Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 talousarviosta 7.10.2020
Ärade talman,
Arvoisa puhemies,
Koronakriisin seurauksena 80 000 suomalaista on menettänyt työnsä. Suomen talouden ennustetaan supistuvan noin viisi prosenttia tänä vuonna, ja monet suomalaiset ovat syystäkin huolissaan. Minäkin olen huolissani.
Nämä ovat vakavia ja synkkiä lukuja. Mutta kriisin keskellä olemme saaneet myös täysin toisenlaisen viestin, jota meidän on syytä kuunnella: Pohjoismaat ovat selviytyneet koronaviruksesta johtaneista taloudellisista vaikeuksista paremmin kuin useimmat muut maat. Ja Danske Bankin tekemän tutkimuksen mukaan Suomi oli pärjännyt kaikista parhaiten.
Tämä on erittäin hyvä arvosana hallituksen politiikalle. Vaikeana aikana olemme onnistuneet luomaan uskoa tulevaan. Budjettikirja, jota nyt käsittelemme, sisältää monia toimenpidekokonaisuuksia, jotka antavat toivoa ja uskoa lapsille, nuorille, perheille, tavallisille palkansaajille, vanhemmille ihmisille, naisille ja miehille.
Tässä tilanteessa laadimme talousarvion, jonka 10,8 miljardin euron suuruinen alijäämä on valtava. Budjettialijäämät olivat tosin yhtä suuria myös vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen. Ja huomattakoon, ettei meidän tämän hetkinen alijäämä ole yhtä suuri kuin Alankomaiden, joka kuitenkin on fiskaalisesti konservatiivinen maa.
Suomi velkaantuu nyt. Ei siksi, että me haluaisimme, vaan koska meidän on pakko. Niin, ekonomistien yksimielisen kannan mukaan: Koska meidän täytyy.
Meidän tehtävämme on nyt pitää epidemia kurissa samalla kun huolehdimme siitä, että mahdollisimman monella suomalaisella on huomenna töitä.
Ärade talman,
Om vi ser det här som en process med tre steg ser den ut så här: Första sköter vi hälsokrisen och försöker hålla maskineriet igång. Sedan stimulerar vi ekonomin. Och efter det återuppbygger vi balansen i den offentliga ekonomin.
Vi är idag med en fot i steg ett, och en fot i steg två.
Nästa års budget innehåller en bred arsenal akuta krisåtgärder. Och många satsningar på framtiden.
Energiskattereformen börjar genomföras 2021 och här sänks elskatten för industrin till EU:s miniminivå. Regeringen fortsätter halvera farledsavgifterna för att stärka exportindustrins konkurrenskraft.
Vi går också målmedvetet fram när det gäller den gröna omställningen. Budgetanslagen för att främja klimatneutraliteten och den biologiska mångfalden överstiger två miljarder euro.
För SFP är det viktigt att vi också i detta läge stärker våra rättssystem och rättsvården, samt att det styrs mer resurser för ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning.
Vi vill att Finland ska bli världens barnvänligaste land. Därför sänker vi dagisavgifterna, som också bidrar till att skapa förutsättningar för fler jobb.
För att undvika massarbetslöshet, stöder vi kommunerna. Och för att förhindra att ekonomin stängs ner igen, måste vi se till att vi har en fungerande teststrategi.
För att minska osäkerheten i samhället har regeringen reservat tillräckliga anslag för att se till att vi har vaccin åt alla, när den väl finns tillgänglig.
Vi vet att coronan drabbat sysselsättningen för unga kvinnor. Därför välkomnar vi att regeringen nu förbundit sig till att granska sysselsättningsåtgärderna även med tanke på jämställdheten mellan könen. SFP vill se ett jämställt Finland.
Arvoisa puhemies,
Me poliitikot emme saa ajatella vain nykyhetkeä. Meidän on nähtävä myös kulman taakse.
Tässä salissa on puhuttu mielellään Ruotsista. Siitä, millainen Ruotsin talousarvio on. Analyysit ovat kyllä joskus olleet puutteellisia. Mutta se kai kuuluu politiikkaan. Myös tässä talousarviossa on monia niistä panostuksista, joita Ruotsissa tehdään. Mutta on selvää, että Ruotsin liikkumavara on aivan eri luokkaa kuin meidän.
Ruotsissa työmarkkinat uudistettiin 20 vuotta sitten. Ruotsin väestöpyramidi on aivan erilainen kuin meidän. Ruotsin työllisyysaste on huomattavasti Suomen työllisyysastetta korkeampi, ja koska maa on pitkään harjoittanut Suomea avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, Ruotsilla ei ole samanlaisia väestön ikääntymisestä johtuvia tulevaisuuden haasteita kuin meillä.
Täällä Suomessa meidän olisi ymmärrettävä, että seuraava kriisi ei ehkä ole kaukana. Ja silloin olemme paljon vahvempia, jos nyt onnistumme tekemään ne uudistukset, joita tarvitaan työmarkkinoiden sysäämiseksi siihen suuntaan, joka johtaa työllisyyden parantumiseen.
Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat 31 000 uutta työpaikkaa. Eikä tämä ei ole mitään toiveajattelua. Nämä ovat valtiovarainministeriön vahvistamia lukuja.
Tarvitaan enemmän. Siksi hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat vielä 50 000 uutta työpaikkaa tämän lisäksi.
En högre sysselsättningsgrad är nödvändig – för att vi skall ha råd att satsa på utbildning. För att vi skall kunna se till att både våra barn och våra äldre har det bra.
Budgeten innehåller målmedvetna steg som ska garantera att Finland är en internationellt attraktiv plats för studier, forskning och innovationer.
Det arbetet kräver kreativitet. Inte bara i statsrådsborgen, utan i hela samhället. Därför är det viktigt att vi, också här i salen, för diskussionen om åtgärderna på ett konstruktivt sätt.
Det är berättigat att kräva åtgärder för att trygga en långsiktig hållbarhet och balans inom den offentliga ekonomin. Därför har regeringen gjort en färdplan för hållbarheten i de offentliga finanserna. Samhällets välfärd kan inte kopplas loss från företagens välfärd. Om vi inte är ett stabilt samhälle med goda framtidsutsikter är vi inte heller ett attraktivt land för företagare eller investerare.
Lopuksi, arvoisa puhemies,
Suomen houkuttelevuutta sijoittajien keskuudessa lisäävät turvallisuus, tasa-arvo, hyvä koulutus ja olematon korruptio. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Tässä haastavassa tilanteessa olemme laatineet talousarvion, jossa nämä tekijät ovat tasapainossa.
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!