Adlercreutz: Sote-uudistus on tarpeellinen virstanpylväs – mutta työ jatkuu

Eduskunta on tänään historiallisessa äänestyksessä hyväksynyt Marinin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että uudistus monen vuoden työn jälkeen viimeinkin on maalissa. Samalla hän painottaa sitä, että kehitystyö mallin parissa jatkuu.

– Tarvitsemme sote-uudistuksen ja tämä malli on looginen ratkaisu. Olemme yksimielisiä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollosta huolehtimiseen tarvitaan suurempaa organisaatiota. Nyt meillä on siihen hyvä lähtökohta. Samalla on selvää, että hyvinvointialueita tulee johtaa demokraattisesti, ja tähän tämä malli myös perustuu, Adlercreutz sanoo.

Sote-uudistus tähtää terveydenhuollon parantamiseen mutta myös suomalaisen väestön terveyserojen kaventamiseen. Adlercreutzin mukaan tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että tulonsiirtoja tarvitaan.

– Terveystilanne eri puolella Suomea vaihtelee ja enemmän resursseja tarvitaan siellä missä väestö on iäkkäämpää ja sairaampaa. Tämä johtaa tulonsiirtoihin, sillä kokonaiskustannukset eivät saa lähteä laukalle. Kunnissa on iso investointipaine ja vaikka tulonmenetys tässä mallissa on huomattavasti pienempi kuin edellisen hallituksen ehdotuksessa rahoitusmalli ei ole ongelmaton. Tämän takia on syytä seurata kuntien taloudellista tilannetta tarkkaan uudistuksen käyttöönoton jälkeen ja muokata rahoitusmallia tarpeen mukaan.

Aika auttaa kulttuuriala jaloilleen

Kulttuuriala kokoontui eduskuntatalon edessä torstaina. Koronarajoitukset ovat iskeneet erityisen kovaa kulttuurialaan, joka on täysin riippuvainen siitä, että ihmiset kokoontuvat. Ruotsalainen eduskuntaryhmä jakaa kulttuurialan näkemyksen. Nyt on todellakin aika auttaa kulttuuriala jaloilleen.

– Luovilla aloilla on suuri työllistävä vaikutus. On olemassa vaara, että suuri määrä työpaikkoja on menetetty sinä aikana, kun rajoitukset estävät alan toimintaa. Nyt on tärkeää asettaa kulttuuriala samaan asemaan muiden alojen kanssa, jotta ala voi nousta taas jaloilleen ja hyödyntää sitä potentiaalia, mikä alalla on. Alan pelastaminen ei ole liian myöhäistä, mutta sillä on kiire. Ja siihen vaaditaan tahtoa, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Kulttuuri ei ole vain harrastus. Kulttuuria tekevät ihmiset. Ihmiset, jotka käyvät töissä aivan kuten kaikki muutkin. Heillä on ura, heillä on laskuja, heillä on perheitä.

– On olemassa hyviä esimerkkejä siitä, miten tapahtumia on järjestetty turvallisesti. Kulttuurikenttä on tehnyt paljon työtä koronan leviämisen estämiseksi sisätiloissa. Kulttuurialan kokoontumisrajoitukset ja vaatimukset on tehtävä oikeudenmukaisemmiksi. Jos koronakriisi nähdään vain terveyskriisinä, emme voi nousta jaloillemme. Kyse on tasapainottelusta, ja jokaisen vastuulla on katsoa kokonaisuutta, sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen kansanedustaja Mikko Ollikainen.

Kansanedustaja ja Helsingin pormestariehdokas Eva Biaudet toteaa selkeästi:

– Kulttuurialan on nyt saatava tehdä työnsä niin kuin kaikkien muidenkin! Enää ei löydy syitä estää teattereita, konsertteja tai tapahtumia järjestämästä terveysturvallisia tilaisuuksia. Helsingin on päästävä koronan kourista kulttuurin avulla.

Adlercreutz puoluekokouksessa: EU-politiikkamme ei voi olla hallitus-oppositio-kysymys

– On oltava arvoja ja asioita, jotka pysyvät, riippumatta siitä istuuko hallituksessa vai oppositiossa. EUn tulisi olla sellainen asia, mutta valitettavasti niin ei enää ole.

Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz puheessaan RKP:n puoluekokouksessa, joka tänä vuonna järjestettiin virtuaalisesti.

– Meillä RKP:ssä on omat kynnyskysymyksemme. Meille ne ovat oikeusvaltio, tasa-arvo, ihmisoikeudet, markkinatalous, elinkeinonvapaus – ja EU-jäsenyys, muutamia mainitakseni. Ne kuuluvat perustuksiimme, kysymyksiin, joista emme neuvottele, Adlercreutz sanoo.

Hän nosti esiin EU-jäsenyyden Suomelle antamat hyödyt.

– EU tarkoittaa turvallisuutta, kauppaa ja vuorovaikutusta, suurempaa roolia kansainvälisessä yhteisössä. Se tarkoittaa taloudellista hyötyä Suomelle – tarkemmin ottaen noin 15 miljardia vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollisuus puuttua aikamme suuriin globaaleihin ongelmiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen.

– EU:sta ei saa tehdä sisäpoliittista tai kunnallispoliittista kysymystä. Vaalien alla tietyt puolueet ovat olleet valmiita leikkimään Suomen taloudella, hyvinvoinnilla, viennillä ja turvallisuuspolitiikalla lyhytaikaisen sisäpoliittisen hyödyn saavuttamiseksi. Tämä ei saa toistua.

Adlercreutzin mukaan meidän on kyettävä yhdessä sitoutumaan rakentavaan ja ennakoitavaan EU-politiikkaan.

– Vakaudesta on kansainvälisessä politiikassa pulaa, mutta Suomessa näin ei toistaiseksi ole ollut. Meidän on kyettävä pitämään tietyt kysymykset erillään puoluepolitiikasta ja ennen kaikkea hallitus-oppositiopolitiikasta. EU on sellainen kysymys.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz, 044 981 0191

 

Adlercreutz: Progressiivinen kuntavero on väärä suunta

– Voisimme lopettaa keskustelun progressiivisesta kunnallisverosta tähän, sanoo Anders Adlercreutz.

Vaikka vaalit ovatkin ovella, niin täytyy pitää katse tulevaisuudessa. Maamme tarvitsee ennustettavuutta ja kilpailukykyä. Tämä koskee myös veropolitiikkaa, RKP:n ryhmäjohtaja huomauttaa.

Ylen vaalikeskustelussa Sanna Marin nosti keskusteluun ajatuksen progressiivisesta kunnallisverosta. Kunnallisvero ei ole progressiivinen, vaikka se jo tänään tiettyjen vähennysten kautta käytännössä vaikuttaa eri tavalla eri tuloluokissa.

– Verotuksen progressio on jo tänään jyrkempi Suomessa kuin pohjoismaisissa naapurimaissamme. Tavallisen palkansaajan palkkaan kohdistuva marginaalivero on meillä selvästi korkeampi kuin Ruotsissa, sanoo Adlercreutz.

– Kunnallisveron progressio lisäisi vielä entisestään verotuksen kokonaisprogressiota. Sen sijaan, että poistaisimme kannustinloukkuja, loisimme niitä lisää. Se on täysin väärä suunta.

Hän huomauttaa, että kaiken lisäksi tällainen verotuksen muutos iskisi kovalla kädellä niihin kuntiin, joissa veropohja on heikko. Tätä joutuisimme sen jälkeen kompensoimaan valtionosuuksien kautta.

– Kunnallisen talouden ennustettavuus kärsisi, valtion vaikutusvalta kuntatalouteen kasvaisi ja samalla kiihdyttäisimme aivovuotoa ja heikentäisimme työnteon kannustimia. Se ei todellakaan ole voittava konsepti näissä epävarmoissa ajoissa, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz välikysymyskeskustelussa: Suomi ei ole mikään kriisimaa

– Kyky tehdä kompromisseja on pitänyt maatamme koossa myös vaikeina aikoina. Se on vastuullista. Puoliväliriihessä saavutetun yhteisymmärryksen ansiosta hallituksella on hyvät mahdollisuudet jatkaa sitä hyvää työtä, jota se on tehnyt tämän vaalikauden kaksi ensimmäistä vuotta.

Tätä Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painotti tänään eduskunnan välikysymyskeskustelussa puoliväliriihestä. Hänen mukaansa hallituskriisillä olisi voinut olla arvaamattomia vaikutuksia Suomen kannalta.

– Käsi sydämelle – Suomi ei ole mikään kriisimaa. Kansainvälisessä vertailussa tämä hallitus on hoitanut koronakriisin aivan erinomaisesti. Nyt meidän pitää onnistua myös exit-politiikassa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan Suomella on paljon vahvuuksia, joiden avulla voimme ponnistaa koronasuosta.

– Meillä on turvallinen ja toimiva yhteiskunta. Sillä on merkitystä investointien ja ulkomaisen työvoiman houkuttelemisen kannalta. Tiedämme, että Suomen vahvuuksiin kuuluvalle digitaaliselle osaamiselle ja kehittyneelle ympäristöteknologialle on maailmanlaajuisesti paljon kysyntää. Nyt meidän tulee määrätietoisesti edetä näissä asioissa.

Adlercreutz: Tarvitsemme selkeän exit-suunnitelman matkustamiselle

On hyvin todennäköistä, että globaali talous elpyy nopeasti koronakriisin jälkeen. Vuoden 2021 tähänastisten talouslukujen mukaan sekä Yhdysvallat että Kiina ovat matkalla kohti yli kuuden prosentin vuotuista talouskasvua.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on kuitenkin huolissaan, ettei Eurooppa pysy matkassa mukana. Selkeiden pelisääntöjen laatiminen matkustamiselle on tässä keskeistä.

– Yhteisen todistuksen avulla voisimme helpottaa matkustamista ja myös repiä alas rakentamamme esteet EU:n sisällä. On erittäin tärkeää, että me pikaisesti toteutamme komission esityksen Digital Green Certificatesta, eli digitaalisesta vihreästä todistuksesta. Näin myös Eurooppa pääsisi nopeasti takaisin jaloilleen, Adlercreutz sanoo.

Hänen mukaansa on myös tärkeää ottaa huomioon eri maiden rokotusstrategiat.

Esimerkiksi Finnairin matkustajamäärä oli maaliskuussa yli 80 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten koronakriisin takia. Yhtiö tekee suurta tappiota joka päivä. Yksi ongelma on se, etteivät pelisäännöt ole yhteiset.

– Meidän on luotava selkeät pelisäännöt kaikille lentoyhtiöille: yksiselitteiset yhteiset vaatimukset. Maana meidän on myös pysyttävä kehityksessä mukana. Rokotus vie nopeasti kärjen taudista. Monet maat suunnittelevat jo ottavansa käyttöön selvät lukumääräiset kriteerit maahantulolle eri maista. Jos tartuntaluku on alle tietyn luvun maahantuloa ei rajoiteta. Toisen tartuntalukurajan kohdalla vaaditaan todistus. Ilman todistusta vaaditaan testiä ja karanteenia. Tämä järjestelmä meidän tulisi ottaa käyttöön myös Suomessa.

– Tarvitsemme selkeän exit-suunnitelman myös matkustamiselle. Meillä ei ole varaa jäädä junasta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Työperäinen maahanmuutto kaipaa uutta otetta

Tarvitsemme radikaalisti nopeampia lupaprosesseja ja kunnon muokkauksen asenteisiin työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tätä painottaa Anders Adlercreutz, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

–  Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, jotta työllisyysaste voi nousta. Yrityksemme haluavat kasvaa ja menestyä. Sen takia meidän on satsattava osaamiseen. Hitaat prosessit eivät saa olla esteenä osaavan henkilöstön rekrytoinnissa, Adlercreutz sanoo.

Hän viittaa Työ- ja elinkeinoministeriön lukuihin missä todetaan, että vuonna 2019 meillä jäi syntymättä noin 65 000 työpaikkaa osaajapulan takia.

– Nämä ovat kestämättömän korkeita lukuja. Nyt kun hallitus kokoontuu puoliväliriiheen, täytyy hallituksen sopia konkreettisista toimenpiteistä, jotka nostavat työllisyysastetta.

Adlercreutzin mielestä myös tässä asiassa hallitus voisi herkällä korvalla kuunnella ekonomistiprofessori Vesa Vihriälää. Vihriälä on peräänkuuluttanut lupakäytäntöjen yksinkertaistamista sekä vahvaa markkinointia ja asennemuokkausta niin, että maahanmuuttajat tuntevat itsensä tervetulleiksi.

– Suomessa on jatkunut selkeä trendi, jossa työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Tämä ei ole mielipide, vaan realiteetti, joka pitää hyväksyä ja nähdä mahdollisuutena, Adlercreutz sanoo.

– Nyt pitää viipymättä saada täytäntöön hallitusohjelman kirjaus, että työ- ja koulutusperustaisten oleskelulupien käsittelyaika on maksimissaan 30 vuorokautta. Tarvitaan myös pikakaista, jossa erityisosaajille ja startup-yrittäjille perheenjäsenineen annetaan kahden viikon oleskelulupakäsittely, hän sanoo.

Adlercreutz: Panostakaa nuorten yrittäjyyskasvatukseen kunnissa!

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa kannustaa kuntia panostamaan nuoriinsa tarjoamalla heille yrittäjyyskasvatusta kouluissa.

– Yrittäjyyskasvatus antaa nuorille tärkeitä oppeja ja taitoja työelämään. Se antaa heille mahdollisuuden kokeilla siipiään, onnistua ja epäonnistua turvallisessa ympäristössä ilman taloudellista riskiä. Se opettaa taloustaitoja mutta näyttää myös, kuinka luovuus ja yhteistyö voivat kantaa pitkälle. Nämä ovat taitoja, joille lapsilla ja nuorilla varmasti on hyötyä tulevassa työelämässään, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz mainitsee esimerkkinä Nuori Yrittäjyys ry:n, joka tarjoaa suomalaisille kouluille maksuttomia ohjelmia yrittäjyyskasvatuksessa. Yhdistys on juuri kerännyt tukea yli 6 miljoonan euron edestä, jotta toimintaa voidaan laajentaa.

– Haluan rohkaista kaikkia kuntia lähtemään mukaan tämän tyyppisiin verkostoihin, joista Nuori Yrittäjyys on yksi esimerkki. He ovat hyvin konkreettisella tavalla vihkineet jo kymmeniä tuhansia nuoria yrittäjyyden polulle. Tämä on panostus, joka kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä. Panostus nuoriin on panostus tulevaisuuteen, yrittäjyyteen Suomessa sekä työllisyyteen.

Adlercreutz Vasemmistoliiton veronkorotuspuheista: Puoliväliriihessä tulee keskittyä työllisyystoimenpiteisiin

Huhtikuun puoliväliriihessä hallitus päättää loppukautensa linjauksista. Talouden ja työllisyystoimenpiteiden tulee olla keskiössä, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo. Samalla hän on myös huolestunut Vasemmistoliiton esittämistä ehdotuksista yritysveron korottamisesta.

– Nyt on luotava luottamusta, ei epävarmuutta. On täysin selvää, että nyt ei ole oikea aika heikentää kannustimia investointeihin tai kasvattaa yritysten verokuormaa. Veropolitiikan linjauksista on sovittu jo hallitusohjelmassa ja niissä tulee pitäytyä, Adlercreutz sanoo.

Varsinkin listaamattomien yritysten osingot ovat aiheuttaneet keskustelua.

– Nykyinen järjestelmä on luotu hyvästä syystä. Emme halua, että varat, joita voisi investoida uusiin yrityksiin enenevässä määrin karkaisivat esimerkiksi kiinteistömarkkinoille. Keskustelua ei hyödytä verotuspopulismi: kaikki maksetut osingot verotetaan. Ja yrityksen tulos, joka toimii osingonmaksun perusteena, on jo kertaalleen verotettu.

Adlercreutz on kuitenkin sitä mieltä, että nykyisen järjestelmän haasteita olisi syytä tarkastella laajemmassa uudistuksessa.

– Syystä voi todeta, että suuria varoja omistavia yrityksiä suositaan tällä hetkellä suhteessa startup-yrityksiin. Lisäksi nykyinen järjestelmä luo kynnyksen pörssiin listautumiselle. Lähtökohtana tulevalle uudistukselle ei kuitenkaan voi olla dynamiikkaa haittaava verotuksen kiristyminen. Tarvitsemme uudistuksen, joka kannustaa yrittämiseen ja joka luo neutraalin ja dynaamisen yritysilmaston.

Adlercreutz iloitsee perhevapaamallista: Tarvitsemme myös asennemuutoksen

Tänään esiteltiin hallituksen malli tulevasta perhevapaauudistuksesta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että uudistus etenee ja että malli mahdollistaa perhevapaiden tasaisemman jaon vanhempien kesken.

– Malli ilmaisee selvästi sen, että perhevapaat tulee jakaa – ja että ne tulee jakaa tasan. Tämän toteutuminen on nyt jokaisen omalla vastuulla. Se vaatii asennemuutoksen, Adlercreutz sanoo.

Tasa-arvoinen työelämä edellyttää sitä, että vanhemmat jakavat perhevapaat huomattavasti nykyistä enemmän, Adlercreutz painottaa.

– Ainoastaan vapaita jakamalla voimme muuttaa totuttuja kaavoja – eli odotusarvoa siitä, että äiti jää kotiin. Sekä vanhemmille että työnantajille lähtökohtana tulee olla se, että molemmat vanhemmat käyttävät osuutensa. Tämä malli ohjaa meidät nyt oikeaan suuntaan kohti tasa-arvoisempaa perhe- ja työelämää.