Suomella ja Pohjoismailla on tarjota ratkaisuja vuoden 2025 haasteisiin

Vuosi vaihtuu epävarmuuden keskellä. Resilienssiämme koetellaan monilla rintamilla. Itämerellä kaapelit katkeavat ja Euroopassa riehuu edelleen sota – kolme vuotta sen jälkeen, kun Venäjä sen aloitti brutaalisti ja aiheetta. EU:n ulkopuolella vallitsee kasvava epävarmuus politiikan suunnasta, eikä meillä unionin sisälläkään ole selvää suuntaa ja selkeää visiota tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi.

Suomen talousnäkymät ovat edelleen sumuiset, vaikka monet tällä hallituskaudella jo toteutetut uudistukset luovat pohjaa kasvulle ja työllisyyden parantamiselle. Päättynyt vuosi ei tarjonnut selkeitä merkkejä talouskasvusta, mutta viimeisimmät ennusteet antavat varovaisia viitteitä paremmasta suunnasta.

Matkustaessani työni puolesta saan usein iloita Suomen hyvästä maineesta. Se ei rajoitu vain koulutukseen – vaikka onkin erityinen etuoikeus toimia Suomen opetusministerinä – vaan ulottuu monille muillekin sektoreille, joilla Suomi toimii esimerkkinä. Maineemme on vahva, erityisesti nyt, kun turvallisuus on yksi Euroopan suurimmista haasteista.

Tänä vuonna Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana, mikä tarkoittaa pohjoismaisen agendan ja yhteistyön johtamista. Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä tämä työ tulee olemaan keskeinen osa arkeani. Painopisteemme – kestävyys, nuoret, koulutus, turvallisuus ja resilienssi – ovat avainasemassa tulevien vuosien haasteiden ratkaisemisessa.

Nämä ovat aloja, joilla Suomi voi ja tulee näyttää johtajuutta.

Euroopan suurin turvallisuushaaste on edelleen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Tuore tutkimus osoittaa, että me suomalaiset olemme henkisesti Ukrainan vahvimpia tukijoita. Haluamme, että sotilaallinen tuki jatkuu ja että Eurooppa kantaa vastuunsa omasta turvallisuudestaan.

Tuki Ukrainalle on vahvaa myös muualla Pohjoismaissa. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska kuuluvat kaikki kymmenen suurimman tukijan joukkoon, kun tukea mitataan suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Mutta turvallisuus ei ole pelkkää sotilaallista tukea. Se on koko yhteiskunnan yhteistyötä, luottamusta ja vahvojen instituutioiden ylläpitämistä. Turvallisuus on myös sivistystä. Se tarkoittaa kykyä hankkia oikeaa tietoa ja erottaa totuus valheellisista narratiiveista.

Erityinen pohjoismainen vahvuus on resilienssi hybridivaikuttamista vastaan. Tässä Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä. Olimme maailman ensimmäinen maa, joka otti käyttöön kansallisen medialukutaidon strategian. Nykymaailmassa, jossa hybridivaikuttaminen perustuu väärien tarinoiden levittämiseen ja polarisaation vahvistamiseen, tämä on kriittinen taito.

Presidentti Niinistö esitteli marraskuussa 2024 komissiolle raportin EU:n varautumisesta. Toivottavasti sen johtopäätökset saavat keskeisen roolin tulevan komission työssä.

Yhtä tärkeä on Mario Draghin raportti Euroopan kilpailukyvystä. Tämä raportti ei ole merkittävä vain Euroopalle, vaan myös Suomelle. Vientivetoinen taloutemme hyötyy valtavasti EU:n sisämarkkinoista – jos ne toimivat tehokkaasti.

IMF:n mukaan tuottavuus EU:ssa voisi kasvaa kuudella prosentilla, jos sisämarkkinoiden rajat olisivat yhtä matalat kuin mitä ovat Yhdysvaltojen osavaltioiden välillä. Turvallisuuden ohella tämä on uuden komission tärkeimpiä tehtäviä. EU:n kilpailukyky on saatava nousuun.

Vuoden 2023 viimeisenä kvartaalina EUn tuottavuus heikkeni 1,2 prosenttia, kun taas Yhdysvaltojen tuottavuus kasvoi 2,6 prosenttia. Tämä kehitys on jatkunut jo pitkään, ja sen suunta on käännettävä.

Pohjoismaat voivat toimia esimerkkinä paitsi turvallisuudessa, myös kilpailukyvyn vahvistamisessa. Olemme johdonmukaisesti ajaneet vahvempia sisämarkkinoita ja markkinapohjaisia ratkaisuja.

Tilanteessa, jossa poliittinen johtajuus Saksassa ja Ranskassa horjuu, Pohjoismailla ja Baltian mailla on erityinen vastuu. Meillä on mahdollisuus ja velvollisuus ottaa suurempi rooli EU:n päätöksenteossa ja tuoda esiin ratkaisuja turvallisuuteen, varautumiseen, kilpailukykyyn ja oikeusvaltioon.

Oikeusvaltion merkitys ei ole vähäinen, kun katsomme Unkarin nykytilaa ja Slovakian kehityssuuntaa. Jos Putin onnistuu horjuttamaan EU:n sisäistä yhtenäisyyttä, sen vaikutukset näkyvät taloudessa, turvallisuudessa, ilmastopolitiikassa ja unionin globaalissa asemassa. Vahvistakaamme siis unioniamme ja sen yhtenäisyyttä ja kykykä päätöksentekoon. 

Vuosi 2024 toi mukanaan yllätyksiä, eikä vuosi 2025 tule olemaan haasteeton. Mutta Suomella ja Pohjoismailla on mahdollisuus näyttää tuloksia ja tarjota ratkaisuja, jos teemme työtä yhdessä ja vastuullisesti. Sivistys, luottamus ja vastuu ovat niitä peruspilareita, joiden varaan vahvat yhteiskunnat rakentuvat.

Toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta.

Anders Adlercreutz

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa