Soraa ladulla, mutta jäitä hattuun

Turkin ulkoministerin mukaan Turkin F-16-sopimuksella ei ole mitään tekemistä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kanssa. Se on yksi tapa ilmaista asia. Tässä kuitenkin olemme. Kaikki on yhteydessä kaikkeen, eikä mikään tapahdu tyhjiössä.

Prosessi, jonka piti olla nopea – koska me pohjoismaalaiset olemme tottuneet luottamaan siihen, mitä meille sanotaan – on viivästynyt. Turkki ja Unkari eivät vastustaneet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä, kunnes he yhtäkkiä vastustivatkin sitä.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä on tullut molempia: kyynisiä peukaloruuveja rumassa pelissä. On helppo ajatella, että on täysin tarpeetonta protestoida Erdoğania vastaan Ruotsissa ja tehdä se niin räikeällä tavalla. Samaan aikaan olemme kuitenkin liittymässä Natoon nimenomaan siksi, että niinkin voisi toimia. Haluamme suuremman kollektiivisen tuen taaksemme, koska näemme, mitä Venäjällä tapahtuu oikeusvaltion suhteen ja näemme Putinin aikeet.

Haluamme Naton tukea juuri siksi, että voisimme protestoida tavalla, joka ehkä ylittää rajan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että se, mitä haluamme suojella, viivyttää nopeaa jäsenyysprosessia. Todellisuus ei tietenkään ole näin suoraviivaista. Meidän ei myöskään pitäisi pitää Turkin virallista sanaa koko totuutena tässä keskustelussa. Sisäpolitiikka ja myös asekaupat ovat täällä paljon tärkeämpiä.

Me näemme tämän ja siksi on tärkeää, ettemme anna periksi esitetyille järjettömille vaatimuksille. Suomi ja Ruotsi soveltavat omia lakejaan, eivät Turkin lakeja. Se, mikä on rikollista Turkissa, ei ole rikollista täällä. Eikä kansalaisiamme luovuteta.

Keväällä me kaikki toivoimme nopeaa prosessia. Samaan aikaan en näe mitään suurta huolta prosessin viivästymisestä. Kun ymmärryksemme Venäjän armeijan raakuudesta, mutta myös sen kyvyttömyydestä lisääntyy, lisääntyy myös ymmärryksemme omista kyvyistämme ja valmiudestamme. Jäsenyysprosessi voi kestää vielä kuukauden tai vuoden – me voimme odottaa. Joka tapauksessa on selvää, että meidän ei pidä uhrata sitä, mitä haluamme suojella – oikeusvaltiota –nopeuttaaksemme pääsyä maaliin.

Tällä hetkellä tilanne rajallamme on parempi kuin lähes vuosisataan. Venäjän kolme sotilastukikohtaa rajallamme ovat käytännössä tyhjentyneet miehistä. Meillä on Euroopassa sota, mutta samaan aikaan Suomeen ei kohdistu akuuttia uhkaa.

Samaan aikaan Putin hieroo käsiään yhteen. Riittää, että siellä täällä pystytään aiheuttamaan närää ja pahennusta tasaisin väliajoin, niin prosessi viivästyy.

Toki hän joutuu jatkuvasti erottamaan kenraaleja ja hänen kansainvälinen maineensa on tahrittu. Erdoğanin ja Orbanin pelit vahingoittavat kuitenkin myös Naton mainetta. Järjestöllä, joka perustuu siihen, että sen jäsenet seisovat yhdessä solidaarisina kriisitilanteessa, on tällä hetkellä vaikeuksia hyväksyä kaksi maata, jotka selvästi vahvistavat liittoumaa. Asia,  jonka pitäisi olla sen historian helpoin päätös.

Tämä ei lupaa hyvää sellaisia aikoja ajatellen, jolloin on tehtävä vaikeampia päätöksiä.

Siksi nopea, tehokas ja ennen kaikkea vakuuttava Turkin ja Yhdysvaltojen välinen F-16-kauppa voisi auttaa vahvistamaan Natoa paljon enemmän kuin mitä  lentokoneet  itsessään antavat ymmärtää.

Lopuksi on tässäkin tilanteessa hyvä ymmärtää, että puolustuksemme  viime kädessä ensisijaisesti riippuu meistä itsestämme.