Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuulutti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä toimenpiteitä pohjoismaisen opintomarkkinan vahvistamiseksi.

– Tekemällä pohjoismaisten yliopistojen hakuprosesseista yhtenäisempiä ja tekemällä pohjoismaisista tutkinnoista  vertailukelpoisia voimme vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja antaa kaikille samat edellytykset työtä tai opiskelupaikkaa hakiessa, Adlercreutz sanoo.

Pohjoismaat ovat maailman paras aluebrändi, mutta tämä ei heijastu pohjoismaisten nuorten valintoihin opiskelupaikkaa haettaessa. Adlercreutz toivoo aktiivisia toimia, joilla kannustetaan nuoria pitämään muita Pohjoismaita houkuttelevina vaihtoehtoina.

 -Meidän tulee kannustaa vaihto-opintoihin sekä markkinoida ja tiedottaa niistä mahdollisuuksia, joita meillä on tarjota. Jokaisella Pohjoismaalla voisi olla tavoitteena, että vähintään puolet korkeakouluopiskelijoista suorittaisi puolen vuoden opiskeluvaihdon toisessa Pohjoismaassa, Adlercreutz sanoo. 

-Meidän tulisi myös luoda yhteiset suuntaviivat opintotukiin. Opiskeluvaihtojen ei tulisi vaikuttaa opintotuen määrään vaan vaihtokuukaudet olisi hyvitettävä opiskelijoille. Tämä kasvattaisi pohjoismaista pääomaa, josta me kaikki hyödymme, Adlercreutz sanoo. 

Adlercreutz nostaa esille, että opinnot toisessa pohjoismaisessa maassa vahvistaa  pohjoismaista yhtenäisyyttä ja ymmärrystä pohjoismaisesta identiteetistä.

-Näin avaisimme nuorille uusia ovia, vahvistaisimme pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja olisimme edelläkävijöitä Euroopan korkeakoulukentällä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Lukioon pyrkiminen lukuaineiden keskiarvon pohjalta vanhanaikaista
Viikon päästä iso määrä nuoria jatkaa koulupolkuaan lukiossa. Lukioon pääsyä on ohjannut peruskoulun päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. RKP:n kansanedustaja ja Hem och Skola -järjestön puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa julkista keskustelua siitä, millainen rooli liikunnalla ja taideaineilla eli toisin sanoen ”ei-lukuaineilla”, pitäisi olla nuorten kykyjen arvioimisessa.

Lukiopaikoista käydään kovaa kisaa ja sisäänpääsy on kiinni lukuaineiden keskiarvosta. Tilanteessa, jossa työteon tavat muuttuvat ja jossa tekoäly ja teknologinen murros tulee vaikuttamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin huomattavasti, on mielestäni syytä pohtia muiden kuin lukuaineiden roolin kasvattamista nuorten kyvykkyyden arvioimisessa. Mielestäni näiden aineiden huomiotta jättämisen selitykseksi ei riitä se, että niissä menestymisen objektiivinen arvioiminen on haasteellista. Olen varma, että tämä asia on ratkaistavissa, toteaa Adlercreutz.

– Kiinalaisen verkkokauppajätin Ali Baban perustaja Jack Ma totesi hiljattain World Economic Forumissa, että ”Everything we teach should be different from machines. If we do not change the way we teach, 30 years from now we will be in trouble”. Toisin sanoen, meidän tulisi opettaa sitä, mikä erottaa meitä koneista. Ja meidän tulisi nähdä muutoksen tarve nyt.

Liikunta, kotitalous ja käsityöt kehittävät itseilmaisun ja elämänhallinnan taitoja, jotka ovat arvokkaita yhä enemmän itseohjautuvuutta ja luovuutta edellyttävässä työelämässä. Taideaineet, kuten kuvaamataito ja musiikki kehittävät valmiuksia ei-verbaaliseen viestintään ja tunteiden tulkintaan – kaikki tärkeitä taitoja paitsi tulevaisuuden työelämässä myös yleisen hyvinvoinnin kannalta, Adlercreutz sanoo.