Puhe eduskunnan keskustelussa pidennetystä oppivelvollisuudesta 8.12.2020

Arvoisa puhemies,

Me tiedämme muutaman asian. Me tiedämme, että työllisyysedellytykset ovat huomattavan paljon isommat niillä nuorilla, jotka ovat suorittaneet myös toisen asteen.

Me tiedämme, että emme halua kenenkään jäävän ainoastaan peruskoulun varaan.

Ja koska me tiedämme tämän, niin on vain luonnollista, että oppivelvollisuus ulotetaan koskemaan kaikkia täysikäisyyteen asti.

Tämä on silkkaa logiikkaa.

Mikään ei sano, että nykyinen raja olisi optimaalinen. Se on keinotekoinen, ihan kuten monet muutkin rajat.

Ei 16 vuotta ole sen parempi raja kuin 12, 10 tai 7.

18 sen sijaan on perusteltu. Se on täysi-ikäisyyden raja. Se on raja, joka mahdollistaa minimivaatimuksen täyttymisen, sen, mitä me haluamme meidän nuoriltamme.

Loogista on toki se, että tätä uudistusta vastustetaan opposition toimesta. Ihan kuten peruskoulua aikoinaan vastustettiin.

Kokoomus toteaa, että pitäisi tukea, ei pakottaa.

Pitäisi vain pyytää käymään koulua. Ei velvoittaa.

Tämä on erikoinen ajatus maassa, jossa oppivelvollisuus kuitenkin varsin pitkään on ollut käytössä. Pitää myös vaatia. Pitää myös velvoittaa.

Sekin on totta, että valtiontalous on nollasummapeliä. Satsaus yhteen paikkaan on pois jostain muualta.

Siksi huoli siitä, että tämä uudistus johtaisi leikkauksiin muualla koulutoimessa on perusteltu. On hyvä, että varmistetaan, että rahoitus riittää.

Ongelmat muualla eivät nimittäin poistu pelkästään sillä, että oppivelvollisuudesta säädetään. Meillä on vielä pula koulupsykologeista. Meillä on vielä pula opinto-ohjaajista. Ja vaikka koulunkäynnin horisontin siirtäminen 9. luokan päättymisestä pidemmälle 18 vuoden ikään itsessään saa aikaan positiivisen muutoksen, niin on selvää, että tämä uudistus ei tarkoita sitä, että muut ongelmat poistuisivat.

Och, ärade talman, i den här reformen är det viktigt att säkerställa att det stöd som behövs är tillgängligt för båda våra språkgrupper. Idag är det inte så.

Siksi on hyvä, että nyt tehdään panostuksia myös muualla järjestelmän sisällä.

Tämän uudistuksen kohdalla on kritisoitu rahan käyttöä.

Siksi on hyvä kerrata mihin rahaa käytetään. Ketkä tästä hyötyvät.

Kun oppimateriaaleista ja koulumatkoista tulee perheelle maksuttomia lapsiperheet voittavat. He saavat enemmän rahaa käyttöönsä. Heidän arkensa helpottuu.

Tätä ei voi suoraan verrata veronkevennykseen. Ja voi todeta, että kaikki rahanmeno lisää painetta veronkorotuksiin. Mutta jos pelkästään katsoo lapsiperheiden tilejä, niin he voittavat tässä. He saavat vastaavan hyödyn kuin veronkevennyksistä sillä erotuksella, että heidän lapsensa osaaminen kasvaa, Suomen kilpailukyky kasvaa, työllisyys paranee ja kestävyysvaje sen myötä supistuu.

Siitä on kysymys.

Arvoisa puhemies,

Opintopolku ulottuu myös toisen asteen jälkeiseen maailmaan.

Silloinkin on muistettava, että tarpeet ovat yksilölliset ja monipuolisuus hyvä asia.

Tänään vaadimme nuorilta jo nuoressa iässä pitkälle ulottuvia päätöksiä opintojensa suhteen. Jo lukion alussa pitää tietää mitä haluaa.

Painotamme ylioppilastodistusta ja otimme vuonna 2016 käyttöön ensikertalaiskiintiöt opiskelupaikkavalinnoissa. Tämä on vienyt ojasta allikkoon.

Koska nuoret tietävät, että ensikertalaisia suositaan he odottavat ja optimoivat. He eivät ota vastaan opiskelupaikkaa, mikäli eivät ole varmoja siitä, että se on lopullinen ja paras valinta. Ensikertalaisuuden etua ei haluta menettää.

Tämä johtaa siihen, että aloitus siirtyy. Ja siihen, että kerran väärin valinneen opiskelijan uranvaihto vaikeutuu. On vaikea nähdä, että tällä olisi positiivinen vaikutus.

Tällä hetkellä vaadimme lukiolaisilta opiskelu- ja urapolkuun vaikuttavia valintoja jo 15–16 vuoden iässä. Tätä putkiajattelua ei ole syytä ulottaa yliopistoon maailmassa, joka tarvitsee yhä monipuolisempia, mielikuvituksellisempia ja empaattisempia osaajia.

Meidän tulee siis nähdä joustavuus, ketteryys ja laaja-alaisuus kannatettavina ominaisuuksina sekä yksilötasolla että instituutioidemme tasolla. Asettamalla kaikki opiskelijat samalla viivalle ja tekemällä opiskelupaikan vaihdosta mahdollisimman helppoa, lyhennämme opiskeluaikoja, pidennämme työuria ja parannamme nuorten hyvinvointia.

Arvoisa puhemies,

Tämä oppivelvollisuuden pidentäminen on hyvä asia. Se on looginen uudistus. Se on aito rakenteellinen uudistus, jolla on pitkälle ulottuvat vaikutukset. Mutta uudistustarve ei, arvoisa puhemies, lopu tähän.

0 Kommentarer

Lämna en kommentar

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Lämna ett svar

E-postadressen publiceras inte. Obligatoriska fält är märkta *