Paras ajankohta Natoon liittymiseen on takana mutta toiseksi paras ajankohta on nyt.

Miten maanpuolustuksemme uskottavuuteen ja toimivuuteen vaikuttaa sellainen Nato-keskustelu, joka ei perustu näkökulmaan oman maan edusta, vaan jatkuvaan ja loputtomaksi venyvään pohdiskeluun siitä, miten joku muu osapuoli reagoisi sen mahdolliseen käyttämiseen?

Suomalainen Nato-keskustelu on muuttumassa farssiksi. Emme pohdi Suomen puolustusjärjestelmää kokonaisuutena; emme keskustele maiden välisen yhteistyön merkityksestä ja resurssien optimoinnista, vaan siitä, miten Venäjä reagoisi Nato-jäsenyyteemme.

Samaan aikaan näemme, miten Venäjä hyödyntää pohdiskeluamme ja sisäistä painiamme. Se hyödyntää tilannetta nostamalla painetta meidän suuntaamme ja uhkaamalla toimilla, mikäli Suomi hakisi jäsenyyttä. 

Pahimmillaan tästä seuraa se, että me ulkoistamme Nato-päätöksemme Venäjälle. Jos Natoon liittyminen ei ikinä ole oikea-aikaista, ”koska se voi herättää reaktioita”, niin silloin päätös liittymisestä on käytännössä ulkoistettu sille, joka meitä painostaa.

Olemme siirtymässä ratin takaa pelkääjän paikalle. Nato kelpaa vain, jos voimme olla varmoja, ettei Venäjä reagoi millään tavalla jäsenyyteemme. Mutta mehän tiedämme, että Venäjä reagoi, kuten se on tehnyt aiemminkin – ei välttämättä asevoimin, mutta hyvin todennäköisesti ainakin kauppapoliittisesti. Tässä ei olisi meille mitään uutta. Kauppapolitiikkaa on käytetty hybridivaikuttamisen välineenä toistuvasti. Sen sijaan, että kylvemme kansana epämääräisissä uhkakuvissa, meidän tulisi pohtia analyyttisesti asiantuntijoiden johdolla, mitä tällainen tilanne, de facto, merkitsisi maallemme.

Naton kannatus on kasvanut Suomessa, ja syystäkin. Suurin vaikuttaja kannatuksen kasvuun on ollut Venäjä itse. Jäätyneiden konfliktien katalysointi ja ylläpito, Krimin valtaus, Ukrainan separatistien yllyttäminen ja tukeminen, energiapolitiikan sotkeminen turvallisuuspolitiikkaan sekä salamurhat niin kotimaassa kuin ulkomailla ja nyt viimeksi turvatakuista puhuminen ovat ymmärrettävästi vieneet keskustelua tähän suuntaan. Venäjä ampuu toistuvasti itseään jalkaan sisäpoliittisista syistä. 

Samaan aikaan on syytä muistaa, että Nato on puolustusliitto. Nato ei valmistaudu hyökkäykseen idän suuntaan. Nato ei valtaa muiden suvereenien valtioiden alueita. Venäjälle ei koidu minkäänlaista turvallisuusuhkaa Suomen ja/tai Ruotsin liittymisestä Natoon.

Natoon liittyminen ei ole mikään muutaman päivän prosessi. Se voi viedä kuukausia tai se voi viedä vuosia. Prosessin ajoitus ei voi olla kiinni päivän tai viikon tapahtumista. Siksi paras ajankohta Natoon liittymiseen on takana ja toiseksi paras ajankohta on juuri nyt, Carl Haglundin erityisavustajana toiminutta Patrik Gayeria lainatakseni.

Liittymisen pitää perustua kokonaisvaltaiseen analyysiin pitkän tähtäimen turvallisuustilanteesta. Ja vaikka itsekin olen sitä mieltä, että liittoutumattomilla mailla voi olla aivan erityinen tehtävä vakauden ylläpitämisessä, niin pitkän tähtäimen kehitys Euroopassa puhuu sen puolesta, että Suomen paikka on Natossa. 

Meillä on puolustuspolitiikassa monta tärkeää kahdenvälistä yhteistökumppania. Olen iloinen siitä, että yhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa on viime vuosien aikana tiivistynyt entisestään. 

Samaan aikaan Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kierretään Nato-keskustelua kuin kissa kuumaa puuroa. Puhumme ”helpoista” kahdenvälisistä suhteista sen sijaan, että puhuisimme kansainvälisestä yhteistyöstä. Siirrämme huomion EU:n puolustusulottuvuuteen, joka käsitteenä on kaikkea muuta kuin selvä. Natolle on vaikea saada kansan enemmistön tukea, ellemme puhu siitä oikeilla sanoilla ja ääneen. Joka tasolla. 

Suomi mielletään osaksi länttä. Suomi harjoittelee Naton kanssa ja meidän järjestelmämme ovat täysin Nato-yhteensopivia jo tällä hetkellä. Olemme keskeisten Naton yhteistyöelimien jäsen. Olemme käytännössä paljastaneet kaulamme, mutta meillä ei ole artikla V:n tarjoamaa suojaa. Jäsenyys olisi käytännön tasolla hyvin pieni askel, mutta silti se toisi meille puolustusnäkökulmasta merkittävää lisäturvaa. Kuten Jaakko Iloniemi on todennut: ”Jaamme nyt riskit mutta emme turvallisuustakuita”. 

Meidän tulisi käynnistää prosessi Natoon liittymiseksi ja Ruotsi on on syytä ottaa tähän junaan mukaan. Natoon liittymisen lisäksi pidän tärkeänä ja itsestäänselvänä, että säilytämme yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat vahvat puolustusvoimat. 

Adlercreutz och Rehn-Kivi: Välkommet med vägpengar till Östnyland

Riksdagens finansutskott har idag beviljat pengar för ny beläggning på Hindersbyvägen i Lappträsk och till planeringen av en gång- och cykelled mellan Box och Kullo. Svenska folkpartiets medlemmar i finansutskottet, riksdagsledamöterna Veronica Rehn-Kivi och Anders Adlercreutz, är glada över att det överlag nu görs betydande satsningar på trafiksäkerheten och på gång- och cykelleder.

– Hindersbyvägen i Lappträsk har redan en längre tid varit i dåligt skick och på vissa delar nästan ofarbar. Jag är mycket nöjd över att vi lyckades förhandla fram ett anslag för att förbättra skicket och därmed trafiksäkerheten på Hindersbyvägen, säger Adlercreutz.

Finansutskottet beviljar nu 450 000 euro till ny beläggning på en sträcka på 6,5 kilometer mellan Kapellby och Hindersby. Finansutskottet beviljar också 250 000 euro till planeringen av en gång- och cykelled mellan Box och Kullo.

– Ett viktigt tema för trafikdelegationen var befrämjandet av cykling och cykelturism och därför beviljades en tilläggssumma på 300 000 euro för ändamålet. Också för utvidgandet och förbättrandet av lättrafikleder förhandlade vi fram projektpengar och jag är mycket nöjd över att den viktiga gång- och cykelleden mellan Box och Kullo nu fick planeringspengar, säger Rehn-Kivi.

Idag har riksdagens finansutskott godkänt sitt betänkande om nästa års statsbudget. Samtidigt har utskottet bestämt om fördelningen av en extra budgetpott, de så kallade julklappspengarna, på cirka 40 miljoner euro som riktas till olika ändamål som anses viktiga.

Adlercreutz är belåten över finansutskottets tilläggsanslag: Satsningar på läskunnighet, vägförbättringar och konstupplevelser för barn

Riksdagens finansutskott har idag godkänt sitt betänkande för statsbudgeten 2022. Samtidigt har utskottet bestämt om fördelningen av en extra budgetpott på cirka 40 miljoner euro som riktas till olika ändamål som anses viktiga. Svenska riksdagsgruppens ordförande och medlem i finansutskottet Anders Adlercreutz gläds över flera viktiga projekt som får stöd.

– Finansutskottet beviljar 1,5 miljoner euro till främjandet av läskunnigheten. Även om finländska unga i senaste PISA-undersökningen var i toppklass gällande läskunnighet har läskunnigheten sjunkit på längre sikt. Därför är det bra att vi satsar på att främja detta, säger Adlercreutz.

Flera viktiga trafikprojekt i Nyland, Österbotten och Egentliga Finland får tilläggsanslag. I Lappträsk kommer Hindersbyvägens beläggning att repareras och i Västnyland förlängs den belysta sträckan på stamväg 51. I Österbotten kommer Vassorvägen i Korsholm, Blaxnäsvägen i Närpes och Perusvägen i Kristinestad att förbättras. Dessutom kan planeringen av två lättrafikleder i Malax och Ytterjeppokorsningen i Nykarleby inledas. Även i Egentliga Finland riktas anslag till Mjösundsvägens förbättring i Kimito och en uppdatering av planen för en lättrafikled mellan Prostvik och Nagu centrum.

– Trafikprojekten är viktiga för oss eftersom de konkret förbättrar vardagen för alla som rör sig på vägarna. Alla dessa projekt har en viktig betydelse på den lokala nivån, säger Adlercreutz.
SFP har även drivit tilläggsanslag till flera organisationer.

– Vi lyckades trygga kvinnoorganisationernas anslag, och även Yrkesfiskarförbundet och 4H-verksamheten får lika stora anslag som ifjol. Dessutom stöder vi organisationer som främjar fredsarbete, samt exportfrämjande med ett tilläggsanslag till Viexpo. Restaureringen av museiskeppet Vega i Jakobstad får stöd och även koordineringsarbetet för sällsynta sjukdomar får ett tilläggsanslag. Dessa är välkomna satsningar, säger Adlercreutz.

Adlercreutz lyfter även fram att Konsttestarna, som är Finlands största program för konstfostran, får ett tilläggsanslag på 1,35 miljoner euro.

– Med hjälp av anslaget till Konsttestarna får ännu fler åttondeklassister möjlighet att tillsammans med sina klasskamrater få en konstupplevelse genom att göra ett besök till en teater, en konsert eller en konstutställning. Alla satsningar som vi kan göra på barn och unga är viktiga och gläder oss, säger Adlercreutz.

Bland kulturprojekten har finansutskottet också reserverat pengar för att ansöka om världsarvs-status för Alvar Aaltos arkitekturhelhet med Pemars sanatorium som kronjuvel.

– Som arkitekt är jag speciellt glad över det och jag är övertygad om att sanatoriet är en helhet som har en stor potential som turistattraktion, säger Adlercreutz.

Riksdagens finansutskott presenterar sitt budgetbetänkande på en presskonferens idag kl. 12 som streamas på riksdagens webbsida.

Adlercreutz välkomnar satsningar på ungas företagsamhetsfostran

Idag har riksdagens finansutskott godkänt sitt betänkande om nästa års statsbudget. Samtidigt har utskottet bestämt om fördelningen av den så kallade ofördelade reserven på ca 40 miljoner euro som riktas till olika ändamål som anses viktiga. Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz är särskilt nöjd över satsningarna på ungas företagsamhetsfostran.

– Vår läroplan talar mycket om eget initiativ och vikten av det, att barn lär sig bygga upp helheter och samla ihop material och kunskap från olika källor. Företagsamhetsfostran stöder den strävan på ett bra sätt. Samtidigt lär sig barn personlig ekonomi, för att inte tala om initiativförmåga, säger Adlercreutz.

Under denna regeringsperiod har riksdagen på olika sätt stött företagsamhetsfostran i skolan. Idag beslöt riskdagens finansutskott att också nästa år stöda ungas företagsamhet. Tilläggsanslagen har hjälpt organisationer som jobbar med ungas företagsamhet att nå ut till allt fler ungdomar.

– Det här är i högsta grad en jämställdhetsfråga. Det är viktigt att man i alla delar av landet, på våra båda nationalspråk, skall ha samma möjlighet till företagsamhetsfostran. Vare sig man själv senare träder in på den banan eller inte är sekundärt: i vilket fall som helst får man med sig lärdomar som säkert hjälper senare i studie- och arbetslivet, tillägger Adlercreutz.

Adlercreutz och Rehn-Kivi: 51:an får belysning ända fram till Karis

I framtiden skall man inte behöva köra hem till Karis längs med en mörk väg. Ifjol beviljade riksdagens finansutskott medel för utbyggnad av belysning längs med 51:an. Nästa år kommer arbetet att fortsätta. Finansutskottet beviljade idag en halv miljon euro för belysning av 51:an från Ingå framåt till Karis. Västnylands representanter i finansutskottet Anders Adlercreutz (Sfp) och Veronica Rehn-Kivi (Sfp) är mycket nöjda med att ett långsiktigt arbete nu bär frukt. 

 – Jag gläder mig över att flera vägförbättringsprojekt ute i Svenskfinland nu får välkommen finansiering. Satsningar på trafiksäkerheten var ledstjärnan för arbetet då projekten valdes ut. Belysning längs 51:an, där viltkrockar sker dagligen, är en länge önskad förbättringsåtgärd och ett viktigt projekt med tanke på trafiksäkerheten i Västnyland, säger Rehn-Kivi, Sfp:s representant i finansutskottets trafikdelegation.

 – När hela 51:an fram till Karis får belysning bidrar den på ett konkret sätt till att Västnyland också starkare upplevs vara en del av huvudstadsregionen. Det är en helt annan sak att pendla hem längs med en mörk väg än att köra på en belyst 51:a. Jag är övertygad om att inte bara säkerheten utan också Västnylands livskraft ökar, säger Adlercreutz. 

 Ledamöterna betonar, att också det lokala arbetet har varit viktigt. 

 – Det är alltid lättare att få igenom projekt när det stöds lokalt. Vi är glada över den hjälp vi här har fått av lokalpolitikerna i regionen, säger Adlercreutz.

Lukashenkaa vastaan ei pidä käyttää Lukashenkan pelikirjaa

Minskissä Lukashenka hieroo käsiään. Mutta tyytyväisiä saatetaan olla myös Varsovassa: koko EU:n huomio kiinnittyy nyt oikeusvaltio-ongelman sijaan Valko-Venäjän ja Puolan raja-alueella käytävään painiin, jossa matkaan huijatut, viattomat sivulliset uhrit piiloutuvat metsään kahden tulen välissä.

Lukashenka kokeilee häikäilemättömästi EU:n sietokykyä. Miten yhtenäinen EU tosiasiassa on? Miten vahvoja ovat EU:n perusarvot? Paljonko vaaditaan siihen, että normioloissa kiveen hakatut periaatteet kyseenalaistetaan tai peräti heitetään romukoppaan?

Tällä hetkellä Lukashenka on voitolla. EU toimii juuri niin kuin hän toivoo. Rajalla on kaaos ja maailmalle leviää kuvia, joiden pohjalta joidenkin ihmisten voi jopa olla vaikea erottaa, kuka on hyvis ja kuka pahis. Valko-Venäjän joukot työntävät ihmisiä rajojen yli, leikkaavat aitaa auki. Vaikeassa tilanteessa Puolan joukot puolestaan työntävät ihmisiä näistä aukoista takaisin. Uhreja tulee päivä päivältä enemmän.

Ei pidä pelata Lukashenkan peliä, sanotaan. Mutta mikä on Lukashenkan peli? Mihin hän pyrkii?

On mielestäni selvää, ettei pelin tavoite ole siirtää mahdollisimman montaa ihmistä rajan yli. Tavoite on saada EU sekaisin ja reagoimaan periaatteidensa vastaisesti. Lukashenka haluaa näyttää, että EU:n periaatteet ovat ohuet ja suhteelliset. Kauniin kuoren alla olemme kaikki samanlaisia. Me ja he. ”Katso, mitä EU tekee näille ihmisille”, toteaa Lukashenka – ja Putin komppaa.

Venäjän hybridivaikuttamisen pelikirja on suoraan luettavissa Russia Todayn sivuilta. Siellä puhutaan maahanmuutosta, EUn ongelmista, koronaepäonnistumisista. Nämä ovat ne narratiivit joita syötetään otolliseen maaperään lännen heikentämiseksi, koska Venäjä tietää, että näihin reagoidaan. Eurooppalainen populistioikeisto on tässä toiminut hyvänä työkaluna. Ajan saatossa se saattaakin huomata olleensa pelinappula ideologisessa sodankäynnissä.

Putin ja Lukashenka toivovat EU-kriittisyyttä, rokoteskeptisyyttä ja paniikinomaista suhtautumista maahanmuutton. Juuri sitä he tuntuvat saavan.

Maahanmuuttoon liittyvää pelkoa käytetään taistelussa kyynisesti hyväksi. Ei tarvita kuin muutama tuhat ihmistä eurooppalaisessa rajametsässä ja eurooppalaiset poliitikot puhuvat kansainvälisten sopimusten irtisanomisesta ja raja-aitojen rakentamisesta. Riippumatta siitä, mikä näiden ihmisten todellinen vaikutus on. Samalla murennetaan iso osa siitä, mitä EU on tai mitä sen toivoisi olevan: yhteisten  arvojen ympärille rakennettu yhteisö, jonka suurin pääoma on sodanjälkeiseen Eurooppaan luotu oikeusvaltioperiaate ja sen varaan rakennettu yhteiskuntamalli.

Kukaan ei halua, että vuoden 2015 pakolaistilanne toistuu. Mutta ne kuvat, jotka nyt välittyvät Puolan rajalta, eivät kerro sellaisesta keinovalikoimasta, jota soveltamalla sen toistumiselta vältytään.

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan puuttuminen EU:ssa on ongelma, johon tulee löytää ratkaisu. Silloin tämänkin kriisin hallinta olisi helpompaa. Ongelma ratkaisun synnyttämisessä on, että halutaan poimia rusinat pullasta. Yhteinen turvapaikkapolitiikka olisi iso askel kohti liittovaltiota ja tiukempaa integraatiota. Se ei sinänsä ole ongelma, joskin paradoksaalisesti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa vaativat tahot yleensä vastustavat liittovaltiokehitystä. Samaan pakettiin kuuluu myös vääjäämättä ns. vastuunjakomekanismi: jos maahanmuuttopolitiikka on yhteinen niin turvapaikan saaneet ihmiset vääjäämättä myös jaetaan kiintiöiden pohjalta eri maihin. Asia, jota yhteistä turvapaikkapolitiikkaa haluavat tahot myös vastustavat.

Mutta palataanpa Puolan metsiin: Miten tällainen hybridivaikuttaminen torjutaan?

Sitä ei torjuta sillä, että toimitaan Lukashenkan toivomalla tavalla. Sitä ei myöskään torjuta sillä, että lietsotaan paniikkia. Eikä sitä myöskään torjuta aidoin tai asein.

Se torjutaan lähettämällä viesti siitä, että EU pystyy toimimaan arvojensa ja sääntöjensä mukaisesti myös kiperän paikan tullen. Arvomme eivät ole myytävänä, ne pätevät niin hyvän kuin pahan sään aikana. Oikeusvaltio ja demokratia ovat kestäviä arvoja ja kovia aseita myös tällaisessa tilanteessa.

Sen sijaan, että ihmisiä ajetaan takaisin metsään, heidän turvapaikkahakemuksia tulisi käsitellä asianmukaisesti . Ja vaikka on totta, että kansainväliset pakolaissopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet ovat tehty toisenlaisia tilanteita varten, niin ne kuitenkin sitovat meitä tänään. Kuten oikeusoppineet toistuvasti ja painokkaasti ovat todenneet: He, jotka haluavat turvapaikkaa, saavat asianmukaisen kohtelun. Ottaen huomioon prosessi, jonka kautta nämä ihmiset ovat Eurooppaan tulleet, on syytä uskoa, että useimpien perusteet turvapaikan saamiseksi ovat heikot tai olemattomat. Ne, jotka eivät ole oikeutettuja kansainväliseen suojeluun palautetaan kotiin.

Tämä maksaa ja tämä työllistää. Toisin sanoen, aseina käytettyjen ihmisten torjuminen maksaa. Niin maksaa sukellusveneiden ja hävittäjienkin torjuminen. Pitää kuitenkin muistaa, että nämä ihmiset ovat tässä sivullisia uhreja. Roistot istuvat muualla ja toimet tilanteet hallintaan saamiseksi on kohdistettava heitä kohtaan

Jos tilanne ei EU:n johdonmukaisen toiminnankaan myötä lopu, on työkalupakissa muita tehokkaita keinoja, kuten esimerkiksi  hybridisodankäyntiin syyllistyvien sulkeminen ulos SWIFT-maksujärjestelmästä. Se vaikeuttaisi järjestelmästä ulossuljetun maan kansainvälistä rahaliikennettä huomattavasti. Se on vastatoimi ja varsin tehokas sellainen.

Iso oppi nyt käynnissä olevasta vaikuttamisesta on se, että Nord Stream II:n rakentaminen oli iso virhe. Maakaasua on käytetty ja tullaan käyttämään vaikuttamisen keinona, niin tässä kriisissä kuin seuraavissakin. Nord Stream II:n käyttöönotto ei onneksi ole vielä kirkossa kuulutettu. Tästäkin syystä Euroopan tulisi panostaa mahdollisimman kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja etenkin uusiutuvan energiatuotannon rakentamiseen.

Toimimalla käsillä olevassa tilanteessa johdonmukaisesti oikeusvaltioperiaatteita kunnioittaen, poistamme tehokkaimmin Lukashenkan vipuvartta. Panikoimalla ja luopumalla periaatteistamme on suuri riski, että menetämme sen, mitä sivistykseksi kutsutaan. Se ei ole strategista eikä se ole viisasta. Eikä se edes poista itse ongelmaa. Naivismin ja idiotismin välissä asuu tilannetaju ja harkitsevaisuus, jotka ovat kokonaisturvallisuudesta huolehtimisen tärkeimpiä elementtejä.

Kulttuurilla politikointi ei pelasta kulttuuria

En suhtaudu kovin suopeasti sellaiseen soutamiseen ja huopaamiseen, jota juuri nyt kohtaamme poliittisessa päätöksenteossa. Jokaisen hallituspuolueen tulee kantaa yhteisesti vastuu budjettileikkauksista. Ja niin ikävää kuin se onkin, leikkauksia on tälläkin hallituskaudella välttämätöntä tehdä.

Toisin kuin viimeaikaisista uutisoinneista voisi päätellä, kaikki hallituspuolueet ovat olleet tietoisia siitä, että Veikkauksen voittovaroihin perustuvaa rahoitusta tullaan leikkaamaan. Kaikki puolueet ovat olleet yhdessä näistä päättämässä. 

Kulttuurialan leikkausten taustalla on Veikkauksen voittovarojen eettisyyden kyseenalaistaminen. Asia on nostettu täysin aiheellisesti tarkasteluun, sillä on ongelmallista, että kulttuurin tukemiseen tarkoitetut varat tulevat osin peliriippuvaisilta. Ongelmien hillitseminen on johtanut tulojen pienenemiseen. Toinen Veikkauksen voittovaroihin liittyvä ongelma on se, että niiden taso ailahtelee vuodesta toiseen ja lisäksi ne ovat laskussa. Aiempaa matalampaa tasoa on pyritty budjetissa paikkaamaan, mutta tässä ei ole onnistuttu täysimääräisesti. 

Syyskuussa hallituksen sisäisissä neuvotteluissa sovittiin näiden säästöjen allokoinnista. Tämän seurauksena myös kulttuuriin kohdistuvien tukien leikkaukset konkretisoituivat. Leikkausten määrän Antti Kurvinen kertoi julkisuuteen aivan, kuten ministerin kuuluukin. 

En pidä siitä, että yksikään puolue välttelee päätöksenteon osalta vastuutaan. Kaikki puolueet kuittasivat tehdyt leikkaukset. 

On selvää, että alkuperäistä ja yhdessä tehtyä päätöstä voidaan korjata, jos korjaukseen todetaan olevan aihetta. Tällainen päätösten pyörittäminen herättää ymmärrettävästi paljon kysymyksiä – etenkin ottaen huomioon, että vuoden 2023 budjetti tulee olemaan vuoden 2022 budjettia kireämpi. Kiristyksiä tulee vielä enemmän. Niiden tekeminen tulee mahdottomaksi, jos tehtyjen päätösten takana ei seistä.

Mutta palataan tähän käsillä olevaan tilanteeseen. Meidän on mahdollista allokoida veikkausvaroja uudelleen tietoisina siitä, että leikkaustarve siirtyy jollekin toiselle sektorille. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että paisuttaisimme budjettia. Olemme asettaneet menojen kokonaissummalle katon. Veikkausvaroja ja valtion budjettia voidaan tarkastella erillään ja veikkausvarojen vähentymistä voidaan kompensoida valtion budjetista. Kokonaispotti on kuitenkin vakio – ainakin niin kauan kuin menokattoa kunnioitetaan. Ja sitä soisin meidän päättäjien kunnioittavan.

Kaiken tämän sanottuani totean kuuluvani niihin, jotka ovat aidosti huolissaan kulttuurialan tilanteesta. Ennen kaikkea siksi, että uskon kulttuurielämän tilan korreloivan vahvasti maan henkisen hyvinvoinnin kanssa. Ruotsissa luovien alojen osuus BKT:sta on kaksinkertainen verrattuna Suomeen ja katson, että meidän tulisi pyrkiä samanlaiseen suhteeseen. Toivon, että jatkossa varojen allokointia tehtäisiin tämän pyrkimyksen pohjalta. Siksi olen myös iloinen siitä, että ensi vuoden tilannetta nyt pyritään korjaamaan.

Adlercreutz: Förstagångskvoterna leder till tunneltänk och bör slopas

Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz anser att förstagångskvoterna i högskoleintagningen bör slopas. Det ska vara lättare för ungdomarna att tänka om och ändra studieinriktning också i ett senare skede av studierna. Adlercreutz tog upp frågan i dagens budgetdebatt i riksdagen.

– Vi har ett starkt tunneltänk från gymnasiet uppåt som beror på att vi betonar studentexamens betydelse och på att vi tog i bruk förstagångskvoterna. Samtidigt betonar grundskolan – helt riktigt – helheter, kreativitet, flexibilitet och att hitta sin egen väg. Det här går inte ihop. Förstagångskvoterna bör slopas, säger Adlercreutz.

Enligt Adlercreutz är ungdomarna redan som 15–16-åringar i praktiken tvungna att bestämma vad de skriver i studentexamen. Dessa val har vidare en avgörande betydelse för vart de kan söka sig efteråt.

– Förstagångskvoterna togs i bruk för att försnabba studietakten. Nu leder de istället till att man inte vågar ta emot en studieplats man inte är säker på. Man väntar, funderar, i stället för att friskt pröva på. Allt tyder på att detta försenar studiestarten och förlänger studierna.

– Våra ungdomar ska inte tvingas att satsa allt på ett kort. I stället för att förstärka tunneln borde vi splittra den. Sänka tröskeln för inträde, och framförallt se en mångsidig kompetens som en styrka. För det är mångsidiga kompetenser som behövs i arbetslivet.

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustelussa vuoden 2022 budjetista 28.9.2021

Ärade talman,

Vi lever i en tid av snabb ekonomisk tillväxt. Trots att vi varit tvungna att med hårda restriktioner begränsa många näringars verksamhet för att rädda liv verkar de flesta kunnat återgå till en relativt normal vardag. Vi har lyckats undvika en konkursvåg trots att många branscher haft det mycket svårt.

Se, että Suomi on saanut taloutensa käännettyä kasvuun näin nopeasti, kertoo siitä, että hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan haastavassa tilanteessa. Mutta tiedämme myös, että talouden piristämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Ja monet näistä toimenpiteistä ovat mukana ensi vuoden talousarviossa.

Työvoimapula ja haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat konkreettisia ongelmia, jotka kuormittavat monen yrittäjän arkea. Tämä ongelma koskee teollisuutta, hoitoalaa ja palvelualoja.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuonna 2022 luodaan niin sanottu kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Se tarkoittaa sitä, että erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä sähköinen oleskelulupahakemus on ratkaistava 14 vuorokauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Tämän ei tulisi olla poliittinen kiistakysymys. Tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien tässä salissa olevien puolueiden tulisi ymmärtää tämä. Selvä asennemuutos on tarpeen. Ei ole syytä luoda olemattomia uhkakuvia. Tähän haasteeseen vastaaminen avaa uusia mahdollisuuksia.

Emme nimittäin voi odottaa. Taloutemme rakenteelliset ongelmat eivät korjaannu itsestään. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyyden nopein kasvu taittuu jo vuonna 2022, vaikka työllisyysaste säilyykin korkeana.

Siitä ei pääse mihinkään, että Suomen väestörakenne on epäedullinen. Yhteiskunnan ikäsidonnaiset menot kasvavat ja on ilmeistä, että hoito- ja hoiva-alan työvoiman tarve kasvaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuulutti kesäkokouksessaan elokuussa toimenpideohjelmaa, jolla voidaan vastata hoiva-alan työvoimatarpeeseen. Nyt hallitus käynnistää STM:n johdolla poikkihallinollisen ohjelman hoivahenkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä näin.

Ärade talman,

Strukturella sysselsättande åtgärder behövs. Det finns ingen naturlag som säger att vi i Finland skall behöva leva med en betydligt högre strukturell arbetslöshet än våra nordiska grannländer. Och nu, under en gynnsam konjunktur, är det lättast att förverkliga de reformer som behövs.

Med vilken måttstock man än mäter, så är det klart, att denna regering redan beslutat om omfattande sysselsättande åtgärder. Men vi behöver mera. Vi skall ytterligare komma överens om sysselsättande åtgärder som har en positiv effekt på 110 miljoner euro på den offentliga ekonomin. Det är väsentligt att det finns en klar deadline – den 15 februari 2022 – för de beslut som krävs.

Inom SFP är vi mycket nöjda med att regeringspartierna lyckades förhandla fram ett skattepaket där förvärvsinkomstskatten för löntagarna faktiskt lite sänks, och företagens behåller den nivå den har idag. Det är viktigt för Finlands konkurrenskraft.

Det var ytterst viktigt att man i förhandlingarna kunde korrigera forskningsbudgeten. Regeringen tryggar Finlands Akademis beviljningsfullmakt för 2022. Utbildning, forskning och innovation är helt centrala grundpelare för att vårt samhälle ska vara utrustat för att hantera de många framtidsutmaningar som vi har.

Arvoisa puhemies,

Ilmastotoimenpiteet herättivät paljon keskustelua julkisuudessa. Loppujen lopuksi peruslinjasta, eli siitä, että ilmastotoimenpiteet ovat riittävän kunnianhimoisia, jotta Suomi pystyy saavuttamaan tavoitteensa olla hiilineutraali vuonna 2035, vallitsi laaja yksimielisyys. Se on hyvin kunnianhimoinen tavoite. Ja nyt olemme saavuttamassa sen.

Hallitus jouduttaa kestävää kasvua erityisesti tukemalla kestäviin energiaratkaisuihin ja entistä vähäpäästöisempään liikenteeseen tehtäviä investointeja. Tämä koskee sekä yrityksiä että kotitalouksia.

Vihreään talouteen siirtymisen kannalta erityisen merkittävä päätös on kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien konesalien, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan. Omassa kotikunnassani Kirkkonummella tämä on esimerkiksi mahdollistanut miljardiluokan investoinnin. Ja monia samankaltaisia hankkeita on suunnitteilla eri puolilla maata. Ilmastotoimenpiteet ovat työllisyystoimenpiteitä. Vähemmän kunnianhimoisten ilmastotoimenpiteiden kannattajat ummistavat silmänsä tieteellisten faktojen lisäksi myös talouden realiteeteilta. Riman asettaminen korkealle hyödyttää Suomea myös taloudellisesti.

Kotitalousvähennyksen korotus on ollut tärkeä tavoite RKP:lle. Se tehdään nyt, ja kotitalouksia kannustetaan vaihtamaan öljykattilansa uusiutuviin lämmitysvaihtoehtoihin siten, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon, ja korvausprosenttia 40 prosentista 60 prosenttiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Talousarvioehdotuksessa on myös kaksivuotinen taloudenhoidon sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen korottamista koskeva kokeilu. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä toimenpiteellä palvelualoille saadaan lisää työpaikkoja.

Ärade talman,

Det finns flera andra viktiga plock som kan göras från budgetboken. Anslagen för polisens operativa verksamhet och rättsvårdens resurser stärks en aning. Medborgarna måste kunna lita på att frågor som berör dem behandlas rättvist och utan dröjsmål. Också domstolarna moderniseras genom att salarna får videoteknik.

Ett extra anslag ges för att stärka det ekonomiska kunnandet hos medborgarna – det grundar sig på Finlands banks initiativ och därigenom vill man också förebygga överskuldsättning. SFP anser också att fortsatt stöd bör beviljas för ungt företagande. Det är den vägen vi kommer framåt.

Andra frågor som tar viktiga steg framåt är att studerandes inkomstgränser nu höjs, familjeledigheterna reformeras, barnbudgetering pilottestas och arbetsinkomstavdraget höjs för att locka personer över 60 år ut på arbetsmarknaden.

Arvoisa puhemies,

6,9 miljardin euron suuruinen alijäämä on suuri.  Vuoden alijäämää kasvattavat hävittäjähankinnat, uusiin sosiaali- ja hyvinvointialueisiin liittyvät kustannukset sekä nurinkurisesti myös sellaiset kustannukset, jotka johtuvat siitä, että olemme selvinneet talouskriisistä useimpia muita maita paremmin. Mutta alijäämä on vain puolet entisestään, ja suunta on oikea. Olemme myös saavuttamassa 75 prosentin työllisyysasteen, vaikka monien työllisyystoimenpiteidemme vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä. Se lupaa hyvää siihen nähden, että meidän olisi tarpeen saavuttaa 78 prosentin työllisyysaste.

Adlercreutz om budgeten 2022: Välkommet med expressfil för utländsk arbetskraft och ett förhöjt hushållsavdrag

– Finlands ekonomiska tillväxt har kommit igång, vilket visar att regeringen har lyckats med sin ekonomiska politik i en svår situation. Det är emellertid klart att också nya åtgärder behövs och flera av dessa finns i nästa års budgetbok. Till dem hör till exempel satsningen på den studie- och arbetsrelaterade invandringen och höjningen av hushållsavdraget.

Det betonade Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz i gruppanförandet i remissdebatten om budgeten för år 2022.

– Svenska riksdagsgruppen och SFP välkomnar regeringens beslut att under 2022 skapa en så kallad expressfil på två veckor för att främja arbetskraftsinvandringen. Det här ska inte kunna vara en politisk tvistefråga. Den utbildnings- och arbetsrelaterade invandringen behövs. Det borde hela det finländska samhället och alla partier inse, säger Adlercreutz.

Adlercreutz understryker behovet av strukturella sysselsättande åtgärder, då den snabbaste tillväxten inom sysselsättningen enligt finansministeriets prognos kommer att avta redan under 2022.

– Det finns ingen naturlag som säger att vi i Finland skall behöva leva med en betydligt högre strukturell arbetslöshet än våra nordiska grannländer. Det är nu, under en gynnsam konjunktur, som det är det lättast att förverkliga de reformer som behövs. Det är väsentligt att vi nu har en klar deadline – den 15 februari 2022 – för de beslut som krävs.

En höjning av hushållsavdraget har varit en viktig målsättning för SFP. Adlercreutz är nöjd över att det nu förverkligas.

– Vi höjer både på hushållsavdragets maximibelopp och på ersättningsprocenten. På så sätt uppmuntrar vi hushållen att byta oljepannan mot förnybara uppvärmningsalternativ. Utöver detta genomförs ett tvåårigt försök med höjt hushållsavdrag för hushålls-, vård- och omsorgsarbete. Vi är övertygade om att denna åtgärd ger fler arbetstillfällen inom servicebranschen.