Ilmastopolitiikka on monimutkaista ja politisoitunutta. Osaoptimointi ei ole sille vierasta. Koko rakennelma on monimutkainen: on p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaa, taakanjakosektoria ja LULUCF:\u00e4\u00e4.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kuitenkin yhteiset ja yhden osan osaoptimointi ei auta, jos toinen vuotaa.<\/p>\n
Ilmastotoimilla on my\u00f6s taloudellisia seurauksia. Liikumme alueella, jossa on sek\u00e4 taloudellisia intressej\u00e4 ett\u00e4 alueellisia intressej\u00e4.<\/p>\n
Suomen ilmastopolitiikka nojautuu vahvasti biotalouteen ja t\u00e4lle on hyv\u00e4t ja painavat syyt. Suomessa on paljon mets\u00e4\u00e4, ja meill\u00e4 on paljon alan osaamista. Biopolttoaineet ovat selke\u00e4sti yksi osa tulevaa energiapalettiamme, mutta se on my\u00f6s sektori, joka on eritt\u00e4in arka lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutoksille.<\/p>\n
Samalla on todettava, ett\u00e4 meid\u00e4n on muistettava miss\u00e4 todelliset haasteemme ovat ja mill\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ne on kohdattava. Vuoteen 2030 menness\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t pit\u00e4\u00e4 liki puolittaa. T\u00e4m\u00e4 on kunnianhimoinen tavoite.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 perspektiiviss\u00e4 biopolttoaineiden ja biotalouden edut ovat jo paljon kyseenalaisemmat. Siksi on oleellisesta, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 polttoaineet ohjataan oikeisiin kohteisiin, esimerkiksi raskaaseen liikenteeseen. Kohteisiin, joissa on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 korvaavia energial\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n
Suomi on linjannut, ett\u00e4 tavoittelemme metsien hakkuuvolyymin lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ne ovat 70 miljoonan kuution vuosiluokkaa. Se on kymmenen miljoonaa kuutiota enemm\u00e4n kuin vuosikymmen sitten. Tulevaisuudessa m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulee nousemaan 80 miljoonaan kuutioon.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 hiilinielu pienenee. Vuoteen 2030 menness\u00e4 se arvioidaan puoliutuvan, kasvaakseen sen j\u00e4lkeen uudestaan.<\/p>\n
Pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 ei ole suuri ongelma, jos kasvu vuoden 2030 j\u00e4lkeen on ripe\u00e4\u00e4, mutta lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 se ei ole ilmastotavoitteidemme mukaista. Ja ilmastonmuutoksen torjunnassa on kiire. Siit\u00e4 on olemassa suuri asiantuntijoiden yhteisymm\u00e4rrys.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 puutuotteet ohjataan pitk\u00e4ik\u00e4isiin puutuotteisiin \u2013 ei polttoaineisiin tai paperiin.<\/p>\n
Noin 50 prosenttia p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4mme liittyy suoraan tai v\u00e4lillisesti rakentamiseen. Noin 50 prosenttia Europan prim\u00e4\u00e4riresursseista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rakentamiseen. Se, miten rakennamme, on osa ilmastohaasteen ratkaisua.<\/p>\n
Yksi kilo puuta sitoo 1,8 kg hiilidioksidia. Yksi pientalo sitoo 30 tonnia hiilidioksidia.\u00a0Jos rakennamme enemm\u00e4n puusta ja jos hakkuum\u00e4\u00e4rien kasvu menee puurakentamiseen, ilmastohaasteemme\u00a0on paljon helpommin voitettavissa.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4semme, jos toteamme sen, jonka pit\u00e4isi olla itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Suomalainen puu ei pala paremmin Suomessa kuin Ruotsissa. Ruotsalaiseen puukerrostaloon sijoitettu suomalainen kakkosnelonen ei pala huonommin kuin suomalaiseen puukerrostaloon sijoitettu lauta.<\/p>\n
Meid\u00e4n tulee selke\u00e4sti todeta t\u00e4m\u00e4 rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4mme. Todeta, ett\u00e4 jos puu suojataan rakenteellisesti, niin sprinklausta ei tarvita, ja p\u00e4invastoin. Meid\u00e4n tulee t\u00e4ss\u00e4 seurata Ruotsin esimerkki\u00e4.<\/p>\n
Meid\u00e4n tulee my\u00f6s huomata, ett\u00e4 E-lukuun tuijottaminen ei edist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja tervett\u00e4 rakentamista.<\/p>\n
Helsingin energian tutkimukset toteavat, ett\u00e4 korrelaatio E-luvun ja energiatehokkuuden v\u00e4lill\u00e4 on hyvin heikko. Samaa osoittavat Juha Vinhan tutkimukset Tampereen teknillisess\u00e4 yliopistossa.<\/p>\n
Samalla tied\u00e4mme, ett\u00e4 maamme yli pyyhk\u00e4isee homerakentamisen epidemia, ja ett\u00e4 eristekerroksen kasvattaminen lis\u00e4\u00e4 virheherkkyytt\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on korjattavissa. Jos siirrymme E-luvun mittaamisesta hiilijalanj\u00e4ljen mittaamiseen, mittaamme oikeita asioita: materiaalin hiilijalanj\u00e4lke\u00e4, rakennuksen kest\u00e4vyytt\u00e4 ja sen uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n
Samalla siirtyisimme pois betonista, mineraalivillasta ja muovista hyv\u00e4\u00e4n puuhun.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 olisi ilmastoteko ja kest\u00e4v\u00e4n rakentamisen l\u00e4ht\u00f6laukaus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ilmastopolitiikka on monimutkaista ja politisoitunutta. Osaoptimointi ei ole sille vierasta. Koko rakennelma on monimutkainen: on p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaa, taakanjakosektoria ja LULUCF:\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kuitenkin yhteiset ja yhden osan osaoptimointi ei auta, jos toinen vuotaa. Ilmastotoimilla on my\u00f6s taloudellisia seurauksia. Liikumme alueella, jossa on sek\u00e4 taloudellisia intressej\u00e4 ett\u00e4 alueellisia intressej\u00e4. Suomen ilmastopolitiikka nojautuu vahvasti biotalouteen ja t\u00e4lle on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3863,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false,"jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false}}},"categories":[46,79],"tags":[],"jetpack_publicize_connections":[],"yoast_head":"\n