Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Tervetulleita tierahoja Itä-Uudellemaalle

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään myöntänyt rahaa Lapinjärven Heikinkyläntien uuteen päällysteeseen sekä Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen valtiovarainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi ovat tyytyväisiä, että liikenneturvallisuuteen sekä kävely- ja pyöräteihin yleisesti ottaen nyt merkittävästi panostetaan.

– Lapinjärven Heikinkyläntie on ollut jo pitkään huonokuntoinen ja paikoin lähes ajokelvoton. Olen erittäin iloinen, että onnistuimme neuvottelemaan määrärahoista Heikinkyläntien kunnon ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunta myöntää 450 000 euroa uuteen päällysteeseen 6,5 kilometrin osuudella Kapellbyn ja Heikinkylän välillä. Valtiovarainvaliokunta myöntää myös 250 000 euroa Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun.

– Liikennejaostolle tärkeä teema oli pyöräilyn ja pyöräilymatkailun edistäminen, ja siksi tarkoitukseen myönnettiin 300 000 euron lisärahoitus. Neuvotelimme myös hankerahoista kevyen liikenteen väylien laajentamiseen ja parantamiseen, ja olen erittäin tyytyväinen, että tärkeä kävely- ja pyöräilytie Boxin ja Kullon välillä sai nyt suunnittelurahaa, sanoo Rehn-Kivi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä ensi vuoden valtion talousarvioksi. Samanaikaisesti valiokunta on päättänyt valiokunnan omasta jakovarasta, noin 40 miljoonan euron budjettilisäyksistä.

Adlercreutz tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettilisäyksiin: Panostuksia lukutaitoon, tieparannuksiin ja lasten taidekokemuksiin

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion budjetista vuodelle 2022. Samalla valiokunta on päättänyt noin 40 miljoonan euron ylimääräisestä potista, joka kohdennetaan eri tärkeäksi koettuihin hankkeisiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että moni tärkeä projekti saa tukea.

– Valtiovarainvaliokunta myöntää 1,5 miljoonaa euroa lukutaidon edistämiseen. Vaikka suomalaisten nuorten lukutaito viime PISA-tutkimuksen mukaan oli huippuluokkaa, niin lukutaito on kuitenkin pidemmällä aikavälillä ollut laskussa. Tämän takia on hyvä, että panostamme siihen, Adlercreutz sanoo.

Määrärahoja myönnetään myös monelle tärkeälle liikenneprojektille Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Lapinjärvellä Heikinkyläntie päällyste korjataan ja Länsi-Uudellamaalla kantatie 51:en valaistua tieosuutta pidennetään. Pohjanmaalla parannetaan Vassorintietä Mustasaaressa, Blaxnäsvägeniä Närpiössä ja Peruksentietä Kristiinankaupungissa. Lisäksi suunnittelu Ytterjeppon eritasoristeyksestä ja kahdesta jalankulku- ja pyörätiestä Maalahdessa voidaan aloittaa. Varsinais-Suomessa määrärahoja ohjataan Mjösundintien parantamiseen Kemiössä ja jalankulku- ja pyörätien suunnitelmien päivitykseen Prostvikin ja Nauvon keskustan välillä.

– Liikennehankkeet ovat meille tärkeitä, sillä ne parantavat kaikkien teillä liikkuvien arkea hyvin konkreettisella tavalla. Kaikilla näillä hankkeilla on paikallisella tasolla iso merkitys, Adlercreutz sanoo.

RKP on ajanut määrärahojen lisäyksiä myös useille järjestöille.

– Onnistuimme turvaamaan naisjärjestöjen määrärahat, ja myös ammattikalastajat ja 4H-toiminta saavat yhtä suuret määrärahalisäykset kuin viime vuonna. Tuemme myös rauhantyötä tekeviä järjestöjä ja vientiä edistävää Viexpoa. Myönnämme lisäyksiä määrärahoihin museoalus Vegan kunnostukseen sekä harvinaisten sairauksien koordinointityöhön. Nämä ovat tarpeellisia panostuksia, Adlercreutz sanoo.

Taidetestaajat, joka on Suomen suurin taidekasvatuksen ohjelma, saa jopa 1,35 miljoonan euron lisämäärärahan.

– Määrärahan avulla Taidetestaajat voivat tarjota vielä useammalle kahdeksasluokkalaiselle taidekokemuksia esimerkiksi teatteri, konsertti tai taidenäyttelyelämyksien muodossa. Kaikki panostukset lasten ja nuorten elämään ovat tärkeitä ja ovat ilon aiheita, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunnan jakovarasta kulttuuriin ohjatuista määrärahoista Adlercreutz iloitsee myös erityisesti määrärahasta Alvar Aallon suunnitteleman Paimion Parantolan Unescon maailmanperintökohdehakemukseen.

– Arkkitehtinä iloitsen erityisesti Paimion Parantolan puolesta ja olen vakuuttunut, että parantolalla on suuri potentiaali turistikohteena, sanoo Adlercreutz.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee ensi vuoden talousarviomietintönsä tänään klo 12.00 alkavassa tiedotustilaisuudessa. Tiedotustilaisuutta voi seurata myös etänä eduskunnan verkkolähetysten kautta.

Budjettilisäykset nuorten yrittäjyyskasvatukseen ovat tervetulleita

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion budjetista vuodelle 2022. Samalla valiokunta on päättänyt noin 40 miljoonan euron ylimääräisestä jakovarasta, joka kohdennetaan erilaisiin tärkeäksi koettuihin hankkeisiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on erityisen tyytyväinen budjettilisäyksistä, jotka suunnataan nuorten yrittäjyyskasvatukseen.

– Opetussuunnitelmassa mainitaan moneen kertaan oma-aloitteisuus ja painotetaan lasten kykyä rakentaa kokonaisuuksia eri lähteistä hankittujen materiaalien ja oppien pohjalta. Yrittäjyyskasvatus tukee näitä opetussuunnitelman tavoitteita hyvällä tavalla. Samalla lapset oppivat henkilökohtaisen talouden hallitsemista ja heidän aloitekykynsä kehittyvät, Adlercreutz sanoo.

Tämän hallituskauden aikana eduskunta on eri tavoin tukenut yrittäjyyskasvatusta kouluissa. Tänään eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt, että nuorten yrittämistä tuetaan myös ensi vuonna. Lisämäärärahat ovat mahdollistaneet nuorten yrittämistä tukevien järjestöjen toiminnan laajentamisen entistä useamman nuoren hyväksi.

– Mitä suurimmassa määrin tämä on myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. On tärkeää, että joka puolella Suomea ja sekä suomeksi että ruotsiksi on mahdollista osallistua yrittäjyyskasvatukseen. Kaikista ei ehkä tule yrittäjiä, mutta nuoret saavat silti oppeja, joista taatusti on hyötyä myöhemmin opinnoissa ja työelämässä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Kantatie 51 saa valaistuksen Karjaalle asti

Jatkossa ei tarvitse ajaa Karjaalle pimeää tietä pitkin. Viime vuonna eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi rahoitusta kantatie 51:n valaistuksen laajentamiseen. Ensi vuonna työ jatkuu. Valtiovarainvaliokunta myönsi tänään puoli miljoonaa euroa 51:n valaistukseen Inkoosta Karjaalle asti. Länsi-Uudenmaan edustajat valtiovarainvaliokunnassa Anders Adlercreutz (RKP) ja Veronica Rehn-Kivi (RKP) ovat erittäin tyytyväisiä, että pitkäjänteinen työ kantaa nyt hedelmää.

– Olen iloinen, että useat teiden parannushankkeet saavat nyt rahoitusta. Johtoajatuksena hankkeita valittaessa oli panostukset liikenneturvallisuuteen. Valaistus kantatie 51:n varrella, jossa riistakolareita sattuu päivittäin, on pitkään toivottu parannustoimenpide ja tärkeä hanke Länsi-Uudenmaan liikenneturvallisuuden kannalta, Rehn-Kivi sanoo, Rkp:n edustaja valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa. 

– Kun 51:n saa valaistuksen Karjaalle asti, se konkreettisesti edistää sitä, että myös Länsi-Uusimaa koetaan vahvemmin osaksi pääkaupunkiseutua. On aivan eri asia matkustaa kotiin pimeää tietä pitkin kuin ajaa valaistulla 51:llä. Olen vakuuttunut, että valaistus parantaa paitsi liikenteen turvallisuutta myös alueen elinvoimaisuutta, Adlercreutz sanoo.

Kansanedustajat korostavat, että myös paikallinen työ on ollut tärkeää.  

– Projektien läpivieminen on aina helpompaa, kun niitä tuetaan paikallisesti. Olemme iloisia siitä tuesta, jonka paikalliset poliitikot ovat hankkeelle antaneet, Adlercreutz sanoo.

Hyvää itsenäisyyspäivää – glad självständighetsdag

Syksyllä uskoimme varmasti kaikki, että aika, jolloin itsenäisyyspäivää vietetään erikoisjärjestelyin olisi takanapäin. Uskoimme, että voisimme vihdoin palata normaaliin pitkän, liki kaksi vuotta kestäneen vaiheen jälkeen. Mutta tässä olemme taas, etäyhteyksien päässä, ruudun välityksellä juhlistamassa Suomen itsenäisyyttä. 

Mikään ei voita oikeita tapaamisia, mutta tärkeän asian ympärille kannattaa kokoontua vaikka olisimme fyysisesti eri paikoissakin.

Tänään kokoonnumme juhlimaan itsenäisyyttämme. Idag firar vi vår självständighet. 

Att vara självständig handlar om att bestämma själv. Att själv styra sin väg. Men det handlar inte om att vi skulle vara obereoende av världen omkring oss. Nu är detta mera sant än någonsin tidigare.

På det sättet kan man säga att begreppet självständighet expanderat. Att stå själv, att ha självbestämmande betyder ofta, att man måste verka utanför sina gränser, att man måste bygga koalitioner, att man tillsammans måste verka för att inte bara jag, inte bara vi, utan också de har de bra, och kan klara sig – så att vi skall klara oss. 

Muuttuvassa maailmassa itsenäisyys tulee vakaudesta. Se tulee ennustettavuudesta ja halusta työskennellä yhteisten asioiden eteen. Se tulee välittämisestä ja yhdessäkannetusta vastuusta. Tämä kaikki on tärkeää, jotta 80 vuoden takaiset koettelemukset eivät enää toistuisi. 

Yhteisvastuu on Suomalaisen yhteiskunnan ytimessä. Väitän, että se on myös Kirkkonummen ytimessä. Yhteisvastuu tarkoittaa luottamusta. Puhumme usein resilienssistä: kyvystä kestää erikoisia tilanteita, kyvystä sietää muutoksia, kyvystä toimia yhdessä. 

Ja kun pohdimme takana olevaa liki kahta vuotta ja sitä, että kaikesta huolimatta olemme selvinneet viruksen aiheuttamista koettelemuksista hyvin, niin voimme todeta juuri yhteisvastuulla olleen ison roolin. Vallalla on tauti, jonka leviäminen on riippuvainen, ei niinkään ylhäältä annetuista määräyksistä, vaan jokaisen omista toimista, omasta kyvystämme kantaa vastuuta. Olemme tsempanneet yhdessä ja olemme tsempanneet yksin voidaksemme olla taas pian yhdessä.  Yhteisvastuuta on löytynyt, paljon. Samoin on löytynyt runsaasti niitä, jotka ovat venyneet kantamaan erityistä huolta meitä kaikista. Nyt puhun hoitoalalla työskentelevistä. Heille haluan myös nyt tässä puheessa osoittaa kiitollisuuteni. Nyt onkin aivan oleellista, että jaksamme yhdessä juosta vielä viimeisen mailin, jotta saamme rokotuskattavuuden nousemaan niin paljon, että taudin selkä katkeaa. 

Det gemensamma ansvaret är vägen ut också ur denna utmaning. Hur de sista metrarna går hänger på dig, det hänger på mig, det hänger på oss. Trots att det har sagts tidigare, så måste vi orka lite till. 

Men när vi tittar in i framtiden är det speciellt nu på självständighetsdagen skäl att stanna upp inför det gemensamma arv som vi alla får leva av. De otaliga små handlingar, små beslut, vardagliga gärningar men också exceptionella dåd  som tillsammans bygger det stora som vi idag får njuta av. 

Itsenäisyyspäivä on joka vuosi lähtölaukaus tulevaisuudelle. Itsenäisyyttä voisi pitää perustuksina, joille Suomi ja sen hyvinvointi rakentuvat. Erityisesti tänään on syytä pysähtyä pohtimaan niitä arvoja, joiden puolesta isovanhempamme taistelivat; muistella niitä tekoja, jotka ovat luoneet pohjan sille, mitä kutsumme nykyhetkeksi. Ja sille, mikä muodostaa lastemme tulevaisuuden.

Moni meistä viettää tänään aikaa läheistensä kanssa. Eri sukupolvet ehkä kohtaavat. Tällöin on oiva hetki siirtää tietoa menneistä ajoista eteenpäin heille, jotka ovat sukupolvien ketjussa seuraavaksi vastuussa kuntamme asioista. Arjen kulttuurihistoria siirtyy sukupolvelta toiselle usein nimenomaan kertomuksina. Kertomuksina ihan tavallisesta arjesta: Miltä oma ensimmäinen koulupäiväsi tuntui? Miltä Suomi näytti, kun sinä olit lapsi. Mitä syötiin sinun nuoruudessasi itsenäisyyspäivänä? Silloin, kun kaupasta ei vielä löytynyt spagettia. 

Minnen bevaras inte om de inte flyttas vidare. Idag är en utmärkt dag för att göra just detta. Om självständigheten är den grund Finland vilar på så är minnena dess armeringsstål. Trådar som stärker den, som förenar den med bygget ovanför och som garanterar att inte bara det som byggs idag, utan också imorgon håller och kan vila på ett stabilt fundament. 

Muistot tukevat tulevaisuutta. Ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Se minkä olemme oppineet viimeisen kahden vuoden aikana, tulee auttamaan meitä tästä eteenpäin. Uskon niin.

Kuluneen vuoden aikana kunnassamme on ollut paljon liikettä. Olemme rakentaneet paljon uutta. Moni on huomannut, että tämä on hyvä kunta  asua. Täällä  on hyvä käydä koulua. Täältä löytyy niin historiaa kuin myös maailmaa valoittavaa innovaatiotoimintaa. Meillä on niin vanha kivikirkko kuin mainetta niittävä uusi kuntalaisten olohuone, Fyyri. 

Tämä on kaikki seurausta sekä nykyisten että entisten, jo pois nukkuneiden kuntalaisten tekemästä työstä.  Yksikään sukupolvi ei yksinään saa aikaan jotain niin suurta kuin mitä toimiva kunta edustaa. Ja jälleen kerran voimme kunnioittaa hetken kaikkia heitä, jotka kuljettivat lehmänsä ja porsaansa takaisin Kirkkonummelle Porkkalan parenteesin purkauduttua. Piikkasivat auki pellot, joille neuvostoliittolaiset olivat valaneet betonista kenttiä panssarivaunuilleen. Kunnostavat talonsa neuvostosotilaiden jäljiltä. Ryhtyivät sinnikkäästi rakentamaan kunnastamme sellaista, jollaisena sen tänään tunnemme. Sitä työtä on ollut mielekästä jatkaa ja kaikesta tästä on meidän syytä olla kiitollisia tänään, Suomen sadantenaneljäntenä itsenäisyyspäivänä. 

Bästa kommuinvånvare, bästä kyrkslättbor, hyvät kuntalaiset. 

Å Kyrkslätts kommuns vägnar vill jag önska er en glad självständighetsdag! 

Kirkkonummen kunnan puolesta haluan toivottaa teille hyvää  itsenäisyyspäivää!

Lukashenkaa vastaan ei pidä käyttää Lukashenkan pelikirjaa

Minskissä Lukashenka hieroo käsiään. Mutta tyytyväisiä saatetaan olla myös Varsovassa: koko EU:n huomio kiinnittyy nyt oikeusvaltio-ongelman sijaan Valko-Venäjän ja Puolan raja-alueella käytävään painiin, jossa matkaan huijatut, viattomat sivulliset uhrit piiloutuvat metsään kahden tulen välissä.

Lukashenka kokeilee häikäilemättömästi EU:n sietokykyä. Miten yhtenäinen EU tosiasiassa on? Miten vahvoja ovat EU:n perusarvot? Paljonko vaaditaan siihen, että normioloissa kiveen hakatut periaatteet kyseenalaistetaan tai peräti heitetään romukoppaan?

Tällä hetkellä Lukashenka on voitolla. EU toimii juuri niin kuin hän toivoo. Rajalla on kaaos ja maailmalle leviää kuvia, joiden pohjalta joidenkin ihmisten voi jopa olla vaikea erottaa, kuka on hyvis ja kuka pahis. Valko-Venäjän joukot työntävät ihmisiä rajojen yli, leikkaavat aitaa auki. Vaikeassa tilanteessa Puolan joukot puolestaan työntävät ihmisiä näistä aukoista takaisin. Uhreja tulee päivä päivältä enemmän.

Ei pidä pelata Lukashenkan peliä, sanotaan. Mutta mikä on Lukashenkan peli? Mihin hän pyrkii?

On mielestäni selvää, ettei pelin tavoite ole siirtää mahdollisimman montaa ihmistä rajan yli. Tavoite on saada EU sekaisin ja reagoimaan periaatteidensa vastaisesti. Lukashenka haluaa näyttää, että EU:n periaatteet ovat ohuet ja suhteelliset. Kauniin kuoren alla olemme kaikki samanlaisia. Me ja he. ”Katso, mitä EU tekee näille ihmisille”, toteaa Lukashenka – ja Putin komppaa.

Venäjän hybridivaikuttamisen pelikirja on suoraan luettavissa Russia Todayn sivuilta. Siellä puhutaan maahanmuutosta, EUn ongelmista, koronaepäonnistumisista. Nämä ovat ne narratiivit joita syötetään otolliseen maaperään lännen heikentämiseksi, koska Venäjä tietää, että näihin reagoidaan. Eurooppalainen populistioikeisto on tässä toiminut hyvänä työkaluna. Ajan saatossa se saattaakin huomata olleensa pelinappula ideologisessa sodankäynnissä.

Putin ja Lukashenka toivovat EU-kriittisyyttä, rokoteskeptisyyttä ja paniikinomaista suhtautumista maahanmuutton. Juuri sitä he tuntuvat saavan.

Maahanmuuttoon liittyvää pelkoa käytetään taistelussa kyynisesti hyväksi. Ei tarvita kuin muutama tuhat ihmistä eurooppalaisessa rajametsässä ja eurooppalaiset poliitikot puhuvat kansainvälisten sopimusten irtisanomisesta ja raja-aitojen rakentamisesta. Riippumatta siitä, mikä näiden ihmisten todellinen vaikutus on. Samalla murennetaan iso osa siitä, mitä EU on tai mitä sen toivoisi olevan: yhteisten  arvojen ympärille rakennettu yhteisö, jonka suurin pääoma on sodanjälkeiseen Eurooppaan luotu oikeusvaltioperiaate ja sen varaan rakennettu yhteiskuntamalli.

Kukaan ei halua, että vuoden 2015 pakolaistilanne toistuu. Mutta ne kuvat, jotka nyt välittyvät Puolan rajalta, eivät kerro sellaisesta keinovalikoimasta, jota soveltamalla sen toistumiselta vältytään.

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan puuttuminen EU:ssa on ongelma, johon tulee löytää ratkaisu. Silloin tämänkin kriisin hallinta olisi helpompaa. Ongelma ratkaisun synnyttämisessä on, että halutaan poimia rusinat pullasta. Yhteinen turvapaikkapolitiikka olisi iso askel kohti liittovaltiota ja tiukempaa integraatiota. Se ei sinänsä ole ongelma, joskin paradoksaalisesti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa vaativat tahot yleensä vastustavat liittovaltiokehitystä. Samaan pakettiin kuuluu myös vääjäämättä ns. vastuunjakomekanismi: jos maahanmuuttopolitiikka on yhteinen niin turvapaikan saaneet ihmiset vääjäämättä myös jaetaan kiintiöiden pohjalta eri maihin. Asia, jota yhteistä turvapaikkapolitiikkaa haluavat tahot myös vastustavat.

Mutta palataanpa Puolan metsiin: Miten tällainen hybridivaikuttaminen torjutaan?

Sitä ei torjuta sillä, että toimitaan Lukashenkan toivomalla tavalla. Sitä ei myöskään torjuta sillä, että lietsotaan paniikkia. Eikä sitä myöskään torjuta aidoin tai asein.

Se torjutaan lähettämällä viesti siitä, että EU pystyy toimimaan arvojensa ja sääntöjensä mukaisesti myös kiperän paikan tullen. Arvomme eivät ole myytävänä, ne pätevät niin hyvän kuin pahan sään aikana. Oikeusvaltio ja demokratia ovat kestäviä arvoja ja kovia aseita myös tällaisessa tilanteessa.

Sen sijaan, että ihmisiä ajetaan takaisin metsään, heidän turvapaikkahakemuksia tulisi käsitellä asianmukaisesti . Ja vaikka on totta, että kansainväliset pakolaissopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet ovat tehty toisenlaisia tilanteita varten, niin ne kuitenkin sitovat meitä tänään. Kuten oikeusoppineet toistuvasti ja painokkaasti ovat todenneet: He, jotka haluavat turvapaikkaa, saavat asianmukaisen kohtelun. Ottaen huomioon prosessi, jonka kautta nämä ihmiset ovat Eurooppaan tulleet, on syytä uskoa, että useimpien perusteet turvapaikan saamiseksi ovat heikot tai olemattomat. Ne, jotka eivät ole oikeutettuja kansainväliseen suojeluun palautetaan kotiin.

Tämä maksaa ja tämä työllistää. Toisin sanoen, aseina käytettyjen ihmisten torjuminen maksaa. Niin maksaa sukellusveneiden ja hävittäjienkin torjuminen. Pitää kuitenkin muistaa, että nämä ihmiset ovat tässä sivullisia uhreja. Roistot istuvat muualla ja toimet tilanteet hallintaan saamiseksi on kohdistettava heitä kohtaan

Jos tilanne ei EU:n johdonmukaisen toiminnankaan myötä lopu, on työkalupakissa muita tehokkaita keinoja, kuten esimerkiksi  hybridisodankäyntiin syyllistyvien sulkeminen ulos SWIFT-maksujärjestelmästä. Se vaikeuttaisi järjestelmästä ulossuljetun maan kansainvälistä rahaliikennettä huomattavasti. Se on vastatoimi ja varsin tehokas sellainen.

Iso oppi nyt käynnissä olevasta vaikuttamisesta on se, että Nord Stream II:n rakentaminen oli iso virhe. Maakaasua on käytetty ja tullaan käyttämään vaikuttamisen keinona, niin tässä kriisissä kuin seuraavissakin. Nord Stream II:n käyttöönotto ei onneksi ole vielä kirkossa kuulutettu. Tästäkin syystä Euroopan tulisi panostaa mahdollisimman kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja etenkin uusiutuvan energiatuotannon rakentamiseen.

Toimimalla käsillä olevassa tilanteessa johdonmukaisesti oikeusvaltioperiaatteita kunnioittaen, poistamme tehokkaimmin Lukashenkan vipuvartta. Panikoimalla ja luopumalla periaatteistamme on suuri riski, että menetämme sen, mitä sivistykseksi kutsutaan. Se ei ole strategista eikä se ole viisasta. Eikä se edes poista itse ongelmaa. Naivismin ja idiotismin välissä asuu tilannetaju ja harkitsevaisuus, jotka ovat kokonaisturvallisuudesta huolehtimisen tärkeimpiä elementtejä.

Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa täysin vertailukelpoisia tutkintoja Pohjoismaihin

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz puhui keskiviikkona Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Kööpenhaminassa. Keskustelussa hän nosti esille tutkintojen tekemistä täysin vertailukelpoisiksi Pohjoismaissa.

– Opiskelu pohjoismaissa voisi olla automaattinen vaihtoehto jokaiselle pohjoismaiselle nuorelle, mutta se on sitä harvoin. Trondheim voisi olla yhtä luonnollinen vaihtoehto helsinkiläiselle opiskelijalle kuin Tampere. Tai Helsinki yhtä selvä vaihtoehto, kuin Helsingborg voisi olla ruotsalaiselle nuorelle, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz uskoo, että tekemällä tutkinnoista täysin vertailukelpoiset pohjoismaat ottaisivat ison askeleen eteenpäin nuorten opiskelumahdollisuuksien avartamisessa ja aluebrändin vahvistamisessa.

– Lisäksi tarvitsemme asennemuutoksen. Pohjoismaisista vaihtoehdoista tulee tiedottaa ja niitä pitää markkinoida, koska se on hieno mahdollisuus ja samalla tehokas tapa vahvistaa maailman parasta aluebrändiä, pohjoismaita. Suomalainen nuori, joka opiskelee toisessa pohjoismaassa vahvistaa  Suomen kuulumista tähän joukkoon, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz, puh. 044 981 0191

Kulttuurilla politikointi ei pelasta kulttuuria

En suhtaudu kovin suopeasti sellaiseen soutamiseen ja huopaamiseen, jota juuri nyt kohtaamme poliittisessa päätöksenteossa. Jokaisen hallituspuolueen tulee kantaa yhteisesti vastuu budjettileikkauksista. Ja niin ikävää kuin se onkin, leikkauksia on tälläkin hallituskaudella välttämätöntä tehdä.

Toisin kuin viimeaikaisista uutisoinneista voisi päätellä, kaikki hallituspuolueet ovat olleet tietoisia siitä, että Veikkauksen voittovaroihin perustuvaa rahoitusta tullaan leikkaamaan. Kaikki puolueet ovat olleet yhdessä näistä päättämässä. 

Kulttuurialan leikkausten taustalla on Veikkauksen voittovarojen eettisyyden kyseenalaistaminen. Asia on nostettu täysin aiheellisesti tarkasteluun, sillä on ongelmallista, että kulttuurin tukemiseen tarkoitetut varat tulevat osin peliriippuvaisilta. Ongelmien hillitseminen on johtanut tulojen pienenemiseen. Toinen Veikkauksen voittovaroihin liittyvä ongelma on se, että niiden taso ailahtelee vuodesta toiseen ja lisäksi ne ovat laskussa. Aiempaa matalampaa tasoa on pyritty budjetissa paikkaamaan, mutta tässä ei ole onnistuttu täysimääräisesti. 

Syyskuussa hallituksen sisäisissä neuvotteluissa sovittiin näiden säästöjen allokoinnista. Tämän seurauksena myös kulttuuriin kohdistuvien tukien leikkaukset konkretisoituivat. Leikkausten määrän Antti Kurvinen kertoi julkisuuteen aivan, kuten ministerin kuuluukin. 

En pidä siitä, että yksikään puolue välttelee päätöksenteon osalta vastuutaan. Kaikki puolueet kuittasivat tehdyt leikkaukset. 

On selvää, että alkuperäistä ja yhdessä tehtyä päätöstä voidaan korjata, jos korjaukseen todetaan olevan aihetta. Tällainen päätösten pyörittäminen herättää ymmärrettävästi paljon kysymyksiä – etenkin ottaen huomioon, että vuoden 2023 budjetti tulee olemaan vuoden 2022 budjettia kireämpi. Kiristyksiä tulee vielä enemmän. Niiden tekeminen tulee mahdottomaksi, jos tehtyjen päätösten takana ei seistä.

Mutta palataan tähän käsillä olevaan tilanteeseen. Meidän on mahdollista allokoida veikkausvaroja uudelleen tietoisina siitä, että leikkaustarve siirtyy jollekin toiselle sektorille. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että paisuttaisimme budjettia. Olemme asettaneet menojen kokonaissummalle katon. Veikkausvaroja ja valtion budjettia voidaan tarkastella erillään ja veikkausvarojen vähentymistä voidaan kompensoida valtion budjetista. Kokonaispotti on kuitenkin vakio – ainakin niin kauan kuin menokattoa kunnioitetaan. Ja sitä soisin meidän päättäjien kunnioittavan.

Kaiken tämän sanottuani totean kuuluvani niihin, jotka ovat aidosti huolissaan kulttuurialan tilanteesta. Ennen kaikkea siksi, että uskon kulttuurielämän tilan korreloivan vahvasti maan henkisen hyvinvoinnin kanssa. Ruotsissa luovien alojen osuus BKT:sta on kaksinkertainen verrattuna Suomeen ja katson, että meidän tulisi pyrkiä samanlaiseen suhteeseen. Toivon, että jatkossa varojen allokointia tehtäisiin tämän pyrkimyksen pohjalta. Siksi olen myös iloinen siitä, että ensi vuoden tilannetta nyt pyritään korjaamaan.

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustelussa vuoden 2022 budjetista 28.9.2021

Ärade talman,

Vi lever i en tid av snabb ekonomisk tillväxt. Trots att vi varit tvungna att med hårda restriktioner begränsa många näringars verksamhet för att rädda liv verkar de flesta kunnat återgå till en relativt normal vardag. Vi har lyckats undvika en konkursvåg trots att många branscher haft det mycket svårt.

Se, että Suomi on saanut taloutensa käännettyä kasvuun näin nopeasti, kertoo siitä, että hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan haastavassa tilanteessa. Mutta tiedämme myös, että talouden piristämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Ja monet näistä toimenpiteistä ovat mukana ensi vuoden talousarviossa.

Työvoimapula ja haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat konkreettisia ongelmia, jotka kuormittavat monen yrittäjän arkea. Tämä ongelma koskee teollisuutta, hoitoalaa ja palvelualoja.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuonna 2022 luodaan niin sanottu kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Se tarkoittaa sitä, että erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä sähköinen oleskelulupahakemus on ratkaistava 14 vuorokauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Tämän ei tulisi olla poliittinen kiistakysymys. Tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien tässä salissa olevien puolueiden tulisi ymmärtää tämä. Selvä asennemuutos on tarpeen. Ei ole syytä luoda olemattomia uhkakuvia. Tähän haasteeseen vastaaminen avaa uusia mahdollisuuksia.

Emme nimittäin voi odottaa. Taloutemme rakenteelliset ongelmat eivät korjaannu itsestään. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyyden nopein kasvu taittuu jo vuonna 2022, vaikka työllisyysaste säilyykin korkeana.

Siitä ei pääse mihinkään, että Suomen väestörakenne on epäedullinen. Yhteiskunnan ikäsidonnaiset menot kasvavat ja on ilmeistä, että hoito- ja hoiva-alan työvoiman tarve kasvaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuulutti kesäkokouksessaan elokuussa toimenpideohjelmaa, jolla voidaan vastata hoiva-alan työvoimatarpeeseen. Nyt hallitus käynnistää STM:n johdolla poikkihallinollisen ohjelman hoivahenkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä näin.

Ärade talman,

Strukturella sysselsättande åtgärder behövs. Det finns ingen naturlag som säger att vi i Finland skall behöva leva med en betydligt högre strukturell arbetslöshet än våra nordiska grannländer. Och nu, under en gynnsam konjunktur, är det lättast att förverkliga de reformer som behövs.

Med vilken måttstock man än mäter, så är det klart, att denna regering redan beslutat om omfattande sysselsättande åtgärder. Men vi behöver mera. Vi skall ytterligare komma överens om sysselsättande åtgärder som har en positiv effekt på 110 miljoner euro på den offentliga ekonomin. Det är väsentligt att det finns en klar deadline – den 15 februari 2022 – för de beslut som krävs.

Inom SFP är vi mycket nöjda med att regeringspartierna lyckades förhandla fram ett skattepaket där förvärvsinkomstskatten för löntagarna faktiskt lite sänks, och företagens behåller den nivå den har idag. Det är viktigt för Finlands konkurrenskraft.

Det var ytterst viktigt att man i förhandlingarna kunde korrigera forskningsbudgeten. Regeringen tryggar Finlands Akademis beviljningsfullmakt för 2022. Utbildning, forskning och innovation är helt centrala grundpelare för att vårt samhälle ska vara utrustat för att hantera de många framtidsutmaningar som vi har.

Arvoisa puhemies,

Ilmastotoimenpiteet herättivät paljon keskustelua julkisuudessa. Loppujen lopuksi peruslinjasta, eli siitä, että ilmastotoimenpiteet ovat riittävän kunnianhimoisia, jotta Suomi pystyy saavuttamaan tavoitteensa olla hiilineutraali vuonna 2035, vallitsi laaja yksimielisyys. Se on hyvin kunnianhimoinen tavoite. Ja nyt olemme saavuttamassa sen.

Hallitus jouduttaa kestävää kasvua erityisesti tukemalla kestäviin energiaratkaisuihin ja entistä vähäpäästöisempään liikenteeseen tehtäviä investointeja. Tämä koskee sekä yrityksiä että kotitalouksia.

Vihreään talouteen siirtymisen kannalta erityisen merkittävä päätös on kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien konesalien, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan. Omassa kotikunnassani Kirkkonummella tämä on esimerkiksi mahdollistanut miljardiluokan investoinnin. Ja monia samankaltaisia hankkeita on suunnitteilla eri puolilla maata. Ilmastotoimenpiteet ovat työllisyystoimenpiteitä. Vähemmän kunnianhimoisten ilmastotoimenpiteiden kannattajat ummistavat silmänsä tieteellisten faktojen lisäksi myös talouden realiteeteilta. Riman asettaminen korkealle hyödyttää Suomea myös taloudellisesti.

Kotitalousvähennyksen korotus on ollut tärkeä tavoite RKP:lle. Se tehdään nyt, ja kotitalouksia kannustetaan vaihtamaan öljykattilansa uusiutuviin lämmitysvaihtoehtoihin siten, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon, ja korvausprosenttia 40 prosentista 60 prosenttiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Talousarvioehdotuksessa on myös kaksivuotinen taloudenhoidon sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen korottamista koskeva kokeilu. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä toimenpiteellä palvelualoille saadaan lisää työpaikkoja.

Ärade talman,

Det finns flera andra viktiga plock som kan göras från budgetboken. Anslagen för polisens operativa verksamhet och rättsvårdens resurser stärks en aning. Medborgarna måste kunna lita på att frågor som berör dem behandlas rättvist och utan dröjsmål. Också domstolarna moderniseras genom att salarna får videoteknik.

Ett extra anslag ges för att stärka det ekonomiska kunnandet hos medborgarna – det grundar sig på Finlands banks initiativ och därigenom vill man också förebygga överskuldsättning. SFP anser också att fortsatt stöd bör beviljas för ungt företagande. Det är den vägen vi kommer framåt.

Andra frågor som tar viktiga steg framåt är att studerandes inkomstgränser nu höjs, familjeledigheterna reformeras, barnbudgetering pilottestas och arbetsinkomstavdraget höjs för att locka personer över 60 år ut på arbetsmarknaden.

Arvoisa puhemies,

6,9 miljardin euron suuruinen alijäämä on suuri.  Vuoden alijäämää kasvattavat hävittäjähankinnat, uusiin sosiaali- ja hyvinvointialueisiin liittyvät kustannukset sekä nurinkurisesti myös sellaiset kustannukset, jotka johtuvat siitä, että olemme selvinneet talouskriisistä useimpia muita maita paremmin. Mutta alijäämä on vain puolet entisestään, ja suunta on oikea. Olemme myös saavuttamassa 75 prosentin työllisyysasteen, vaikka monien työllisyystoimenpiteidemme vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä. Se lupaa hyvää siihen nähden, että meidän olisi tarpeen saavuttaa 78 prosentin työllisyysaste.

RKP:n eduskuntaryhmä: Tarvitaan korkeampi pakolaiskiintiö ja humanitäärinen käytävä, jotta voimme auttaa afgaaneja

– On tärkeää ja itsestään selvää, että Suomi ei palauta afgaaneja tällä hetkellä. Mutta se ei riitä. Meidän on otettava käyttöön nopeita prosesseja huolehtiaksemme niistä, jotka ovat nyt hengenvaarassa. Se tarkoittaa myös heidän perheitään – perheenyhdistämisprosessista on tehtävä sujuva ja nopea näille ihmisille. On selvä, että tämä tilanne on käsittämättömän raskas myös niille Suomessa asuville ihmisille, jotka nyt ovat huolissaan Afganistanissa asuvista läheisistään.

Näin totesi ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka avasi keskiviikkona kaksipäiväisen kesäkokouksensa Nauvossa, Paraisilla.

– Nyt kun talibanit ovat ottanet vallan, erityisesti naiset ja tytöt ovat yhtäkkiä erittäin haavoittuvassa asemassa. Sama koskee myös ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia. Myös ne lukuisat afganistanilaiset, jotka ovat auttaneet turvaamaan ulkomaisten järjestöjen ja operaatioiden toimintaa, ovat vaarassa, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmaisee huolensa siitä, että Afganistanin yllä siintää humanitaarinen katastrofi, aivan silmiemme edessä. Puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Henriksson katsoo, että miellä täytyy tässä tilanteessa olla valmius korottaa pakolaiskiintiötä.

– On täysin selvää, että hallituksella nyt tulee olla valmius korottaa pakolaiskiintiötä nykyisestä 1050 paikasta. Tilanne Afganistanissa on eskaloitunut ja siksi on erittäin perusteltua, että pakolaiskiintiötä nyt nostettaisiin yli sen, mistä hallitus on sopinut hallitusohjelmassa. Meidän täytyy auttaa heikoimmassa asemassa olevia. Olisi sekä kohtuutonta ja epäinhimillistä, jos Suomi ei kantaisi kansainvälistä vastuutaan, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

– Emme voi antaa byrokratian tulla väliin ja hidastaa avustustoimintaamme. Käytännön esteet on poistettava, kuten se, että afgaanien on hakeuduttava Suomen konsulaattiin New Delhissä, jotta he voivat päästä eteenpäin perheenyhdistämisprosessissa. Se on mahdoton ja epäinhimillinen vaatimus tässä hätätilanteessa, sanoo eduskuntaryhmä.

– Koska Suomi on päättänyt evakuoida oman suurlähetystömme henkilökunnan, ovat EU ja YK tärkeitä yhteistyökanavia. Meidän on myös työskenneltävä näiden järjestöjen kautta, jotta apua pääsee perille. Tarvitaan nk. humanitäärinen käytävä, jonka avulla ihmisiä saadaan turvaan. Se on myös tapa vähentää ihmissalakuljetusta.