Kulttuurilla politikointi ei pelasta kulttuuria

En suhtaudu kovin suopeasti sellaiseen soutamiseen ja huopaamiseen, jota juuri nyt kohtaamme poliittisessa päätöksenteossa. Jokaisen hallituspuolueen tulee kantaa yhteisesti vastuu budjettileikkauksista. Ja niin ikävää kuin se onkin, leikkauksia on tälläkin hallituskaudella välttämätöntä tehdä.

Toisin kuin viimeaikaisista uutisoinneista voisi päätellä, kaikki hallituspuolueet ovat olleet tietoisia siitä, että Veikkauksen voittovaroihin perustuvaa rahoitusta tullaan leikkaamaan. Kaikki puolueet ovat olleet yhdessä näistä päättämässä. 

Kulttuurialan leikkausten taustalla on Veikkauksen voittovarojen eettisyyden kyseenalaistaminen. Asia on nostettu täysin aiheellisesti tarkasteluun, sillä on ongelmallista, että kulttuurin tukemiseen tarkoitetut varat tulevat osin peliriippuvaisilta. Ongelmien hillitseminen on johtanut tulojen pienenemiseen. Toinen Veikkauksen voittovaroihin liittyvä ongelma on se, että niiden taso ailahtelee vuodesta toiseen ja lisäksi ne ovat laskussa. Aiempaa matalampaa tasoa on pyritty budjetissa paikkaamaan, mutta tässä ei ole onnistuttu täysimääräisesti. 

Syyskuussa hallituksen sisäisissä neuvotteluissa sovittiin näiden säästöjen allokoinnista. Tämän seurauksena myös kulttuuriin kohdistuvien tukien leikkaukset konkretisoituivat. Leikkausten määrän Antti Kurvinen kertoi julkisuuteen aivan, kuten ministerin kuuluukin. 

En pidä siitä, että yksikään puolue välttelee päätöksenteon osalta vastuutaan. Kaikki puolueet kuittasivat tehdyt leikkaukset. 

On selvää, että alkuperäistä ja yhdessä tehtyä päätöstä voidaan korjata, jos korjaukseen todetaan olevan aihetta. Tällainen päätösten pyörittäminen herättää ymmärrettävästi paljon kysymyksiä – etenkin ottaen huomioon, että vuoden 2023 budjetti tulee olemaan vuoden 2022 budjettia kireämpi. Kiristyksiä tulee vielä enemmän. Niiden tekeminen tulee mahdottomaksi, jos tehtyjen päätösten takana ei seistä.

Mutta palataan tähän käsillä olevaan tilanteeseen. Meidän on mahdollista allokoida veikkausvaroja uudelleen tietoisina siitä, että leikkaustarve siirtyy jollekin toiselle sektorille. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että paisuttaisimme budjettia. Olemme asettaneet menojen kokonaissummalle katon. Veikkausvaroja ja valtion budjettia voidaan tarkastella erillään ja veikkausvarojen vähentymistä voidaan kompensoida valtion budjetista. Kokonaispotti on kuitenkin vakio – ainakin niin kauan kuin menokattoa kunnioitetaan. Ja sitä soisin meidän päättäjien kunnioittavan.

Kaiken tämän sanottuani totean kuuluvani niihin, jotka ovat aidosti huolissaan kulttuurialan tilanteesta. Ennen kaikkea siksi, että uskon kulttuurielämän tilan korreloivan vahvasti maan henkisen hyvinvoinnin kanssa. Ruotsissa luovien alojen osuus BKT:sta on kaksinkertainen verrattuna Suomeen ja katson, että meidän tulisi pyrkiä samanlaiseen suhteeseen. Toivon, että jatkossa varojen allokointia tehtäisiin tämän pyrkimyksen pohjalta. Siksi olen myös iloinen siitä, että ensi vuoden tilannetta nyt pyritään korjaamaan.

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustelussa vuoden 2022 budjetista 28.9.2021

Ärade talman,

Vi lever i en tid av snabb ekonomisk tillväxt. Trots att vi varit tvungna att med hårda restriktioner begränsa många näringars verksamhet för att rädda liv verkar de flesta kunnat återgå till en relativt normal vardag. Vi har lyckats undvika en konkursvåg trots att många branscher haft det mycket svårt.

Se, että Suomi on saanut taloutensa käännettyä kasvuun näin nopeasti, kertoo siitä, että hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan haastavassa tilanteessa. Mutta tiedämme myös, että talouden piristämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Ja monet näistä toimenpiteistä ovat mukana ensi vuoden talousarviossa.

Työvoimapula ja haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat konkreettisia ongelmia, jotka kuormittavat monen yrittäjän arkea. Tämä ongelma koskee teollisuutta, hoitoalaa ja palvelualoja.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuonna 2022 luodaan niin sanottu kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Se tarkoittaa sitä, että erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä sähköinen oleskelulupahakemus on ratkaistava 14 vuorokauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Tämän ei tulisi olla poliittinen kiistakysymys. Tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien tässä salissa olevien puolueiden tulisi ymmärtää tämä. Selvä asennemuutos on tarpeen. Ei ole syytä luoda olemattomia uhkakuvia. Tähän haasteeseen vastaaminen avaa uusia mahdollisuuksia.

Emme nimittäin voi odottaa. Taloutemme rakenteelliset ongelmat eivät korjaannu itsestään. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyyden nopein kasvu taittuu jo vuonna 2022, vaikka työllisyysaste säilyykin korkeana.

Siitä ei pääse mihinkään, että Suomen väestörakenne on epäedullinen. Yhteiskunnan ikäsidonnaiset menot kasvavat ja on ilmeistä, että hoito- ja hoiva-alan työvoiman tarve kasvaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuulutti kesäkokouksessaan elokuussa toimenpideohjelmaa, jolla voidaan vastata hoiva-alan työvoimatarpeeseen. Nyt hallitus käynnistää STM:n johdolla poikkihallinollisen ohjelman hoivahenkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä näin.

Ärade talman,

Strukturella sysselsättande åtgärder behövs. Det finns ingen naturlag som säger att vi i Finland skall behöva leva med en betydligt högre strukturell arbetslöshet än våra nordiska grannländer. Och nu, under en gynnsam konjunktur, är det lättast att förverkliga de reformer som behövs.

Med vilken måttstock man än mäter, så är det klart, att denna regering redan beslutat om omfattande sysselsättande åtgärder. Men vi behöver mera. Vi skall ytterligare komma överens om sysselsättande åtgärder som har en positiv effekt på 110 miljoner euro på den offentliga ekonomin. Det är väsentligt att det finns en klar deadline – den 15 februari 2022 – för de beslut som krävs.

Inom SFP är vi mycket nöjda med att regeringspartierna lyckades förhandla fram ett skattepaket där förvärvsinkomstskatten för löntagarna faktiskt lite sänks, och företagens behåller den nivå den har idag. Det är viktigt för Finlands konkurrenskraft.

Det var ytterst viktigt att man i förhandlingarna kunde korrigera forskningsbudgeten. Regeringen tryggar Finlands Akademis beviljningsfullmakt för 2022. Utbildning, forskning och innovation är helt centrala grundpelare för att vårt samhälle ska vara utrustat för att hantera de många framtidsutmaningar som vi har.

Arvoisa puhemies,

Ilmastotoimenpiteet herättivät paljon keskustelua julkisuudessa. Loppujen lopuksi peruslinjasta, eli siitä, että ilmastotoimenpiteet ovat riittävän kunnianhimoisia, jotta Suomi pystyy saavuttamaan tavoitteensa olla hiilineutraali vuonna 2035, vallitsi laaja yksimielisyys. Se on hyvin kunnianhimoinen tavoite. Ja nyt olemme saavuttamassa sen.

Hallitus jouduttaa kestävää kasvua erityisesti tukemalla kestäviin energiaratkaisuihin ja entistä vähäpäästöisempään liikenteeseen tehtäviä investointeja. Tämä koskee sekä yrityksiä että kotitalouksia.

Vihreään talouteen siirtymisen kannalta erityisen merkittävä päätös on kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien konesalien, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan. Omassa kotikunnassani Kirkkonummella tämä on esimerkiksi mahdollistanut miljardiluokan investoinnin. Ja monia samankaltaisia hankkeita on suunnitteilla eri puolilla maata. Ilmastotoimenpiteet ovat työllisyystoimenpiteitä. Vähemmän kunnianhimoisten ilmastotoimenpiteiden kannattajat ummistavat silmänsä tieteellisten faktojen lisäksi myös talouden realiteeteilta. Riman asettaminen korkealle hyödyttää Suomea myös taloudellisesti.

Kotitalousvähennyksen korotus on ollut tärkeä tavoite RKP:lle. Se tehdään nyt, ja kotitalouksia kannustetaan vaihtamaan öljykattilansa uusiutuviin lämmitysvaihtoehtoihin siten, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon, ja korvausprosenttia 40 prosentista 60 prosenttiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Talousarvioehdotuksessa on myös kaksivuotinen taloudenhoidon sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen korottamista koskeva kokeilu. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä toimenpiteellä palvelualoille saadaan lisää työpaikkoja.

Ärade talman,

Det finns flera andra viktiga plock som kan göras från budgetboken. Anslagen för polisens operativa verksamhet och rättsvårdens resurser stärks en aning. Medborgarna måste kunna lita på att frågor som berör dem behandlas rättvist och utan dröjsmål. Också domstolarna moderniseras genom att salarna får videoteknik.

Ett extra anslag ges för att stärka det ekonomiska kunnandet hos medborgarna – det grundar sig på Finlands banks initiativ och därigenom vill man också förebygga överskuldsättning. SFP anser också att fortsatt stöd bör beviljas för ungt företagande. Det är den vägen vi kommer framåt.

Andra frågor som tar viktiga steg framåt är att studerandes inkomstgränser nu höjs, familjeledigheterna reformeras, barnbudgetering pilottestas och arbetsinkomstavdraget höjs för att locka personer över 60 år ut på arbetsmarknaden.

Arvoisa puhemies,

6,9 miljardin euron suuruinen alijäämä on suuri.  Vuoden alijäämää kasvattavat hävittäjähankinnat, uusiin sosiaali- ja hyvinvointialueisiin liittyvät kustannukset sekä nurinkurisesti myös sellaiset kustannukset, jotka johtuvat siitä, että olemme selvinneet talouskriisistä useimpia muita maita paremmin. Mutta alijäämä on vain puolet entisestään, ja suunta on oikea. Olemme myös saavuttamassa 75 prosentin työllisyysasteen, vaikka monien työllisyystoimenpiteidemme vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä. Se lupaa hyvää siihen nähden, että meidän olisi tarpeen saavuttaa 78 prosentin työllisyysaste.

RKP:n eduskuntaryhmä: Tarvitaan korkeampi pakolaiskiintiö ja humanitäärinen käytävä, jotta voimme auttaa afgaaneja

– On tärkeää ja itsestään selvää, että Suomi ei palauta afgaaneja tällä hetkellä. Mutta se ei riitä. Meidän on otettava käyttöön nopeita prosesseja huolehtiaksemme niistä, jotka ovat nyt hengenvaarassa. Se tarkoittaa myös heidän perheitään – perheenyhdistämisprosessista on tehtävä sujuva ja nopea näille ihmisille. On selvä, että tämä tilanne on käsittämättömän raskas myös niille Suomessa asuville ihmisille, jotka nyt ovat huolissaan Afganistanissa asuvista läheisistään.

Näin totesi ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka avasi keskiviikkona kaksipäiväisen kesäkokouksensa Nauvossa, Paraisilla.

– Nyt kun talibanit ovat ottanet vallan, erityisesti naiset ja tytöt ovat yhtäkkiä erittäin haavoittuvassa asemassa. Sama koskee myös ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia. Myös ne lukuisat afganistanilaiset, jotka ovat auttaneet turvaamaan ulkomaisten järjestöjen ja operaatioiden toimintaa, ovat vaarassa, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmaisee huolensa siitä, että Afganistanin yllä siintää humanitaarinen katastrofi, aivan silmiemme edessä. Puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Henriksson katsoo, että miellä täytyy tässä tilanteessa olla valmius korottaa pakolaiskiintiötä.

– On täysin selvää, että hallituksella nyt tulee olla valmius korottaa pakolaiskiintiötä nykyisestä 1050 paikasta. Tilanne Afganistanissa on eskaloitunut ja siksi on erittäin perusteltua, että pakolaiskiintiötä nyt nostettaisiin yli sen, mistä hallitus on sopinut hallitusohjelmassa. Meidän täytyy auttaa heikoimmassa asemassa olevia. Olisi sekä kohtuutonta ja epäinhimillistä, jos Suomi ei kantaisi kansainvälistä vastuutaan, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

– Emme voi antaa byrokratian tulla väliin ja hidastaa avustustoimintaamme. Käytännön esteet on poistettava, kuten se, että afgaanien on hakeuduttava Suomen konsulaattiin New Delhissä, jotta he voivat päästä eteenpäin perheenyhdistämisprosessissa. Se on mahdoton ja epäinhimillinen vaatimus tässä hätätilanteessa, sanoo eduskuntaryhmä.

– Koska Suomi on päättänyt evakuoida oman suurlähetystömme henkilökunnan, ovat EU ja YK tärkeitä yhteistyökanavia. Meidän on myös työskenneltävä näiden järjestöjen kautta, jotta apua pääsee perille. Tarvitaan nk. humanitäärinen käytävä, jonka avulla ihmisiä saadaan turvaan. Se on myös tapa vähentää ihmissalakuljetusta.

Anders Adlercreutz: EU:n tulee olla ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä

Ilmastopolitiikasta on syytä puhua selkokielellä, korostaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

 – Suomen osalta ilmastokysymykset eivät ole vain hallituksen asia. Yhtälailla opposition tulee ymmärtää tilanteen vakavuus. Kyseessä on suuri muutos, joka avaa myös uusia mahdollisuuksia. Siksi on myös aivan selvää, että EU:ta tarvitaan, jotta voimme vastata tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen,  jonka edessä seisomme, Adlercreutz sanoo.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n eilen julkistaman raportin mukaan on mahdollista, että jo 2030-luvulla saavutamme 1,5 asteen ilmaston lämpenemisen. Monien asiantuntijoiden mukaan se on kipukynnys.

EU esitteli oman ilmastopakettinsa heinäkuussa. Toimenpidepaketti tarkoittaa sitä, että EU vähentää nettopäästöjään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

– Globaalista näkökulmasta Suomen toimilla on vain rajallinen merkitys. Mutta se, mitä EU tekee, on ehdottoman tärkeää. Osana EU:ta me voimme ja meidän pitää työskennellä oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen, maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan puolesta. Se hyödyttää myös yrityksiämme ja sen kautta talouttamme, Adlercreutz sanoo.

Hän korostaa, että jos EU asettaa vaatimuksia, ja jos unioni maailman suurimpana markkina-alueena asettaa tiettyjä standardeja, myös muun maailman on reagoitava.

– Vahva ja toimiva EU voi olla maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan johtaja. Tämän syksyn COP26-ilmastokokous Glasgowssa voi toivottavasti olla se positiivinen virstanpylväs, jonka nyt tarvitsemme.

– Myös päästökauppaa on vahvistettava. Hiilibudjetistamme jäljellä oleva osa tulee liittää päästökauppaan, ja markkinamekanismeja on mukautettava siten, että ne tukevat tavoitteitamme päästöjen vähentämiseksi, Adlercreutz korostaa.

Länsimaista sivilisaatiota uhkaavat eri asiat, kuin mitä Jussi väittää

Ei, länsimainen sivilisaatio ei ole vaakalaudalla. Emmekä me ole keskellä kulttuurivallankumousta, riippumatta siitä, mitä Jussi Halla-Aho sanoo. 

Puheessaan Suomi-Areenassa muutama päivä sitten perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja piirsi kuvan maailmasta, jolle on vaikea löytää yhtymäkohtia todellisuudesta. Samaan aikaan hän rakensi uhkakuvia, jotka perustuvat polarisaatioon, vastakkainasetteluun. Sellaisia emme todellakaan tarvitse. 

Me emme tarvitse niitä, koska me tiedämme mihin ne voivat johtaa. Siitä löytyy runsaasti esimerkkejä historiankirjoista. Kautta aikain johtavassa asemassa olleet ihmiset ovat hyödyntäneet samaa tekniikkaa: henkeäsi uhataan. Joku havittelee elantoasi, puolisoasi, elämäntapaasi. Viljellään pelkoa ja epävarmuutta. Ja lopputulos on aina ollut yhtä huono.

Onko Halla-ahon puheissa sitten edes hitunen perää?

Kehitys, johon Halla-aho viittaa on ollut, väittäisin, länsimaisen yhteiskunnan ja sivilisaation kehityksen ytimessä valistuksen ajoista lähtien. Tähän liittyvät orjuuden vastustaminen, äänioikeuden puolesta taisteleminen, rotusyrjinnän vastainen taistelu, Stonewall-kapina ja Pride. Sen vertaaminen natsismiin, stalinismiin, punaisten khemerien terroriin tai Kiinan kulttuurivallankumouksen on paitsi hölmöä myös vastuutonta.

On kyse kehityksestä, joka tähtää maailmaan, jossa ihimiset ovat tasavertaisia riippumatta taustasta, etnisyydestä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Jossa ihminen itse määrittelee itsensä, eivät muut.

Tavoitellaan maailmaa, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet, ymmärtäen, että jotkut tarvitsevat matkan varrella muiden apua ja tukea. Ymmärtäen, että vapauteen kuuluu myös vastuu. 

Tähän ei liity uhkaa, kenenkään suuntaan. Ja voi perustellusti väittää, että tämä kehitys nimenomaan vahvistaa länsimaista sivilisaatiota ja sitä kautta meidän yhteiskuntakehitystämme. Tämä pyrkimys on sivistyskäsityksemme ytimessä. 

Mutta se mikä on selvää on, että tämä rakennelma on hauras, eikä se pysy pystyssä itsestään. Sen suojaaminen vaatii myös, että höpöhöpöä kutsuu höpöhöpöksi. 

Ja siitä huolimatta tai juuri siksi on tärkeää muistaa, että me emme päättäjinä voi ummistaa silmiämme ihmisten hädältä ja pahoinvoinnilta. Juuri nämä tarjoavat otollisen maaperän populismille. 

Populismin torjumiseksi meidän jokaisen – ja tässä viittaan ennen kaikkea meihin poliitikkoihin – pitäisi aktiivisesti yrittää ymmärtää ihmisten kokemuksia ja huolia, sillä niistä populismi ilmiönä nousee. On tärkeää keskustella rehellisesti ja ihmisiä kuunnellen erilaisista heidän kokemiinsa epäkohtiin liittyvistä ratkaisumahdollisuuksista ja myös siitä, ettei yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuviin muutoksiin ole olemassa helppoja ratkaisuja. 

Me poliitikot emme saisi itse kasvattaa eri ihmisryhmien välistä kuilua. Tehtävä tuntuu usein vaikealta, mutta se ei saa estää yrittämästä. 

Kirkkonummelainen politiikka voi olla valtakunnan rakentavinta ja tuloksellisinta.

Kun luemme tätä, niin kuntavaalikampanjointi on jo aivan loppusuoralla. Sunnuntai-iltana uudet valtuutetut ovat jo tiedossa. Silloin tiedämme, ketkä saavat kunnian ohjata laivaa nimeltä Kirkkonummi seuraavat neljä vuotta. Olemme siis jännän äärellä.

Ja tulosten julkistamisesta työ vasta alkaa – kampanjamieli joutaa roskakoriin ja on aika perehtyä polttaviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Onneksi niihin on aikaa perehtyä kesän yli riippumatossa keinuen.

Osalle valtuuston agendalla olevat kysymykset ovat tuttuja, mutta monelle uudelle valtuutetulle ne ovat uusia. Uusien valtuutettujen pitää lisäksi opetella erilaiset työhön liittyvät käytännöt. Tässä vanhoilla valtuutetuilla on tekemisen paikka: mentorin rooli on kunnia.

Ja olipa uusi tai vanha, ihan kaikille valtuusto on uusi, uudistunut.

Itse olen pyrkinyt työssäni kunnanvaltuuston puheenjohtajana työskentelemään aktiivisesti puoluepolitikointia ja vastakkainasetteluja vastaan. Kuntapolitiikassa mukavaa onkin hallitus-oppositiorajojen puuttuminen. Siinä korostuu yhteen hiileen puhaltaminen ja parhaat lopputulokset ovat seurausta rakentavasta yhteistyöstä eri puolueita edustavien valtuutettujen välillä. Usein esimerkiksi budjetti hyväksytään yksimielisesti, jolloin sitä voidaan pitää kaikkien yhteisenä näkemyksenä. Useimmat asiat myös hyväksytään ilman erillistä äänestystä. Valtuustossa ei puoluekuria juurikaan esiinny ja esimerkiksi aloitteita tehdään usein kimpassa puoluerajojen yli.

Kun itse tulin valituksi valtuustoon ensimmäistä kertaa vuonna 2012, olin täydellinen untuvikko politiikassa. Minulla ei ollut edes puoluetaustaa. Yksi ensimmäisistä asioista, joka työn alettua pulpahti mieleeni oli, että miksi ihmeessä en ryhtynyt tähän jo aikaisemmin! Valtuusto oli täynnä mukavia ihmisiä ja yhdessä tuli vietettyä aikaa myös valtuustokokousten ulkopuolella. Pöydällä oli myös ilmiselvästi kaikkiin kuntalaisiin merkittävällä tavalla vaikuttavia asioita. Tuntui hienolta päästä vaikuttamaan! Toivon, että kaikki kohta valittavat uudet valtuutetut saisivat kokea oman alkutaipaleensa politiikassa yhtä positiivisena.

Korona on kuitenkin tehnyt yhteistyöstä aiempaa vaikeampaa. Huomaan, että fyysinen etäisyys ja väsyttävät Teams-kokoukset heijastuvat välillä negatiivisesti myös politiikan tekemiseen. Toivon tästäkin syystä mahdollisimman nopeaa paluuta normaaliin ja toivon, että uusi, nyt valittava valtuusto saisi heti alusta alkaen kokea yhdessä tekemisen kulttuurin ja innostuneisuuden ilmapiirin. Totuus on, että olipa joku poliittinen ryhmä kuinka iso tahansa, yksin se ei saa mitään aikaiseksi.

Nämä eivät ole viimeiset kuntavaalit, vaikka moni on tehnyt kampanjatyötä kuin viimeistä päivää. Neljän vuoden päästä kampanjoidaan taas. Vaalien alla on ollut keskustelua siitä, että ehdokkaiden saaminen on ollut tavallista vaikeampaa. Mediassakin on ollut keskustelua siitä, että moni pelkää silmätikuksi joutumista, eikä siksi uskalla lähteä mukaan politiikkaan. Itse toivon, että kaikkien Kirkkonummelaisten valittujen tavoitteena on tehdä politiikkaa tavalla, joka saa myös seuraavan sukupolven uskomaan yhteiskunnallisen päätöksenteon merkityksellisyyteen. Kirkkonummelainen politiikka voi olla valtakunnan rakentavinta ja tuloksellisinta politiikkaa. Sillä politiikka on yhtä kuin ihmiset, jotka sitä tekevät.

Kiitän nykyistä, kohta väistyvää valtuustoa hyvästä yhteistyöstä ja työstä kuntamme hyväksi.

Kirkkonummen kouluhankkeita ei ole varaa horjuttaa

Kunnassamme on iso investointiohjelma. Moni koulu on käyttöikänsä päässä ja tilapäiset rakennusratkaisut täyttävät jo liian monet koulupihat.

Se, että rakennushankkeita on monta tarkoittaa käytännössä sitä, että investointiohjelma rahallisesti on iso. Koulurakennushankkeet tuovat mukanaan myös merkittäviä logistisia haasteita: kun yhtä suunnitellaan, toista rakennetaan ja kolmatta puretaan. Oppilaat siirtyvät väliaikaisesta rakennuksesta toiseen. Tämä logistinen haaste luo tarpeen optimoida myös tilapäisten rakennusten käyttöä – mikään muu ei olisi taloudenpidollisesti perusteltua. Kokonaisuuden johtaminen on vaativa, mutta tärkeä tehtävä.

Tästä näkökulmasta en voi olla painottamatta sitä, että iso kuva on pidettävät mielessä. Jos yksi hanke viivästyy, se haittaa helposti myös seuraavan toteutumista. Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelma palautettiin pari viikkoa sitten kolmannen kerran valmisteluun kunnanhallituksen toimesta. Olen tästä erittäin huolissani.

Gesterbyn koulukeskushanke, joka pitää sisällään mm. Gesterbyn koulun ja Winellska skolanin on tärkeä. On valitettavaa, että sitä kyseenalaistetaan kevyin perustein. Hanke ei ole ylimitoitettu, pikemminkin päinvastoin. Se on tällaisenaan mitoitettu nykyistä pienemmälle oppilasmäärälle. Se ei ole myöskään ylihintainen, vaan sen kustannusarvio on linjassa vastaavien hankkeiden kanssa. Sen pilkkominen tai vaiheistaminen loisi varmuudella monimutkaisuutta ja riskejä ja todennäköisesti ei säästöjä.

Olen huolissani myös siitä, että eri kouluhankkeista on tulossa väline vastakkainasettelun rakentamiselle, vaikka tilanteen tulisi olla täysin päinvastainen: yhden hankkeen maaliin saattaminen helpottaa seuraavan toteutumista.

Isojen päätösten tekeminen ei ole helppoa. Joskus on hyvä ottaa hengähdystauko. Mutta vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu kokonaiskuvan hahmottaminen. Koulutilojen osalta tilanne on selvä: Kuntamme koululaisten arki ei rauhoitu, ellemme saa näitä isoja hankkeita maaliin. Gesterby, Nissniku, Kantvik, lukiokampus – lista on pitkä. Jokainen niistä on hoidettava vastuullisesti kuntoon.

Kuntamme vetovoiman näkökulmasta hyvien koulutilojen merkitystä ei voi aliarvioida. Emme voi riskeerata nuorten kuntalaistemme tulevaisuuden toimintakykyä. Investointiohjelmassa on joitakin asioita, joissa liikkumatilaa ei ole. Terveet koulurakennukset on tällainen. Kysymys on viime kädessä lasten ja heitä opettavien aikuisten suojelemisesta.

 

Mielipidekirjoitus Kirkkonummen Sanomissa 23.5.2021.

Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa puoliväliriihestä 18.5.2021

Ärade talman, arvoisa puhemies,

Tämän vuoden pääsiäisen jälkeen Suomen politiikassa on nähty enemmän dramatiikkaa kuin mitä tavallisesti toivoisi. Ensin oli hallituksen yli viikon mittaiseksi venynyt puoliväliriihi Säätytalolla ja sitten täällä eduskunnassa käyty keskustelu EU:n elpymispaketista.

Siitä saakka, kun äsken hyväksytty EU-paketti viime kesän lopussa saatiin neuvoteltua valmiiksi, asiaa on käsitelty perusteellisesti täysistunnossa, valiokunnissa ja julkisuudessa.

Puhua saa, puhua pitää, mutta demokratiaan kuuluu myös se, että silloin äänestetään, kun asioista ollaan eri mieltä, ja niin teimme äsken. Kansanedustajan tulee ajaa asioita, ei jarruttaa niitä. Meidän tehtävämme on keskustella, työstää ja tehdä yhteistyötä, ei lukea iltasatuja puhujakorokkeelta tai narsistisesti poseerata omalle some-yleisölle.

Arvoisa oppositio, jos tätä ei ymmärretä, oma tehtävä on ymmärretty väärin. Tämä instituutio toimii, kun kaikki kunnioittavat sitä, myös niitä kirjoittamattomia sääntöjä.

Ärade talman,

Nu debatterar vi en interpellation som kommit till med samlingspartiet i spetsen. Statsminister Marin och finansminister Vanhanen har redan svarat på Samlingspartiets fråga om varför regeringen var beredd att tumma på rambudgetprinciperna. Trots att vi genom en lyckad politik och genom att alla finländare agerat ansvarsfullt klarat oss bättre än de flesta har coronakrisen ändå satt sina spår. Britternas sorti från EU ger oss en tilläggsräkning och det finns också andra faktorer som gör att det är mer realistiskt och framförallt ansvarsfullt att stegvis balansera budgetramen.

Budjettikehys on tärkeä työkalu. Sen ylittämiseen ei tule suhtautua kevyesti, mutta tämä kriisi, ei ollut kevyt. Myös hallituksen piirissä oli eri näkemyksiä vuoden 2023 tasapainottamistoimenpiteiden suuruudesta. Tämä on se kompromissi, johon päädyimme.

Politiikka on kompromissien etsimistä, ja jos kykyä siihen ei ole, mitkään asiat eivät etene. Ja ennen kaikkea, juuri kyky tehdä kompromisseja on pitänyt maatamme koossa myös vaikeina aikoina. Saavutetun yhteisymmärryksen ansiosta hallituksella on nyt hyvät mahdollisuudet jatkaa sitä työtä, jota se on tehnyt tämän vaalikauden kaksi ensimmäistä vuotta.

Hallituskriisillä olisi voinut olla arvaamattomia vaikutuksia Suomen kannalta, koska – käsi sydämellä – Suomi ei ole mikään kriisimaa. Ja kuten sanoin, kansainvälisessä vertailussa tämä hallitus on hoitanut koronakriisiä aivan erinomaisesti. Nyt pitää onnistua myös exit-politiikassa.

Arvoisa puhemies,

Meillä on paljon vahvuuksia. Meillä on turvallinen ja toimiva yhteiskunta. Meillä on uusiutuvia luonnonvaroja ja hyvin koulutettu väestö. Tiedämme, että Suomen vahvuuksiin kuuluvalle digitaaliselle osaamiselle ja kehittyneelle ympäristöteknologialle on maailmanlaajuisesti paljon kysyntää. Nämä ovat kaikki vetovoimatekijöitä.

Allt detta kan regeringen nu målmedvetet avancera vidare med. Vi har arbetat för att bibehålla en god verksamhetsmiljö både för större företag och för innovativa småföretag. Det är en linje som svenska riksdagsgruppen och SFP i alla lägen entydigt försvarat.

Ärade talman,

Samligspartiet frågar i sin interpellation hur det gick med sysselsättningsåtgärderna. Repetition är alla lärdomars moder, så jag säger än en gång: Redan innan halvtidsgranskningen blev aktuell har regeringen fattat beslut om flera konkreta sysselsättningsåtgärder som på ett bestående sätt förflyttar balansen på arbetsmarknaden i en positiv riktning. Ja, faktiskt fler än den tidigare regeringen. Till exempel slopandet av pensionsslussen är en betydande strukturell åtgärd.

Arvoisa puhemies,

Toimia on siis tehty. Ennen hallituskauden päättymistä päätetään lisäksi työllistämistoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonan euron edestä. 75 prosentin työllisyysasteeseen on päästävä vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Lisäksi työnvälitystä uudistetaan, ja me RKP:ssä olemme myös hyvin tyytyväisiä siihen, että hallitus näkee kotitalousvähennyksen korotuksen yhtenä keinona palvelualan elvyttämiseksi.

Arvoisa puhemies,

Suomella on edellytykset pärjätä jatkossa. Julkisen talouden velka-aste on edelleen selvästi alle euroalueen keskiarvon, mutta meillä on myös todellisia rakenteellisia ongelmia: meillä on esimerkiksi nopeasti vanheneva väestö, rakenteellisia haasteita työmarkkinoilla, meillä on osaamisvajetta. Kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii päätöksentekokykyä ja tahtoa jatkaa eteenpäin.

Tämä on hyvä alku, mutta työ on vielä kesken.

Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2021 – Nationella veterandagen

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät ystävät, naiset ja herrat,

Bästa veteraner, bästa vänner, mina damer och herrar, 

Olemme taas kerran kokoontuneet – nyt näin ruutujen ääreen – kiittämään sotiemme veteraaneja siitä, mitä meillä on. Kiittämään asioista, jotka voivat tuntuu itsestään selviltä – kunnes ne eivät sitä enää ole.

Te, hyvät veteraanit – te jos jotkut tiedätte, että mitään ei voi ottaa itsestäänselvyytenä. Elämä on hauras. Ystävyys on hauras. Itsenäisyys on hauras.

Tänä vuonna olemme joutuneet huomaamaan, että moni asia, jonka olemme pitäneet itsestään selvänä yhtäkkiä on vaakalaudalla.

Itse olen lainsäätäjänä joutunut huomaamaan, miten olen joutunut suhtautumaan ihan uudella tavalla esimerkiksi moneen rajoitustoimeen. Valmiuslaki on yhtäkkiä arkipäivää. Liiketoiminnan rajoittaminen yhtä lailla. Tai vaikkapa se, että lapseni istuvat kotona päivät pitkät eivätkä ystäviensä kanssa koulussa.

Nämä ovat olleet isossa kuvassa pieniä koettelemuksia. Kevyitä koettelemuksia, mutta koettelemuksia yhtä kaikki.

Koettelemuksia, joiden kautta pyrimme siihen, että yhdessä menisi paremmin. Että yhdessä voisimme nujertaa tämän vihollisen.

Bästa veteraner,

Året som gått har betytt en prövning för många finländare. Inget jämfört med vad er generation fick gå igenom, men ändå en upplevelse som kommer att lämna sina spår. 

Orsaken till att det gått relativt bra kan spåras till samma egenskaper som gjorde att vi klarade oss ut ur den kris ni genomlevde för 80 år sedan. Vi finländare kan se stundens allvar. När det gäller ställer vi upp för varandra. Det behövs inte förbud och förmaningar för att vi skall göra det som behövs.

Min mellersta son fick en kallelse till uppbåd på posten häromdagen. Med anledning av det har jag igen fått fundera lite på det här med gemenskap och försvarsvilja. Jag tror att värnplikten har många funktioner, att den har många uppgifter. 

Det handlar inte bara om att lära ut en funktion – att gå i takt, att ta ett stormgevär i bitar och sätta ihop det igen, att bädda sängen eller att sätta upp ett halvplutonstält. Det är framförallt en kollektiv upplevelse av tillväxt.

Vikten av det, att en årskull tillbringar ett år tillsammans är enorm eftersom det skapar en delad upplevelse, en gemensam förståelse. En förståelse för att vi finländare är olika, men lika.

Arvoisat veteraanit, Lotat, ystävät, kuntalaiset,

Yhtenäisyys muodostuu monesta asiasta. Ja yhtenäisyyttä tarvitaan silloin kun kriisi on edessä. Yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa yhteisistä kokemuksista, toiveista, unelmista – jaetuista hetkistä.

Oma poikani ei toivottavasti ikinä joudu soveltamaan käytäntöön sitä, mitä hän aikanaan astuessaan varusmiespalvelukseen joutuu oppimaan. Monet teistä jouduitte sen tekemään. Te jouduitte, arvoisat veteraanit, arvoisat Lotat, ja siirryitte sitten eteenpäin. Rakensitte Suomea ja sitä poikkeuksellista yhteiskuntaa, jossa me nyt elämme. Nostitte sen Euroopan peräpäästä maailman kärkeen. Monella mittarilla maailman parhaaksi maaksi.

Moni tuntee epävarmuutta tulevasta. Monen elanto on tämän vuodan aikana ollut vaakalaudalla. Mutta kuitenkin: tämän päivän Suomessa on vaikea kuvitella sitä epävarmuutta, mitä sodanaikaisen sukupolven on täytynyt tuntea kesällä 1944, kun sota vihdoin oli ohi. Miten rakentaa itselle ja perheelle tulevaisuus monen sotavuoden jälkeen? Pystyisimmekö itse samaan? Kysymykseen on vaikea vastata. Jokaisella sukupolvella on omat haasteensa. Jokaisen sukupolven pitää oppia asioita ja selvitä asioista, joista edellisten ei ehkä tarvinnut välittää.

Vilken är dagens utmaning? På många sätt har dagens unga det lättare än de som var unga för 80 år sedan. Men utmaningarna är inte mindre för det. Tidigare var hemmet ens by, ens kommun. Landets gränser var den egna världens gränser. Idag är problemen globala, medvetandet globalt. Också utmaningarna är globala. Det har vi med stor tydlighet fått erfara i år. 

Klimatförändringen är vår tids kanske största utmaning. För att vi skall klara den krävs det att vi känner för alla världens nationer som för de evakuerade karelarna. Att vi är samma familj, att vi vill bära samma ansvar. Det är det som krävs för att vi skall lyckas. 

Yhdessä pärjääminen edellyttää kokemusta yhteisyydestä. Jaetusta vastuusta.

Tämän päivän Kirkkonummi on ainutlaatuinen paikka asua. Meillä on pitkä historiamme ja omat perinteemme sekä juuret, jotka eivät ulotu ainoastaan 80 vuoden päähän, vaan vielä paljon pidemmälle. Meitä ympäröi sekä luonto että kaupunki. Saamme leipämme sekä maataloudesta että korkean teknologian yrityksistä. Voimme olla ylpeitä sekä uusista asuinalueista että kylän keskellä seisovasta vanhasta kirkosta.

Se on henkistä ja materiaalista perintöä, jonka olemme yhdessä usean sukupolven kanssa luoneet. Tämä perintö on johtanut siihen, että Kirkkonummesta on kasvanut kunta, jossa asukkaat, niin nuoret kuin vanhat, viihtyvät.

Tack vare er, tack vare ert arbete kan vi i dag bo i världens tryggaste, jämlikaste land. Å Kyrkslätts kommuns och mina egna vägnar vill jag tacka er. Glad veterandag.

Omasta ja Kirkkonummen kunnan puolesta kiitän teitä siitä. Hyvää veteraanipäivää.

Tiivistelmä Anders Adlercreutzin kansalaiskyselyn vastauksista

KTT Annamari Huovinen  / Mediakollektiivi

5.3.2021

Tiivistelmä Anders Adlercreutzin kansalaiskyselystä

Anders Adlercreutz (AA) toteutti alkuvuodesta 2021 sosiaalisen median kanavillaan kansalaiskyselyn. Olen pyynnöstä analysoinut kyselyn avovastaukset ja koostanut niistä tämän tiivistelmän. Analysoin vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Kysymys 8. Mitä asioita minun pitäisi mielestäsi edistää aktiivisemmin? (74 ruotsinkielistä ja 238 suomenkielistä vastaajaa)
  • Kysymys 11. Millaisena koet RKP:n politiikan ja millaisia terveisiä haluaisit lähettää minulle tai muille RKP:n poliitikoille? (127 ruotsinkielistä ja 362 suomenkielistä vastaajaa)

Vastausten perusteella AA on profiloitunut vahvimmin ympäristöpoliitikoksi, tasa-arvon edistäjäksi ja yrittäjyyden tukijaksi, ja näitä teemoja häneltä toivotaan jatkossakin. Vastaajien toiveet ovat yllättävän samansuuntaisia, mikä kertoo siitä, että AA:n valitsema linja on ollut johdonmukainen ja toimiva.

Ilmasto- ja energiakysymyksissä AA:n koulutus ja työtausta on resurssi, jota voi vastausten perusteella hyödyntää aiempaakin enemmän. Myös yrittäjyyden tukemisessa olisi suomalaisella poliittisella kentällä tilaa uudenlaisille kannanotoille. On tärkeää käyttää aina yleisesti ymmärrettävää kieltä puhuttaessa esimerkiksi tekniikasta tai taloudesta. Tiedeperustaisuutta kannattaa korostaa viestinnässä, mutta kansankielisesti.

AA:lla on RKP:n näkyvänä edustajana mahdollisuus tuoda esiin RKP:tä vaihtoehtona nykyistä paljon laajemmallekin yleisölle. RKP voi laajentua vain suomenkieliseen kannattajakuntaan, ja moni vastaaja toivoi, että ruotsin kielellä olisi politiikassa pienempi rooli – toki kielen aseman turvaamista pidettiin silti tärkeänä.

Tärkeimmät toiveet vastaajilta AA:lle olivat:

  • Yrittäjien asia voimakkaammin esiin
  • Pidä ympäristö ja tasa-arvo edelleen ykkösteemoina
  • Ristiriita: Kovempi talouslinja mutta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut turvattava

AA:n profiilin lisäksi koostin vastausten perusteella RKP:sta seuraavat tulokset:

Ominaisuudet, joilla RKP:ta vastaajat eniten kuvailivat:

  • Oikeistolainen talouspuolue
  • Sivistys, suvaitsevaisuus, liberaalius; puolueeseen luotetaan enemmän kuin muihin
  • Perinteiden painolasti: voimakas ruotsin kieleen keskittyminen nähdään kielteisenä

Tärkeimmät toiveet vastaajilta puolueelle:

  • Suunta kohti arvoliberaalia, aidosti kaksikielistä yleispuoluetta
  • Säilyttäkää talouspoliittinen linjanne
  • Ympäristö- ja eläinoikeusteemat tärkeämmiksi

Aineiston perusteella ehdotan seuraavia teemoja huomioitavaksi puolueen työssä tulevaisuudessa:

  • Puolueen linja vaatii kirkastamista: kannattaisi valita muutama tärkein teema ja viestiä niistä tehokkaasti ja selkeästi. Moni vastaaja toivoo lisää rohkeutta kannanottoihin.
  • Avoin ote suomen kieleen on elämän ja kuoleman kysymys. Näyttäkää tekojen kautta, että olette koko Suomen asialla, myös niiden, jotka eivät pysty kaksikielisyyteen.
  • Koronan jälkeen ilmasto nousee yhä tärkeämmäksi teemaksi. Pitäkää ilmastoajattelu viestinnässä mukana jatkuvasti. Kestävä talous yhdistää ilmasto- ja talousteemat RKP:n linjan mukaisesti.
  • On huomionarvoista ja positiivista, että kehitysehdotukset puolueen suuntaan ovat varsin samansuuntaisia: aidosti liberaali ote, kielikysymys pois keskiöstä, lisää rohkeutta kannanottoihin ja turkistarhaus pois agendalta.

Tasa-arvo ja inhimillinen politiikka nousevat vahvasti esiin aineistossa. Tasa-arvon katsotaan vastausten perusteella sopivan RKP:n linjaan ja siihen ollaan tyytyväisiä. Myös perinteiset liberaalikonservatiivit arvostavat sivistystä ja suvaitsevaisuutta, joihin tasa-arvoasiat lukeutuvat.

Vaikutelmani mukaan puolueessa on tahtoa nostaa tasa-arvoasioita entistäkin voimakkaammin esiin, ja voimakas positio ruotsinkielisen vähemmistön puolueena toki sitä tukee – vähemmistöjen on helppo liittyä yhteen ja kannattaa toisiaan. Puolueen vanhahtava imago tosin vastausten perusteella osin häiritsee modernin tasa-arvoajattelun sanomaa. Moni vastaaja yhdisti tasa-arvon ja ympäristöpolitiikan, joka nouseekin voimakkaana toiveena esiin aineistossa. Myös turkistarhausta kommentoitiin kovin sanoin. Näiden lisäksi mielenterveysasiat nousivat erityisesti esille ja etenkin nuorista ollaan huolissaan. Heidät kannattaa huomioida tulevaisuudessa.

Moni vastaajista oli huolissaan kiristyneestä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja politiikan kielestä. RKP:tä pidettiin sovittelevana ja sivistyneenä vaihtoehtona, jolle olisi tilausta yhteiskuntaa eheyttävänä toimijana, kunhan puolue ottaisi rohkeammin kantaa. RKP näyttäytyi aineistossa selvästi maltillisena vaihtoehtona yhä äänekkäämmälle populistiselle äärioikeistolle.