Adlercreutz budjettiesityksestä: Tämä kriisi tuskin on viimeinen

-Tämän hallituksen viimeinen budjettiesitys sisältää oleellisia toimia, joilla me torjumme taas tulleen kriisin, totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheessaan eduskunnan budjettikeskustelussa tänään.

Adlercreutz on tyytyväinen, että kokonaisuus tulee vahvistamaan suomalaisten ostovoimaa, puuttumaan sähkön hinnannousuun, luomaan turvaa, mutta ennen kaikkea piirtämään polun tästä eteenpäin.

Olemme syystäkin huolissamme velkaantumisesta, mutta meidän on siitä huolimatta panostettava toimenpiteisiin, joiden avulla selviämme näistä vaikeista ajoista. Me luomme turvallisuutta arkeen, mutta meidän on myös luotava tiekartta kohti kestävää taloutta. Emme voi luottaa siihen, että tämä kriisi jäisi viimeiseksi. Tämä on otettava huomioon julkisen talouden suunnittelussa, Adlecreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan tarvitsemme ennakoitavaa ja pitkäjänteistä politiikkaa selvitäksemme tulevista haasteita. Se antaa turvaa meille suomalaisille ja tekee Suomesta maan, jonne halutaan muuttaa ja investoida.

-Meillä on demografisia haasteita. Tarvitsemme työvoimaa. Meidän on nostettava työllisyysastetta. Työvoiman saatavuus on maamme elinkeinoelämän suurin haaste. Olemme tällä hallituskaudella edistyneet monilta osin, mutta paljon on vielä tehtävää, Adlercreutz sanoo.

-Kenenkään toive saada tehdä töitä Suomessa ei saa kaatua byrokratiaan. Kukaan, joka haluaa investoida Suomeen, ei saa joutua epäilemään sitä, että se mikä on voimassa tänään, on voimassa myös huomenna. Ja työmarkkinoille tarvitaan lisää luottamusta, Adlercreutz päättää.

 

Adlercreutz: Tarvitsemme oppisopimuksia, ennustettavaa verotusta ja pikakaistan työperäiselle maahanmuutolle

Toisiaan seuraavat kriisit saavat taloutemme epätasapainoon. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja meneillään oleva energiakriisi ravistelevat talouden rakenteita. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on huolissaan yritysten selviytymisestä ja vaatii uudistuksia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.

– Kun keskustelen yritysten kanssa, on työvoiman puute suurin yksittäinen esiin tuleva haaste. Ja kuten aina, tarvitaan useita toimia. Meillä on yli 300 000 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa 15–59-vuotiasta. Samalla meillä on suuri työvoimapula ja suuria demografisia haasteita, Adlercreutz sanoo.

– Työttömiä on kannustettava entistä enemmän uudelleenkouluttautumaan, mutta meillä on oltava myös toimiva oppisopimusjärjestelmä. Tällä hetkellä  kustannukset yrityksille ovat yksinkertaisesti liian suuret. Samaan aikaan meillä on suuri joukko nuoria, jotka selvästi hyötyisivät tällaisesta koulutusmuodosta. Joustavampi ja yrityksille edullisempi oppisopimusjärjestelmä olisi osa ratkaisua. Kaikkea meidän ei myöskään tarvitse keksiä itse – Keski-Euroopassa löytyy malleja, joita voisimme helposti soveltaa täällä Suomessa.

Adlercreutz haluaa parempia prosesseja työperäiselle maahanmuutolle.

– Tarvitsemme sujuvampaa työperäistä maahanmuuttoa. Tarveharkinta, jota sovelletaan EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle on poistettava. Voisimme aloittaa paikallisilla kokeiluilla lievittääksemme olemassa olevia pelkoja. Yritykset, jotka todistettavasti täyttävät velvoitteensa, voisivat saada kevyemmän prosessin. Meidän täytyy luottaa yrityksiimme.. Tämä vapauttaisi myös viranomaisresursseja, joita tarvitaan muualla.

Ukrainan sota on muuttanut useiden yritysten toimintaolosuhteita kuluneen vuoden aikana. Adlercreutz peräänkuuluttaa pitkän aikavälin ajattelua.

– Yritykset eivät tee sijoituksia elleivät he voi olla varmoja siitä, että se, mikä pätee tänään, pätee myös huomenna. Verotuksen on oltava kilpailukykyinen, mutta myös ennustettava. Työn ja pääoman verotus ei voi olla pelinappulana jokaisessa budjettiriihessä. Meidän on kyettävä sitoutumaan ennustettavissa oleviin pitkän aikavälin linjanvetoihin, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz: Puurakentamiseen vauhtia lainsäädäntöä korjaamalla

Suomalainen puu ei pala Suomessa yhtään paremmin kuin Ruotsissa, sanoi Anders Adlercreutz kun Ruotsalainen eduskuntaryhmä vieraili puuelementtiyritys Timberpointissa Loviisassa maanantaina.

-Olemme vuosikymmeniä yrittäneet edistää suomalaista puurakentamista, mutta vanhat ennakkokäsitykset ovat juurtuneet syvälle. Ruotsissa on edelleen huomattavasti helpompaa ja edullisempaa rakentaa puukerrostaloja verrattuna Suomeen. Meillä vaaditaan pääsääntöisesti niin teknistä palosuojaa, niin sanottuja sprinklereitä, kuin myös rakenteellista palosuojaa, eli puun vuoraamista levyillä. Ruotsissa pärjätään yleensä pelkästään sprinklereillä, Adlercreutz sanoo.

Massiivisista puuelementeistä rakennettavat puutalot ovat kasvava trendi puurakentamisen saralla.

-Massiivipuutalo on monella tapaa hyvä. Se muodostaa hiilinielun ja on teknisesti erittäin turvallinen. Rakenteita on helppo korjata, rikkinäisistä höyrynsuluista ei tarvitse olla huolissaan eikä esimerkiksi homevauroita näin pääse yhtä helposti syntymään. Nämä ovat erinomaisia ominaisuuksia, joita tulisi hyödyntää paremmin, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz varoittaa, että lainsäädäntömme voi hidastaa tätä tervetullutta nousevaa trendiä.

-Ukrainan sota on avannut silmämme toimintavarmuuden merkitykselle. Se on myös yksi syy, miksi puurakentamista tulisi edistää. Kehitys voi kuitenkin helposti liikkua väärään suuntaan. Meidän tulee olla varovaisia, ettemme aseta rakennuksillemme liian korkeita lämmöneristysvaatimuksia. Massiivipuutalo ei ole paperilla erityisen energiatehokas, mutta käytännössä se usein kuitenkin on selvästi mittauksia parempi. Nyt kun nostamme syystäkin energiatehokkuuden jälleen asialistalle, on tärkeää, että emme samalla aseta kapuloita rattaisiin ja vaikeuta järkevää suomalaista massiivipuurakentamista, Adlercreutz päättää.

 

Adlercreutz: LNG-terminaali on voitto koko seudulle

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti tänään, että Inkoo tulee saamaan LNG-terminaalin. Valtion kaasuverkkoyhtiö Gasgrid ja energiayhtiö Fortum ovat allekirjoittaneet sataman käyttöä koskevan sopimuksen. Maakaasu, jota tuodaan laivoilla satamaan tulee korvaamaan venäläisen maakaasun, jonka toimitukset päättyivät toukokuussa.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz iloitsee päätöksestä ja nostaa esille sen kuinka terminaalin saaminen on suuri voitto Inkoolle, Joddbölelle ja koko seudulle.

-Kun irtaannumme venäläisestä energiavirrasta tarvitsemme vaihtoehtoja. Nesteytetty maakaasu tulee olemaan tärkeä energialähde suomalaiselle teollisuudelle vielä pitkään, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutzin mielestä tulisi pitkän aikavälin tavoitteena olla pistoraide, joka ulottuu rantaradasta Joddbölen satamaan. Se mahdollistaisi sataman jatkokehittämisen.

-Inkoon sataman lisääntyvä liikenne on jälleen yksi  lisäargumentti rantaradan kehittämisen puolesta. Tarvitsemme tuplaraiteet Kirkkonummelta Saloon, sanoo Adlercreutz.

– Tänä päivänä, kun meidän on punnittava tarkasti kaikkia investointejamme, tulisi meidän priorisoida rantaradan kaltaisen, jo olemassa olevan infrastruktuurin kunnostaminen ja kehittäminen, toteaa Adlercreutz.

Adlercreutz: Jokaiselle Suomeen tulevalle ulkomaalaiselle yritykselle tulisi luoda kotouttamisohjelma

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä Suomen pitäisi ottaa yritysten ja elinkeinoelämän menestysmahdollisuuksista huolehtiminen maastrategian ytimeen. Hän muistuttaa, että koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu elinvoimaisten yritysten varaan, mistä syystä tarvitsemme ulkomaalaisia toimijoita kotimaisten yritysten rinnalle. Adlercreutz on juuri palannut Irlannista, jossa kansainvälisiä yrityksiä tuetaan monin tavoin.

– Jokaisen päättäjän ja asiantuntijan pitäisi ymmärtää tehdä kaikkensa yritysten menestyksen eteen,  Adlercreutz sanoo.

Suomi jätti Nato – hakemuksensa 18. toukokuuta. Prosessi on  nostanut Suomen maailman kartalle ja useat ulkomaalaiset yritykset ovat tulleet aiempaa tietoisemmiksi Suomesta. Adlercreutz toteaa, että Suomen tulisi hyödyntää saamansa huomio täysimittaisesti.

-Voimme hyötyä merkittävästi positiivisesta huomiosta, ja se tulisi nähdä suurena mahdollisuutena lisätä Suomen houkuttelevuutta korkeaa teknologiaosaamista omaavana toimintaympäristönä, Adlercreutz sanoo.

Itsekin yrittäjätaustainen Adlercreutz korostaa, että keskeistä on poistaa markkinaesteitä ja kääntää kaikki kivet houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tämä merkitsee työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista ja ketterämpää päätöksentekokulttuuria.

-Ensimmäisenä käytännön toimenpiteenä ehdotan, että jokaiselle ulkomaiselle yritykselle nimetään hallinnossa – esimerkiksi Business Finlandissa – oma yhteyshenkilönsä.  Yhteyshenkilöön olisi helppo ottaa yhteyttä ja hän voisi toimia rajapintana eri alan viranomaisiin. Hän varmistaisi, että viranomaisyhteistyö ei muodostu yrityksen menestymisen tai Suomessa pysymisen esteeksi. Samoin tulisi ulkomaisille johtajille ja heidän perheilleen nimetä yksi tai useampi kummiperhe, joka huolehtisi siitä, että tänne tulijat verkostoituvat ja kokevat viihtyvänsä maassamme, Adlercreutz summaa.

Adlercreutz puoluekokouksessa: Nato vie Pohjoismaat uuteen aikaan

Suomi ei ole koskaan aiemmin saanut yhtä paljon positiivista huomiota kuin nyt, sanoi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz puheessaan RKP:n puoluepäivillä.

-Suomi on menestystarina. Kansainvälinen media nostaa esille Suomen resilienssin. Suomen päättäväisyyden. Suomi näyttäytyy mediassa vakaana, turvallisena ja demokraattisena maana. Meidän ei tule puhua harmaasta vyöhykkeestä. Meidän tulee puhua tästä ajasta jonakin uutena, suurena mahdollisuutena, toteaa Adlercreutz.

– Nyt on oikea momentum, ei ainoastaan RKP:lle vaan koko Suomelle. Nyt ei tule pelkästään avata ovia viennille vaan potkaista ne sisään. Kaikelle suomalaiselle on kysyntää, toteaa Adlercreutz.

Adlercreutz nosti esiin miten Suomen ja Ruotsin yhteinen päätös hakea Naton jäsenyyttä samalla mahdollistaa tiiviimmän pohjoismaisen integraation.

-Pohjoismainen yhteistyö herättää vain positiivisia tunteita. Pohjoismaat ovat maailman paras aluebrändi. Pohjoismaat, jotka nyt yhdessä myös liittyvät Naton jäseniksi tulevat kasvattamaan painoarvoaan, toteaa Adlercreutz.

-Meidän ei kuitenkaan tule tyytyä tähän. On lukemattomia tapoja syventää yhteistyötä entisestään. Voisimme helpottaa työskentelyä naapurimaissamme. Skoonelaisen voisi olla yhtä luonnollista opiskella Tampereella kuin Vaasalaisen Uumajassa. Voisimme tehdä työperäisestä maahan muuttamisesta helpompaa. Tutkinnoistamme pitää tehdä vastaavuuksiltaan samanarvoisia ja pohjoismaisen identiteetin tulee olla todellisuutta kaikilla tasoilla, kaikessa kanssakäynnissä viranomaisten kanssa. Meidän tulee tarkastella työkulttuuriamme, jotta Suomi olisi houkutteleva opiskelukohde esimerkiksi nuorille ruotsalaisille opiskelijoille, visioi Adlercreutz.

Adlercreutz: RKP:n pitkäaikainen tavoite Nato-jäsenyydestä toteutumassa

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta liputti eilen Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Tänään jäsenyyttä käsitellään eduskunnassa.

-Nato-jäsenyys turvaa sen, että voimme myös jatkossa ylpeinä kertoa asuvamme maailman onnellisimmassa ja turvallisimmassa maassa, totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheenvuorossaan.

Pohjois-Atlantin sopimuksen 5 artiklan antama suoja tekee Suomesta osan Naton yhteistä puolustusta. Turvaudumme edelleen yleiseen asevelvollisuuteen ja vahvoihin omiin Puolustusvoimiin, mutta mikäli kriisi koittaisi, emme olisi yksin.

-Jo nykyään kynnys hyökätä Suomeen on korkea, mutta sitä on korotettava entisestään. Juuri siitä tässä päätöksessä hakea jäsenyyttä on kyse. On kyse turvallisuutemme optimoinnista, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz alleviivaa, että jäsenyys vahvistaisi pohjoismaista yhteistyötä. Nato- jäsenyys ei uhkaa ketään, se tehdään oman turvallisuutemme vahvistamiseksi.

-Suomi Naton jäsenenä on sama Suomi kuin se on tälläkin hetkellä. Emme Nato-jäsenyydenkään myötä käännä selkäämme Venäjän kansalle, ja toivomme myös, ettei Venäjä käännä selkäänsä tulevaisuudelle, Adlercreutz sanoo.

-Jossain vaiheessa kasvaa venäläisten päättäjien uusi sukupolvi, joka sanoutuu irti parhaillaan tehtävistä rikoksista ja on valmis aitoon ja rehelliseen vuoropuheluun naapurimaidensa kanssa. Aivan kuten mekin tarvitsemme luotettavaa Venäjää, myös Venäjä tarvitsee naapurimaitaan. Eristäytymisestä ei ikinä seuraa hyvää, Adlercreutz lisää.

Suomen Nato-prosessi on ollut tehokas ja perustunut huolelliseen analyysiin turvallisuuspoliittisesta tilanteestamme. Adlercreutz toivoo, että valtionjohto vie Nato-jäsenyyshakemuksen maaliin mahdollisimman pian.

-Puolustusministeriössä on tehty perusteellista työtä Suomen puolustuksen vahvistamiseksi – usein Rkp:läisen ministerin johdolla. Tähän mennessä tehty työ mahdollistaa nyt nopean liittymisprosessin, päättää Adlercreutz.

Adlercreutz: Nato-jäsenyys on paras tae turvallisuudellemme

– Nato- jäsenyys ei ole uhka kenellekään. Kyse on yksinkertaisesti turvallisuutemme maksimoimisesta epävarmassa maailmassa.

Nato-jäsenyys olisi Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu, toteaa eduskunnan puolustusvaliokunta tänään antamassaan lausunnossa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz yhtyy täysin valiokunnan lausuntoon.

-Olemme yli vuosikymmenen ajan puhuneet Nato-optiosta, jota arvioidaan turvallisuuspoliittisen tilanteen perusteella. Turvallisuustilanteemme muuttui radikaalisti, kun Venäjä päätti hyökätä Ukrainaan ja aloittaa laajamittaisen sodan Euroopassa, Adlercreutz sanoo.

RKP on jo pitkään kannattanut jäsenyyttä. On hienoa, että yleinen mielipide on muuttunut myös muissa puolueissa. Samalla se on se merkki terveestä poliittisesta kulttuurista. Kun tilanne ympärillämme muuttuu, muutamme ajatteluamme.

Ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksista käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Päätöksen odotetaan valmistuvan ensi viikolla.

Myös Ruotsissa keskustellaan tällä hetkellä jäsenyydestä. Puolustusvaliokunta korostaakin, että on tärkeää pyrkiä yhteisymmärrykseen Pohjanlahden molemmin puolin.

-Parasta olisi, jos sekä Suomi että Ruotsi liittyisivät Natoon. Pohjoismaat, jossa kaikki maat kuuluvat samaan puolustusliittoon on vahvempi. Mikäli sekä Suomi että Ruotsi liittyisivät Natoon, poistuisi samalla useita esteitä pohjoismaisen yhteistyön tieltä. Samalla Pohjoismaat tulisivat vahvaksi toimijaksi Natossa.

Adlercreutz: Nato-jäsenyys on luonnollinen seuraava askel

– 24. helmikuuta heräsimme muuttuneeseen maailmaan, sanoi ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tänään turvallisuusympäristön muutosta käsittelevän ajankohtaiselonteon lähetekeskustelussa.

Hallitus jätti kyseisen selonteon eduskunnalle viime viikolla ja se toimii pohjana Nato-jäsenyyskeskustelulle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallispoliittista tilannettamme.

-Maamme ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset ovat tähän asti perustuneet ajatukseen siitä, että kansakunnat olisivat rationaalisia toimijoita, jotka punnitsevat hyötyjä ja haittoja, pitävät huolta maidensa väestöistä, jakavat yhteisen todellisuuden ja pitävät sanansa. Tähän emme enää voi luottaa, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz nostaa puheessaan esiin, että Suomen turvallisuuspoliittiselle keskustelulle tunnusomaista on ollut laaja yhteisymmärrys ja politisoinnin välttäminen. Adlercreutz näkee tämän vahvuutena ja korostaa pragmaattista sekä faktoihin perustuvan keskustelun merkitystä myös tulevina viikkoina.

– Monilla meistä on jo selvä mielipide siitä, miten maamme puolustus tulisi järjestää. Siitä huolimatta on tärkeää, että meillä on asian vakavuutta korostava perusteellinen prosessi. Tarvitsemme laajan yhteisymmärryksen, ja sen saavuttamiseksi tarvitaan keskustelua ja ymmärtäväisyyttä, Adlercreutz toteaa.

– Polarisaatio hyödyttää ainoastaan niitä voimia, jotka käyttävät eripuraa ja polarisaatiota aseinaan. Siksi on tärkeää, että myös tämä keskustelu on asiallinen, tasapainoinen ja kunnioittava, Adlercreutz lisää.

RKP on puhunut Nato-jäsenyyden puolesta jo pitkään.

-RKP:n mielestä Nato-jäsenyys on luonnollinen, jopa itsestään selvä, askel. Se on myös askel, joka olisi syytä ottaa yhdessä Ruotsin kanssa. Se on askel, joka maksimoisi kansallisen turvallisuutemme ja vahvistaisi pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjois-Euroopan vakautta, Adlercreutz toteaa.

Adlercreutz ehdolle eduskuntavaaleissa

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz hakee luottamusta saada jatkaa työssään kansanedustajana. Adlercreutz ilmoitti tänään asettuvansa ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

– Kansanedustajana toimiminen on itselleni kutsumustyö ja on etuoikeus saada edustaa Suomen kansaa. Tunne työn merkityksellisyydestä on syventynyt entisestään kriisien keskellä. Maailmanlaajuinen pandemia ja Eurooppaa koetteleva sota asettavat yhteiskuntamme koetukselle. Käsillä olevien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme kykyä ymmärtää asioiden syy-seuraussuhteet. Taloutemme tila vaikuttaa suoraan meidän ja meitä ympäröivän luonnon hyvinvointiin ja pidän kriittisenä sitä, ettei päätöksenteko perustu näiden vastakkainasettelulle. Tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää systeemistä ajattelua ja pitkäjänteisyyttä.

Adlercreutzilla on vankka yrittäjätausta.

– Minulla on kokemusta yrittäjyydestä ja ymmärrystä yritysten tarpeista. Pidän olennaisena, että meillä on jatkossa riittävästi koulutettua työvoimaa ja että luomme yrityksille entistäkin paremmat toimintaedellytykset. Työlläni puolustusvaliokunnassa pyrin siihen, että Suomi säilyy turvallisena paikkana niin elää kuin investoida.

– EU:lla ja Euroopalla on edessään haastavat ajat. Inflaatio voimistuu ja edessä voi hyvinkin olla taloudellisesti haastava aika. Tarvitsemme pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan ennen. Olemme tänä päivänä niin tiiviisti osa globaalia markkinaa ja ilmastoa, etten usko pelkän kansallisen näkökulman riittävän viisaiden päätösten tekemiseen. Haluan olla rakentamassa entistä yhtenäisempää Eurooppaa ja aiempaa tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä.

– Viiden lapsen isänä mietin jatkuvasti, millaisen maailman jätämme seuraaville sukupolville. Teen työtäni ennen kaikkea heille.

Anders Adlercreutz on valittu eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on valtiovarainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen.