Ojasta onneen, ei allikkoon – Ajatuksia vastuullisesta politiikanteosta
”We have nothing to fear, but fear itself”. Emme voi antaa pelon ohjata tekemistämme, mutta on syytä pelätä tekemättä jättämistä. Ja vääriin asioihin keskittymistä.
Suomi ei ole syvässä kriisissä, mutta suunnanmuutokselle on selkeä tarve. Ei siksi, että vanha suunta olisi ollut ”vastuuton”, ”holtiton”, tai jotain muuta sen suuntaista, vaikka vastakkainasetteluun pyrkivä poliittinen retoriikka tällaista mielikuvaa pyrkiikin vahvistamaan. Tosiasia on, että Säätytalolla nyt neuvottelevien puolueiden ratkaisut eivät olisi viime hallituskaudella fiskaalisessa mielessä juurikaan eronneet toisistaan. Muutokselle on tarve yksinkertaisesti siksi, että kahden kriisin jälkeen on ilmeistä, ettemme selviäisi kunnialla enää kolmannesta.
Siksi hallitusneuvotteluiden pääpaino on tällä kertaa taloudessa. Kestävyysvaje on liki yhdeksän miljardia euroa ja se on kurottava umpeen, jotta meillä olisi edellytyksiä kohdata mahdolliset tulevat kriisit ja niiden mukanaan tuomat markkinahäiriöt.
”If it ain’t broke, don’t fix it”. Eli ei kannata korjata sellaista, mikä ei ole rikki. Sen sijaan on keskityttävä korjaamaan asiat, jotka ovat aidosti korjaamisen tarpeessa.
Suomi on erkaantunut muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Rakenteellinen työttömyys on korkeammalla tasolla ja tuottavuuden kasvu on ollut heikompaa kuin muissa maissa. Julkinen taloutemme on kroonisesti alijäämäinen. Työmarkkinat ovat jäykät ja niillä on merkittävä kohtaanto-ongelma.
Samaan aikaan väestömme vanhenee. Syntyvyys on matala ja demografinen pyramidi on nurinperinpäin. Esimerkiksi Ruotsilla ei näitä ongelmia ole.
Ja nämä ovatkin ne eniten korjaamista kaipaavat asiat: työmarkkinat on saatava joustaviksi ja väestön ikärakenne korjatuksi.
Vaikka meillä on selkeitä haasteita, näkyvissä on myös selviä valonpilkahduksia. Pelkästään viime vuonna Suomessa julkistettiin vihreään siirtymään liittyviä investointisuunnitelmia yli 16 miljardin euron edestä. Juna on lähdössä liikkeelle ja on meistä itsestämme kiinni, käytämmekö tämän ”momentumin” hyväksemme.
Mikään mainitsemistani haasteista ei ratkea maahanmuuttoa suitsimalla tai vihreää siirtymää hidastamalla. Päin vastoin: nämä käsillä olevat ongelmat vain pahentuisivat jos toimisimme näin.
Viime vuosi oli maahanmuuton osalta poikkeuksellinen. Venäjän sota Ukrainassa näkyi myös Suomessa. Noin 48 000 ukrainalaista haki tilapäistä suojelua vuonna 2022.
Normaalioloissa Suomeen kohdistuva maahanmuutto on kuitenkin vaatimatonta. Nettomaahanmuutto pyörii vuositasolla noin 15 000 ihmisen kieppeillä. Se on kestämättömän vähän. Turvapaikkaa hakee noin 2000 ihmistä vuositasolla. Sekin on lukuna vaatimaton.
Ellemme saa nettomaahanmuuttoa kasvatettua useilla kymmenillä tuhansillla ihmisillä vuositasolla, olemme pulassa. ETLA:n selvityksen mukaan nykyisellä tasolla pysyminen johtaisi siihen, että työikäinen väestö pienenisi 20% seuraavien 50 vuoden aikana.
Mitä siitä seuraisi? Se, että kansantaloutemme kurjistuisi ja esimerkiksi eläkeikää olisi nostettava reilusti. Kestävyysvajeen korjaaminen onkin äärimmäisen haasteellista, ellei maahanmuutto lisäänny. ETLA on arvioinut, että 44 000 henkilön nettomaahanmuutto on taso, joka stabilisoisi huoltosuhteen. Selvää on, ettemme pääse tuohon tavoitteeseen ilman määrätietoisia toimia.
Nykyisen spektrin mukainen maahanmuutto vahvistaa julkista taloutta. Tämä on objektiviinen fakta.
Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa liki kantasuomalaisten luokkaa. Ero on enää hyvin pieni. Kotouttaminen onnistuu koko ajan paremmin myös siksi, että asenteet muuttuvat maahanmuuttajia kohtaan suopeammiksi. Tutkimusten mukaan yritys, joka on palkannut kerran ulkomaalaistaustaisen suhtautuu seuraavan ulkomaalaisen palkkaamiseen jo huomattavasti positiivisemmin. Pelot karisevat tehokkaimmin kokemuksen myötä, ja hyvä niin.
Maahanmuuton ongelmista pitää puhua avoimesti ja ratkaisukeskeisesti: liian pienestä määrästä maahanmuuttajia, Suomen vetovoiman puutteesta, tehottomista prosesseista, asenneremontin tarpeesta, koulutukseen liittyvistä haasteista, liian hitaasta työmarkkinoille pääsystä ja tiettyjen ryhmien kohdalla korostuvista kotouttamisen haasteista ja segregaation lieveilmiöistä, kuten esimerkiksi jengiytymisestä. Ensiarvoisen tärkeää on esimerkiksi se, että humanitääristä polkua pitkin tulleet naiset pääsisivät nopeasti työelämään kiinni.
On myös hyvä muistaa, että ne asiat, jotka aiheuttavat ongelmia maahanmuuttajille, aiheuttavat usein yhtälailla ongelmia kantaväestölle. Kannustinloukku on loukku ihmisen taustasta riippumatta.
Näihin asioihin tulisi meidän tulisi nyt pureutua – pragmaattisesti, yleistyksiä tietoisesti välttäen.
Entä onko ilmastomuutoksen vastainen työ meille rasite ja ongelma? Kurittaako se suomalaisia ja ajaako se meidät kilpailukyvyttömäksi takapajulaksi?
Ei. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on välttämättömyys – kaikkien maiden osalta. Tähän asti tehdyt toimet ovat pienentäneet esimerkiksi sähkön hintaa Suomessa. Ei ole sattumaa, että sähkön hinta oli viime vuonna Suomessa Euroopan toiseksi halvinta.
Vihreä siirtymä kasvattaa taloutta ja vahvistaa omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Vaihtoehtoiset polut ovat kalliita ja murentavat maamme teollista pohjaa. Ei ole epäselvää, mihin suuntaan maailma on menossa. Meidän kannattaa siksi suhtautua ”uuden maailman” mahdollisuuksiin uteliaasti ja kunnianhimoisesti. Se, että jumitumme voivottelemaan meille asetettujen ilmastotavoitteiden kohtuullisuutta esimerkiksi suhteessa Kiinan velvoitteisiin ei vie meitä maana eteenpäin. Kiina on ollut eurooppalaisen kuluttamisen ”takapiha” vuosikymmenten ajan. On tullut aika kantaa vastuuta takapihan siivoamisesta.
”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”. Se edellyttää kuitenkin objektiivista tietoa ja sen analyyttistä prosessointia.
Siksi kriittiset, Suomea eteenpäin vievät päätökset eivät saa takertua identiteettipolitikointiin. Tällaisen politiikan tavoite on puhua ja edistää sitä, mitä ”omien” kuvitellaan haluavan. Tällainen politiikka ei ole suoraselkäistä koko maan edun ajamista. Hankalista asioista ja päätöksistä viestiminen omalle äänestäjäkunnalle on normaalia vastuunkantoa.
Meitä kansanedustajia ei ole äänestetty eduskuntaan miellyttämään äänestäjiä, vaan ajamaan Suomen kokonaisetua.
Ja vielä: Pohjoismainen yhteiskuntamalli on kehittynyt niin vasemmiston kuin oikeiston toimesta sellaiseksi kuin se tänään on. Politiikassa, yhteiskuntatieteissä tai taloudessa ei juurikaan ole olemassa absoluuttisia totuuksia. On myös runsaasti asioita, joita ei ole mielekästä väkisin paikantaa vasen-oikea -akselille. Ihmisoikeudet ovat universaaleja, eikä vähemmistöjen suojelun pitäisi hyvinvointivaltiossa olla kiistanalainen asia. Se, että tunnistamme tehdyt vääryydet ja pyrimme korjaamaan kurssia ei ole radikaalia saatikka hölmöä, vaan viisautta, jonka varassa länsimainen yhteiskunta – ja Suomi osana sitä – on kehittynyt vuosisatojen saatossa.
Olemme olleet perinteisesti ylpeitä siitä, että meitä on kutsuttu sivistysvaltioksi. Sivistysvaltion status pitää kuitenkin jatkossakin ansaita. Pahoin pelkään, että ilmassa oleva pyrkimys poliittiseen vastakkainasetteluun ja halu yksinkertaistaa monimutkaisia kokonaisuuksia juontaa ajattelemattomuudesta. Sivilisaatiot ovat usein tuhoutuneet juuri silloin, kun ne ovat ottaneet kulttuuriset saavutuksensa itsestäänselvyyksinä.
.
Hej. Vähän ihmettelen miksi maahanmuutto on teille niin pyhä asia. Eikö riitä että saamme työperäisen maahanmuuton sujumaan ja että se on Suomelle kannattavaa. Siinä on tarpeeksi työmaata. Ja se pitää erottaa muusta maahanmuutosta. Toisekseen meillä on eri laskutavoista riippuen 300000-500000 työtöntä tai vajaa työllistä. Siinäkin riittää työmaata, ja siellä on reserviä työmarkkinoille.
Pääosinhan kyse on nimenomaan työperäisestä. Joten siitä tässä pääosin puhunkin.
On tietenkin myös selvä, että redervikin on saatava liikkeelle. Maahanmuutosta puhutaan kovin tunneperäisesti, ja mielellään kaikki yhteen niputtaen. Yritän tässä myös avata todellista kuvaa.
Tuossa jutussahan et mitenkään eritellyt Työperäistä maahanmuuttoa ja haittamaahanmuuttoa.
Kerroin tuossa kyllä työeperäisen ja humanitaarisen ( jos sitä tarkoitit) suhteen. Rehellistä on myöntää myös, että humanitaarisen osalta on vähän vaikutusmahdollisuuksia. Viime vuonna tuli liki 50k, Ukrainan sodasta johtuen. Sitä ennen monta vuotta noin 2k, ja 15-16 taas enemmän.
”Yritän tässä myös avata todellista kuvaa.”
Suoraan sanottuna heikko yritys.
Voitko yksilöidä jonkun mielestäsi virheellisen asian?
Ei heikko ole synonyymi virheelle. Mitä enemmän maahanmuuttoa yritetään tuputtaa sitä vähemmän siinä on uskottavaa ja luotettavaa tietoa. Etlan laskelmat perustuu siihen, että ne maahanmuuttajat olisivat kaikki töissä mutta mikä olisi tilanne viiden vuoden jälkeen!? 220000 tullutta. Työllisyys voisi olla jopa 50-60%, mutta jos laskisimme sen oikein niin kuinka paljon sen kokoinen kaupunki tarvittsee yhteiskunnallisia palveluita? Ehkä voisimme pudottaa infran osuudesta n. 50% pois mutta muuten 220t tulijaa tarvitsee sen kokoisen kaupungin lääkärit, opettajat ja poliisit vaikka uutta kaupunkia ei perustettaisikaan. Miten se on otettu huomioon? Ja vanhenee ne maahanmuuttajatkin. Jos eivät ole täystyöllistettyjä ilman mitään tukia niin 40v töitä niin olet eläkkeesi arvoinen. Muuten tulee lisää miinusta. En usko Etlan laskennassa olevan kaikki otetun huomioon.
Todellakin, näin me kansalaiset toivoisimme, että poliitikot ajaisivat maamme kokonais etua.
Mutta valitettavasti näin ei tapahdu käytännössä. Tässäkin tekstissä se ilmenee. Jos ei suoraan, niin rivien välistä.
Kun puolue on asettanut omat niin sanotut kynnys kysymykset, niin eikö juuri nämä ole suunnattu omille äänestäjille. Siis omille äänestäjille , joilla poliitikon on lunastettava vaali lupauksensa. Tai ainakin yritettävä sitä, että menestyy seuraavissa vaaleissa.
Näiden viime eduskuntavaalien tulos osoittaa, että kansalaiset haluavat nyt muutosta viime hallituskauden politiikkaan. Toivottavasti hallitusneuvotteluissa maamme kokonais etu on nyt tärkein asia ja se myös toteutuu ja kunnioittaa vaalitulosta.
”On myös runsaasti asioita, joita ei ole mielekästä väkisin paikantaa vasen-oikea -akselille. Ihmisoikeudet ovat universaaleja, eikä vähemmistöjen suojelun pitäisi hyvinvointivaltiossa olla kiistanalainen asia.”
Juuri näin, mutta kyse ei ole vain ihmisoikeuksista vaan myös kaikista demokratian peruspilareista. Ilmassa on selviä merkkejä siitä, että horjutusta pyritään tekemään usealla suunnalla: vrt.
https://en.wikipedia.org/wiki/Democratic_backsliding
Juuri näin. Kun 4% kannatuksella horjutetaan hallitusneuvotteluita uskomalla ennemmin toimistossa laskettuihin kylmiin numeroihin kuin koettuun faktaan niin pieleen menee.
Demografiset tutkimukset osoittavat, että maahanmuutto ei juuri vaikuta väestörakenteeseen, sillä kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön ikäero on pieni verrattuna ihmisten elinikään. Esimerkiksi Ruotsiin ajanjaksolla 2000–2020 tuli 1,2 miljoonaa nettomuuttajaa, mutta työikäisten 25–65 -vuotiaiden väestöosuus pieneni 54 prosentista 51 prosenttiin eli väestöllinen huoltosuhde ei parantunut.
Tutkimukset myös osoittavat, että ei-länsimainen maahanmuutto Pohjoismaihin on rasite julkiselle taloudelle (poikkeuksena ovat eräät ei-länsimaiset
huippuasiantuntijat).
Esimerkiksi Ruotsissa prof. Jan Ekbergin mukaan maahanmuuttokustannukset julkiselle taloudelle olivat 8 mrd. nykyeuroa vuonna 2006. Äskettäin Tanskan valtiovarainministeriö julkaisi tuloksen, jonka mukaan ei-länsimaalaisten ja heidän jälkeläistensä aiheuttamat kustannukset julkiselle taloudelle olivat 3,6 mrd. euroa vuonna 2019.
Tähän olisi hyvä saada Andersin vastaus, koska näkemyksenne ovat lähes vastakkaiset.
Kommenttina vastaukseesi. Eikö tuo 20v. (Ruotsi 2000-2020) ole aika lyhyt aikajänne tarkastella asiaa huoltosuhteen kannalta?
Just så är det : Finlands framtid står och faller med arbetsrelaterad inflyttning
Väärin (fel). Vain korkeakoulutettu maahanmuuttaja on hyödyllinen. Lukutaidon maahantuojia + perheen yhdistys tuottaa ikuisen kuluerän sopeutumattomista ihmisistä. Tähän Suomella EI ole varaa. Pahimmillaan rikostilastot vain kasvavat.
Julkisen talouden kestävyysvajetta voisi helpottaa lopettamalla pakkoruotsin, kehitysavun, yle-veron sekä julkiselle taloudelle haitallisen matalapalkkaisesta työvoimasta koostuvan maahanmuuton.
Hyvä kirjoitus! On ikävää, jos Suomen kokonaisetua ei ajatella ja kokonaiskuvaa, vaan ajetaan jotain yhtä asiaa. Mitä tulee ilmastopolitiikkaan; jos suunta ei muutu, ei paljon tarvitse huolehtia mistään muustakaan; elinkelvoton planeetta tästä tulee.
Niimpä. Pelkästään Suomen riehuminen ilmastotoimissa ei vaikuta mihinkään. Koko maailman päästöt kasvavat järkyttävää kyytiä kuten väkimääräkin.
Meidän täytyisi pitää kaikin keinoin Suomi harvaan asuttuna puhtaan luonnon ja vesistöjen maana.
Ylikansoitusta tuonnilla ei kannata missään tapauksessa tehdä ja löytyykö tuonti väeltä tarpeeksi kunnioitusta Suomen luontoa, yhteiskuntaa ja suomalaisia kohtaan?
Mistä Antero olet saanut käsityksen että ”pelkästäään Suomen” olisi nyt ajankohtainen, todellinen tilanne? Pitää kyllä kompassissa olla ”muutaman asteen” heitto…
Ehkä yleisellä tasolla työllisyysluvut lähenevät toisiaan, mutta suurista pakolaismaista (Afganistan, Iran, Somalia, Syyria) tulleiden työllisyysaste oli 29,3 %. 18-64 vuotiaitten työllisyysaste vaihteli paikkakunnittain: esim. Espoo 30,4 %, Helsinki 31,9 %, Vantaa 32,2 %,
Mikä/mitkä tekijät tekevät Suomesta maan, joka ei houkuta maahanmuuttajia?
Palkkojen suuruus, verot ja säät.
No verotusta ei ainakaan radikaalisti voida muuttaa muuttamatta samalla hyvinvointivaltiota joksikin ihan muuksi.
Kilpailutilanne, johon kaikilla on oma vastaus. Mihin maahan olisit halunnut syntyä? Missä maassa haluaisit asua? Korkeastikoulutetut, joita kaikki maat haluavat, voivat valita… Jos minä haluan (no en) muuttaa Kaliforniaan, mitä Suomella on minulle tarjota?
Hyvä kirjoitus!
Työperäisessä maahanmuutossa on varmistettava, että palkalla tullaan toimeen. Tarkoituksellisen ”halpatyön” rahoittamista veronmaksajien kukkarosta ei toi tukea. Närpiössä on ollut tästä esimerkkiä mm. ihmiskaupan ja kiskonnan muodossa. Kukaan ei varmasti vastusta korkean osaamisen (ITC/ teknologia) maahanmuuttoa. Tukien perässä tapahtuvaa muuttoa tule suitsia parhaan mukaan, taloutemme ei sitä kestä.
Närpiössä oli tosiaankin huono esimerkki, mutta sen laajuutta ei pidä ylioarvioida. Kyseessä oli yhden pariskunnan ilmeisen rikollinen toiminta joka liittyi käsittääkseni työn välittämiseen. Ei varsinaiseen palkkaukseen joka siellä näyttää olevan tasolla, että hyvin pärjääväät.
Valitettavasti lähes samaa on rakennuksilla, telakoilla ja ravintoloissa.
Ihan hyviä ajatuksia. Ongelma taitaakin tulla siinä, että jos halutaan maahanmuuttajien kotoutuvan nopeammin ja paremmin, tarvitaan satsauksia, kuten koulutusta suomen kielestä ja yhteiskunnasta ja siinä toimimisesta. Jos tahdotaan ihmisten pysyvän työelämässä pidempään, tarvitaan satsauksia terveydenhoitoon. Liian moni uupuu, liian monen mielenterveysongelmat jäävät hoitamatta tai omaisen hoidettavaksi, jolloin menetetään sairastuneen ihmisen lisäksi omaishoitajan työpanos ja pahimmassa tapauksessa terveys. Mitä paremmin väestö voi ja mitä koulutetumpaa se on, sitä paremmin heillä on resursseja ja työkykyä. Mutta se maksaa ensin ennen kuin se alkaa tuottaa. Ja sitähän taas tuleva hallitus todennäköisesti vastustaa. Lyhytnäköinen talouspolitiikka ei sovi yhteiskunnan hoitamiseen, pitää ajatella vuosia ja jopa vuosikymmeniä eteenpäin, ei kvartaaleja tai seuraavia vaaleja.
PS: tunnustan olevani vasemmistolainen, tulin vain lukemaan, kun tämä pomppasi uutisissa esiin. Joka tapauksessa kiitos, on kivaa nähdä, että vielä on sivistysporvareitakin. Arvostan tapaasi tehdä politiikkaa, vaikka en ole aina samaa mieltä enkä äänestä. Paitsi ehkä presidentiksi, jos sellainen mahdollisuus tulee eteen. 😀
Kotoutus ei toimi ja ne ketkä oikeasti haluavat töihin tulla, eivät kotoutusta tarvitse. En ole saanut sellaista itse ja toimeen on tultu. Näytetään työpaikka ja asunto, muu kaikki oppii ajan kanssa.
Erinomainen kirjoitus. Eläkeiän nostolla pelottelu ei ehkä ollut paikallaan. Nykyjärjestelmässä olemme elinaikanamme työssä keskimäärin 33 vuotta ja eläkkeellä keskimäärin 21 vuotta. Minusta tuo jakauma antaa aihetta miettimiseen. Mielessäni on kulttuuri, jossa työelämä ja muut rakenteet ovat sellaisia, että työssä halutaan ja voidaan jatkaa pitempään. Tuntuva muutos tuossa suhteessa luultavasi poistaisi kestävyysvajeen kokonaisuudessaan.
Aiheesta keskustellaan torstaina 25.5 klo 17. Tässä tiedot keskustelusta:
VVT järjestää torstaina 25.5 klo 17-19 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25
keskustelun teemasta ”Nykyjärjestelmässä suomalaiset ovat elinaikanaan työssä 33 vuotta ja eläkkeellä 21 vuotta. Mitä tästä pitäisi ajatella? Millaista työelämän politiikkaa ja eläkepolitiikkaa tarvitsemme?”
Keskustelijoina ovat
Pekka Myrskylä, väestötilastojen asiantuntija, jäänyt eläkkeelle Tilastokeskuksesta
Sinikka Näätsaari, työura- ja eläkeasioiden päällikkö SAK
Janne Pelkonen, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Työelävakuuttajat TELA
Mika Pantzar, professori Kuluttajatutkimuskeskus
Jouko Kajanoja, yhteiskuntapolitiikan dosentti, vetää keskustelun
Vapaa pääsy – Tervetuloa!
Tilaisuutta voi seurata myös netistä suorana tai jälkikäteen tallenteena osoitteessa http://www.vapausvalitatoisin.com
Todellinen kuva ei kyllä blogistasi aukea.
Me kaikki, jopa sinut Anders mukaan lukien, tiedämme nykyisen maahanmuutto politiikan tekevän taloudellisesti miinusta. Toki Venäjä ja Viro sotkee tilastoja mutta se tie alkaa olemaan loppuun käyty.
Nykyään tarjoamanne identiteettipolitikointi kansalle ja äänestäjillenne sekä elättämänne kuvitelma pohjoismaisesta yhteisessä linjassa elämisestä ovat jo vanhettuneita ja realismi on tullut tilalle.
Me olemme jälleen peräpohjolan hitaat hölmöläiset, emme osaa käyttää esimerkkiä, emmekä tajua toimia esimerkki maiden nykyaikaisten päätösten mukaisesti vaan jatkaisimme jo maan sisäisen tuhon aiheuttavaa maahanmuutto politiikkaa maailman tappiin asti.
Onneksi kansalaiset ovat päättäjiä paremmin asioista perillä ja siitä kertoo todellisen ääni kuningattaren saama äänimäärä. On nykyaikaan päivittämisen aika maahanmuutossa kuten myös on muut pohjoismaat tehneet tai ovat tekemässä.
Muutama ”prinsiippi” maahanmuutto realismista;
Ihan ensimmäiseksi pitäisi aloittaa rikollisten karkotukset ja luvattomien maasta poisto.
Migristä voisi erottaa töihin tulevien palvelut jolloin se olisi heille joustavampaa sekä nopeampaa.
Yksityisille töihin tuleville tulorajat kuntoon. Sairaanhoitajat ym. yhteiskunnan palvelukseen akuuttia tekijä pulaa paikkaamaan tulevat voitaisiin erottaa tulorajoista.
Kymmeniätuhansia vuosittain emme todellakaan tarvitse emmekä voi ottaa maahanmuuttajia joilla ei ole työpaikkaa laisinkaan, ensin on saatava työllisyys lähemmäs 90%:tia.
Maahanmuuttoa ei voi sallia uskomalla toiveisiin tai tavoitteisiin joiden onnistumiselle ei ole takuita
Meillä on nyt ongelma suurten ikäluokkien kanssa mutta ei kauan, sitä kriisiä ei kannata jatkaa lisäämällä elätettäviksi tulevilla maahanmuuttajilla.
Myöskään Suomen kantokyky kansalaisten määrässä ei ole rajaton. Metsät ja luonto olisi säilytettävä kohtuullisessa kuosissa myös pitkällä tulevaisuudessa.
Toivottavasti järki hallitusneuvotteluihin löytyisi myös teidän puolelta. Pelkkä periaatteellinen hanttiin laitto ei aja maan etua.
Btw, ukrainalaiset eivät ole maahanmuuttajia ja turvapaikka on AINA VÄLIAIKAINEN.
Noniin, harvinaisen neutraali ja tunteettoman-rationaalinen katsanto nyky-Suomen tilanteeseen. Ehkä siksi niin hyvä kirjoitus että se on oman maailmankuvan mukainen. Samma även på svenska…
Före valet frågade mig mina myndiga barnbarn ifall det var klokt att rösta på SFP. Jag kunde inte ge något svar. Ditt agerande under regeringsförhandlingarna pekar på stt jag kunde ha svarat jo.