\u00c4rade talman, arvoisa puhemies,<\/p>\n
Regeringens proposition \u00e4r v\u00e4lkommen, men vi beh\u00f6ver mera.<\/p>\n
On ehdottoman hyv\u00e4 asia, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n esityksen my\u00f6t\u00e4 helpotetaan suomalaisten yritysten mahdollisuuksia saada ty\u00f6voimaa kausiluonteisesti. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan riit\u00e4.<\/p>\n
Hallituksen 72 prosentin ty\u00f6llisyystavoite on karkaamassa tulevaisuuteen. 31 000 ihmisen ty\u00f6llistyminen viimeisen vuoden aikana merkitsee l\u00e4hinn\u00e4 kosmeettista kasvua, joka ei kerro nopeasta kasvusta tai dynaamisesta taloudesta. Se on ilmentym\u00e4 tilanteesta, jossa ty\u00f6markkinoiden katsotaan olevan nollapelisummaa: yhden onni on toisen onnettomuus eli yhden ihmisen ty\u00f6llistyminen merkitsee potkuja jollekin toiselle. Uusia yrityksi\u00e4 syntyy edelleen liian verkkaisesti ja kansainv\u00e4liset suuryritykset perustavat konttoreitaan mieluummin naapurimaihin.<\/p>\n
K\u00e4\u00e4nt\u00e4k\u00e4\u00e4mme \u2013 j\u00e4lleen kerran \u2013 katse l\u00e4nteen. Ruotsissa todettiin reilut kymmenen vuotta sitten, ett\u00e4 ty\u00f6n tarjonnan kasvattaminen lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4. N\u00e4in on my\u00f6s k\u00e4ynyt. Samoin aikoihin Ruotsissa poistettiin ty\u00f6per\u00e4isen maahanmuuton tarveharkinta. Ty\u00f6llisyysaste on Ruotsissa n\u00e4iden toimenpiteiden seurauksena 75 prosentin pinnassa ja Tukholma voittaa Helsingin 125\u201319 kun vertaillaan kansainv\u00e4listen suuryritysten konttoreiden sijainteja.<\/p>\n
Miksi n\u00e4in on? Suomi on kansainv\u00e4lisille toimijoille \u2013 ja toki kotimaisillekin \u2013 edelleen liian j\u00e4ykk\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Yh\u00e4 kansainv\u00e4listyv\u00e4ss\u00e4 maailmassa, jossa tavara ja tieto siirtyv\u00e4t esteitt\u00e4 yli rajojen, ei ole perusteltua sitoa ty\u00f6paikkoja ihmisten kansallisuuteen.<\/p>\n
Miksi emme torjuisi aivovuotoa avaamalla ovet aidosti, ilman ehtoja ja palkkarajoja, my\u00f6s ulkomaalaisille osaajille? Osaajille jotka maksavat veroja, tuovat yhteyksi\u00e4 vientimarkkinoille ja jotka n\u00e4in nostavat yritysten kilpailukyky\u00e4. Andreas Hatzigeorgioun ja Magnus Lodefalkin (\u00d6rebron yliopisto 2013) tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 ulkomaalaistaustaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n palkkaamisen ja viennin kasvun v\u00e4lill\u00e4 on olemassa suora yhteys.<\/p>\n
Arvoisa puhemies,<\/p>\n
Asettukaamme hetkeksi yrityksen kenkiin.<\/p>\n
Jos yksi maa tarjoaa ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa voi joustavasti palkata mahdollisimman hyv\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4n \u2013 on h\u00e4n sitten kotimainen tai ulkomaalainen \u2013 ja toinen ei t\u00e4t\u00e4 tee, on vaaka jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kallistunut joustavamman maan puolelle.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 huolimatta EU\/ETA-alueen ulkopuolisen ty\u00f6voiman saatavuusharkinta on viel\u00e4kin Suomessa todellisuutta. Todellisuutta, joka ei perustu analyysiin siit\u00e4, mik\u00e4 tekisi Suomesta mahdollisimman kilpailukykyisen, vaan niukkaan eturyhm\u00e4ajatteluun ja osaoptimoitiin kokonaisuuden kustannuksella.<\/p>\n
Ja t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen asia jonka kasvuyritykset ottavat puheeksi, kun kysyn heilt\u00e4, miten Suomesta teht\u00e4isiin houkuttelevampi paikka heille kasvaa. Ensimm\u00e4inen asia.<\/p>\n
\u00c4rade talman,<\/p>\n
Trots regeringens m\u00e5ls\u00e4ttning om att h\u00f6ja syssels\u00e4ttningsgraden till 72 procent \u2013 en niv\u00e5 som m\u00e4rk v\u00e4l ligger l\u00e5ngt under den nordiska niv\u00e5n \u2013 l\u00e5ter \u00e5tg\u00e4rderna v\u00e4nta p\u00e5 sig. Det f\u00f6rslaget som nu diskuteras \u00e4r bra, men det \u00e4r bara ett litet steg. Det stora problemet \u00e4r det, att\u00a0 behovspr\u00f6vningen av arbetskraft som kommer utanf\u00f6r EU\/ETA-omr\u00e5det fortfarande \u00e4r verklighet i Finland.<\/p>\n
Detta baserar sig inte p\u00e5 en analys av vad som skulle g\u00f6ra Finland s\u00e5 konkurrenskraftigt som m\u00f6jligt, utan p\u00e5 sn\u00e4vt intressegruppst\u00e4nkande och deloptimering p\u00e5 bekostnad av helheten.<\/p>\n
Arvoisa puhemies,<\/p>\n
Mik\u00e4\u00e4n ei viittaa siihen, ett\u00e4 nykyinen linja saatavuusharkinnan suhteen olisi suomalaisille ty\u00f6ntekij\u00f6ille eduksi. Nykyisell\u00e4 linjalla emme suojele suomalaista palkkatasoa, emme houkuttele t\u00e4nne uusia yrityksi\u00e4, emmek\u00e4 paranna kotimaisten yritysten kasvuedellytyksi\u00e4 tai kansainv\u00e4listymispyrkimyksi\u00e4.<\/p>\n
Emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n paranna huoltosuhdettamme tai toimi tavalla, joka olisi viennillemme eduksi. Jos hallitus on vakavissaan esitt\u00e4miens\u00e4 ty\u00f6llisyystavoitteiden osalta, mit\u00e4 minulla ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, on saatavuusharkinta poistettava mahdollisimman nopeasti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\u00c4rade talman, arvoisa puhemies, Regeringens proposition \u00e4r v\u00e4lkommen, men vi beh\u00f6ver mera. On ehdottoman hyv\u00e4 asia, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n esityksen my\u00f6t\u00e4 helpotetaan suomalaisten yritysten mahdollisuuksia saada ty\u00f6voimaa kausiluonteisesti. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan riit\u00e4. Hallituksen 72 prosentin ty\u00f6llisyystavoite on karkaamassa tulevaisuuteen. 31 000 ihmisen ty\u00f6llistyminen viimeisen vuoden aikana merkitsee l\u00e4hinn\u00e4 kosmeettista kasvua, joka ei kerro nopeasta kasvusta tai […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3286,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false,"jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false}}},"categories":[46,45,63],"tags":[],"jetpack_publicize_connections":[],"yoast_head":"\n