{"id":10137,"date":"2025-01-04T19:13:10","date_gmt":"2025-01-04T17:13:10","guid":{"rendered":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/?p=10137"},"modified":"2025-01-04T19:31:08","modified_gmt":"2025-01-04T17:31:08","slug":"pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi","title":{"rendered":"Pienen maan pit\u00e4\u00e4 ajatella isosti"},"content":{"rendered":"

(P\u00e5 svenska h\u00e4r<\/a>)<\/p>\n

Maahanmuutto ei ratkaise Suomen talousahdinkoa ja kest\u00e4vyysvajetta, mutta ilman sit\u00e4 maamme kurjistuu hitaasti ja varmasti. Kest\u00e4vyysvajeen kiinni kuromiseksi tarvitsemme maahanmuuttoa \u2013 kipe\u00e4sti.\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on tosiasia, josta puhuvat niin arvostetut kansantaloustieteilij\u00e4t, valtiovarainministeri\u00f6n virkamiehet kuin yritysjohtokin. Maahanmuuttokielteisyydell\u00e4 on iso hintalappu.\u00a0<\/span><\/p>\n

Laajasti jaettu n\u00e4kemys on, ett\u00e4 nettomaahanmuuton tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 000 henke\u00e4 vuodessa. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4himm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n maahanmuuttajia Suomi tarvitsee, jotta taloutemme saadaan kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle seuraavien vuosikymmenten aikana. T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen loppupuolella kerron, millaisia keinoja meill\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme.\u00a0<\/span><\/p>\n

Perataanpa maahanmuuttoa aiheena lis\u00e4\u00e4:\u00a0<\/span><\/p>\n

Maahanmuuttoa on monenlaista. Maahanmuutosta puhuttaessa moni ajattelee mieless\u00e4\u00e4n Eurooppaan vuosina\u00a0 2015\u201316 p\u00e4\u00e4osin Turkin kautta tullutta maahanmuuttoa. Tosiasiassa t\u00e4m\u00e4n tapainen humanit\u00e4\u00e4rinen maahanmuutto on poikkeuksellista. Jos haluamme v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisten maahanmuuttopiikkien toistumisen, meid\u00e4n kannattaa EU:na tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 maailman vakauden eteen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 panostuksia kehitysyhteisty\u00f6n, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.<\/span><\/p>\n

Se, montako ihmist\u00e4 vuositasolla hakee Suomesta turvapaikkaa, on vaikeasti kontroloitavissa oleva asia. Siihen vaikuttavat kansainv\u00e4liset kriisit, eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n Suomen toimet. Kriteerit suojelun my\u00f6nt\u00e4miselle ovat my\u00f6s niin ik\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4liset. Viime vuosien aikana my\u00f6nteinen turvapaikkap\u00e4\u00e4t\u00f6s on Suomessa vuositasolla annettu noin 2000 henkil\u00f6lle. Se on kaikilla mittapuilla tarkasteltuna pieni ja my\u00f6s hallittavissa oleva m\u00e4\u00e4r\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Humanit\u00e4\u00e4rinen maahanmuutto on seurausta kansainv\u00e4lisest\u00e4 sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, johon liityimme toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. T\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pisteytyst\u00e4\u00a0 \u2013 ei usein keskusteluissa sivutun Kanadankaan tapauksessa \u2013\u00a0vaan turvapaikka my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisiin kriteereihin perustuen nimenomaan turvan tarpeen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi. Prosessiin kuuluu my\u00f6s, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat osin subjektiivisen, ihmisen tekem\u00e4n harkinnan tulosta. Jotkut saavat turvapaikan, jotkut eiv\u00e4t. Se, ett\u00e4 100 prosenttia hakijoista ei saa turvapaikkaa ei tarkoita, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 olisi rikki tai ett\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin v\u00e4\u00e4rin. Se tarkoittaa vain sit\u00e4, ett\u00e4 kriteerit turvapaikan saamiselle ovat varsin tiukat.<\/span><\/p>\n

Me emme siis voi t\u00e4ysin ennakoida Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden\u00a0m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Se, mihin voimme vaikuttaa, on Suomen maakuva ja vetovoima ja sen my\u00f6t\u00e4 ty\u00f6per\u00e4isen maahanmuuton kasvu.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suurimman maahanmuuttajaryhm\u00e4n Suomessa muodostavat ty\u00f6n, parisuhteen tai opiskelupaikan per\u00e4ss\u00e4 Suomeen muuttaneet ihmiset. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 on Suomelle talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta erityisen t\u00e4rke\u00e4 ja juuri siksi Suomen on viisasta keskitty\u00e4 nykyist\u00e4 kunnianhimoisemmin positiivisen maakuvan luomiseen ja maahanmuuttoon liittyvien prosessien sujuvoittamiseen.<\/span><\/p>\n

EU\/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tuleva opiskelija maksaa itse \u201domat viulunsa\u201d eli opiskelusta syntyv\u00e4t kulut. Siksi meid\u00e4n kannattaa pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 kaksi k\u00e4sin kiinni h\u00e4nen valmistuessaan.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuuttaja taas tulee Suomeen t\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4kseen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6llisyysasteensa on h\u00e4nen t\u00e4nne saapuessaan 100 prosenttia. Ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 Suomeen muuttaneiden ty\u00f6llisyys pysyy tilastojen mukaan my\u00f6s pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa kantav\u00e4est\u00f6\u00e4 parempana.<\/span><\/p>\n

Julkisuudessa on kyseenalaistettu ty\u00f6per\u00e4isten maahanmuuttajien positiivista vaikutusta kansantalouteen. Jotta kokonaisuudesta voisi vet\u00e4\u00e4 oikean johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, tulee huomioida muun muassa seuraavat asiat:<\/span><\/p>\n

Vaihtoehto sille, ett\u00e4 t\u00e4nne ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 muuttava antaa meille ty\u00f6panoksensa on liki aina se, ett\u00e4 ty\u00f6panosta ei synny lainkaan. T\u00e4ll\u00f6in tuote tai palvelu\u00a0 j\u00e4\u00e4 innovoimatta, tekem\u00e4tt\u00e4 tai toimittamatta. Toteutumattomien hy\u00f6dykkeiden tai palveluiden seurauksena kansantaloutemme\u00a0 junnaa paikoillaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ulkomailta rekrytointi on sen verran ty\u00f6l\u00e4s \u2013 ja usein kalliskin \u2013 prosessi, ett\u00e4 voimme hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 olettaa, ett\u00e4 <\/span>ennen sellaiseen ryhtymist\u00e4 kaikki kivet on k\u00e4\u00e4nnetty vaihtoehtoisen ratkaisun eli kotimaisen rekrytoinnin toteutumiseksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Seuraavaksi voikin kysy\u00e4, onko v\u00e4li\u00e4 sill\u00e4, kuinka paljon Suomeen t\u00f6ihin hakeutunut henkil\u00f6 tienaa? Vastaus on: toki. Mutta enemm\u00e4n on v\u00e4li\u00e4 sill\u00e4, saadaanko maatalouden sato korjattua, sairas ihminen hoidettua tai uusi asuinalue rakennettua. Juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pid\u00e4n yksioikoisena ajatusta, jonka mukaan maahanmuuttaja – tai kuka tahansa matalapalkkaty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4, joka saa esimerkiksi asumistuen tai jonkun muun tulonsiirron kautta enemm\u00e4n tuloja, kuin mit\u00e4 h\u00e4n maksaa veroa \u2013 olisi kansantaloudelle hy\u00f6dyt\u00f6n.\u00a0<\/span><\/p>\n

Palkan onneksi m\u00e4\u00e4rittelee ty\u00f6ehtosopimus, ei ihmisen syntyper\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Onko ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuuttaja sitten \u201dosa-aika-pummi\u201d, kuten t\u00e4ysistuntosalissa hiljan v\u00e4itettiin?\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kysymykseen vastausta hakiessamme meid\u00e4n kannattaa pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan, mit\u00e4 itse olemme valmiita tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6llisty\u00e4ksemme: J\u00e4tt\u00e4isimmek\u00f6 l\u00e4hipiirimme ja perheemme taaksemme? Ent\u00e4 itsellemme tutun kielen ja kulttuurin? L\u00e4htisimmek\u00f6 tuhansien kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n t\u00e4ysin vieraaseen maahan tehd\u00e4ksemme ty\u00f6t\u00e4 keskinkertaisella palkalla?<\/span><\/p>\n

Tuskinpa moni meist\u00e4 niin tekisi. Tosiasia on, ettei moni meist\u00e4 halua l\u00e4hte\u00e4 ty\u00f6llisty\u00e4kseen edes kauas kotipaikkakunnaltaan. Onhan koti aina koti.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Oletusarvon on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 oltava se, ett\u00e4 t\u00e4nne tulevat haluavat tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. V\u00e4itteet siit\u00e4, ett\u00e4 suomalainen sosiaaliturva olisi vetovoimatekij\u00e4, ei saa tukea tutkimuksesta. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 toteutuneet muuttovirrat eiv\u00e4t valitettavasti my\u00f6sk\u00e4\u00e4n viittaa siihen, ett\u00e4 Suomi olisi erityisen vetovoimainen maa.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuuttaja on saavuttuaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti t\u00f6iss\u00e4. Yritt\u00e4minen on sekin maahanmuuttajien keskuudessa kantav\u00e4est\u00f6\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4. Usein yritt\u00e4misen taustalla on ty\u00f6llistymisen vaikeus, joka joskus johtuu paitsi vaillinaisesta kielitaidosta my\u00f6s yritystemme ja yhteiskuntamme asenteista sek\u00e4 j\u00e4ykist\u00e4 ty\u00f6markkinoista.\u00a0<\/span><\/p>\n

Yritysten asenteet ovat onneksi pikkuhiljaa muuttumassa. Ensimm\u00e4isen ulkomaalaistaustaisen ty\u00f6llist\u00e4minen on usein vaikeinta. Seuraavan ty\u00f6llist\u00e4minen on, <\/span>huolten<\/span> karistua ja yrityksen sis\u00e4isen kulttuurin <\/span>muututtua,<\/span> jo paljon helpompaa. Tutkimus<\/a> puoltaa avoimuutta ty\u00f6llist\u00e4mispolitiikassa, sill\u00e4 ulkomaalaistaustaisen palkkaamisen tiedet\u00e4\u00e4n korreloivan esimerkiksi tuloksekkaiden vientiponnistelujen kanssa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Samansuuntaista tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/a> on my\u00f6s Suomesta. \u00a0<\/span>Suomen Yritt\u00e4jien tekem\u00e4n Yritt\u00e4j\u00e4gallupin viesti on selv\u00e4: \u201dKyselyn mukaan yrityksen kyky palvella erilaisia asiakkaita on melko selv\u00e4sti vahvistunut maahanmuuttajan palkkauksen seurauksena. My\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiiri on parantunut, samoin henkil\u00f6kunnan kyky kehitt\u00e4\u00e4 uusia ratkaisuja sek\u00e4 yrityksen kyky l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tarvitsemansa osaajat.\u201d SY:n asiantuntija <\/span>Sonja Antosalo toteaa tiedotteessa,<\/a><\/span>\u00a0ett\u00e4 \u201d<\/span>Maahanmuuttajan palkkaaminen on kehitt\u00e4nyt yrityksi\u00e4. Esimerkiksi henkil\u00f6kunnan asenteet ovat muuttuneet suvaitsevaisemmiksi<\/span><\/i>\u201d.\u00a0<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n on siis teht\u00e4v\u00e4 ankarasti t\u00f6it\u00e4 Suomen houkuttelevuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. Jotta onnistumme t\u00e4ss\u00e4, meid\u00e4n on uudistettava monia ty\u00f6llist\u00e4miseen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 prosesseja. RKP esitti elokuussa omat ehdotuksensa <\/a><\/span>\u00a0kasvun vauhdittamiseksi. Osa ehdotuksista koski ty\u00f6h\u00f6n johtavan maahanmuuton vauhdittamista.<\/span><\/p>\n

Prosessien lis\u00e4ksi meid\u00e4n on tarkasteltava asenteitamme. Me tied\u00e4mme, ett\u00e4 Suomessa esiintyy rasismia. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa valitettavan paljon. Sit\u00e4 esiintyy niin arjessa kuin poliittisessa puheessa. Samalla tied\u00e4mme, ett\u00e4 maahanmuuttajia vastaanottavan maan asenneilmasto on keskeinen tekij\u00e4 siin\u00e4, miten hyvin maahan tulevat kotoutuvat ja ty\u00f6llistyv\u00e4t.<\/span><\/p>\n

Rasistinen puhe ei houkuttele ihmisi\u00e4 asettumaan Suomeen. Syyllist\u00e4v\u00e4 tai kategorisoiva retoriikka ei motivoi ket\u00e4\u00e4n. Se, ett\u00e4 syyt\u00e4mme\u00a0 maahanmuuttajia suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyvist\u00e4 ongelmista on paitsi valheellinen my\u00f6s visioton.<\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 enemm\u00e4n Suomessa esiintyy erilaisten ihmisryhmien kyseenalaistamista tai suoranaista rasismia, sit\u00e4 enemm\u00e4n kohtaamme maahanmuuttoon liittyvi\u00e4 haasteita. Mit\u00e4 avoimempi ja vastaanottavaisempi yhteiskuntamme on, sit\u00e4 paremmin t\u00e4nne tulijat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t kokemustaan ja osaamistaan vastaavaa ty\u00f6t\u00e4. Osaamisen ja tarpeiden aito kohtaaminen taas nostaa maamme tuottavuutta. Ennakkoluulot eiv\u00e4t siis suojele talouttamme, vaan luovat tehottomuutta. Ja tehottomuuteen meill\u00e4 ei totta vie ole varaa.<\/span><\/p>\n

Olen vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 ylivoimaisesti suurin osa ihmisist\u00e4 haluaa kokea yhteenkuuluvuutta ja onnistumisia uuteen maahan muuttaessaan \u2013 olipa muuton syy mik\u00e4 tahansa. Meid\u00e4n suomalaisten teht\u00e4v\u00e4 on mahdollistaa tunne yhteenkuuluvuudesta ja tarpeellisuudesta. Varmistaa, ett\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 vaalimalla niin Suomessa syntyneet kuin Suomeen muuttaneet pystyv\u00e4t antamaan joka tilanteessa parastaan.<\/span><\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella yrit\u00e4mme vauhdittaa ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa monien erilaisten toimien avulla:<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Julkisuudessa paljon parjattu kolmen kuukauden s\u00e4\u00e4nt\u00f6 on parannus nykyiseen 0 kuukauden s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Migrin jo soveltamaa kolmen kuukauden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 helpotetaan. Tulevaisuudessa yli kaksi vuotta Suomessa olleet tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3500 euroa kuukaudessa tienaavat, saavat olla 6 kuukautta ty\u00f6nhakijoina. Alanvaihtoa helpotetaan ja saatavuusharkintaa kevennet\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4ksi helpotamme mahdollisuutta j\u00e4\u00e4d\u00e4 Suomeen opintojen j\u00e4lkeen. Tarjoamme jatkossa my\u00f6s aiempaa enemm\u00e4n englanninkielist\u00e4 koulutusta \u2013 aina ylioppilastutkintoa my\u00f6ten.\u00a0<\/span><\/p>\n

On kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemme viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 toimia.\u00a0<\/span><\/p>\n

Prosessit pit\u00e4\u00e4 muotoilla sellaisiksi, ett\u00e4 Suomeen asettuminen on vaivatonta. Jos pankkitilin avaaminen Suomessa kest\u00e4\u00e4 yli puoli vuotta ja sama onnistuu naapurimaassamme Virossa muutamassa viikossa, on jokin pieless\u00e4. Tarvitsemme kahden viikon palvelutakuun\u00a0 pankkitilin avaamiselle, vakuutusten hoitumiselle ja p\u00e4iv\u00e4koti- tai koulupaikan j\u00e4rjestymiselle ty\u00f6luvan saamisen lis\u00e4ksi. Ja n\u00e4iden prosessien tulee olla ymp\u00e4ri vuoden rullaavat, sill\u00e4 perhe voi muuttaa Suomeen koska tahansa vuoden aikana, riippumatta koulujen aloitusajankohdasta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Avainhenkil\u00f6verotuksen <\/span><\/a>tulee olla kilpailukykyinen ja erityisesti startup-kent\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeisen asian eli optioiden verottamisen suhteen meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla naapurimaita paremmalla, ei heikommalla, tasolla.\u00a0<\/span><\/p>\n

Suomeen muuttavilla expat-perheill\u00e4 tulee olla varmuus siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n lapsensa\u00a0 p\u00e4\u00e4sev\u00e4t halutessaan opiskelemaan englannin kielell\u00e4 \u2013 unohtamatta luonnollisesti sit\u00e4, ett\u00e4 kotoutuminen onnistuu parhaiten, jos oppii tehokkaasti my\u00f6s kotimaisia kieli\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kielen oppimisen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uutta kielt\u00e4 voi harjoitella mahdollisimman monipuolisesti erilaisissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. \u201dPokkasuomi\u201d ja \u201dpokkaruotsi\u201d ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ensiaskelia kotoutumiseen ja siksi meid\u00e4n suomalaisten pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 oma roolimme maahanmuuttajien kielitaidon harjaantumisessa; keskustelun kielt\u00e4 ei pid\u00e4 vaihtaa liian heppoisin perustein silloin, kun maahanmuuttaja yritt\u00e4\u00e4 puhua suomea tai ruotsia.<\/span><\/p>\n

Suomalaisten yritysten pit\u00e4\u00e4 haastaa itse\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6ns\u00e4 monimuotoisuutta palkkaamalla ulkomaalaisia rohkeasti sellaisiin teht\u00e4viin, jossa t\u00e4ydellinen kielitaito ei ole kriittist\u00e4. Tarjotkaamme toisin sanoen ennakkoluulottomammin mahdollisuuksia kielten oppimiseen.<\/span><\/p>\n

Sivuhuomiona todettakoon, ett\u00e4 kotouttamista ruotsin kielell\u00e4 pit\u00e4isi lis\u00e4t\u00e4, my\u00f6s siksi, ett\u00e4 ruotsin kieli on Suomeen saapuville usein helpommin omaksuttava.\u00a0<\/span><\/p>\n

Viimeisen\u00e4, muttei v\u00e4h\u00e4isimp\u00e4n\u00e4 keinona Suomen ty\u00f6markkinoiden houkuttelevuuden ja toimivuuden lis\u00e4\u00e4miseksi pid\u00e4n saatavuusharkinnasta luopumista. Ty\u00f6luvan tiettyyn positioon saaneen maahanmuuttajan tulee my\u00f6s voida vaihtaa helposti uudelle alalle, jos h\u00e4nelle sellaista mahdollisuutta tarjotaan. Tuottavuuden ja talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta ei ole mielek\u00e4st\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6llistymist\u00e4 hidastavia ja rajoittavia mekanismeja.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tiivist\u00e4en:<\/span><\/p>\n

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja laadukasta kotouttamista. Suomi tarvitsee maahanmuuton osalta suhteellisuudentajua ja rakentavaa puhetta. Puhetta, joka ei l\u00e4hde pelosta, pelon lietsomisesta tai tarpeesta tehd\u00e4 identiteettipolitiikkaa.<\/span><\/p>\n

T\u00e4llainen rakentava puhe maahanmuutosta on faktapohjaista. Siin\u00e4 maahanmuuttoa ei tarkastella yksitt\u00e4isen huonon tai hyv\u00e4n esimerkin kautta, vaan isoa kuvaa piirt\u00e4en \u2013\u00a0muistaen samalla mik\u00e4 se vaihtoehtoinen polku olisi. Rakentava puhe huomioi my\u00f6s sen, mit\u00e4 maahanmuuton kategorinen vastustaminen tarkoittaa suomalaisen yhteiskunnan kest\u00e4vyydelle ja menestymiselle.<\/span><\/p>\n

Maailma on kansainv\u00e4linen. Kauppa on kansainv\u00e4list\u00e4. Kehityst\u00e4 ajavat megatrendit ovat kansainv\u00e4lisi\u00e4. Suomen talouden veturi, eli vienti, l\u00e4htee kyvyst\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisyytt\u00e4. Vienniss\u00e4 menestyminen edellytt\u00e4\u00e4 vahvaa markkinaymm\u00e4rryst\u00e4 ja erilaisten kulttuurien toimintatapojen sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4. Siksi on silkkaa hulluutta ajatella, ett\u00e4 maahanmuuton ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s kansainv\u00e4lisyyden v\u00e4hent\u00e4minen voisi olla Suomen kaltaisen pienen maan etu.<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n ei siis tule olla ainoastaan kohtalaisen hyv\u00e4 ty\u00f6markkina maahanmuuttajien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Meid\u00e4n tulee olla maailman houkuttelevin. Pienen maan pit\u00e4\u00e4 uskaltaa ajatella isosti. <\/span><\/p>\n



<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

(P\u00e5 svenska h\u00e4r) Maahanmuutto ei ratkaise Suomen talousahdinkoa ja kest\u00e4vyysvajetta, mutta ilman sit\u00e4 maamme kurjistuu hitaasti ja varmasti. Kest\u00e4vyysvajeen kiinni kuromiseksi tarvitsemme maahanmuuttoa \u2013 kipe\u00e4sti.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 on tosiasia, josta puhuvat niin arvostetut kansantaloustieteilij\u00e4t, valtiovarainministeri\u00f6n virkamiehet kuin yritysjohtokin. Maahanmuuttokielteisyydell\u00e4 on iso hintalappu.\u00a0 Laajasti jaettu n\u00e4kemys on, ett\u00e4 nettomaahanmuuton tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 000 henke\u00e4 vuodessa. T\u00e4m\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":10134,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false,"jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false}}},"categories":[18,151,142,11,164,61,150],"tags":[],"jetpack_publicize_connections":[],"yoast_head":"\nPienen maan pit\u00e4\u00e4 ajatella isosti - Anders Adlercreutz<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"sv_SE\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Pienen maan pit\u00e4\u00e4 ajatella isosti - Anders Adlercreutz\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"(P\u00e5 svenska h\u00e4r) Maahanmuutto ei ratkaise Suomen talousahdinkoa ja kest\u00e4vyysvajetta, mutta ilman sit\u00e4 maamme kurjistuu hitaasti ja varmasti. Kest\u00e4vyysvajeen kiinni kuromiseksi tarvitsemme maahanmuuttoa \u2013 kipe\u00e4sti.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 on tosiasia, josta puhuvat niin arvostetut kansantaloustieteilij\u00e4t, valtiovarainministeri\u00f6n virkamiehet kuin yritysjohtokin. Maahanmuuttokielteisyydell\u00e4 on iso hintalappu.\u00a0 Laajasti jaettu n\u00e4kemys on, ett\u00e4 nettomaahanmuuton tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 000 henke\u00e4 vuodessa. T\u00e4m\u00e4n […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Anders Adlercreutz\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-01-04T17:13:10+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-01-04T17:31:08+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/781A5447_wp.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1333\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"864\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Anders\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Skriven av\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Anders\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Ber\u00e4knad l\u00e4stid\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuter\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi\",\"url\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi\",\"name\":\"Pienen maan pit\u00e4\u00e4 ajatella isosti - Anders Adlercreutz\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-01-04T17:13:10+00:00\",\"dateModified\":\"2025-01-04T17:31:08+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/47d4b72eded862b484f74bb4b3a2354f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"sv-SE\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blogg\/?lang=sv\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Pienen maan pit\u00e4\u00e4 ajatella isosti\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/\",\"name\":\"Anders Adlercreutz\",\"description\":\"Du. Jag. Vi. Kestävästi optimisti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"sv-SE\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/47d4b72eded862b484f74bb4b3a2354f\",\"name\":\"Anders\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"sv-SE\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a144c9bda7a581ff6fabba169027e620?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a144c9bda7a581ff6fabba169027e620?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Anders\"},\"url\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/author\/admin\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Pienen maan pit\u00e4\u00e4 ajatella isosti - Anders Adlercreutz","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/","og_locale":"sv_SE","og_type":"article","og_title":"Pienen maan pit\u00e4\u00e4 ajatella isosti - Anders Adlercreutz","og_description":"(P\u00e5 svenska h\u00e4r) Maahanmuutto ei ratkaise Suomen talousahdinkoa ja kest\u00e4vyysvajetta, mutta ilman sit\u00e4 maamme kurjistuu hitaasti ja varmasti. Kest\u00e4vyysvajeen kiinni kuromiseksi tarvitsemme maahanmuuttoa \u2013 kipe\u00e4sti.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 on tosiasia, josta puhuvat niin arvostetut kansantaloustieteilij\u00e4t, valtiovarainministeri\u00f6n virkamiehet kuin yritysjohtokin. Maahanmuuttokielteisyydell\u00e4 on iso hintalappu.\u00a0 Laajasti jaettu n\u00e4kemys on, ett\u00e4 nettomaahanmuuton tulisi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 000 henke\u00e4 vuodessa. T\u00e4m\u00e4n […]","og_url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi","og_site_name":"Anders Adlercreutz","article_published_time":"2025-01-04T17:13:10+00:00","article_modified_time":"2025-01-04T17:31:08+00:00","og_image":[{"width":1333,"height":864,"url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/781A5447_wp.png","type":"image\/png"}],"author":"Anders","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Skriven av":"Anders","Ber\u00e4knad l\u00e4stid":"7 minuter"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi","url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi","name":"Pienen maan pit\u00e4\u00e4 ajatella isosti - Anders Adlercreutz","isPartOf":{"@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#website"},"datePublished":"2025-01-04T17:13:10+00:00","dateModified":"2025-01-04T17:31:08+00:00","author":{"@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/47d4b72eded862b484f74bb4b3a2354f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi#breadcrumb"},"inLanguage":"sv-SE","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/kestava-kehitys\/pienen-maan-pitaa-ajatella-isosti\/?lang=fi#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blogg\/?lang=sv"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Pienen maan pit\u00e4\u00e4 ajatella isosti"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#website","url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/","name":"Anders Adlercreutz","description":"Du. Jag. Vi. Kestävästi optimisti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"sv-SE"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/47d4b72eded862b484f74bb4b3a2354f","name":"Anders","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"sv-SE","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a144c9bda7a581ff6fabba169027e620?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a144c9bda7a581ff6fabba169027e620?s=96&d=mm&r=g","caption":"Anders"},"url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/author\/admin\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/781A5447_wp.png?fit=1333%2C864&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p4T6Dh-2Dv","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10137"}],"collection":[{"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10137"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10154,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10137\/revisions\/10154"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10134"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}