Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa puoliväliriihestä 18.5.2021
Ärade talman, arvoisa puhemies,
Tämän vuoden pääsiäisen jälkeen Suomen politiikassa on nähty enemmän dramatiikkaa kuin mitä tavallisesti toivoisi. Ensin oli hallituksen yli viikon mittaiseksi venynyt puoliväliriihi Säätytalolla ja sitten täällä eduskunnassa käyty keskustelu EU:n elpymispaketista.
Siitä saakka, kun äsken hyväksytty EU-paketti viime kesän lopussa saatiin neuvoteltua valmiiksi, asiaa on käsitelty perusteellisesti täysistunnossa, valiokunnissa ja julkisuudessa.
Puhua saa, puhua pitää, mutta demokratiaan kuuluu myös se, että silloin äänestetään, kun asioista ollaan eri mieltä, ja niin teimme äsken. Kansanedustajan tulee ajaa asioita, ei jarruttaa niitä. Meidän tehtävämme on keskustella, työstää ja tehdä yhteistyötä, ei lukea iltasatuja puhujakorokkeelta tai narsistisesti poseerata omalle some-yleisölle.
Arvoisa oppositio, jos tätä ei ymmärretä, oma tehtävä on ymmärretty väärin. Tämä instituutio toimii, kun kaikki kunnioittavat sitä, myös niitä kirjoittamattomia sääntöjä.
Ärade talman,
Nu debatterar vi en interpellation som kommit till med samlingspartiet i spetsen. Statsminister Marin och finansminister Vanhanen har redan svarat på Samlingspartiets fråga om varför regeringen var beredd att tumma på rambudgetprinciperna. Trots att vi genom en lyckad politik och genom att alla finländare agerat ansvarsfullt klarat oss bättre än de flesta har coronakrisen ändå satt sina spår. Britternas sorti från EU ger oss en tilläggsräkning och det finns också andra faktorer som gör att det är mer realistiskt och framförallt ansvarsfullt att stegvis balansera budgetramen.
Budjettikehys on tärkeä työkalu. Sen ylittämiseen ei tule suhtautua kevyesti, mutta tämä kriisi, ei ollut kevyt. Myös hallituksen piirissä oli eri näkemyksiä vuoden 2023 tasapainottamistoimenpiteiden suuruudesta. Tämä on se kompromissi, johon päädyimme.
Politiikka on kompromissien etsimistä, ja jos kykyä siihen ei ole, mitkään asiat eivät etene. Ja ennen kaikkea, juuri kyky tehdä kompromisseja on pitänyt maatamme koossa myös vaikeina aikoina. Saavutetun yhteisymmärryksen ansiosta hallituksella on nyt hyvät mahdollisuudet jatkaa sitä työtä, jota se on tehnyt tämän vaalikauden kaksi ensimmäistä vuotta.
Hallituskriisillä olisi voinut olla arvaamattomia vaikutuksia Suomen kannalta, koska – käsi sydämellä – Suomi ei ole mikään kriisimaa. Ja kuten sanoin, kansainvälisessä vertailussa tämä hallitus on hoitanut koronakriisiä aivan erinomaisesti. Nyt pitää onnistua myös exit-politiikassa.
Arvoisa puhemies,
Meillä on paljon vahvuuksia. Meillä on turvallinen ja toimiva yhteiskunta. Meillä on uusiutuvia luonnonvaroja ja hyvin koulutettu väestö. Tiedämme, että Suomen vahvuuksiin kuuluvalle digitaaliselle osaamiselle ja kehittyneelle ympäristöteknologialle on maailmanlaajuisesti paljon kysyntää. Nämä ovat kaikki vetovoimatekijöitä.
Allt detta kan regeringen nu målmedvetet avancera vidare med. Vi har arbetat för att bibehålla en god verksamhetsmiljö både för större företag och för innovativa småföretag. Det är en linje som svenska riksdagsgruppen och SFP i alla lägen entydigt försvarat.
Ärade talman,
Samligspartiet frågar i sin interpellation hur det gick med sysselsättningsåtgärderna. Repetition är alla lärdomars moder, så jag säger än en gång: Redan innan halvtidsgranskningen blev aktuell har regeringen fattat beslut om flera konkreta sysselsättningsåtgärder som på ett bestående sätt förflyttar balansen på arbetsmarknaden i en positiv riktning. Ja, faktiskt fler än den tidigare regeringen. Till exempel slopandet av pensionsslussen är en betydande strukturell åtgärd.
Arvoisa puhemies,
Toimia on siis tehty. Ennen hallituskauden päättymistä päätetään lisäksi työllistämistoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonan euron edestä. 75 prosentin työllisyysasteeseen on päästävä vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Lisäksi työnvälitystä uudistetaan, ja me RKP:ssä olemme myös hyvin tyytyväisiä siihen, että hallitus näkee kotitalousvähennyksen korotuksen yhtenä keinona palvelualan elvyttämiseksi.
Arvoisa puhemies,
Suomella on edellytykset pärjätä jatkossa. Julkisen talouden velka-aste on edelleen selvästi alle euroalueen keskiarvon, mutta meillä on myös todellisia rakenteellisia ongelmia: meillä on esimerkiksi nopeasti vanheneva väestö, rakenteellisia haasteita työmarkkinoilla, meillä on osaamisvajetta. Kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii päätöksentekokykyä ja tahtoa jatkaa eteenpäin.
Tämä on hyvä alku, mutta työ on vielä kesken.
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!