Adlercreutz: Venäjän jäädytetyt varat tulisi käyttää Ukrainan hyväksi

– Euroopassa on satojen miljardien arvosta jäädytettyjä venäläisiä varoja. Niin moraalisesta kuin loogisesta näkökulmasta ne tulisi käyttää Ukrainan tukemiseen, eli auttamaan Ukrainaa puolustautumaan ja korjaaman sen, minkä Venäjä brutaalissa hyökkäyssodassaan on tuhonnut, sanoo eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz, joka osallistui yleisten asioiden neuvoston kokoukseen Brysselissä tiistaina.

– Nyt meidän tulisi mahdollisimman nopeasti selvittää, minkälaisia oikeudellisia keinoja on käytettävissä tämän mahdollistamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Lauantaina 24. helmikuuta tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. EU on luvannut auttaa Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen, ja tämä viesti toistettiin neuvoston kokouksessa. Adlercreutzin mukaan EU-maiden tuki Ukrainalle kuitenkin vaihtelee.

– Suomi on kokonaisuudessaan tukenut Ukrainaa jo 1,8 miljardilla eurolla, ja 23. tukipakettia valmistellaan parhaillaan. Jos koko Eurooppa seuraisi Pohjoismaiden ja Baltian maiden esimerkkiä Ukrainan tukemisessa, tilanne näyttäisi hyvin erilaiselta. Toivon, että kaikki jäsenvaltiot ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden, Adlercreutz sanoo.

Ministeri Adlercreutz Berliinissä: Tarvitsemme voimakkaamman ja kilpailukykyisemmän EU:n nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vieraili Berliinissä tiistaina 30. tammikuuta. Ministerin ohjelmassa oli muun muassa tapaaminen Saksan eurooppa- ja ilmastoministeri Anna Lührmannin kanssa sekä muita korkean tason tapaamisia.

Keskusteluissa ministeri Lührmannin kanssa esillä olivat laajasti ajankohtaiset EU-asiat. Ministerit kävivät keskustelut muun muassa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelun tilanteesta, ja sen osana olevasta 50 miljardin euron tukivälineestä Ukrainalle. Ministerien agendalla oli myös EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen ja reilun kilpailun merkitys, unionin laajentuminen ja energia- sekä ilmastokysymykset.

”Tarvitsemme voimakkaamman ja kilpailukykyisemmän EU:n nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tässä meidän tulee keskittyä vahvuuksiimme, erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen. EU:n vahvuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi meidän tulee palata normaaliin valtiontukisääntelyyn mahdollisimman pian. Emme saa vaarantaa tasavertaisia sisämarkkinoita, jotka ovat unionin vankka perusta”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Lisäksi keskustelut keskittyivät Euroopan turvallisuuden sekä oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen. Ukrainan tukeminen sen puolustustaistelussa Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan oli myös vahvasti esillä.

”Eurooppa-neuvostossa 1. helmikuuta on löydettävä poliittinen sopu Ukrainan tukivälineestä ja pitkän aikavälin tuesta. Meidän tulee myös päättäväisesti vahvistaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden kapasiteettia ja vauhdittaa ammustuotantoa. On myös hyvin tärkeää, että prosessi Ukrainan tekemän rauhanaloitteen pohjalta jatkuu, ja saa mahdollisimman laajan tuen”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Ministeri Adlercreutz tapasi Berliinissä myös Saksan liittopäivien Euroopan unionin asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Anton Hofreiterin, valtiovarainministeriön eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteerin Heiko Thomsin ja liittokanslerinviraston talous-, rahoitus- ja eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteeri Jörg Kukiesin.

Lisäksi ministeri Adlercreutz tapasi Berliinissä demokratiaa ja vapautta edistävän Friedrich Naumann –säätiön johtokunnan edustajia.

Ministeri Adlercreutz Berliiniin

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vierailee Berliinissä tiistaina 30. tammikuuta. Ministerin ohjelmassa on muun muassa tapaaminen Saksan Eurooppa- ja ilmastoministeri Anna Lührmannin kanssa sekä muita korkean tason tapaamisia.

Ministeri Adlercreutz tapaa Berliinissä myös Saksan liittopäivien Euroopan unionin asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Anton Hofreiterin, valtiovarainministeriön eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteerin Heiko Thomsin ja liittokanslerinviraston talous-, rahoitus- ja eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteeri Jörg Kukiesin.

Keskustelujen agendalla ovat laajasti ajankohtaiset EU-asiat sekä maiden kahdenväliset suhteet. EU-asioissa esillä ovat muun muassa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelu, sisämarkkinat, unionin laajentuminen ja oikeusvaltiokysymykset. Lisäksi keskustelut keskittyvät Ukrainan tukemiseen sen puolustustaistelussa Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan.

Eurooppaministerit jatkavat oikeusvaltiovuoropuhelua ja keskustelevat demokratian puolustamisesta

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu maanantaina 29. tammikuuta Brysselissä. Neuvoston aiheina ovat Belgian EU-puheenjohtajuuden prioriteetit, eurooppalaisen demokratian puolustamista koskeva lainsäädäntöpaketti ja neuvoston vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

EU:n neuvoston tämän hetkinen puheenjohtajavaltio Belgia esittelee julkisessa istunnossa puheenjohtajakautensa prioriteetit, jotka ovat: 1) oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja yhtenäisyyden puolustaminen, 2) kilpailukyvyn vahvistaminen, 3) vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttaminen, 4) sosiaalisen ja terveysagendan vahvistaminen, 5) ihmisten ja rajojen suojeleminen sekä 6) globaalin Euroopan edistäminen.

Neuvosto käy julkisessa istunnossa periaatekeskustelun komission joulukuussa 2023 antamasta demokratian puolustuspaketista. Tarkoituksena on käydä alustavaa keskustelua kolmansien valtioiden puolesta harjoitettavan intressivaikuttamisen avoimuutta ja rekisteröintiä koskevasta direktiiviehdotuksesta. Lisäksi keskustellaan laajemmin demokratian suojelemisesta, vaalimenettelyjen kestävyyden vahvistamisesta ja kansalaisten osallistumisen edistämisestä. Demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomen kannanmuodostus asiassa on vielä kesken.

”Vapaan yhteiskunnan ja demokratian puolustaminen on yksi tärkeimmistä kysymyksistä juuri nyt. Eurooppaan kohdistuu selviä disinformaatiouhkia, ja europarlamenttivaalien lähestyessä asia on sekä keskeinen että ajankohtainen. Siksi olen iloinen siitä, että puheenjohtajamaa Belgia on asettanut tämän aiheen etusijalle ja että pääsemme keskustelemaan siitä neuvostossa”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Lisäksi neuvosto jatkaa vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua keskustelemalla komission oikeusvaltiokertomuksen Espanjaa, Ranskaa, Kroatiaa ja Italiaa koskevista maaluvuista. Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Komission vuosittaiseen oikeusvaltiokertomukseen pohjautuva neuvoston oikeusvuoropuhelu on oleellinen keino lujittaa oikeusvaltioperiaatetta Euroopan unionissa.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Anders Adlercreutz Washingtonissa: Tukemme Ukrainalle ei saa horjua

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz puhui maanantaina 22. tammikuuta Wilson Center –ajatushautomon tilaisuudessa Washingtonissa, jossa käsiteltiin mm. Suomen tavoitteita tulevina vuosina sekä EU:ssa että globaalilla tasolla. Adlercreutz painotti etenkin Ukrainan sodan vaikutuksia ja tuen jatkamisen tärkeyttä.

– Vaikuttaa siltä, että Ukrainan sodan merkitystä ja sen mahdollisia globaaleja seurauksia ei oikein tunnuta ymmärtävän. Tämä pätee niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Mikäli Venäjä saavuttaa jotain, jota se edes voi kutsua voitoksi, niin seuraukset ovat vakavat. Siksi on tärkeää, että jatkamme Ukrainan tukemista, Adlercreutz sanoo.

Joulukuussa Eurooppa-neuvosto teki historiallisen päätöksen aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa ja myöntää Georgialle ehdokasmaan asema. Tästä huolimatta Atlantin molemmin puolin on havaittavissa merkkejä siitä, että tuki Ukrainalle on vähenemässä. Tämä kehityssuunta huolettaa Adlercreutzia.

– Maailmanjärjestys, sellaisena kuin me sen toisen maailmansodan jälkeen tunnemme, on romahtamisen partaalla, jos valtioiden suvereniteettia ja itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta ja rajoja siirretään väkivalloin. Tällä on ajankohtaista kriisiä paljon laajemmat seuraukset. Ukraina ei siis taistele vain oman tulevaisuutensa puolesta, Adlercreutz sanoo.

Myös Suomen Nato-jäsenyys nousi esiin keskustelussa, sekä se, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta sotilasliittouman perustamisesta. Suomen ensimmäisiä tavoitteita Natossa on Ruotsin jäsenyyden toteutuminen. Heinäkuussa 2024 Nato järjestää huippukokouksen Washingtonissa, josta samalla tulee toinen kokous, johon Suomi osallistuu täysjäsenenä.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Ukraina tulisi kutsua Washingtonin huippukokoukseen, vaikka heidän Nato-jäsenyytensä on vielä vähän kauempana tulevaisuudessa, Adlercreutz sanoo.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Adlercreutz vierailee Yhdysvalloissa edistääkseen Suomen näkökantoja ajankohtaisiin aiheisiin liittyen Euroopan ja Yhdysvaltojen väliseen yhteistyöhön sekä edistääkseen Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisiä suhteita.

Wilson Centerin järjestämän keskustelutilaisuuden moderaattorina toimi professori Kristina Spohr London School of Economics and Political Science –yliopistosta. Keskustelun voi katsoa jälkikäteen ajatushautomon Youtube-kanavalta: https://bit.ly/3OciGvo.

Ministeri Adlercreutz Washingtoniin

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vierailee Yhdysvalloissa Washingtonissa (District of Columbia, DC) 20.–24. tammikuuta.

Ministerin ohjelmassa on useita korkean tason tapaamisia yhdysvaltalaisten poliittisten puolueiden edustajien sekä yritysten johdon kanssa. Lisäksi ministeri osallistuu Wilson Centerin järjestämään keskustelutilaisuuteen ”Suomen prioriteetit ja haasteet 2024”, sekä The German Marshall Fund of the United States (GMF) järjestämään keskustelutilaisuuteen.

Matkan tarkoituksena on tuoda esiin Suomen näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin Euroopan ja Yhdysvaltain yhteistyöstä sekä edistää Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisiä suhteita.

Adlercreutz & Wickström: Tarvitsemme lisää lähijunia Hangon ja Helsingin välille

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Henrik Wickström ovat iloisia siitä, että VR aloitti tänään ensimmäiset suorat junavuorot Helsingin ja Hangon välillä. Sekä Adlercreutz että Wickström osallistuivat tänään uuden junayhteyden avajaisiin Helsingin rautatieasemalla. Molemmat matkustivat myös ensimmäisellä junalla Helsingistä kohti Hankoa.

 – Tämä on loistava alueellinen uutinen Länsi-Uudellemaalle. Vaikka kyseessä on vielä vain muutama vuoro viikossa, luo tämä edellytykset rantaradan ja Hangon liikenteen kehittämiselle. Toivomme, että rantaradan kehittyessä junamatkoja Länsi-Uudenmaan ja Helsingin välillä tulee lisää. On myös hyvä, jos Inkoon asema voidaan avata uudelleen junaliikenteelle, Adlercreutz ja Wickström sanovat.

Sekä Adlercreutz että Wickström näkevät raideliikenteen tärkeänä osana Länsi-Uudenmaan tulevaisuutta. Alueen kuntien on nyt yhdessä valtion ja VR:n kanssa kehitettävä raideliikennettä vuotta 2030 silmällä pitäen, jolloin Espoon kaupunkirata viimeistään valmistuu.

– On tärkeää luoda visio siitä, miltä raideliikenteen pitäisi näyttää, se auttaa kuntia houkuttelemaan asukkaita. Meille on myös tärkeää tehdä työtä rantaradan ja Turkuun suuntautuvan junaliikenteen eteen. Toivomme, että HSL-alueen asukkaat voivat käyttää VR:n uutta junayhteyttä myös sisäisessä liikenteessä. Mielestämme ei ole järkevää, jos uudella H-junalla ei voi matkustaa esimerkiksi Siuntiosta Helsinkiin, Adlercreutz ja Wickström sanovat.

Eurooppaministerit valmistelevat joulukuun Eurooppa-neuvostoa

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 12. joulukuuta Brysselissä. Neuvoston pääaiheena on joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu. Neuvoston on myös tarkoitus hyväksyä päätelmät vuotuisen EU:n oikeusvaltiovuoropuhelun arvioinnista, unionin laajentumisesta ja väestörakenteen muutoksen hallinnasta Euroopassa. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Eurooppa-neuvoston aiheina 14.–15. joulukuuta ovat Ukraina, Lähi-Itä, monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus, laajentuminen, turvallisuus ja puolustus sekä muuttoliike ja muut ajankohtaiset aiheet kuten hybridihyökkäykset ja antisemitismi sekä rasismi sekä strateginen agenda.

Suomen näkemyksen mukaan EU:n kunnianhimon Ukrainan tukemisessa tulee säilyä korkeana. EU:n on luotava pidemmän aikavälin näkymä Ukrainan tukemiseen ja parannettava avun ennakoitavuutta. Suomi tukee vahvasti Euroopan rauhanrahaston käyttöä ja lisäpääomittamista Ukrainan tukemiseksi.

EU:n laajentumisen suhteen Suomi katsoo, että hakijamaiden omiin ansioihin ja jäsenyyskriteerien täyttämiseen perustuva laajentuminen vahvistaa unionin omaa turvallisuutta, globaalia asemaa sekä taloudellista hyvinvointia ja edistää demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja perusoikeuksien toteutumista. Suomi yhtyy komission suositukseen avata EU-jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa ja hyväksyä neuvottelukehykset, kun jäljellä olevat ehdot on täytetty.

”Suomen kanta laajentumiseen on selvä: Me toivotamme uudet maat tervetulleeksi, mutta niiden on täytettävä asetetut vaatimukset. Näemme Venäjän kohdistaman paineen EU:n lähialueilla, joten on ratkaisevan tärkeää, että voimme saattaa laajentumisprosessit onnistuneesti päätökseen”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Neuvottelut EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta ovat edenneet loppuvaiheeseen ja joulukuun Eurooppa-neuvostossa tavoitellaan sopua kokonaisuudesta. Suomi muodostaa lopullisen kannan neuvottelukokonaisuuteen Suomen kokonaisedun lähtökohdista. Rahoituskehyksen välitarkistuksesta päätetään Eurooppa-neuvostossa yksimielisesti.

”Työ rahoituskehyksen välitarkistuksessa on edennyt oikeaan suuntaan. On tärkeää varmistaa, että Ukrainalle annettava tuki säilyy vahvana. Ukraina taistelee olemassaolonsa ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolesta. Meillä ei ole varaa olla tukematta tätä taistelua. Tuen tulee näkyä budjetissa pitkäjänteisesti ja vahvasti”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät neuvoston vuotuisen oikeusvaltiovuoropuhelun arvioinnista sekä Euroopan väestörakenteen muutosten hallinnasta. Oikeusvaltiokysymysten osalta Suomi jatkaa toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Väestörakenteen muutoksen osalta päätelmissä korostetaan, että ketään EU:n kansalaista tai aluetta ei jätetä kehityksestä jälkeen. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajavaltion ehdotukset neuvoston päätelmiksi.

Neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja ja tuleva puheenjohtajavaltio Belgia esittelevät kokouksessa lisäksi eurooppalaista ohjausjaksoa 2024 koskevan etenemissuunnitelman.

Neuvosto saa myös komission tilannekatsauksen assosiaatiosopimusneuvotteluista Andorran ja San Marinon kanssa, ja puheenjohtajavaltio tiedottaa neuvostoa ehdotuksesta EU:n Atlantin makroaluestrategian laatimiseksi.

Kokouksessa käydään lisäksi keskustelu Espanjan pyynnöstä lisätä katalaanin, baskin ja galician kielet EU:n virallisiksi kieliksi.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Benina Uotinen on ministeri Adlercreutzin uusi eduskunta-avustaja

Benina Uotinen on nimitetty Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin (RKP) eduskunta-avustajaksi. Uotinen aloitti tehtävässä 4. joulukuuta. Uotinen on valtiotieteiden kandidaatti Åbo Akademista ja viimeistelee kansainvälisen oikeuden maisterinopintojaan.

Espoolainen Uotinen on aiemmin työskennellyt harjoittelijana europarlamentaarikko Nils Torvaldsin toimistossa Euroopan parlamentissa ja Suomen pysyvässä YK-edustustossa Genevessä sekä virkamiehenä Digi- ja väestötietovirastossa.

– Odotan innolla uusia haasteita, joita Andersin avustaminen parlamentissa tuo tullessaan. Se tarjoaa erinomaisen näköalapaikan päivittäiseen poliittiseen työhön, Uotinen sanoo.

– Iloitsen saadessani Benina mukaan tiimiini. Hänellä on laaja kansainvälinen työkokemus ja positiivinen asenne työhön, mikä auttaa selviämään eduskunnan hektisestä työtahdista, Adlercreutz sanoo.

Eurooppaministeri Adlercreutz vierailee Euroopan parlamentissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vierailee Euroopan parlamentissa Ranskan Strasbourgissa 21.-22. marraskuuta. Ministeri tapaa muiden muassa Euroopan parlamentin ja poliittisten ryhmien johtoa, EU-komissaareja sekä suomalaisia europarlamentaarikkoja ja keskeisiä virkamiehiä.

”Suomi vahvistaa vaikuttamistaan EU:n päätöksentekoon. Usein vähälle huomiolle jätetty keskeinen asia on vaikuttaminen nimenomaan lainvalmisteluun Euroopan parlamentissa. Matkani aikani tulen tapaamaan komission ja parlamentin keskeisiä toimijoita”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Parlamentin täysistunnon yhteydessä ministeri Adlercreutz keskustelee Euroopan parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan kanssa. Lisäksi ohjelmassa on parlamentin poliittisten ryhmien johtajien tapaamisia, mukaan lukien Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber, sosialistien ja demokraattien (S&D) ryhmän puheenjohtaja Iratxe García Pérez, Renew Europe -ryhmän varapuheenjohtaja Malik Azmani sekä Vihreät/EFA -ryhmän yhteispuheenjohtaja Terry Reintke. Keskustelujen aiheena ovat etenkin tulevat Euroopan parlamentin vaalit sekä EU:n seuraavan tulevan viisivuotiskauden (2024–2029) painopisteet.

Ministeri Adlercreutz keskustelee budjettikomissaari Johannes Hahnin kanssa Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelusta ja EU:n mahdollisen laajentumisen budjettivaikutuksista. Komission varapuheenjohtajan Maroš Šefčovičin kanssa aiheina ovat muun muassa EU:n kilpailukyky sekä ilmasto- ja energia-asiat.

Lisäksi ministeri Adlercreutz vierailee Strasbourgissa sijaitsevassa Euroopan neuvoston Suomen edustustossa.