Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t,<\/p>\n
Mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tapahtua, ett\u00e4 ihminen alkaa kokea, ettei h\u00e4nell\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 sijaa yhteiskunnassa; ett\u00e4 h\u00e4n kokee ajautuneensa umpikujaan, josta ei tunnu olevan tiet\u00e4 ulos. Mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tapahtua, ett\u00e4 ihmiselt\u00e4 katoaa usko itseens\u00e4 ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan? Ett\u00e4 tekee mieli antaa kaiken vain olla. Heitt\u00e4yty\u00e4 ajelehtimaan.<\/p>\n
Humanistina haluan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei mit\u00e4\u00e4n sellaista, mit\u00e4 ei voisi tapahtua meist\u00e4 kenelle tahansa: kuka tahansa voi palaa loppuun, joutua ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi, tehd\u00e4 konkurssin, menett\u00e4\u00e4 itselleen t\u00e4rke\u00e4n ihmisen, joutua v\u00e4kivaltaisen k\u00e4yt\u00f6ksen kohteeksi tai sairastua vakavasti. Olemme oman onnemme seppi\u00e4 vain tiettyyn pisteeseen asti. T\u00e4m\u00e4 saattaa meilt\u00e4 helposti unohtua silloin kun kaikki on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme hyvin. Syntyy kaksi luokkaa: ”ne”, joilla homma ei tunnu olevan hanskassa ja ”me”, jotka osaamme kantaa itsest\u00e4mme vastuun. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan kaikkivoipaisuuden harhaksi.<\/p>\n
Toiseuden tunne ja yhteisist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 syrj\u00e4ytyminen, ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtainen tragedia. Se on asia, joka murentaa koko yhteiskuntaa. ”Ne”, nuo ”toiset” tarvitsevat apuamme ja v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4mme. V\u00e4litt\u00e4minen tekee henkisesti kokonaisempia my\u00f6s ”meist\u00e4”, joilla menee hyvin.<\/p>\n
Aina ei el\u00e4m\u00e4 mene suunnitellusti. Hyvinvointiyhteiskunnan tunnistaa turvaverkosta, johon ihminen putoaa h\u00e4d\u00e4n hetkell\u00e4. Putoaja voi olla min\u00e4, sin\u00e4 tai ”se joku”. Yht\u00e4 lailla auttaja voi olla min\u00e4, sin\u00e4 tai ”se joku”. Yhteiskunnastamme tulee sit\u00e4 parempi, mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n on ”poisp\u00e4in katsojia”, mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ulkoistamme v\u00e4litt\u00e4misen ”joillekuille muille”.<\/p>\n
Yhteiskuntamme kahtiajakoisuudella on monet kasvot. T\u00e4n\u00e4\u00e4n olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 keskustelemassa niist\u00e4. Olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 muistuttamassa itse\u00e4mme ja toisiamme asioista, jotka hyvin oleellisesti ja perustavanlaatuisesti kytkeytyv\u00e4t perusturvallisuuden tunteeseen ja hyvinvointiin. Eriarvoisuus koskettaa meit\u00e4 kaikkia tavalla tai toisella.<\/p>\n
Eriarvoisuus ja eriarvoisuuden tunne on yhteiskuntamme kahtiajakautumisen perimm\u00e4isi\u00e4 syit\u00e4.
\nTerveyden ja hyvinvoinnin laitos m\u00e4\u00e4rittelee eriarvoisuuden n\u00e4in: eriarvoisuus on v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 oleva ero, joka on ep\u00e4oikeudenmukainen ja eettisesti v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Ep\u00e4oikeudenmukainen ja eettisesti v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Eriarvoisuudella on monet kasvot, ja sen takia siihen ei l\u00f6ydy yht\u00e4 ainoaa ratkaisua tai yht\u00e4 taikasanaa, eik\u00e4 sen torjumiseksi riit\u00e4 yhden v\u00e4\u00e4r\u00e4n politiikkatoimen korjaaminen.<\/p>\n
Suomalainen yhteiskunta on rakentunut hyvinvointivaltion periaatteelle. Huolehdimme toisistamme. Yhteiskunnan turvaverkko auttaa avun tarpeessa olevia. Mutta me tied\u00e4mme kuitenkin, ett\u00e4 hyvinvointivaltiossamme kaikki eiv\u00e4t voi hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin jakautuminen Suomessa on yh\u00e4 eriarvoisempaa. Eriarvoisuus n\u00e4kyykin THL:n mukaan viime k\u00e4dess\u00e4 juuri terveyseroina. T\u00e4h\u00e4n tulevan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tulisikin kaikkein pontevimmin pureutua \u2013 uudistus ei saa johtaa siihen, ett\u00e4 eriarvoisuus ihmisten v\u00e4lill\u00e4 kasvaa.<\/p>\n
Valitettavasti monet asiantuntijat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in on vaarassa k\u00e4yd\u00e4. Esimerkiksi Suomen sosiaali ja terveys ry. SOSTE teki viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Sosiaalibarometrikyselyn, jonka mukaan l\u00e4hes puolet sosiaali- ja terveysjohtajista eiv\u00e4t usko sote-uudistuksen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n eriarvoisuutta. Sen sijaan voikin k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 jo syrj\u00e4ytymisvaarassa olevat sek\u00e4 syrj\u00e4seuduilla asuvat joutuvat kokemaan eriarvoisuutta niin sote-palveluiden laadussa kuin niihin p\u00e4\u00e4syss\u00e4. Sama koskee terveyserojen kaventamista \u2013 vain 7 prosenttia sote-johtajista uskoo niiden v\u00e4hentyv\u00e4n sote-uudistuksen my\u00f6t\u00e4. Vastaavien kyselyiden ja asiantuntijoiden lausunnot antavat siis syyt\u00e4 huoleen.<\/p>\n
Eriarvoisuus johtaa terveys- ja hyvinvointieroihin, mutta asetelma menee my\u00f6s vastaavasti toisin p\u00e4in: terveys-ja hyvinvointierot johtavat eriarvoisuuteen. Esimerkiksi terveys- ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevilla on vaikeampaa saada ty\u00f6t\u00e4 ja n\u00e4in ollen heill\u00e4 on suurempi riski joutua yhteiskuntamme ulkopuolelle ja heid\u00e4n sosiaalinen asemansa on vaarassa heikenty\u00e4.<\/p>\n
Eduskunnan sis\u00e4ilmaryhm\u00e4, jonka perustajiin kuulun, j\u00e4rjesti viime viikolla sis\u00e4ilmaseminaarin eduskunnassa. Paikalla oli moni sis\u00e4ilmaongelmista k\u00e4rsiv\u00e4 ihminen ja heid\u00e4n h\u00e4t\u00e4 oli ilmeinen. Yksi niist\u00e4 oli Mari, joka oli altistunut sis\u00e4ilmaongelmille niin vahvasti, ett\u00e4 h\u00e4n oli joutunut j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa. H\u00e4n oli menett\u00e4nyt asuntonsa, ja nukkui t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 teltassa tai vanhempiensa keitti\u00f6n lattialla. Sairaus, altistuminen sis\u00e4ilman haitta-aineille, oli ajanut h\u00e4net kodittomaksi, syrj\u00e4ytymisen partaalle. Mari kuitenkin sanoi, ett\u00e4 ei suostu syrj\u00e4ytym\u00e4\u00e4n. Vaikka h\u00e4t\u00e4 oli suuri, h\u00e4n kuitenkin sanoi p\u00e4\u00e4tt\u00e4neens\u00e4 taistella, itsens\u00e4 ja muiden kaltaistensa takia. H\u00e4n halusi nostaa ongelman esille ja otsikoihin, meid\u00e4n tietoisuuteemme.<\/p>\n
Mutta aina ei voi jaksaa. Joskus vastus on liian suuri.<\/p>\n
Mielenterveysh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 k\u00e4rsii tutkimusten mukaan noin joka viides aikuinen. Jopa puolet ihmisist\u00e4 k\u00e4rsii niist\u00e4 joskus el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana.<\/p>\n
Mielenterveysongelmat ovat my\u00f6s yleisin syy ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeelle p\u00e4\u00e4tymiselle. Usein mielenterveysongelmat alkavat jo aikaisin, lapsuus- ja nuoruusi\u00e4ss\u00e4, ja saattavat jatkua l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, mik\u00e4li hoitoon ei p\u00e4\u00e4se ajoissa tai se ei ole toimivaa. Yli puolella mielenterveysh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 k\u00e4rsivill\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista hoitoa ja vain viidesosa on laadullisesti hyv\u00e4ss\u00e4 hoidossa. Valitettavasti mielenterveysty\u00f6 on sote-uudistuksessa j\u00e4\u00e4nyt varjoon. Tarvitsisimme kansallisen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin mielenterveysohjelman, mutta my\u00f6s v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti panostuksia varhaisen puuttumisen palveluihin ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n psykiatrisia sairaanhoitajia terveyskeskuksissa.<\/p>\n
My\u00f6s koulutuksella on suuri merkitys eriarvoisuuden vastaisessa kamppailussa. Meill\u00e4 on Suomessa toimiva kouluj\u00e4rjestelm\u00e4, joka takaa peruskoulupaikan kaikille. T\u00e4m\u00e4 on Suomen menestystarinan kulmakivi. Tasavertainen, hyv\u00e4 koulu kaikille \u2013 t\u00e4st\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni. Meid\u00e4n on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ett\u00e4, tasa-arvoinen koulutus ja sen saatavuus \u2013 varhaiskasvatuksesta l\u00e4htien \u2013 on yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 aseitamme eriarvoisuuden torjunnassa.<\/p>\n
Koulutus linkittyy vahvasti mahdollisuuksiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on yh\u00e4 kasvava ryhm\u00e4 nuoria, jotka peruskoulun j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4v\u00e4t syrj\u00e4\u00e4n yhteiskunnasta. T\u00e4m\u00e4 koskee ennen kaikkea poikia. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n valtuuskunta julkaisi viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 analyysin, jonka mukaan jopa 79 000 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 miest\u00e4 ovat syrj\u00e4ytyneit\u00e4, kokonaan ty\u00f6- ja opiskeluel\u00e4m\u00e4n ulkopuolella tai muuten vaikeasti ty\u00f6llistett\u00e4vi\u00e4. EVAn mukaan miesten mahdollisuudet ty\u00f6markkinoilla lep\u00e4\u00e4v\u00e4t koulutuksen varassa, mutta tytt\u00f6jen ja poikien koulutuspolut eriytyv\u00e4t jo varhaiskasvatuksessa. Ty\u00f6llistymisongelmien taustalla voi my\u00f6s olla yksin\u00e4isyys, saamatta j\u00e4\u00e4nyt opiskelupaikka tai esimerkiksi mielenterveysongelmat. T\u00e4m\u00e4n takia etsiv\u00e4\u00e4n nuorisoty\u00f6h\u00f6n pit\u00e4isi panostaa enemm\u00e4n ja kouluissa tulisi olla mahdollisuus tavata niin terveydenhoitajaa, kuraattoria ja psykologia, jotta kukaan ei j\u00e4isi ongelmiensa kanssa yksin. Kaikille pit\u00e4\u00e4 taata mahdollisimman tasa-arvoiset l\u00e4ht\u00f6kohdat onnelliseen ja tasapainoiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Monella on Suomessa taloudellisesti tiukkaa \u2013 luvut vuodelta 2015 kertovat, ett\u00e4 Suomessa eli k\u00f6yhyys- tai syrj\u00e4ytymisriskiss\u00e4 noin 869 000 henkil\u00f6\u00e4. Huono-osaisuus n\u00e4kyy my\u00f6s maksuh\u00e4iri\u00f6merkint\u00f6jen kasvuna, joka muutenkin on Suomessa ollut korkealla jo viimeiset kymmenen vuotta.<\/p>\n
On helppo pudota reunan yli. Melkein 20 prosenttia meist\u00e4 suomalaisista on vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 junasta.<\/p>\n
Se tarkoittaa, ett\u00e4 noin joka kuudes kadulla vastaan tulevasta henkil\u00f6st\u00e4 ehk\u00e4 joutuu p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n nuudeleilla, makaronilaatikolla tai kaurapuurolla kuukauden loppupuolella.<\/p>\n
Siit\u00e4 me olemme tulleet t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustelemaan. Siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 numerot eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ole kasvottomia tilastomerkint\u00f6j\u00e4, vaan ett\u00e4 kyseess\u00e4 ovat meid\u00e4n l\u00e4himm\u00e4isemme.<\/p>\n
Puhumme naapurissa asuvasta vanhasta pariskunnasta jonka rahat eiv\u00e4t riit\u00e4 maitoon tai kahviin koska l\u00e4\u00e4kkeiden hinnat ovat nousseet.<\/p>\n
Puhumme ehk\u00e4 siit\u00e4 nuoresta tyt\u00f6st\u00e4 jonka opinnot eiv\u00e4t ota edet\u00e4kseen ja joka loppujen lopuksi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne kesken \u2013 vain j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n
Puhumme pienen perheen is\u00e4st\u00e4 jonka pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 kahdet ty\u00f6t, eik\u00e4 kuitenkaan j\u00e4\u00e4 tarpeeksi rahaa laskujen maksamiseen kuun lopussa.<\/p>\n
Puhumme yksityisyritt\u00e4j\u00e4st\u00e4 joka huomaa, ett\u00e4 h\u00e4nen on luovuttava yrityksest\u00e4\u00e4n ja unelmastaan, jotta selvi\u00e4isi.<\/p>\n
Puhumme miehest\u00e4, joka on tullut Suomeen vainoa pakoon, mutta joka ei ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4see edes ty\u00f6haastatteluun.<\/p>\n
Puhumme kielteisen turvapaikkap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen saaneesta naisesta joka ei uskalla palata takaisin l\u00e4ht\u00f6maahansa ja sen takia j\u00e4tt\u00e4ytyy yhteiskuntamme ulkopuolelle, pelosta.<\/p>\n
Puhumme heist\u00e4, jotka eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 jaksa ja jotka l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t itsens\u00e4 paljaan taivaan alla nukkumasta er\u00e4\u00e4n\u00e4 lokakuisena aamuna \u2013 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat,<\/p>\n
Kenenk\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnan mallimaassa joutua tilanteeseen, jossa ei l\u00f6ydy kattoa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Jokaisella meist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 lapsesta l\u00e4htien olla luottamus siihen, ett\u00e4 saamme h\u00e4d\u00e4n hetkell\u00e4 jostakin apua. Olennaista on pohtia, miten voisimme sek\u00e4 yksityishenkil\u00f6in\u00e4 ett\u00e4 valtiona paremmin tavoittaa ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa? Mit\u00e4 uutta voimme tehd\u00e4 ongelmia ratkoaksemme? Mit\u00e4 vanhoja hyvi\u00e4 tapoja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 voisimme ottaa uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 toivon meid\u00e4n pohtivan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n \u2013 ja my\u00f6s huomenna omissa yst\u00e4v\u00e4- ja ty\u00f6piireiss\u00e4mme.<\/p>\n
Viestini t\u00e4n\u00e4\u00e4n meille kaikille on: \u00e4lk\u00e4\u00e4mme ulkoistako v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4. Ja toisaalta, luokaamme yhteiskunnallisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon osalta painetta v\u00e4h\u00e4osaisista v\u00e4litt\u00e4miseen. Oma ja l\u00e4heistemme hyvinvointi on suorassa suhteessa joka ikisen suomalaisen hyvinvointiin.<\/p>\n
Asunnottomuudella on yht\u00e4 monet kasvot kuin on asunnottomia. Hyvin harva on itse valinnut asunnottomuuden. Syrj\u00e4ytyminen on yleens\u00e4 monen tekij\u00e4n summa: on ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, mielenterveyteen tai terveyteen liittyvi\u00e4 ongelmia, perhev\u00e4kivaltaa, p\u00e4ihdeongelmia, ty\u00f6kyvytt\u00f6myytt\u00e4, v\u00e4h\u00e4varaisuutta.<\/p>\n
On tilanteita, jolloin yhteiskunnan turvaverkossa on ollut reik\u00e4 ja joku on pudonnut siit\u00e4 l\u00e4pi ilman, ett\u00e4 auttavia k\u00e4si\u00e4 on l\u00f6ytynyt. Jokaisen tarina on yksil\u00f6llinen, mutta selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 jokainen heist\u00e4 on tarvinnut, tai ainakin olisi tarvinnut, apua.<\/p>\n
Tarvitsemme inhimillisyytt\u00e4 ja ilmapiirin, jossa uskallamme hakea apua sit\u00e4 tarvitessamme. Tarvitsemme matalan kynnyksen palveluita, sek\u00e4 tukea itsen\u00e4istyville nuorille syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isemiseksi. Tarvitsemme el\u00e4m\u00e4nhallinnan tukitoimintoja sek\u00e4 toimivia ja asianmukaisia hoitomahdollisuuksia p\u00e4ihde- ja mielenterveysongelmaisille. K\u00f6yhyysloukkujen poistaminen on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 \u2013 tarvitsemme ty\u00f6mahdollisuuksia, uusia ty\u00f6n tekemisen muotoja, ja ty\u00f6st\u00e4 ansaitulla rahalla pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Samalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia sosiaali- ja terveysalan henkil\u00f6kunnan ty\u00f6hyvinvoinnista ja heid\u00e4n jaksamisestaan. Ihmiskontakti on autettavalle ja tukea tarvitsevalle usein korvaamaton. On \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kokee tulevansa n\u00e4hdyksi ja kuulluksi, ja henkil\u00f6kunnalla on t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 rooli. Kuten my\u00f6s jokaisella meist\u00e4.<\/p>\n
Me emme kaikki ole samanlaisia. Me haluamme eri asioita, arvostamme eri asioita, toivomme el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme eri asioita. Se on luonnollista erilaisuutta.<\/p>\n
Eriarvoisuus taas on eri asia. Palaan alun m\u00e4\u00e4ritykseen: eriarvoisuus on v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 oleva ero, joka on ep\u00e4oikeudenmukainen ja eettisesti v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Se on eettisesti v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Se taas tarkoittaa, ett\u00e4 meid\u00e4n jokaisen velvollisuus on huomata se, ja torjua se. Est\u00e4\u00e4 sen syntymist\u00e4, ja pohtia sen syntymisen syit\u00e4. Sit\u00e4 olemme tulleet t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4nne tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Koska jokainen ”niist\u00e4” voisi olla min\u00e4 tai sin\u00e4 \u2013 niin vaikea kuin sit\u00e4 onkaan el\u00e4m\u00e4n hymyilless\u00e4 uskoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t, Mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tapahtua, ett\u00e4 ihminen alkaa kokea, ettei h\u00e4nell\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 sijaa yhteiskunnassa; ett\u00e4 h\u00e4n kokee ajautuneensa umpikujaan, josta ei tunnu olevan tiet\u00e4 ulos. Mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tapahtua, ett\u00e4 ihmiselt\u00e4 katoaa usko itseens\u00e4 ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan? Ett\u00e4 tekee mieli antaa kaiken vain olla. Heitt\u00e4yty\u00e4 ajelehtimaan. Humanistina haluan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei mit\u00e4\u00e4n sellaista, mit\u00e4 ei voisi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2239,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false,"jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false}}},"categories":[46,35],"tags":[],"jetpack_publicize_connections":[],"yoast_head":"\n