Ryhmäpuheenvuoro valtiopäivien avauskeskustelussa 9.2.2021

Ärade talman, arvoisa puhemies,

Trivialisointi ja karrikointi on helppoa, samoin ihmisten ja ihmisryhmien lokeroiminen. Ummistamme silmämme ja vetoamme ennakkoluuloihin ja ennakkokäsityksiin. Se on tuttua meille kaikille politiikantekijöille. Ja vaikka tiedämme liiankin hyvin, mihin se johtaa, emme aina pysty vastustamaan kiusausta. Mutta silmien ummistaminen tosiasioilta eli todellisuudelta ei vie eteenpäin. Se johtaa epäolennaisiin ja toisarvoisiin toimenpiteisiin todellisten ja konkreettisten sijaan.

När vi inleder arbetet i år är det bra att se var vi står. Att se fakta. Vad vi har gjort och vad vi har framför oss. Inte vad vi tror, vad vi befarar, utan vad vi vet. Inför coronakrisen hade vi inget facit. Alla länder stod inför en helt ny uppgift. Också vi, också denna regering och riksdag.

Vi har inte i dag ett slutbetyg att ta till. Men vi kan avlägga en mellanrapport. Finland kan i dag skatta sig lycklig för att vara ett av de länder som kommer ut ur krisen med minst blessyrer. Vi har klarat oss bra enligt alla mätare — både de epidemiologiska och de ekonomiska. Vår sjukvård har prövats, men hållits igång. Vår ekonomi har gungat, men klarat sig.

Arvoisa puhemies,

Viime vuonna tehtiin jo konkreettisia rakenteellisia uudistuksia, joiden tulokset näkyvät tänä vuonna.

Se, että jokaisella lapsella taas on subjektiivinen oikeus täyspäiväiseen varhaiskasvatukseen, on iso tasa-arvokysymys. Se hyödyttää kaikkia.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on merkittävä uudistus. Se on rakenteellinen koulutusuudistus, jota sekä opettajat että ekonomistit kannattavat — jo se itsessään on harvinaista. Se on satsaus nuoriin.

Syksyllä päätettiin monista konkreettisista työllisyyttä parantavista toimenpiteistä, jotka pysyvällä tavalla vievät työmarkkinoiden tasapainoa myönteiseen suuntaan. Eläkeputki lakkautetaan ja samalla yli 55-vuotiaita kannustetaan ja tuetaan aktiivisuuteen työmarkkinoilla ja jaksamiseen työelämässä.

Jo nyt tämä hallitus — epidemiologisesta ja taloudellisesta kriisistä huolimatta — on tehnyt yhtä merkittäviä toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi kuin edellinen hallitus koko hallituskautensa aikana. Edellisen hallituksen aloittamaa työtä on jatkettu.

Ärade talman,

Också regeringens halvtidsgranskning i april kommer att ha fokus på åtgärder som höjer sysselsättningsgraden. SFP och svenska riksdagsgruppen vill se lokala avtal. Vi vill se en utvidgning av hushållsavdraget. Vi vill förbättra sysselsättningstjänsterna och se över det inkomstrelaterade arbetslöshetsunderstödet.

I en situation där den internationella konjunkturen är svår att förutspå är det väsentligt att vi själva gör allt vad vi kan för att säkerställa en dynamisk och konkurrenskraftig ekonomi.

Coronakrisen resulterade förra året i ett rekordstort underskott. Men det verkar bli mindre än befarat. Att det har krympt något är bra, eftersom det betyder att vi snabbare kan nå en balans i den offentliga ekonomin. Under våren måste den vägkarta som åtgärdar hållbarhetsunderskottet uppdateras och konkretiseras.

I sinom tid — inte nu — behövs också förnuftiga, välavvägda anpassningsåtgärder.

Ärade talman,

Det är viktigt att vi 2021 ser vår roll i Norden, men också vår roll i Europa.

Arvoisa puhemies,

Suomesta tuli vuodenvaihteessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa.

Koronaepidemia ja sen myötä tehdyt rajoitukset eivät saa sokaista meitä pohjoismaiselta yhteistyöltä. Päinvastoin Suomen puheenjohtajuuskaudella meidän tulee elävöittää pohjoismaisten naapureidemme välisiä suhteita. Meidän tulee vahvistaa maailman parasta yhteisöä ja maailman vahvinta aluebrändiä. Koronasta huolimatta, ja erityisesti tämän mullistavan pandemian jälkeen, on yhtä tärkeää kuin ennenkin, että ihmiset ja yritykset voivat toimia vapaasti Pohjoismaissa ja että me yhdessä samanmielisten naapureidemme kanssa pyrimme vastaamaan yhteisiin haasteisiimme.

Arvoisa puhemies,

Aloitin puhumalla yksinkertaistuksista, joita usein teemme poliittisessa retoriikassa. Sellainen ajatus, että me nykymaailmassa voisimme valita olla kantamatta globaalia vastuuta tai vastuuta ympäristöstä, on täysin vieras RKP:lle. Ajatus siitä, että voisimme harjoittaa politiikkaa, joka ei perustu oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, on mahdoton.

Nämä ovat universaaleja arvoja, jotka ohjaavat ja joiden tulee ohjata Suomen politiikkaa hallituksen kokoonpanosta riippumatta.

Arvoisa puhemies, ärade talman, ne eivät vie vasemmalle tai oikealle, ne vievät eteenpäin.

Alhaista, epärehellistä, keinoja kaihtamatonta – vai välttämätöntä keskustelua?

”Poikkeuksellisen alhaista, erittäin epärehellistä, keinoja kaihtamatonta”

Näillä sanoilla kansanedustaja Wille Rydman kuivailee keskustelua siitä, että eduskunnan valiokuntaoppaan mukaan ministeristä tehdyn muistutuksen allekirjoittajana ei tulisi olla henkilö, joka toimii asian käsittelijänä perustuslakivaliokunnassa.

Tästä problematiikasta on puhunut minun lisäksi esim. eduskunnan puhemies Vehviläinen kuin myös välillisesti Rydmanin puoluetoveri Pihla Keto-Huovinen ehdottaessaan ministerivastuuasioiden siirtämistä pois valiokunnasta. Saman näkemyksen ovat esittäneet myös useat oikeusoppineet.

Valiokuntaopas on asiassa yksiselitteinen: osallistuminen sekä asian käsittelyyn että muistutuksen tekemiseen ei ole soveliasta. Opas myös perustelee miksi näin on. Ministervastuulaki puolestaan toteaa, että allekirjoittaja ei ole esteellinen. 

On väitetty, että ministerivastuulaki ja valiokuntaopas olisivat tässä tapauksessa ristiriidassa keskenään. Se ei pidä paikkaansa, koska kieltäminen ja ei-soveliaaksi määritteleminen eivät ole sama asia. Jos laki kieltäisi muistutuksen käsittelyyn osallistumisen ja opas pitäisi sitä mahdollisena, mutta ei-soveliaana, niin tällöin laki ja opas olisivat ristiriidassa. Nyt näin ei ole. 

Se, mikä ei ole laitonta, ei aina ole järkevää tai oikein. Opas pyrkii tässä nimenomaan suojelemaan perustulakivaliokunnan asemaa.

Valiokunnissa on varajäsenet. Jos perustuslakivaliokunnan jäsen on mukana allekirjoittamassa ministerivastuumuistutusta, hänen on tahdikasta korvata itsensä varajäsenellä asiaa käsiteltäessä. Tämä tuskin olisi muuttanut lopputulosta, koska asiantuntijalausunnot, joihin mietintö perustuu, eivät ole riippuvaisia valiokunnan jäsenistä. Mutta kuva käsittelystä olisi ollut parempi, jolloin valiokunnan maine ei olisi kärsinyt.

Haaviston tapauksen ympärillä on ollut kuohuntaa perustuslakivaliokunnan toimintaan liittyen. Se on valitettavaa ja johtuu monesta asiasta. Jo al-Hol -tapaus, (kirjoitukseni) johon asia välillisesti liittyy, kuumensi tunteita. Ministerivastuuasiat ovat usein polarisoivia ja käsittelyn vuodot ja ikävä valiokuntaa haittaava jälkipeli ovat tällä kertaa heittäneet lisää bensaa liekkeihin.

Tästä kaikesta huolimatta pitää mielestäni voida keskustella yleisistä periaatteista koskien valiokunnan työtä, tehtäviä ja asemaa. Niistä pitää voida keskustella ilman, että keskustelu menee tunteisiin. Keskustelua käytäessä on hyvä myös pitää mielessä, että Haaviston tapaus on jo käyty. Sen tulos on kiistaton, eikä siihen tule enää puuttua.

Rydmanin puoluetoveri Keto-Huovinen nosti asiallisesti esille sen, että ministerivastuuasiat olisi ehkä syytä siirtää valiokunnasta pois. Olen hänen kanssaan samaa mieltä: tämä selventäisi tilannetta. Entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki totesi saman Helsingin Sanomissa 16.12.2020. Ellei näin tehdä, on mielestäni vähimmäisvaatimus, että valiokuntaopasta tulee noudattaa.

Perustuslakivaliokunnassa tehtävä lakien etukäteisarviointi on arvokas asia. Siksi en ehdota valiokunnan korvaamista perustuslakituomioistuimella. Perustuslakivaliokunta on aikojen saatossa kyennyt päättämään vaikeistakin asioista. Olen varma siitä, että esimerkiksi viime kauden päätös, joka käytännössä kaatoi SOTE-esityksen ei syntynyt helpolla.

Presidentti Niinistön esittämä ajatus yhteisjaostosta korkeimpien oikeuksien kanssa voisi käytännön haasteistaan huolimatta olla hyvä ajatus. Toki sitä on kritisoitu siitä, että se sekoittaisi vallan kolmijakoa, mutta toisaalta tilanne on epämääräinen myös tällaisenaan. Sikäli kun perustuslakivaliokunnan katsotaan kansan silmissä jakavan tuomioita, tilanne on jo epäselvä.

Ennen kaikkea valiokunnan uskottavuus varmistetaan sillä, että jokainen sen jäsen suhtautuu tehtäväänsä vakavasti. Oma poliittinen etu ei saisi ohjata prosessia. Luottamuksellinen tieto on luottamuksellista tietoa. Perustuslakivaliokunnan työssä puoluerajoista ja hallitus-oppositio -rajasta pitää päästä yli. Puolueviitta jätetään eteiseen ja asioita lähestytään neutraalisti asiantuntijakuulemisissa esiin tulleiden näkökulmien pohjalta. Ihminen tuskin koskaan kykenee absoluuttiseen objektiivisuuteen, mutta tällaisessa positiossa työskentelevien ihmisten tulisi nähdä objektiivisuus erityisenä imperatiivina. Se on tässä itseisarvo, uskottavuuden edellytys.

Näin varmistetaan, että perustuslakivaliokunta toimii siten, kun sen tulisi toimia ja minimoidaan perustuslakivaliokunnan uskottavuutta nakertava epäasiallinen möly sosiaalisessa mediassa.

Läs mer

Adlercreutz: Allt bygger på en ökad sysselsättningsgrad – strukturella reformer behövs

Vi måste hålla ekonomin flytande och ta oss över svackan som orsakats av coronapandemin, underströk Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz i riksdagens responsdebatt om budgeten för 2021.

– Idag finns det få alternativ. Men i ett längre perspektiv måste den offentliga ekonomin fås i balans. Våra stora problem är den ökande statsskulden och en sackande sysselsättningsnivå. För att kunna finansiera välfärdsstaten måste vi hålla sysselsättningsgraden så hög som möjlig. SFP och Svenska riksdagsgruppen vill se reformer som ökar flexibiliteten. Vi bör avskaffa behovsprövningen av utländsk arbetskraft och vi behöver en reform som möjliggör lokala avtal, säger Adlercreutz.

Adlercreutz betonade även vikten av mer jämlikhet och välmående i arbetslivet.

– Arbetslöshetsnivån för de som är över 55 år är inte något vi kan vara stolta över. Det system vi har idag leder otvetydigt till åldersdiskriminering och ojämlikhet, och vi måste hitta en lösning till det. Detsamma gäller välmående i arbetslivet överlag – psykiska problem har blivit den vanligaste orsaken till att sjukpensionera sig. Här behöver vi förebyggande åtgärder och bättre tillgång till vård.

– Det här är utmanande tider. Och även om vissa beslut ofta gärna flyttas framåt, finns det ingen ursäkt för att inte göra strukturella reformer. Nästa år höjs läroplikten. Det är en stor sak. Men allt bygger på en ökad sysselsättningsgrad, och här återstår ännu en del att göra.

Adlercreutz: Viktiga satsningar på ungas företagsamhet och export

Svenska riksdagsgruppens ordförande och medlem i finansutskottet Anders Adlercreutz är mycket nöjd över de satsningar som finansutskottet gör på ungas företagsamhet och på att främja exporten.

– Vi satsar 500 000 euro på att främja ungdomars färdigheter i entreprenörskap, ekonomi och arbetslivskompetens. Många organisationer, som till exempel Ungt Företagande, gör ett viktigt arbete för att främja företagsamhet i våra skolor runtomkring i landet. Det här anslaget ger dessa organisationer möjlighet att växa. Det är viktigt att våra ungdomar får möjlighet att lära sig färdigheter som behövs senare i livet, säger Adlercreutz.

– Tilläggsanslagen till Finsk-svenska handelskammaren och andelslaget Viexpo för att främja exporten är speciellt viktiga i dessa ekonomiskt utmanande tider. Finland är ett exportberoende land och därför är det centralt att vi främjar verksamhet som hjälper våra företag att hitta ut till den internationella marknaden.

Finansutskottet har i dag godkänt sitt betänkande om nästa års statsbudget. I samband med den fördelades även de så kallade julklappspengarna, en extra budgetpott på ca 40 miljoner euro som riktas till olika ändamål som anses viktiga.

Adlercreutz och Rehn-Kivi nöjda med finansutskottets extra anslag: Viktiga trafikleder, stöd för unga företagare och yrkesfiskare finns med på listan

Viktiga trafikprojekt i Nyland och Österbotten avancerar. Det blev klart på fredagen då riksdagens finansutskott godkände listan på de projekt som får medel från den extra pott på cirka 40 miljoner som finansutskottet fördelar.

I Nyland förbättras Fagerviksvägen, riksväg 51 ska få belysning på sträckan Ingå-Karis och cirka 40–50 kilometer cykelvägar i Helsingforsregionen ska få ny beläggning. I Österbotten får Vasa hamnväg planeringsanslag och en helt ny lättrafikled byggs i Kronoby.

Världsnaturarvet vid Kvarken får anslag för att bygga ut vandringsleder.

–  Det här är alla värdefulla lokala projekt som nu fås igång, säger riksdagsledamöterna Anders Adlercreutz och Veronica Rehn-Kivi som har varit SFP:s förhandlare i finansutskottet.

SFP har arbetat för att flera organisationer ska få tilläggsanslag. Kvinnoorganisationernas anslag höjs till samma nivå som i år. Anslag beviljas även för organisationen för exportfrämjande, Viexpo och Finsk-svenska handelskammaren.

Yrkesfiskarnas förbund får sitt anslag fördubblat. Restaureringen av museiskeppet Vega i Jakobstad får ett lika stort anslag som ifjol. Inom lantbruket stöds 4H-verksamheten. Också företagarfostran för unga får stöd.

– Tanken med den här processen i finansutskottet är att hitta enstaka strategiskt ömma punkter som skulle vinna på extra satsningar. Exempelvis med de här kännbara vägsatsningarna i västra Nyland tror vi att hela regionen kan få ett lyft. Samtidigt kan vi fortsätta stödja exportsatsningar framför allt till Sverige, säger Anders Adlercreutz.

Rehn-Kivi lyfter fram arbetet för att bekämpa familjevåld och våld mot kvinnor i enlighet med Istanbul-avtalet.

– Också befrämjandet av åtgärdsprogrammet att förhindra könsstympning av flickor och kvinnor uppmärksammas i budgeten med ett tilläggsanslag på 100 000 euro, vilket är mycket välkommet, säger hon.

Riksdagens finansutskott presenterar sitt budgetbetänkande på en presskonferens idag kl. 12 som streamas på riksdagens hemsidor.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi tyytyväisiä valtiovarainvaliokunnan lisämäärärahoista:  Listalla tärkeitä liikenneväyliä, tukea nuorille yrittäjille sekä ammattikalastajille

Tärkeät liikennehankkeet Uudellamaalla ja Pohjanmaalla etenevät. Tämä varmistui perjantaina, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi listan projekteista, joille myönnetään varoja valiokunnan jakamasta ylimääräisestä noin 40 miljoonan euron potista.

Uudellamaalla Fagervikintietä parannetaan, kantatie 51:lle saadaan tievalaistus välille Inkoo-Karjaa ja Helsingin seudulla noin 40–50 kilometriä pyörätietä saa uuden päällysteen. Pohjanmaalla vientiteollisuuden näkökulmasta tärkeälle Vaasan satamatielle myönnetään suunnittelumäärärahaa ja Kruunupyyhyn rakennetaan aivan uusi kevyen liikenteen väylä.

Merenkurkun maailmanperintökohteelle ohjataan määrärahoja vaellusreittien laajentamiseen.

– Nämä ovat kaikki arvokkaita paikallisia hankkeita, joita nyt voidaan edistää, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi sanovat. He ovat toimineet RKP:n pääneuvottelijoina valtiovarainvaliokunnassa.

RKP on ajanut lisärahoitusta monelle eri organisaatiolle. Naisjärjestöjen määräraha nostetaan tämän vuoden tasolle. Määrärahoja myönnetään myös vienninedistämisen parissa toimivalle Viexpolle sekä Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille.

Suomen Ammattikalastajaliiton määrärahat kaksinkertaistuvat. Maataloudessa tuetaan 4H-toimintaa. Myös nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen edistäminen saa tukea.

– Tämän prosessin ajatuksena valtiovarainvaliokunnassa on löytää yksittäisiä strategisesti herkkiä kohtia, jotka hyötyisivät lisäpanostuksista. Uskomme, että näillä tuntuvilla tiepanostuksilla Länsi-Uudellamaalla annamme koko alueelle piristysruiskeen. On myös äärimmäisen tärkeää, että voimme tässä tilanteessa jatkaa viennin tukemista varsinkin Ruotsiin, Adlercreutz sanoo.

Rehn-Kivi nostaa esille Istanbulin sopimuksen mukaisen työn naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

– Myös tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman edistäminen huomioidaan budjetissa 100 000 euron lisämäärärahalla. Tämä on erittäin tervetullutta, Rehn-Kivi sanoo.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee budjettimietintönsä tiedotustilaisuudessa tänään klo 12. Tilaisuus lähetetään suorana eduskunnan verkkosivuilla.

Puhe eduskunnan keskustelussa pidennetystä oppivelvollisuudesta 8.12.2020

Arvoisa puhemies,

Me tiedämme muutaman asian. Me tiedämme, että työllisyysedellytykset ovat huomattavan paljon isommat niillä nuorilla, jotka ovat suorittaneet myös toisen asteen.

Me tiedämme, että emme halua kenenkään jäävän ainoastaan peruskoulun varaan.

Ja koska me tiedämme tämän, niin on vain luonnollista, että oppivelvollisuus ulotetaan koskemaan kaikkia täysikäisyyteen asti.

Tämä on silkkaa logiikkaa.

Mikään ei sano, että nykyinen raja olisi optimaalinen. Se on keinotekoinen, ihan kuten monet muutkin rajat.

Ei 16 vuotta ole sen parempi raja kuin 12, 10 tai 7.

18 sen sijaan on perusteltu. Se on täysi-ikäisyyden raja. Se on raja, joka mahdollistaa minimivaatimuksen täyttymisen, sen, mitä me haluamme meidän nuoriltamme.

Loogista on toki se, että tätä uudistusta vastustetaan opposition toimesta. Ihan kuten peruskoulua aikoinaan vastustettiin.

Kokoomus toteaa, että pitäisi tukea, ei pakottaa.

Pitäisi vain pyytää käymään koulua. Ei velvoittaa.

Tämä on erikoinen ajatus maassa, jossa oppivelvollisuus kuitenkin varsin pitkään on ollut käytössä. Pitää myös vaatia. Pitää myös velvoittaa.

Sekin on totta, että valtiontalous on nollasummapeliä. Satsaus yhteen paikkaan on pois jostain muualta.

Siksi huoli siitä, että tämä uudistus johtaisi leikkauksiin muualla koulutoimessa on perusteltu. On hyvä, että varmistetaan, että rahoitus riittää.

Ongelmat muualla eivät nimittäin poistu pelkästään sillä, että oppivelvollisuudesta säädetään. Meillä on vielä pula koulupsykologeista. Meillä on vielä pula opinto-ohjaajista. Ja vaikka koulunkäynnin horisontin siirtäminen 9. luokan päättymisestä pidemmälle 18 vuoden ikään itsessään saa aikaan positiivisen muutoksen, niin on selvää, että tämä uudistus ei tarkoita sitä, että muut ongelmat poistuisivat.

Och, ärade talman, i den här reformen är det viktigt att säkerställa att det stöd som behövs är tillgängligt för båda våra språkgrupper. Idag är det inte så.

Siksi on hyvä, että nyt tehdään panostuksia myös muualla järjestelmän sisällä.

Tämän uudistuksen kohdalla on kritisoitu rahan käyttöä.

Siksi on hyvä kerrata mihin rahaa käytetään. Ketkä tästä hyötyvät.

Kun oppimateriaaleista ja koulumatkoista tulee perheelle maksuttomia lapsiperheet voittavat. He saavat enemmän rahaa käyttöönsä. Heidän arkensa helpottuu.

Tätä ei voi suoraan verrata veronkevennykseen. Ja voi todeta, että kaikki rahanmeno lisää painetta veronkorotuksiin. Mutta jos pelkästään katsoo lapsiperheiden tilejä, niin he voittavat tässä. He saavat vastaavan hyödyn kuin veronkevennyksistä sillä erotuksella, että heidän lapsensa osaaminen kasvaa, Suomen kilpailukyky kasvaa, työllisyys paranee ja kestävyysvaje sen myötä supistuu.

Siitä on kysymys.

Arvoisa puhemies,

Opintopolku ulottuu myös toisen asteen jälkeiseen maailmaan.

Silloinkin on muistettava, että tarpeet ovat yksilölliset ja monipuolisuus hyvä asia.

Tänään vaadimme nuorilta jo nuoressa iässä pitkälle ulottuvia päätöksiä opintojensa suhteen. Jo lukion alussa pitää tietää mitä haluaa.

Painotamme ylioppilastodistusta ja otimme vuonna 2016 käyttöön ensikertalaiskiintiöt opiskelupaikkavalinnoissa. Tämä on vienyt ojasta allikkoon.

Koska nuoret tietävät, että ensikertalaisia suositaan he odottavat ja optimoivat. He eivät ota vastaan opiskelupaikkaa, mikäli eivät ole varmoja siitä, että se on lopullinen ja paras valinta. Ensikertalaisuuden etua ei haluta menettää.

Tämä johtaa siihen, että aloitus siirtyy. Ja siihen, että kerran väärin valinneen opiskelijan uranvaihto vaikeutuu. On vaikea nähdä, että tällä olisi positiivinen vaikutus.

Tällä hetkellä vaadimme lukiolaisilta opiskelu- ja urapolkuun vaikuttavia valintoja jo 15–16 vuoden iässä. Tätä putkiajattelua ei ole syytä ulottaa yliopistoon maailmassa, joka tarvitsee yhä monipuolisempia, mielikuvituksellisempia ja empaattisempia osaajia.

Meidän tulee siis nähdä joustavuus, ketteryys ja laaja-alaisuus kannatettavina ominaisuuksina sekä yksilötasolla että instituutioidemme tasolla. Asettamalla kaikki opiskelijat samalla viivalle ja tekemällä opiskelupaikan vaihdosta mahdollisimman helppoa, lyhennämme opiskeluaikoja, pidennämme työuria ja parannamme nuorten hyvinvointia.

Arvoisa puhemies,

Tämä oppivelvollisuuden pidentäminen on hyvä asia. Se on looginen uudistus. Se on aito rakenteellinen uudistus, jolla on pitkälle ulottuvat vaikutukset. Mutta uudistustarve ei, arvoisa puhemies, lopu tähän.

Meidän on oltava muutos, jota etsimme

Tällä hetkellä häntä ohjaa koiraa, kiistelemme keinoista ja puolustamme etuja, ymmärtämättä täysin kirkkaasti kokonaiskuvaa ja sitä, mitä rahoilla pitäisi tehdä ja millä aikavälillä. Syntyy lillukanvarsikeskustelua, joka vie meitä yhtä paljon taakse- kuin eteenpäin.

Eduskunnan täysistunnossa pitämässäni puheessa korostin sitä, että Suomi on selvinnyt kuluneesta puolesta vuodesta kohtalaisen pienillä vaurioilla. Tämä pitää paikkansa. Tämän blogin myötä haluan siirtää katseen tulevaisuuteen. 

Harjoittelusta tositoimiin

Suhtaudun menneisiin kuukausiin harjoitusleirinä: Olemme harjoitelleet kriisissä toimimista niin koulujen, työpaikkojen kuin terveydenhuoltojärjestelmämme näkökulmasta. Olemme keksineet keinoja pitää yllä ihmissuhteita tilanteessa, jossa normaali kanssakäyminen on rajoitettua. Olemme oppineet lisää viruksesta ja sen käyttäytymisestä.

Tämä kaikki on vaatinut paitsi hermoja myös puhdasta rahaa. Olemme velkaantuneet merkittävästi ostaessamme aikaa ja toimintakykyä. 

Nyt harjoitusleiri on lopussa ja meidän on otettava vastaan seuraava, mahdollisesti ensimmäistä iskua huomattavasti kovempi tälli. Skenaario, jossa virus leviää vielä aiempaa aggressiivisemmin ja jossa perinteistä teollisuutta harjoittavien yritystemme tilauskirjat jatkavat ohenemistaan, on täysin mahdollinen. Sanon tämän, vaikka mielelläni kauppaisinkin toisenlaista näkymää.

Tällaisessa tilanteessa mitataan kansakunnan kykyä yhteistoimintaan. Nostan tämän toistuvasti esille, sillä monet historialliset tapahtumat osoittavat, että asenne ja tahtotila vaikuttavat kriisistä selviämisen lopputulokseen.

Yhteistoiminta kumpuaa halusta ymmärtää toista

Olen itse yrittäjä ja olen naimisissa yrittäjän kanssa. Eläydyn ja samaistun kymmenien ja satojen tuhansien yrittäjien elämään.  Viiden lapsen isänä olen saanut toimia erilaisissa kouluun ja harrastuksiin liittyvissä luottamustehtävissä. Niiden kautta olen nähnyt erilaisten perheiden haasteita ja ymmärtänyt, että vaikka monissa suomalaisissa perheissä asiat ovat hyvällä tolalla, on myös paljon lapsia, äitejä ja isiä, joiden asiat eivät ole kunnossa. Usein nämä ongelmat limittyvät toisiinsa muodostaen monimutkaisia vyyhtejä. Poliitikkona työskennellessäni silmäni ovat puolestaan avautuneet ymmärtämään etujärjestöjen näkökulmaa, vähemmistöjen huolia ja  isojen yritysten ratkaisuja. 

Uskon, että toisten saappaisiin astumista eli empatiakykyä on pakko harjoitella aktiivisesti. On aivan selvää, että maailmaa olisi helpointa katsoa omasta vinkkelistä. Tällaiselle asenteelle olkapäälläni istuva apina kuitenkin nauraa säälivästi; luulen, että suurin osa meistä kyllä tietää, milloin syyllistymme henkiseen laiskuuteen. 

Meissä ihmisissä on varmasti henkistä laiskuutta vakiomäärä. En rehellisyyden nimissä usko, että ihminen olisi muuttunut tässä suhteessa vuosisatojen kuluessa kovin paljoa. On kuitenkin mahdollista, että sosiaalinen media ruokkii henkistä laiskuutta: on helppo kokea hyväksyntää samanmielisten kuplassa ja elää omia näkemyksiä vahvistaen sen sijaan, että kyseenalaistaisi niitä. Kriisin keskellä haluan nostaa esille huoleni tällaisen ilmiön tuhoisuudesta.

Oppositiopolitiikka on parlamentarismin tae

Hyvä oppositiopolitiikka kyseenalaistaa hallituksen tekemisiä: se repii auki päätöksenteon perusteet ja vaatii lisäselvityksiä. Se puuttuu asioiden vaillinaiseen valmisteluun ja prosessien ontumiseen. Se nostaa esille vaihtoehtoja, joita hallitus ei näe. Oppositiopolitiikka on parlamentarismin toteutumisen tae.

Tällä hetkellä politiikka on valitettavan usein henkilöihin menevää. Oppositio syyllistyy asioiden vaillinaiseen valmisteluun ja käyttää opponoidessaan tarkoitushakuisesti kontekstista irrotettuja tai joskus jopa valheellisia väitteitä. Ja kyllä, sama toistuu toiseenkin suuntaan. Joku voisi tietysti kutsua tätä tavanomaiseksi politikoinniksi, mutta itse suhtaudun tällaiseen politikointiin erityisen kriittisesti yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka on kaikin puolin haasteellinen jo valmiiksi.

Päätöksentekoa pitää uudistaa 

Ihailemme Ruotsia, jonka on onnistunut synnyttämään useita kansainvälisesti merkittäviä brändejä. Ihailemme Viroa, jonka on pienestä koostaan huolimatta onnistunut synnyttämään yrittäjyydelle houkuttelevat olosuhteet. Ihailemme Islantia, jonka on onnistunut nousemaan etäisenä saarivaltiona konkurssista tekemällä useita sosiaalisia uudistuksia. Kaikkien toiminnassa on korostunut halu avata yhteiskuntaa uudenlaiselle ajattelulle ja uudenlaisille toimintamalleille. 

Myös Suomi on uuden edessä. Selvitäksemme nyt otetusta velasta, meidän on ajateltava monia asioita ja aloja uudestaan. Myös päätöksentekoa pitää uudistaa. Korkea koulutusasteemme antaa hyvät edellytykset uudistumiselle, mutta on olennaista ymmärtää, että näin syvästi velkaantuneina myös aika on rahaa. 

Uusien toimintamallien löytäminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä kaikilta markkinoilla toimivilta: työmarkkinajärjestöiltä, hallitukselta, eduskunnalta, yrityksiltä. Kaikkien on oltava valmiita ryömimään poteroistaan ja kuunneltava aidosti toistensa ajatuksia. Kaikkien on oltava valmiita näkemään uudet toimintatavat välttämättöminä. Ja ennen kaikkea: Kaikkien on oltava valmiita luottamaan siihen, että kaikki osapuolet haluavat Suomelle hyvää. Perinteinen vasemmisto-oikeisto jargon tuntuu erityisen väsyneeltä tämän tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Etenkin koska – rehellisyyden nimissä – meidän vasemmistomme ei ole erityisen vasemmalla, eikä meidän oikeistomme erityisen oikealla.

Yhdessä tuotettu visio päätöksenteon pohjaksi

Jotta uudistustyössä voidaan onnistua, meidän pitäisi koota kaikki yhteiskunnalliset toimijat yhden pöydän ääreen ja antaa tehtäväksi luoda kuva menestyvästä Suomesta. Tässä vaiheessa vain taivas on rajana; keinoista puhutaan vasta seuraavassa vaiheessa. Kysymys siis kuuluu: Millainen on se Suomi, jonka pystymme rakentamaan, jos hyödynnämme kaikki vahvuutemme täysimääräisesti?

Keinot tulevat käsittelyyn vasta vision ollessa kirkas. Olen taipuvainen uskomaan, että keinot kyllä löytyvät, sillä kukapa ei haluaisi edistää menestyvän Suomen rakentumista?

Tällä hetkellä häntä ohjaa koiraa, kiistelemme keinoista ja puolustamme etuja, ymmärtämättä täysin kirkkaasti kokonaiskuvaa ja sitä, mitä rahoilla pitäisi tehdä ja millä aikavälillä. Syntyy lillukanvarsikeskustelua, joka vie meitä yhtä paljon taakse- kuin eteenpäin.

Meillä on hyvät edellytykset menestyä

Huolimatta isosta velkataakasta – tai ehkä jopa sen ansiosta – mikään ei estä meitä menestymästä. Suomea pitäisi tarkastella Suomi Oy:nä. Harva yritys ajattelee, että yrityksen onnistumisen mahdollisuudet ovat mitättömät, vaikka tulevaisuutta rakennettaisiinkin velkarahalla. Päin vastoin, halu ja paine onnistua, ovat entistäkin kovempia. 

Kun visio on kirkas, pystymme kohdistamaan lainatut rahat oikein. Pystymme pistämään rahan poikimaan, kuten sanonta kuuluu. Kirkkaan vision rakentamiseentarvitaan kuitenkin kaikkien osaamista. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan luottamusta, ei pelon kylvämistä ja vastakkainasettelua.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 talousarviosta 7.10.2020

Ärade talman,
Arvoisa puhemies,

Koronakriisin seurauksena 80 000 suomalaista on menettänyt työnsä. Suomen talouden ennustetaan supistuvan noin viisi prosenttia tänä vuonna, ja monet suomalaiset ovat syystäkin huolissaan. Minäkin olen huolissani.

Nämä ovat vakavia ja synkkiä lukuja. Mutta kriisin keskellä olemme saaneet myös täysin toisenlaisen viestin, jota meidän on syytä kuunnella: Pohjoismaat ovat selviytyneet koronaviruksesta johtaneista taloudellisista vaikeuksista paremmin kuin useimmat muut maat. Ja Danske Bankin tekemän tutkimuksen mukaan Suomi oli pärjännyt kaikista parhaiten.

Tämä on erittäin hyvä arvosana hallituksen politiikalle. Vaikeana aikana olemme onnistuneet luomaan uskoa tulevaan. Budjettikirja, jota nyt käsittelemme, sisältää monia toimenpidekokonaisuuksia, jotka antavat toivoa ja uskoa lapsille, nuorille, perheille, tavallisille palkansaajille, vanhemmille ihmisille, naisille ja miehille.

Tässä tilanteessa laadimme talousarvion, jonka 10,8 miljardin euron suuruinen alijäämä on valtava. Budjettialijäämät olivat tosin yhtä suuria myös vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen. Ja huomattakoon, ettei meidän tämän hetkinen alijäämä ole yhtä suuri kuin Alankomaiden, joka kuitenkin on fiskaalisesti konservatiivinen maa.

Suomi velkaantuu nyt. Ei siksi, että me haluaisimme, vaan koska meidän on pakko. Niin, ekonomistien yksimielisen kannan mukaan: Koska meidän täytyy.

Meidän tehtävämme on nyt pitää epidemia kurissa samalla kun huolehdimme siitä, että mahdollisimman monella suomalaisella on huomenna töitä.

Ärade talman,

Om vi ser det här som en process med tre steg ser den ut så här: Första sköter vi hälsokrisen och försöker hålla maskineriet igång. Sedan stimulerar vi ekonomin. Och efter det återuppbygger vi balansen i den offentliga ekonomin.

Vi är idag med en fot i steg ett, och en fot i steg två.

Nästa års budget innehåller en bred arsenal akuta krisåtgärder. Och många satsningar på framtiden.

Energiskattereformen börjar genomföras 2021 och här sänks elskatten för industrin till EU:s miniminivå. Regeringen fortsätter halvera farledsavgifterna för att stärka exportindustrins konkurrenskraft.

Vi går också målmedvetet fram när det gäller den gröna omställningen. Budgetanslagen för att främja klimatneutraliteten och den biologiska mångfalden överstiger två miljarder euro.

För SFP är det viktigt att vi också i detta läge stärker våra rättssystem och rättsvården, samt att det styrs mer resurser för ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning.

Vi vill att Finland ska bli världens barnvänligaste land. Därför sänker vi dagisavgifterna, som också bidrar till att skapa förutsättningar för fler jobb.

För att undvika massarbetslöshet, stöder vi kommunerna. Och för att förhindra att ekonomin stängs ner igen, måste vi se till att vi har en fungerande teststrategi.

För att minska osäkerheten i samhället har regeringen reservat tillräckliga anslag för att se till att vi har vaccin åt alla, när den väl finns tillgänglig.

Vi vet att coronan drabbat sysselsättningen för unga kvinnor. Därför välkomnar vi att regeringen nu förbundit sig till att granska sysselsättningsåtgärderna även med tanke på jämställdheten mellan könen. SFP vill se ett jämställt Finland.

Arvoisa puhemies,

Me poliitikot emme saa ajatella vain nykyhetkeä. Meidän on nähtävä myös kulman taakse.

Tässä salissa on puhuttu mielellään Ruotsista. Siitä, millainen Ruotsin talousarvio on. Analyysit ovat kyllä joskus olleet puutteellisia. Mutta se kai kuuluu politiikkaan. Myös tässä talousarviossa on monia niistä panostuksista, joita Ruotsissa tehdään. Mutta on selvää, että Ruotsin liikkumavara on aivan eri luokkaa kuin meidän.

Ruotsissa työmarkkinat uudistettiin 20 vuotta sitten. Ruotsin väestöpyramidi on aivan erilainen kuin meidän. Ruotsin työllisyysaste on huomattavasti Suomen työllisyysastetta korkeampi, ja koska maa on pitkään harjoittanut Suomea avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, Ruotsilla ei ole samanlaisia väestön ikääntymisestä johtuvia tulevaisuuden haasteita kuin meillä.

Täällä Suomessa meidän olisi ymmärrettävä, että seuraava kriisi ei ehkä ole kaukana. Ja silloin olemme paljon vahvempia, jos nyt onnistumme tekemään ne uudistukset, joita tarvitaan työmarkkinoiden sysäämiseksi siihen suuntaan, joka johtaa työllisyyden parantumiseen.

Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat 31 000 uutta työpaikkaa. Eikä tämä ei ole mitään toiveajattelua. Nämä ovat valtiovarainministeriön vahvistamia lukuja.

Tarvitaan enemmän. Siksi hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat vielä 50 000 uutta työpaikkaa tämän lisäksi.

En högre sysselsättningsgrad är nödvändig – för att vi skall ha råd att satsa på utbildning. För att vi skall kunna se till att både våra barn och våra äldre har det bra.

Budgeten innehåller målmedvetna steg som ska garantera att Finland är en internationellt attraktiv plats för studier, forskning och innovationer.

Det arbetet kräver kreativitet. Inte bara i statsrådsborgen, utan i hela samhället. Därför är det viktigt att vi, också här i salen, för diskussionen om åtgärderna på ett konstruktivt sätt.

Det är berättigat att kräva åtgärder för att trygga en långsiktig hållbarhet och balans inom den offentliga ekonomin. Därför har regeringen gjort en färdplan för hållbarheten i de offentliga finanserna. Samhällets välfärd kan inte kopplas loss från företagens välfärd. Om vi inte är ett stabilt samhälle med goda framtidsutsikter är vi inte heller ett attraktivt land för företagare eller investerare.

Lopuksi, arvoisa puhemies,

Suomen houkuttelevuutta sijoittajien keskuudessa lisäävät turvallisuus, tasa-arvo, hyvä koulutus ja olematon korruptio. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Tässä haastavassa tilanteessa olemme laatineet talousarvion, jossa nämä tekijät ovat tasapainossa.

Avoin kirje oppositiolle

Hallitukselta tulee edellyttää toimia ja perusteluja päätöksille. Opposition tehtävänä on kritisoida hallitusta. Tilanteessa, joka on yhteiskunnallisesti erityisen haasteellinen, koen perusteltuna edellyttää hallituspuolueen edustajana oppositiolta kuitenkin älyllistä rehellisyyttä ja johdonmukaista otetta argumentoinnissa. 

Jos poliittinen kenttä hahmottuu vastakkainasettelujen kautta – me vastaan ne, hallitus vastaan oppositio, hän vastaan minä – niin politiikkaa on hyvin haasteellista tehdä ratkaisukeskeisesti. Noususuhdanteessa vastakkainasettelu harvoin on kohtalokasta, mutta kriisissä se voi sitä olla. 

Ja vielä kertauksen vuoksi listaus asioista, jotka tekevät juuri tästä historian ajankohdasta poikkeuksellisen vaikeasti hallittavan: 1) Ilmastonmuutos edellyttää isoa elinkeinoelämän rakennemuutosta, 2) korona lamaannuttaa tai vähintäänkin hidastaa muutenkin hitaassa kasvussa ollutta suomalaista taloutta, 3) Suomen väestö vanhenee kovalla vauhdilla, mikä kasvattaa kestävyysvajetta, 4) maailma moninapaistuu ja Kiinan rooli kasvaa, 5) luonnon biodiversiteettikriisi uhkaa ruoantuotantoa ja elämän jatkuvuutta laajemminkin.

Nämä ovat kaikki asioita, jotka ovat olleet edellistenkin hallitusten agendalla, mutteivät koskaan yhtä painavasti kuin nyt. Paine uudistua ei ole vain kansallinen, vaan sitä ajaa myös nopeasti uudistuva EU-regulaatio.

Nyt käsillä olevassa tilanteessa huomaan katsovani historiassa taaksepäin ja pohtivani tapaa, jolla vain muutamaa vuosikymmentä aiemmin veljessotaa käynyt Suomen kansa yhdisti voimansa toisen maailmansodan puhjetessa. On hetkiä, jolloin on moraalisesti erityisen arveluttavaa ajaa henkilökohtaista tai puoluekohtaista agendaa. On hetkiä, joina on perusteltua suhtautua kriittisesti politiikaan, jossa ylimielisyydestä tehdään hyve ja tarkoituksellisesta ymmärtämättömyydestä ase. Nyt on sellainen hetki.

Mistä siis käytännössä puhun?

Puhun Suomen taloudellisesta tilanteesta ja hallituksen pyrkimyksestä tehdä tasapainoisia ratkaisuja vakaan tulevaisuuden eteen. Tämä hallitus on edistänyt teollisuuden kilpailukykyä poistosäännöillä ja sähköveron alentamisella, säätänyt tuloveroasteikkoa alas päin, jättänyt koskematta pääomaverotukseen tai yhtiöiden verotukseen. Se on myös helpottanut lomautuksia ja parantanut yrittäjien sosiaaliturvaa. Juuri nyt hallitus on aikeissa kiristää työnhakuvelvoitetta ja tekee niin ikään toimia ikäihmisten työllisyyden parantamiseksi. Kaikki toimia, joita on vaikea pitää elinkeinoelämän vastaisina.

Oppositio löytää kuitenkin räksytettävää. Hallituksen budjettiesityksestä käyty keskustelu on mielestäni hyvä esimerkki tarkoituksellisen polarisaation varaan rakennetusta keskustelukulttuurista, joka ei vie meitä mihinkään. 

11 miljardia velkaa ei ole kenellekään mieluinen asia. Hallitus ei ole tehnyt velkaantumispäätöksiä kevein mielin tai äänestäjiä miellyttääkseen. Kyse on pyrkimyksestä hallita kriisiä. 11  miljardia euroa on pienempi kuin fiskaalisesti konservatiivisen Hollannin vaje, mutta todennäköisesti hieman isompi kuin Ruotsin. Ruotsissa julkisen talouden alijäämä näyttäisi kuitenkin olevan ensi vuonna reilusti Suomea isompi. Se, että muutkin velkaantuvat, ei luonnollisestikaan tee Suomen velkaantumisesta yhtään vähemmän dramaattista, mutta se kertoo siitä, ettei vaihtoehtoisten keinojen synnyttäminen lyhyessä ajassa onnistu noin vain muiltakaan hallituksilta. Olemme onnistuneet viruksen torjunnassa hyvin. Niin hyvin, kuin voi mielestäni toivoa. Suomen talous on supistunut kriisin aikana vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. 

On ihan oikeutettua perätä hallitukselta jatkossa lisää toimenpiteitä, joilla varmistetaan elinkeinoelämän vahva pulssi. Oikeistopoliitikkona kuulunkin niihin, joille hyvinvointi kulkee käsi kädessä terveen yrityselämän kanssa. Samaan aikaan seuraan myös hyvin tarkalla silmällä maailman tapahtumia ja näen, mitä tapahtuu kun ekosysteemin eri osat irrotetaan toisistaan. Osaoptimoinnilla voidaan hetkauttaa pörssikursseja, mutta sillä ei välttämättä luoda kestävää kehitystä.

Jos vaikkapa mietitään, mikä tekee Suomesta ulkomaalaisten sijoittajien näkökulmasta houkuttelevan maan, on yhteiskunnallinen tasa-arvo ja tasapaino, hyvä koulutus, turvallisuus ja korruption olemattomuus merkittäviä asioita. Tästä syystä vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Ennen kaikkea haluan oman puolueeni tekevän politiikkaa, jota leimaa pitkän aikavälin kestävään kehitykseen sitoutuminen. Pikavoitot ovat huijausta, trumpismia.

Tänä vuonna hallitus joutuu lainaamaan yhteensä lähes 20 miljardia euroa. Se on todella paljon. Isolle yleisölle on reilua tehdä selväksi, että tämä johtuu jostain muusta kuin täydellisestä talouden mekanismien ymmärtämättömyydestä, kuten oppositio asian haluaa ilmaista. Totuus on, että iso osa valtion velasta on seurausta verotulojen äkillisestä pudotuksesta koronan lamaannutettua talouden. Osa taas on seurausta siitä, että hallitus on tässä tilanteessa tukenut voimakkaasti yrityksiä. Se on siis tehnyt juuri sitä, mitä yritykset ovat siltä toivoneetkin. Tuen suuntaamista voi tietysti halutessaan kritisoida ja tämä on asia, josta pitääkin käydä avointa ja rakentavaa keskustelua. Olemme viisaampia nyt jaettujen tukien taloutta elvyttävistä vaikutuksista vasta vähän pidemmällä aikavälillä.

Paitsi että oppositio on etääntynyt asiapohjaisesta argumentoinnista, sitä voi mielestäni ihan aiheellisesti kritisoida myös epäjohdonmukaisuudesta. Se on peräänkuuluttanut vuoron perään niin lisärajoituksia kuin niiden purkamista. On myös syytetty hallitusta koronan levittämisestä, kun Uudenmaan sulku purettiin. On jopa toivottu Uuden-Seelannin mallin mukaista viruksen tukahduttamista. Nyt jälkeen päin on helppo todeta, ettei se ehkä kuitenkaan olisi ollut oikea väylä. Uudessa-Seelannissa talous on sukeltanut toistakymmentä prosenttia.

Kriisissä on äärimmäisen vaikea tehdä oikeita päätöksiä. Tilanteen ollessa päällä on usein vain tehtävä paras valistunut arvaus. Mutta isossa kuvassa valinnat ovat olleet – kompastumisista ja välillä epäselvästä viestinnästä huolimatta – uskoakseni oikean suuntaisia. 

Mutta palatkaamme vielä hetkeksi ensi vuoden budjettiin. Kuten jo yllä totesin, alijäämä on äärimmäisen vakava asia ja talous tulee saada mahdollisimman nopeasti tasapainoon. Juuri tähän vaadittavassa työssä tarvittaisiin nyt ennennäkemättömän rakentavaa yhteistyötä sekä poliittisten puolueiden että työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kesken. Jopa sen tason yhteistyötä, että se voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa kokea koko kolmikannan rakennemuutoksena. Maailma muuttuu ja parhaiten pärjäävät ne kansat, jotka luovat nahkansa muutoksessa nopeiten. Kekseliäisyyttä tämä vaatii ja olisi naiivia kuvitella, että tämä kekseliäisyys asuisi yksin hallituksessa. Voin luvata, että näin kuvittelevat saavat pettyä ikuisesti. Mutta hallitus voi toimillaan kiirehtiä tai hidastaa rakenneuudistusta.

Millaista rakenneuudistusta sitten itse peräänkuulutan? Mitä lupaan omille äänestäjilleni? No ensinnäkin lupaan, että minulla on 20 henkilöä työllistävänä yrittäjänä kirkas käsitys siitä, missä työpaikkoja synnytetään. Niitä synnytetään yrityksissä. Meidän suomalaisten hyvinvointi syntyy menestyvissä yrityksissä työskentelevien ihmisten työstä. 

Rakenneuudistuksen suhteen on aiheellista kysyä, millaisissa yrityksissä tulevaisuuden työpaikat asuvat. Oma arvioni on, että ne asuvat luovassa taloudessa, pitkälle jalostetussa metsäteollisuudessa, pitkälle jalostetussa maataloudessa, clean techissä, digitaalisia ratkaisuja tuottavissa yrityksissä sekä perinteisemmissä, mutta pitkälle automatisoiduissa teollisissa yrityksissä mm. konepajateollisuudessa. Lisäksi tarvitaan hyvin digitalisoitua kolmatta sektoria, joka aiempaa tehokkaammin hoidettuna pystyy suuntaaman ihmistyövoiman inhimilliseen hoivaan ja vaativaan koulutukseen.

Yhteenvetona: itselleni mieluinen politiikka tunnistaa ekosysteemin moniulotteisuuden ja kompleksisuuden. Se näkee, mitä isossa kuvassa tapahtuu (vrt. lista megatrendeistä) ja luo kaikille yhteiskunnan aloille ja toimijoille mahdollisimman hyvät edellytykset uudistua ja innovoida. Poliittisen keskustelun äänensävy voi joko voimaannuttaa tai lamaannuttaa. Tästä tosiasiasta jokaisen poliitikon on syytä kantaa vastuuta.