Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 budjetin palautekeskustelussa 15.12.2020
Arvoisa puhemies,
OECD julkisti Suomea koskevan maaraporttinsa viime torstaina. Analyysin johtopäätökset eivät ole yllättäviä, ja raportissa käsitellään paljon samoja kysymyksiä kuin mitä valtiovarainvaliokuntakin budjettimietinnössään tuo esiin.
Kyse on tutuista kipukohdista: valtio velkaantuu ja työllisyysaste jää jälkeen. Tämä viesti on otettava vakavasti. Vaikka tämänhetkisessä koronatilanteessa meillä ei juuri ole talouspoliittisia vaihtoehtoja, meidän on kyettävä nopeasti rakentamaan uskottava ja konkreettinen polku julkisen talouden tasapainottamiseen.
Koska siitä, arvoisa puhemies, mitä nyt vaaditaan, vallitsee suuri yksimielisyys. Meidän on pidettävä talous toiminnassa ja noustava aallonpohjasta.
On hyvä huomata, että oppositio on samaa mieltä tästä asiasta, vaikka toisenlaisiakin äänenpainoja on ollut havaittavissa silloin kun se on tuntunut tarkoituksenmukaiselta.
Mutta yksityiskohdissa on eroja.
On selvää, että meidän ei nyt tule tehdä rajuja leikkauksia vanhustenhuoltoon eikä koskea tulevien eläkeläisten eläkkeisiin, kuten Kokoomus on esittänyt.
Ei ole myöskään järkevää heikentää tuntuvasti maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua Suomeen, kuten Perussuomalaiset on esittänyt, tai kyseenalaistaa meidän kansainvälisiä velvoitteitamme tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.
Tai kuvitella, että voisimme sekä ottaa vastaan EU:n elpymispanostuksia että jättää oman osuutemme maksamatta, kuten Kristillisdemokraatit vaikuttavat ehdottavan.
Ärade talman,
När det gäller arbetslösheten bland de som är över 55 år kan vi inte slå oss för bröstet. Det är synd att arbetsmarknadsparterna inte kom till en gemensam syn i frågan och nu är det upp till regeringen att fatta beslut. Det system vi har idag leder otvetydigt till åldersdiskriminering och ojämlikhet. När vi uppehåller incitament till att inte hålla kvar de äldre i arbete, att inte satsa på dem, skjuter vi oss själva i foten.
SFP och Svenska riksdagsgruppen vill se reformer som ökar flexibiliteten. För att kunna finansiera välfärdsstaten måste vi hålla sysselsättningsgraden så hög som möjlig. Vi bör avskaffa behovsprövningen av utländsk arbetskraft. Vi behöver en reform som möjliggör lokala avtal och som samtidigt stärker förtroendet på arbetsplatsen. Det senare kunde ske till exempel genom att ge arbetstagarna en roll i företagens ledning, via exempelvis en styrelseplats. Det skulle gagna alla.
Arvoisa puhemies,
Valtiovarainvaliokunta tuo mietinnössään esiin mielenterveyden ongelmat. Niillä on merkitystä julkisen talouden kannalta, koska mielenterveyden häiriöistä on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Vuonna 2018 julkistetun terveysraportin mukaan mielenterveysongelmien suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden korkeimpia, jopa 5,3 prosenttia BKT:stä, eli noin 11 miljardia euroa vuositasolla. Koska avuntarve on lisääntynyt entisestään koronaepidemian aikana, on ehdottoman välttämätöntä parantaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoidon saatavuutta, kuten valtiovarainvaliokunta lausumassaan korostaa.
Ärade talman,
I regeringsprogrammet är målet att Finland ska vara klimatneutralt 2035. I budgetpropositionen 2021 reserveras omkring 2,1 miljarder euro för klimatåtgärderna, vilket är ungefär lika mycket som 2020 och cirka 534 miljoner euro mer än i ordinarie budgeten för 2019. Vi ska i synnerhet minska utsläppen från trafiken, vi ska förbättra kollektivtrafiken. Vi värnar om den biologiska mångfalden. Vi ökar användningen av förnybar energi och främjar cirkulär ekonomi.
Arvoisa puhemies,
Mietinnössään valtiovarainvaliokunta vaatii, että sukupuolivaikutusten arviointia tulisi parantaa ministeriöiden budjettiprosesseissa. Varsinkin työllisyyspolitiikkaa tulee arvioida sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole aivan yksinkertaista mutta sitäkin tärkeämpää. Tämä on mitä suurimmassa määrin kilpailukykykysymys. Jos me tietoisesti ylläpidämme epätasa-arvoa edistäviä rakenteita, emme pysty toimimaan tehokkaasti. Ja tuottavuus kärsii.
Elämme haastavia aikoja. Ja vaikka tiettyjä päätöksiä usein mielellään lykätään, rakenneuudistusten tekemättä jättämistä ei voi puolustella. Oppivelvollisuutta pidennetään ensi vuonna. Se on tärkeää. Mutta kaikki perustuu siihen, että työllisyysastetta saadaan nostettua, ja tältä osin on vielä paljon tehtävää.
Sofia Jern
Hei
Jaat PS:lle naureskellen heidän kaikkiin kuntiin rakentamaansa raportointimallia maahanmuuttajien osuudesta toimeentulotukien osalta.
On aikamoista populismia sitten valita vain Närpiö framille. Tästä oli helppo vetää glooriaa maahanmuuttoa kohtaan, koska siellä heitä työssä poikkeuksellisen paljon onkin – ja eittämättä PSn luvut nostamasi asioiden myötä näyttävät kepeiltä.
Kuitenkin, jos haluaisit oikeasti kommentoida ja haastaa itseäsi ja olla omalta osaltasi sortumatta vain helppoon populismiin – johon vastauksesi eittämättä myös menee – niin kommentoi ja nosta linkkariin näkemyksiäsi koko maan tilastojen osalta. Kelalta löytyy tuoreet raportit koko maan tilanteesta ja ne ovat karua luettavaa, Pk-seutu erityisesti. Samaa kieltä puhuu rikostilastot.
Ja olen hyvin surullinen siitä, että kukaan ns perinteinen puolue viis-veisaa tästä, nostetaan mieluummin Närpiö naureskellen framille. Parhaimmillaan tulee jotain höpinää kotouttamisen kehittämisestä, vaikka sen näytöt on jo näkyvissä. Halu on systemaattisemmissa ja kyllä myös kovemmissa toimissa. Ei rasismille tottakai, mutta ei vapaamatkustajille ja systeemin hyödyntäjien tuomiselle myös. Nämä asiat eivät ole ristiriidassa.
Teiltä menee ohi se, että ihan tolkun ihmisille tälläinen puhaltelu ja asian välttely ei enää riitä. Samoin teiltä menee ohi kuinka isona ongelmana ihmiset haitallista maahanmuuttoa pitävät – edelleen ihan tolkun ihmiset.
PS on mitatusti gallup-kärjessä sekä suosituin puolue yrittäjien ja nuorten keskuudessa. Kuinka monta lisää vinkkiä tarvitsette siitä, että mitä ihmiset haluavat maahanmuuttopolitiikalta sekä ehkä myös tavasta jolla politiikassa keskustellaan – hallitus ei ole tässä ainakaan nyt loistanut ja Kokoomuksen toivon polut ei todellakaan ketään sykähdytä.
Itse olen niitä akateemisia, joiden poliittinen koti on ollut Kokoomuksessa, mutta minut on äänestäjänä ns ahdistettu sellaiseen nurkkaan, jossa PS on ainoa vaihtoehto. Ja kukaan puolue ei tunnu meistä välittävän, joten näinköhän tässä sitten PSään juurtuu, jollei meno muutu.
Herätystä toivoen myös näiden asioiden tarkempaan läpilukuun, ei vaan Närpiön tilastojen pyörittelyyn.
Hei Kullervo, ja kiiitos kommentistasi.
Ymmärrän kritiikin ja sanansa voi aina asettaa paremmin. Mutta tässä PS itse valitsi nimenomaan Närpiön, ja halusi tuolla suhdeluvulla toimeentulotuen osalta ikään kuin todistaa, että työllistyneet maahanmuuttajat tekevät työtä niin pienellä palkalla, että yhteiskunta käytännössä maksaa tomaatit ja muut. Numerot kuitenkin osoittavat jotain aivan muuta. Väite ei pidä paikkansa ainakaan esimerkkikunnan valossa. Mielestäni tällaista numeroiden väärikäyttöä ei pidä sallia puolueelta, joka väittää, että siitä olisi pääministeripuolueeksi. Se on noloa.
Toinen asia on sitten se, että humanitääristen polkujen kautta tulleiden maahanmuuttajien työllistyminen on heikkoa. Siihen on monta syytä, josta osa liittyy heidän osaamisen, kielitaitoon jne ja osa meidän rakenteisiimme ja asenteisiimme. Tästä keskustelen mielelläni lisää. Sitä keskustelua voi käydä ilman että yrittää vinksahtaneen matemaattisen päätelmän kautta todistaa mustaa valkoiseksi.