Nousukauden j\u00e4lkeen tulee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taantuma. Se lienee ainoita pomminvarmasti toteutuvia taloustieteen lainalaisuuksia. Suomessa taantumiin liittyy usein my\u00f6s jokin suuri rakennemuutos eli jokin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtunut suuri mittava k\u00e4\u00e4nne. 1990-luvun alussa se oli id\u00e4nkauppa. Vuosikymmen sitten edellisen kriisin kohdatessamme k\u00e4ynniss\u00e4 oli kansainv\u00e4linen pankkikriisi ja matkapuhelinsektorin mullistus.<\/p>\n
Jotkut maat selvi\u00e4v\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 muutoksista helpommin. Joillekin maille muutos taas merkitsee r\u00e4mpimist\u00e4 syv\u00e4n matalasuhdanteen l\u00e4pi.<\/p>\n
Miten voisimme varautua seuraavaan isoon rakennemuutokseen ilman, ett\u00e4 se kriisiytt\u00e4isi taloutemme? Miten saisimme luotua yrityksille toimintaymp\u00e4rist\u00f6n, joka kannustaa – ja pakottaakin – muutokseen?<\/p>\n
Muuttuvassa maailmassa kaikki ne rakenteet, jotka hidastavat yritysten kyky\u00e4 ja halua sopeutua muuttuvaan maailmaan, ovat pitk\u00e4n p\u00e4\u00e4lle haitaksi taloudellemme.<\/p>\n
Tarvitsemme siis yritysilmaston, joka ei kannusta muutosvastarintaan, vaan tukee yrityksien muuntautumiskyky\u00e4 ja jossa ty\u00f6voimaa valmennetaan aktiivisesti vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin.<\/span> Yritystuet ovat muutosta est\u00e4v\u00e4 voima erityisesti tilanteessa, jossa ne paikkaavat muuten heikkoa kilpailukyky\u00e4. TEM:in tekem\u00e4n selvityksen mukaan noin 2,5 miljardia euroa yli 4 miljardin euron\u00a0yritystukipotista koostuu juuri t\u00e4llaisista muutosta jarruttavista, huonoa kilpailukyky\u00e4 paikkaavista tuista.<\/p>\n Yritystukien perkaaminen on kuitenkin vaikeaa. T\u00e4m\u00e4n osoitti nollatulokseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tullut yritystukity\u00f6ryhm\u00e4. Jokainen tuki on syntynyt pitk\u00e4n poliittisen v\u00e4\u00e4nn\u00f6n kautta ja jokainen on perusteltavissa, kunhan asiaa tarpeeksi kapeasti tarkastelee. On my\u00f6s selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tukien leikkaaminen tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikuttamaan joidenkin yritysten kilpailukykyyn.<\/p>\n Jotta haitallisten tukien purkamisessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n nopeasti alkuun, on olennaista, ett\u00e4 mahdollinen leikkaus kompensoidaan. Kuitenkin niin, ett\u00e4 yritysten v\u00e4liset kilpailuep\u00e4suhdat tasoittuvat ja yritysten muutoshalukkuutta est\u00e4v\u00e4t seikat poistuvat.<\/p>\n Kaikkia kilpailukyvyn parantamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 tukia tuskin voidaan leikata, mutta l\u00e4htek\u00e4\u00e4mme siit\u00e4, ett\u00e4 80 prosenttia \u2013 eli 2 miljardia euroa \u2013 olisi mahdollista karsia. T\u00e4m\u00e4 leikkaus voitaisiin kompensoida yhteis\u00f6veron roimalla pudottamisella: 13\u201314 prosentin yhteis\u00f6veroasteella Suomi olisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kilpailukykyinen investointiymp\u00e4rist\u00f6. Loput s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ohjattaisiin korkeakoulujen p\u00e4\u00e4omittamiseen ja Suomen Akatemiaan, jolloin my\u00f6s joustavan ja osaavan ty\u00f6voiman kyky sopeutua alati muuttuvaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n turvataan ja innovaatiotoimintaa edistet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n On syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 yhteis\u00f6veroaste, jota pidet\u00e4\u00e4n varsin haitallisena veromuotona, on laskusuunnassa. Jos Suomi laskee sit\u00e4 pikkuhiljaa asteittain usean vuoden aikana, on olemassa aito riski, ett\u00e4 lasku ei johda vaadittaviin suurin rakenteellisiin muutoksiin. Jos muutos taas teht\u00e4isiin isona kertaleikkauksena, veroasteen laskun antama kilpailuetu voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yritystukien suur-remonttiin.<\/p>\n Riitt\u00e4v\u00e4n rohkeilla toimenpiteill\u00e4 meid\u00e4n on mahdollista luoda Suomeen nykyist\u00e4 kilpailukykyisempi toimintaymp\u00e4rist\u00f6, joka mahdollistaa vaadittavan luovan tuhon, koulutetun ty\u00f6voiman saatavuuden ja ilmastotavoitteisiin p\u00e4\u00e4semisen. Iso osa nykyisist\u00e4 yritystuista on omiaan nimenomaan hidastamaan t\u00e4llaista kehityskulkua.<\/p>\n <\/p>\n (Blogi Verkkouutisissa 18.9.2018)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nousukauden j\u00e4lkeen tulee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taantuma. Se lienee ainoita pomminvarmasti toteutuvia taloustieteen lainalaisuuksia. Suomessa taantumiin liittyy usein my\u00f6s jokin suuri rakennemuutos eli jokin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtunut suuri mittava k\u00e4\u00e4nne. 1990-luvun alussa se oli id\u00e4nkauppa. Vuosikymmen sitten edellisen kriisin kohdatessamme k\u00e4ynniss\u00e4 oli kansainv\u00e4linen pankkikriisi ja matkapuhelinsektorin mullistus. Jotkut maat selvi\u00e4v\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 muutoksista helpommin. Joillekin maille muutos taas merkitsee […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3866,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false,"jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false}}},"categories":[18],"tags":[],"jetpack_publicize_connections":[],"yoast_head":"\n