisyys – omilla jaloilla seisominen – on helpompaa, kun voi luottaa muiden tukeen heikolla hetkellä. Tällaista tukea uskon meidän tarjoavan toisillemme myös tänä tavallisesta poikkeavana itsenäisyyspäivänä. Se voi näkyä hymynä ja hatun nostona. Pieninä tai suurina eleinä. 

Juhlikaamme suomalaista yhteisvastuuta ja luottamusta nostamalla sinivalkoinen lippumme salkoon sadannen kolmannen kerran.

Toivotan teille kaikille oikein juhlallista itsenäisyyspäivää.

(Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 6.12.2020)