Selvitys EU-urista paljastaa Suomen aliedustuksen Brysselissä Ministeri Adlercreutz: EU tarvitsee lisää suomalaisia

Useat Pohjois-Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, ovat vaarassa ajautua asemaan, jossa omia kansalaisia työskentelee EU-tehtävissä huomattavasti vähemmän kuin maan väestöosuus EU:ssa antaisi olettaa. Tämä on asia, josta olemme kantaneet huolta jo pidempään. Se, miten iso osuus oman maan kansalaista työskentelee EU-instituutioissa vaikuttaa siihen, miten kansalaiset kokevat EU:n ja EU:n oikeutuksen. Koetaanko, että oma ääni kuuluu EU:ssa vai ei? Tuore selvitys EU-urista on keskeinen Suomen EU-vaikuttamisen näkökulmasta. Selvitys avaa syitä aliedustukseen ja tarjoaa ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Kyse on unionin uskottavuudesta kansalaisten silmissä, mutta myös unionin politiikkatoimien laadusta. Eri maiden erityispiirteiden tuntemus parantaa erityisesti komission aloitteita.

Kuten me hallitusohjelmassakin olemme todenneet, Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. EU-politiikassamme painotamme kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden edistämistä sekä kestävää kasvupolitiikkaa, joka rakentuu jäsenvaltioiden julkisen talouden ja velkakestävyyden parantamiselle.

Haluamme myös vahvistaa EU:n globaalia roolia ja EU:n toimintakykyä. EU ei ole puolustuspoliittinen ratkaisumme, mutta sillä on selvä turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.
EU:ssa on jatkettava johdonmukaisesti ilmastonmuutoksen vastaisia ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä tukevia politiikkatoimia. Edistämme puhtaan energian investointeja ja hyödynnämme luonnonvaroja kestävästi. Unionin toimivuuden ja uskottavuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista sekä korruption torjuntaa EU:ssa. Ihmisoikeuksien ja demokratian edistäjänä EU:n rooli on globaalissa mittakaavassa keskeinen.

Kaikki tämä edellyttää hyviä yhteyksiä Helsingin ja Brysselin välissä. Ja mitä paremmin komission käytävillä kulkevat ihmiset tuntevan meidän näkemyksiämme ja erityispiirteitämme, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää näitä asioita EU:n tasolla. EU-rekrytointien edistäminen onkin syytä nähdä osana EU-vaikuttamisen tehostamista.

Olemme yhdessä komission kanssa laatineet toimintasuunnitelman, jolla pyritään nostamaan EU.ssa työskentelevien suomalaisten määrää. Toimia tarvitaan luonnollisesti sekä meillä Suomessa että Brysselissä.

Hallitus laatii tämän syksyn aikana linjaukset vaikuttamisen painopisteistä sekä tämän komission jäljellä olevan toimikauden ajaksi että tulevan komission ohjelmaa ajatellen. Lisäksi huolehdimme virkakunnan EU-osaamisesta ja edistämme suomalaisten virkamiesten pääsyä EU-tehtäviin ja etenemistä toimielinten sisällä. Valmiuksiamme vaikuttaa ennakollisesti parannetaan myös lisäämällä kansallisten asiantuntijoiden ja harjoittelijoiden (NEPT) määrää EU-toimielimissä. Ensi vuoden talousarvio sisältää tasokorotuksen kansallisten asiantuntijoiden rahoitukseen.

Poliittisten päätösten on tärkeää perustua luotettavaan tietoon. Nyt meillä on selvitys, joka antaakin erinomaiset eväät linjauksille ja vaikuttamistoimille sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.

Suomen etu on EU:n kehittäminen paremmaksi ja toimivammaksi unioniksi. Siksi EU:ssa tarvitaan enemmän suomalaisia.

Julkaistu VNK:n nettisivuilla 6.10.2023