Tal i diskussionen om förskjutningen av valet

Politiikassa voi joko rakentaa tai hajoittaa. 

Voi joko rakentaa luottamusta tai epäluottamusta. 

Voi joko olla johdonmukainen, tai kääntyä tuulen mukana. 

Arvoisa puhemies. 

Kun päätös vaalien siirtämisestä syntyi 8 puolueen yhteisenä päätöksenä, Perussuomalaisten riveistä lähdettiin heti viljelemään salaliittoteorioita. Asiasta oli sovittu. Vaaleja ei yritettykään pitää. Kaikki oli pelkkää peliä. 

Suomalaisen yhteiskunnan vahvin pääoma on luottamus. Ja se on perustunut siihen, että emme puhu mitä sylki suuhun tuo. Että pysymme totuudessa. Että emme levitä salaliittoteorioita vain siksi, että siitä saa somessa peukkuja. 

Tämä luottamus ei nimittäin ole itsestäänselvyys. On ollut aika, jolloin sitä ei ole ollut. Ja ne ajat eivät ole olleet helppoja, riemukkaita, ne eivät olleet menestyksen aikoja kenellekään. Vaan vaikeita kaikille. 

Siihen ei ole syytä palata. Luottamusta ei pidä hajoittaa. 

Mikä on demokratiassa tärkeää? 

Onko se sitä, että pysymme tiukasti suunnitelmassa, silloinkin kun huoli siitä, että siitä voi koitua vahinkoa ihmisille ja demokratian toteutumiselle?

Vai onko se sitä, että pyrimme yhteisesti sopimaan tavoista, joilla voimme varmistua siitä, että demokratia toteutuisi mahdollisimman hyvin?

Ajattelen että se on se jälkimmäinen. Uskon,  että valtaosa suomalaisista yhtyy tähän. 

Vastuulliseen politiikkaan kuuluu johdonmukaisuus. Poliittiseen peliin se ei välttämättä kuulu. 

Perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että vaalit ovat turvalliset. Että ne tulisi järjestää, vaikka terveysviranomaiset olivat toista mieltä. 

Kunnes olivatkin sitä mieltä, että että oli jätetty tekemättä asioita, jotta ne olisivat turvalliset. Toki kertomatta mitä olisi pitänyt tehdä – samalla myöntäen, että ensimmäinen kanta, se että vaalit ovat turvalliset, oli poliittista peliä. 

Perustuslakivaliokunnasda – joka tässä on mietintövaliokunta – he yhtyivät yhteiseen kantaan. 

Mutta täällä salissa he eivät enää yhdykään. Tuoden tänne myös esityksen, jota he eivät esittäneet valiokunnassa, koska tietävät, että se olisi suoraan ammuttu asiantuntijoiden suulla alas. 

Tämä ei ole johdonmukaisuutta. Se on poliittista peliä, lyhyttä peliä pikavoittojen toivossa. 

Tosiasia on se, että jos ottaa terveysviranomaisten kannan todesta, niin mikään toimi ei olisi riittänyt, Totta on myös se, että paljon oli tehty. Ainut työkalupakkiin jäänyt asia, ennakkoäänestyksen pidentäminen, ja sillä olisi ainoastaan ollut marginaalinen merkitys. Se ei olisi missään nimessä vaikuttanut tähän tilanteeseen. 

Demokratiaa tulee puolustaa. Sitä tässä nyt tehdään. Kukaan ei tiedä mikä tilanne tulee olemaan kesäkuun alussa. On kuitenkin syytä uskoa, että tilanne silloin on huomattavasti parempi. 

Koko eduskunnan tulee tukea oikeusministeri Henrikssonia tässä työssä. Työssä, jota hän on hoitanut hyvin, työssä demokratian toteutumisen puolesta.

Politik skall basera sig på konsekvens och ansvar  

På en vilja att bygga, och att inte riva. 

Anna-Maja Henriksson har föredömligt jobbat för att demokratin skall fullbordas. Hon förtjänar hela riksdagens stöd i detta arbete.