Adlercreutz: Ensikertalaiskiintiöt johtavat putkinäköön ja sen takia niistä tulee luopua

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä ensikertalaiskiintiöistä korkeakoulujen yhteishaussa tulee luopua. Mielensä muuttaminen ja opintopolun vaihtaminen myös myöhemmässä vaiheessa opintoja tulee olla nuorille helpompaa. Adlercreutz nosti kysymyksen esiin tänään eduskunnan budjettikeskustelussa.

– Peruskoulu painottaa kokonaisuuksia, luovuutta, joustavuutta ja oman polkunsa löytämistä. Se on hyvä asia. Meillä on kuitenkin vahva putkinäkö lukiosta eteenpäin johtuen ylioppilaskirjoitusten merkityksen korostamisesta ja siitä, että otimme ensikertalaiskiintiöt käyttöön. Tässä on siis selvä ristiriita. Ensikertalaiskiintiöistä tulee luopua, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan nuoret joutuvat käytännössä jo 15–16-vuoden iässä päättämään ainevalintansa ylioppilaskirjoituksiin. Nämä valinnat puolestaan vaikuttavat siihen, minne opintopolku voi jatkua.

– Ensikertalaiskiintiöt otettiin käyttöön opintojen vauhdittamiseksi. Nyt ne johtavatkin siihen, ettei tarjottua opintopaikkaa uskalleta ottaa vastaan, ellei sen mielekkyydestä ole täysin varma. Odotellaan ja pohditaan sen sijaan, että rohkeasti uskallettaisiin kokeilla. Kaikki viittaa siihen, että kiintiöt myöhästyttävät opintojen aloittamista ja pitkittävät opintoja.

– Nuoriamme ei tulisi pakottaa laittamaan kaikkia panoksiaan yhden kortin varaan. Meidän tulisi madaltaa sisäänpääsyn kynnystä ja ennen kaikkea nähdä monipuolinen osaaminen vahvuutena. Sillä juuri monipuolista osaamista työelämässä tarvitaan.

Adlercreutz vuoden 2022 budjetista: Tervetulleita panostuksia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja kotitalousvähennykseen

– Suomi on saanut taloutensa käännettyä kasvuun, mikä kertoo siitä, että hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan haastavassa tilanteessa. On kuitenkin selvää, että talouden piristämiseksi tarvitaan uusia keinoja ja monet näistä toimenpiteistä löytyvät ensi vuoden talousarviosta. Näihin kuuluvat esimerkiksi panostukset koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon ja kotitalousvähennyksen korotukseen.

Tätä Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painotti ryhmäpuheessaan eduskunnan lähetekeskustelussa vuoden 2022 budjetista.

– Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuonna 2022 luodaan niin sanottu kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Tämän ei tulisi olla poliittinen kiistakysymys. Tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien puolueiden tulisi ymmärtää tämä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa tarvetta rakenteellisille työllisyystoimenpiteille, sillä valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyyden nopein kasvu taittuu jo vuonna 2022.

– Se, että Suomen rakenteellinen työttömyys on huomattavasti korkeampi kuin pohjoismaisten naapurimaidemme, ei ole mikään luonnonlaki. Tarvittavien uudistusten tekeminen on helpointa nyt, noususuhdanteen vallitessa. On myös tärkeää, että tarvittavien päätösten tekemiselle on sovittu selkeä määräaika – helmikuun 15. päivä 2022.

Kotitalousvähennyksen korotus on ollut tärkeä tavoite RKP:lle. Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että se nyt toteutuu.

– Korotamme sekä kotitalousvähennyksen enimmäismäärää että korvausprosenttia. Näin kannustamme kotitalouksia vaihtamaan öljykattilansa uusiutuviin lämmitysvaihtoehtoihin. Tämän lisäksi toteutamme kaksivuotisen taloudenhoidon sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen korottamista koskevan kokeilun. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä toimenpiteellä palvelualoille saadaan lisää työpaikkoja.

Adlercreutz: Perhevapaauudistus mahdollistaa tasa-arvoisemman työelämän

Tänään perhevapaauudistuksen käsittely alkaa eduskunnassa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että uudistus etenee ja painottaa sen merkitystä perheille.

– Tähän asti oletuksena on ollut se, että äiti on kotona ja isä on töissä. Perhevapaauudistuksen seurauksena pääsemme pois tästä odotusarvosta. Uudistuksen myötä voimme myös paremmin ottaa huomioon perheiden kirjon ja niiden eri tarpeet. Tämä on tarpeellinen uudistus, joka hyödyttää kaikkia perheitä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan perhevapaauudistuksessa on myös kyse kilpailukyvystä, sillä se parantaa mahdollisuuksia tasa-arvoiseen työelämään.

– Ei ole mitään syytä siihen, että naiset työskentelisivät miehiä vähemmän. Rakenteet ovat epätasa-arvoisella tavalla ohjanneet uraa ja työelämää. Olemme antaneet tottumusten ja olettamien sanella resurssien jakoa. Nyt molemmille vanhemmille tulee tasa-arvoisemmat mahdollisuudet niin uraan kuin perhe-elämään.

– Uskallan väittää, että uudistuksen myötä myös perheet voivat jatkossa paremmin. Omasta kokemuksesta tiedän, mitä läsnäolo arjessa lapsen ollessa pieni merkitsee isän ja lapsen väliselle suhteelle. Todennäköisesti myös perhedynamiikka hyötyy siitä, että vastuu jaetaan tasaisemmin vanhempien kesken.

Adlercreutz: Kutsuntojen tulee koskea kaikkia, tasa-arvoisesti

Eduskunnan keskustelussa puolustuspoliittisesta selonteosta Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz otti kantaa tasa-arvoisten kutsuntojen käyttöönoton puolesta.

– Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuspolitiikan perusta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kutsuntojen ulottaminen koskemaan kaikkia olisi luonnollista kehitystä. Tämä on tasa-arvokysymys. Naisten tulee saada kysyä itseltään: Olenko valmis suorittamaan asepalveluksen? Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz toimi puolustuspoliittisen selonteon parlamentaarisessa seurantaryhmässä ja edustaa RKP:tä eduskunnan puolustusvaliokunnassa.

– Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt ja muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Konfliktien kirjo on aiempaa laajempi ja osittain myös heikommin ennakoitavissa. Tässä todellisuudessa ja tämän tosiseikan valossa käsittelemme selontekoa. Tämä kehitys tarkoittaa sitä, että kriisinsietokykyämme koetellaan eri tavalla kuin aiemmin.

Adlercreutz nosti ryhmäpuheenvuorossa esiin myös Suomen puolustuspoliittisen yhteistyön kansainvälisten viiteryhmien merkityksen.

– EU, Nato ja Nordefco ovat Suomen tärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita – Ruotsia, Norjaa ja Yhdysvaltoja unohtamatta. Olemme iloisia tiivistyneestä puolustusyhteistyöstä. Tyhjiöt täyttyvät nimittäin helposti – ei ole sattumaa, että Kiina osallistui sotaharjoitukseen Itämerellä. Olemme pienenä maana riippuvaisia yhteistyökumppaneistamme vakauden ylläpitämisessä lähialueillamme.

Adlercreutz budjettiriihestä: Vauhtia energiamurrokseen

Tänään päättyneessä budjettiriihessään hallitus päätti laajoista toimista energiamurroksen vauhdittamiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on päätöksiin tyytyväinen.

– On suuri ilmastoteko siirtää kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat veroluokkaan II. Tämä mahdollistaa sekä turpeen että kivihiilen alasajon. Lämpöpumppuja ja sähkökattiloita voidaan nyt kustannustehokkaasti käyttää halvan sähkön talteenottoon ja sen varastointiin kaukolämpöjärjestelmässä. Kuntien lämmityksestä voi täten tulla fossiilivapaata, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan on merkittävää, että hallitus nyt on saavuttanut päästövähennystavoitteensa – jopa ylittänyt sen.

– Tavoitteemme olla hiilineutraaleja vuonna 2035 on hyvin kunnianhimoinen. Hallituksen tuoreilla päätöksillä tulemme saavuttamaan tämän tavoitteen. On myös syytä huomioida, että nämä päätökset lisäksi vahvistavat kotimaista teollisuuttamme, joka on peräänkuuluttanut ilmastotoimia. He tietävät, että puhtaat ratkaisut ovat kasvava markkina. Elinkeinoelämä on aivan oikeassa: luomalla ennustettavat kotimaiset markkinat cleantech-teollisuudelle syntyy referenssiprojekteja, jotka vauhdittavat vientiä. Tämän takia pitkäjänteinen ja ennustettava ilmastopolitiikka on niin tärkeää – sekä täysin yhdistettävissä hyvinvointiin ja talouskasvuun.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä keskusteli kesäkokouksessaan budjetin painopisteistä: Työllisyys, ilmasto ja työperäinen maahanmuutto

Nyt tarvitaan rohkeutta investoida ja luoda uusia työpaikkoja. Tarvitsemme ilmastotoimia laajalla rintamalla. Ja Suomen on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tiivistäessään ruotsalaisen eduskuntaryhmän keskusteluja.

Eduskuntaryhmä jatkoi kesäkokoustaan torstaina Nauvossa, Paraisilla.

Puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson korosti, että ensi vuoden budjetin pitää parantaa kasvun edellytyksiä.

– Suomen on vahvistettava kasvun edellytyksiä. Hallitus on yhtenäinen näkemyksessään, että Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Yritykset tarvitsevat sujuvampia prosesseja saadakseen osaavaa ulkomaista työvoimaa, mutta myös yhteiskuntamme tarvitsee enemmän työvoimaa esimerkiksi terveydenhuollossa. Siksi Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Jotta selviämme tilanteesta, tulee tavoitteena olla 10 000 henkilön vuosittainen lisäys, sanoo puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Henriksson on erityisen huolissaan työvoiman saatavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Jos emme nyt ryhdy voimakkaampiin toimiin, emme voi turvata työvoiman saatavuutta terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa. Keskeisiä seikkoja hoiva-alan houkuttelevuuden parantamisessa ovat riittävä määrä koulutuspaikkoja; hyvinvointi ja viihtyvyys työelämässä; hyvä johtajuus; kilpailukykyiset palkat; työperäinen maahanmuutto ja ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen.

Henrikssonin mukaan Suomen tavoite nostaa TKI-investoinnit 4 prosenttiin BKT:sta edellyttää kannustavaa investointiympäristöä.

– Meidän on myös vahvistettava kotimaista omistajuutta. Investointien kannustamiseksi tarvitsemme nopean selvityksen yhteisöveromallista, jossa yhteisöveroprosentti olisi matalampi, kun voitto jätetään yritykseen ja se käytetään investointeihin, Henriksson sanoo.

TÄRKEÄ KOROTTAA KOTITALOUSVÄHENNYSTÄ

Henriksson sanoo, että RKP on erityisen tyytyväinen siihen, että RKP:n ehdotus kaksivuotisesta kokeilusta kotitalousvähennyksen korottamiseksi sisältyy valtionvarainministeriön talousarvioesitykseen, joka parin viikon päästä on poliittisessa käsittelyssä.

Nyt ehdotetaan kaksivuotista kokeilua, jossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää hoiva- ja hoitotyössä korotetaan 2250 eurosta 3500 euroon. Samalla korvausprosentti nousee 40 prosentista 60 prosenttiin.

– Olen erittäin iloinen, että RKP:n määrätietoinen työ kotitalousvähennyksen korottamiseksi nyt tuo tulosta. Olen vakuuttunut siitä, että tämä piristää palvelualaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ikäihmisellä tai lapsiperheellä on mahdollisuus palkata siivouspalveluita tai muuta arkea helpottavaa apua. Tällä ehdotuksella luodaan tilanne, jossa kaikki voittavat – yritykset, työntekijät ja kotitaloudet, Henriksson sanoo.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on samaa mieltä.

– Kaikki työllisyystoimet ovat tervetulleita ja tarpeellisia. Erityisesti silloin, kun taloustilanne on suotuisa, on syytä olla kunnianhimoinen – juuri silloin rakenteellisilla toimenpiteillä on paras vaikutus.

Hän pitää myös myönteisenä sitä, että kotitalousvähennystä ehdotetaan korotettavaksi vastaavalla tavalla niille, jotka luopuvat öljylämmityksestä.

USKOTTAVA ILMASTOPOLITIIKKA

– IPCC:n tuore raportti osoittaa, että ilmastotoimet eivät voi odottaa. Suomi voi ja sen pitää EU:n jäsenenä työskennellä oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan puolesta. Meidän kannattaa muistaa, että siitä on hyötyä yrityksillemme ja että vihreä siirtymä tarjoaa uusia mahdollisuuksia taloudellemme, Adlercreutz sanoo.

– Jotta voimme saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet on tärkeää, että Suomen kilpailukyky ei heikenny, Adlercreutz sanoo.

Eduskuntaryhmä pitää myönteisenä uutta 87 miljoonan euron tukea energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämiseksi. Se edistää hiilineutraalia tuotantoa ja vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä.

– Suomen tulee jatkaa ilmastotietoisten investointien ja kestävän ja kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan eturintamassa. Oikein edellytyksin kestävyystyö luo sekä kasvua että työpaikkoja, sanoo Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.

– Myös maataloussektori on sitoutunut tiekarttaan ilmastotoimien vahvistamiseksi. Nyt tarvitaan resursseja sen toteuttamiseksi. RKP:ssä katsomme, että maataloutta ei tule nähdä ongelmana vaan osana ratkaisua, Blomqvist sanoo.

ITÄMERI JA SAARISTO

Eduskuntaryhmä on tänä vuonna pitänyt kesäkokouksensa Turunmaan saaristossa. Ryhmä katsoo, että Saaristonmeren valuma-alueella tehtävä kipsin levitys maataloudessa on äärimmäisen tärkeää. Tämä vähentää merkittävästi mereen vapautuvan fosforin ja sedimentin määrää.

RKP:n kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiristä Sandra Bergqvist sanoo, että puhtaamman Itämeren puolesta tarvitaan määrätietoisia jatkotoimia.

Hänen mukaansa luonnonsuojelupolitiikka on väärällä raiteella, koska valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä ehdotetaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n määrärahojen leikkaamista puolella miljoonalla eurolla.

– Tämä on erittäin epäjohdonmukaista ja asia, joka pitää korjata. Ei voi olla niin, että lainsäädännöllä vaaditaan lukuisia septitankkeja saariston satamiin ja samanaikaisesti leikataan Pidä Saaristo Siistinä ry:n rahoitusta. Järjestö hoitaa käytännössä suuren osan tästä työstä, sanoo Bergqvist.

LISÄÄ RESURSSEJA POLIISILLE JA OIKEUSLAITOKSELLE

Eduskuntaryhmä painottaa, että yhteiskunnan perustoiminnot tulee turvata. Sekä poliisi että oikeuslaitos tarvitsevat lisää resursseja.

– Oikeusvaltion vaaliminen on aina ollut RKP:ssä keskeistä. Kansalaisten luottamus oikeusvaltioon on Suomessa edelleen vahva. Mutta ilmassa on myös huolia. Oikeudenkäyntiajat ovat pidentyneet, osittain koronapandemian seurauksena, eikä poliisilla ole aikaa selvittää kaikkia rikoksia. Budjettiriihen yhteydessä hallituksella on siksi oltava valmius lisätä poliisin ja oikeudenhoidon rahoitusta, Henriksson sanoo.

RKP:n eduskuntaryhmä: Tarvitaan korkeampi pakolaiskiintiö ja humanitäärinen käytävä, jotta voimme auttaa afgaaneja

– On tärkeää ja itsestään selvää, että Suomi ei palauta afgaaneja tällä hetkellä. Mutta se ei riitä. Meidän on otettava käyttöön nopeita prosesseja huolehtiaksemme niistä, jotka ovat nyt hengenvaarassa. Se tarkoittaa myös heidän perheitään – perheenyhdistämisprosessista on tehtävä sujuva ja nopea näille ihmisille. On selvä, että tämä tilanne on käsittämättömän raskas myös niille Suomessa asuville ihmisille, jotka nyt ovat huolissaan Afganistanissa asuvista läheisistään.

Näin totesi ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka avasi keskiviikkona kaksipäiväisen kesäkokouksensa Nauvossa, Paraisilla.

– Nyt kun talibanit ovat ottanet vallan, erityisesti naiset ja tytöt ovat yhtäkkiä erittäin haavoittuvassa asemassa. Sama koskee myös ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia. Myös ne lukuisat afganistanilaiset, jotka ovat auttaneet turvaamaan ulkomaisten järjestöjen ja operaatioiden toimintaa, ovat vaarassa, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmaisee huolensa siitä, että Afganistanin yllä siintää humanitaarinen katastrofi, aivan silmiemme edessä. Puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Henriksson katsoo, että miellä täytyy tässä tilanteessa olla valmius korottaa pakolaiskiintiötä.

– On täysin selvää, että hallituksella nyt tulee olla valmius korottaa pakolaiskiintiötä nykyisestä 1050 paikasta. Tilanne Afganistanissa on eskaloitunut ja siksi on erittäin perusteltua, että pakolaiskiintiötä nyt nostettaisiin yli sen, mistä hallitus on sopinut hallitusohjelmassa. Meidän täytyy auttaa heikoimmassa asemassa olevia. Olisi sekä kohtuutonta ja epäinhimillistä, jos Suomi ei kantaisi kansainvälistä vastuutaan, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

– Emme voi antaa byrokratian tulla väliin ja hidastaa avustustoimintaamme. Käytännön esteet on poistettava, kuten se, että afgaanien on hakeuduttava Suomen konsulaattiin New Delhissä, jotta he voivat päästä eteenpäin perheenyhdistämisprosessissa. Se on mahdoton ja epäinhimillinen vaatimus tässä hätätilanteessa, sanoo eduskuntaryhmä.

– Koska Suomi on päättänyt evakuoida oman suurlähetystömme henkilökunnan, ovat EU ja YK tärkeitä yhteistyökanavia. Meidän on myös työskenneltävä näiden järjestöjen kautta, jotta apua pääsee perille. Tarvitaan nk. humanitäärinen käytävä, jonka avulla ihmisiä saadaan turvaan. Se on myös tapa vähentää ihmissalakuljetusta.

Adlercreutz: EU:n tulee olla ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä

Ilmastopolitiikasta on syytä puhua selkokielellä, korostaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Suomen osalta ilmastokysymykset eivät ole vain hallituksen asia. Yhtälailla opposition tulee ymmärtää tilanteen vakavuus. Kyseessä on suuri muutos, joka avaa myös uusia mahdollisuuksia. Siksi on myös aivan selvää, että EU:ta tarvitaan, jotta voimme vastata tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen,  jonka edessä seisomme, Adlercreutz sanoo.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n eilen julkistaman raportin mukaan on mahdollista, että jo 2030-luvulla saavutamme 1,5 asteen ilmaston lämpenemisen. Monien asiantuntijoiden mukaan se on kipukynnys.

EU esitteli oman ilmastopakettinsa heinäkuussa. Toimenpidepaketti tarkoittaa sitä, että EU vähentää nettopäästöjään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

– Globaalista näkökulmasta Suomen toimilla on vain rajallinen merkitys. Mutta se, mitä EU tekee, on ehdottoman tärkeää. Osana EU:ta me voimme ja meidän pitää työskennellä oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen, maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan puolesta. Se hyödyttää myös yrityksiämme ja sen kautta talouttamme, Adlercreutz sanoo.

Hän korostaa, että jos EU asettaa vaatimuksia, ja jos unioni maailman suurimpana markkina-alueena asettaa tiettyjä standardeja, myös muun maailman on reagoitava.

– Vahva ja toimiva EU voi olla maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan johtaja. Tämän syksyn COP26-ilmastokokous Glasgowssa voi toivottavasti olla se positiivinen virstanpylväs, jonka nyt tarvitsemme.

– Myös päästökauppaa on vahvistettava. Hiilibudjetistamme jäljellä oleva osa tulee liittää päästökauppaan, ja markkinamekanismeja on mukautettava siten, että ne tukevat tavoitteitamme päästöjen vähentämiseksi, Adlercreutz korostaa.

Adlercreutz: Sote-uudistus on tarpeellinen virstanpylväs – mutta työ jatkuu

Eduskunta on tänään historiallisessa äänestyksessä hyväksynyt Marinin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että uudistus monen vuoden työn jälkeen viimeinkin on maalissa. Samalla hän painottaa sitä, että kehitystyö mallin parissa jatkuu.

– Tarvitsemme sote-uudistuksen ja tämä malli on looginen ratkaisu. Olemme yksimielisiä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollosta huolehtimiseen tarvitaan suurempaa organisaatiota. Nyt meillä on siihen hyvä lähtökohta. Samalla on selvää, että hyvinvointialueita tulee johtaa demokraattisesti, ja tähän tämä malli myös perustuu, Adlercreutz sanoo.

Sote-uudistus tähtää terveydenhuollon parantamiseen mutta myös suomalaisen väestön terveyserojen kaventamiseen. Adlercreutzin mukaan tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että tulonsiirtoja tarvitaan.

– Terveystilanne eri puolella Suomea vaihtelee ja enemmän resursseja tarvitaan siellä missä väestö on iäkkäämpää ja sairaampaa. Tämä johtaa tulonsiirtoihin, sillä kokonaiskustannukset eivät saa lähteä laukalle. Kunnissa on iso investointipaine ja vaikka tulonmenetys tässä mallissa on huomattavasti pienempi kuin edellisen hallituksen ehdotuksessa rahoitusmalli ei ole ongelmaton. Tämän takia on syytä seurata kuntien taloudellista tilannetta tarkkaan uudistuksen käyttöönoton jälkeen ja muokata rahoitusmallia tarpeen mukaan.

Aika auttaa kulttuuriala jaloilleen

Kulttuuriala kokoontui eduskuntatalon edessä torstaina. Koronarajoitukset ovat iskeneet erityisen kovaa kulttuurialaan, joka on täysin riippuvainen siitä, että ihmiset kokoontuvat. Ruotsalainen eduskuntaryhmä jakaa kulttuurialan näkemyksen. Nyt on todellakin aika auttaa kulttuuriala jaloilleen.

– Luovilla aloilla on suuri työllistävä vaikutus. On olemassa vaara, että suuri määrä työpaikkoja on menetetty sinä aikana, kun rajoitukset estävät alan toimintaa. Nyt on tärkeää asettaa kulttuuriala samaan asemaan muiden alojen kanssa, jotta ala voi nousta taas jaloilleen ja hyödyntää sitä potentiaalia, mikä alalla on. Alan pelastaminen ei ole liian myöhäistä, mutta sillä on kiire. Ja siihen vaaditaan tahtoa, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Kulttuuri ei ole vain harrastus. Kulttuuria tekevät ihmiset. Ihmiset, jotka käyvät töissä aivan kuten kaikki muutkin. Heillä on ura, heillä on laskuja, heillä on perheitä.

– On olemassa hyviä esimerkkejä siitä, miten tapahtumia on järjestetty turvallisesti. Kulttuurikenttä on tehnyt paljon työtä koronan leviämisen estämiseksi sisätiloissa. Kulttuurialan kokoontumisrajoitukset ja vaatimukset on tehtävä oikeudenmukaisemmiksi. Jos koronakriisi nähdään vain terveyskriisinä, emme voi nousta jaloillemme. Kyse on tasapainottelusta, ja jokaisen vastuulla on katsoa kokonaisuutta, sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen kansanedustaja Mikko Ollikainen.

Kansanedustaja ja Helsingin pormestariehdokas Eva Biaudet toteaa selkeästi:

– Kulttuurialan on nyt saatava tehdä työnsä niin kuin kaikkien muidenkin! Enää ei löydy syitä estää teattereita, konsertteja tai tapahtumia järjestämästä terveysturvallisia tilaisuuksia. Helsingin on päästävä koronan kourista kulttuurin avulla.