{"id":9767,"date":"2024-08-17T15:57:17","date_gmt":"2024-08-17T12:57:17","guid":{"rendered":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/?p=9767"},"modified":"2024-08-18T22:29:32","modified_gmt":"2024-08-18T19:29:32","slug":"uuden-opetusministerin-viisi-teesia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi","title":{"rendered":"Uuden opetusministerin viisi teesi\u00e4"},"content":{"rendered":"

(P\u00e5 svenska h\u00e4r<\/a>)<\/p>\n

Viiden lapsen is\u00e4n\u00e4 minulla on ollut ilo ja etuoikeus seurata koulun arkea vanhemman roolissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. T\u00e4m\u00e4 ei ole mit\u00e4t\u00f6n ajanjakso ja sit\u00e4 muistellessani huomaan kouluarjen muuttuneen melkoisesti t\u00e4n\u00e4 aikana. Muutos liittyy sek\u00e4 opetussis\u00e4lt\u00f6ihin ett\u00e4 yhteiskunnan digitalisoitumiseen. Kuusi vuotta kest\u00e4nyt ty\u00f6 valtakunnallisen Hem och Skola -organisaation puheenjohtajana on sekin palvellut ikkunana kouluarkeen sek\u00e4 koulujen ja kotien v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/span><\/p>\n

Oma tapani edist\u00e4\u00e4 asioita, on kuunnella niit\u00e4, jotka asioista eniten tiet\u00e4v\u00e4t. Opetusministerin ty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ennen kaikkea opetusalan asiantuntijoiden eli opettajien, rehtoreiden, koulunk\u00e4ynninohjaajien, \u00a0kuraattoreiden, koulupsykologien, kouluterveydenhoitajien sek\u00e4 muiden tiiviisti opetus- ja kasvatusty\u00f6h\u00f6n linkittyvien ammattilaisten kuuntelemista. T\u00e4rke\u00e4n sidosryhm\u00e4n muodostavat luonnollisesti my\u00f6s lapset ja nuoret sek\u00e4 heid\u00e4n huoltajansa.<\/span><\/p>\n

Yht\u00e4 lailla, kun oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella eri sidosryhmi\u00e4 hallitusohjelmaa laadittaessa, yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuunnella heit\u00e4 hallitusohjelmaa toimeenpantaessa. <\/span><\/p>\n

Suomalainen koulu kehittyy vain, jos p\u00e4ivitt\u00e4in opetuksen parissa t\u00f6it\u00e4 tekev\u00e4t ihmiset ovat ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 motivoituneita.\u00a0<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Koska kukaan ei p\u00e4\u00e4se ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n pakoon omia henkil\u00f6kohtaisia kokemuksiaan, haluan kuitenkin kertoa omista havainnoistani ja siit\u00e4, millaisiin asioihin tulen ty\u00f6ss\u00e4ni todenn\u00e4k\u00f6isesti kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omalla opetusministerikaudellani huomiota ja miksi.<\/span><\/p>\n

Kutsun t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen my\u00f6t\u00e4 opetusty\u00f6n ammattilaiset ja vanhemmat vuoropuheluun kanssani. Minua voi l\u00e4hesty\u00e4 matalalla kynnyksell\u00e4 esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse<\/a>. Kirjoita s\u00e4hk\u00f6postiviestin aihekentt\u00e4\u00e4n: \u201dIdeoita ja n\u00e4kemyksi\u00e4 opetusministerille\u201d. En ehdi vastaamaan kaikkiin viesteihin, mutta luen niist\u00e4 jokaisen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Varsinaisiin toimenpiteisiin tai toimintamalleihin en viel\u00e4 ota kantaa. Niiden aika tulee my\u00f6hemmin. Ministeri\u00f6ss\u00e4ni on jo l\u00e4htenyt liikkeelle laaja ty\u00f6 joka analysoi nykyisen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n tilaa ja syit\u00e4 oppimistulosten laskuun sek\u00e4 pohtii visiota tulevaisuuden peruskoulusta. T\u00e4m\u00e4 teksti on omaa pohdintaani my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ajatellen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ensin haluan jakaa n\u00e4kemykseni <\/span>koulutuksen laajemmasta yhteiskunnallisesta roolista,<\/b> ja sen j\u00e4lkeen esit\u00e4n <\/span>viisi teesi\u00e4<\/b>, joiden ajattelen olevan merkityksellisi\u00e4 peruskoulua kehitett\u00e4ess\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Koulutuksen yhteiskunnallinen rooli: sivistysvaltion missio on sivistyksen vaaliminen<\/b><\/h4>\n

Globalisoituminen sek\u00e4 tiedon tuottamisen laajuus ja nopeus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa meid\u00e4n on yh\u00e4 vaikeampi hahmottaa erilaisten toimijoiden, asioiden ja tapahtumien v\u00e4lisi\u00e4 monimutkaisia vuorovaikutussuhteita.<\/span><\/p>\n

T\u00e4llaisten monimutkaisten vuorosuhteiden tarkastelua kutsutaan systeemiseksi ajatteluksi, joka on vastakohta yht\u00e4 ongelmaa tai ep\u00e4kohtaa kerrallaan ratkovalle ajattelulle. Systeeminen ajattelu linkittyy mieless\u00e4ni my\u00f6s meille kaikille paljon tutumpaan k\u00e4sitteeseen eli yleissivistykseen.<\/span><\/p>\n

Sitran julkaiseman ja Antti Moilasen kirjoittaman \u201dKuinka sivistys tulisi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4\u201d – artikkelin mukaan sivistykseen liittyy pyrkimys ratkaista yhteiskunnassa esiintyvi\u00e4 ongelmia mahdollisimman monipuolisen ja syv\u00e4n tieto-, arvostelu-, toiminta- ja empatiakyvyn avulla.<\/span><\/p>\n

Artikkeli tiivist\u00e4\u00e4 sivistyneen ihmisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n seuraavasti: \u201dSivistynyt ihminen on itsen\u00e4inen, kriittinen ja vastuullinen kansalainen, joka on kehitt\u00e4nyt osaamistaan tasapainoisesti eri inhimillisen kulttuurin alueilla. Niihin kuuluvat ruumiillisuus, k\u00e4sity\u00f6 ja tekniikka, yhteiskunta, estetiikan eri muodot, kielet, kirjallisuus ja kulttuuri, historia ja politiikka, talous, matematiikka ja luonnontieteet, filosofia sek\u00e4 etiikka.\u201d<\/span><\/p>\n

Ajattelen, ett\u00e4 vaaliaksemme sivistyst\u00e4 ja sen tuottamaa yhteis\u00f6llist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, meid\u00e4n on varmistettava, ett\u00e4 kouluissa on jatkossakin ns. \u201ckoviin tieteisiin\u201d perustuvien aineiden eli matematiikan ja luonnontieteiden lis\u00e4ksi riitt\u00e4v\u00e4sti humanistisiin tieteisiin lukeutuvia aineita, kuten historiaa, filosofiaa ja kieli\u00e4, sek\u00e4 taide- ja taitoaineita, kuten musiikkia ja kuvataiteita. <\/span><\/p>\n

Humanistiset aineet ovat omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n itsetuntemustamme ja empatiakyky\u00e4mme jatkuvasti monimutkaistuvassa ja moniarvoistuvassa maailmassa.<\/span><\/p>\n

Sivistysvaltion missio on sivistyksen vaaliminen ja sivistyksen vaaliminen on sivistysvaltion olemassaolon ehto. <\/span><\/p><\/blockquote>\n

Yhteis\u00f6llisyyden vahvistaminen ja moniarvoisuuden kunnioittaminen\u00a0 luovat otollisen maaper\u00e4n yleissivistyksen hy\u00f6dynt\u00e4miselle tavalla, joka tukee kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

Viisi teesi\u00e4 peruskoulun kehitt\u00e4miseksi<\/b><\/h4>\n

 <\/p>\n

Teesi # 1:<\/b> Kognitiivisten kykyjen kehitt\u00e4misen tulee olla opetusty\u00f6n keski\u00f6ss\u00e4<\/b><\/h4>\n

Kognitiivisilla kyvyill\u00e4 viitataan tiedon k\u00e4sittelyyn liittyviin kykyihin eli ymp\u00e4rist\u00f6n havainnointiin, kielelliseen ja k\u00e4sitteelliseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun sek\u00e4 tunne-el\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyyn ja motivaatioon.<\/span><\/p>\n

Kognitiiviset taidot ovat informaatioyhteiskunnassa aiempaa enemm\u00e4n koetuksella: meilt\u00e4 vaaditaan kyky\u00e4 suunnistaa ja tehd\u00e4 valintoja valtavan infotulvan keskell\u00e4. Oppimisen muodot ja meilt\u00e4 vaadittavat taidot muuttuvat nopealla tempolla ja muutoksessa mukana pysyminen edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa uuden omaksumista.<\/span><\/p>\n

Me ihmiset olemme oppijoina hyvin erilaisia: Osa omaksuu asioita nopeammin kuin toiset.\u00a0 Osa suoriutuu usean asian tekemisest\u00e4 yht\u00e4 aikaa, kun taas toiset haluavat keskitty\u00e4 yhteen asiaan kerrallaan. Ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kumman sorttisia ihmisi\u00e4 nykymaailman koulu- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 suosivat.<\/span><\/p>\n

Peruskoulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 kaikilla oppilailla on mahdollisuus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen sopivat oppimisen tavat ja ett\u00e4 kaikilla on mahdollisuus kehitty\u00e4 oppijoina.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Jos kognitiiviset taitomme ontuvat, tulee el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme vaikeasti hallittavaa, mist\u00e4 taas seuraa herk\u00e4sti muita ongelmia, kuten sosiaalista syrj\u00e4ytymist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Monet opettajat ja vanhemmat ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 huolissaan lasten kognitiivisten taitojen rappeutumisesta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy mm. heikentyneen\u00e4 keskittymiskykyn\u00e4, heikentyneen\u00e4 kykyn\u00e4 oppia ja muistaa asioita, heikentyneen\u00e4 kykyn\u00e4 ratkaista itsen\u00e4isesti teoreettisia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisempi\u00e4kin teht\u00e4vi\u00e4, heikentyneen\u00e4 kykyn\u00e4 ilmaista itse\u00e4 ja heikentyneen\u00e4 kykyn\u00e4 tuntea empatiaa.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

Miten kognitiivisten taitojen kehittyminen varmistetaan?<\/b><\/h4>\n

Hyv\u00e4t kognitiiviset taidot muodostuvat hyvist\u00e4<\/span><\/p>\n

–<\/span>\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 <\/span> kielellisist\u00e4 taidoista (mahdollistaa k\u00e4sitteellisen ajattelun ja mielikuvituksen)<\/span><\/p>\n

–<\/span>\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 <\/span> motorisista taidoista (mahdollistaa ymp\u00e4rist\u00f6n hahmottamisen liikkeen kautta)<\/span><\/p>\n

–<\/span>\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 <\/span> itseilmaisun taidoista (mahdollistaa omien rajojen tutkimisen ja erilaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4misen)<\/span><\/p>\n

–<\/span>\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 <\/span> loogisen p\u00e4\u00e4ttelykyvyn taidoista (syy-seuraussuhteiden ymm\u00e4rt\u00e4misen)<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 lista on omiaan muistuttamaan siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki suomalaisessa opetusohjelmassa olevat aineet ovat kognitiivisten taitojen kehittymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4.<\/span><\/p>\n

Juuri monipuolisuus on suomalaisen koulun erityisvahvuus ja sit\u00e4 tulee mielest\u00e4ni vaalia. Tiettyj\u00e4 aineita, kuten taide- ja taitoaineita ja liikuntaa, tarkastellaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 usein lukuaineita \u201dkevyempin\u00e4\u201d aineina, vaikka niill\u00e4 on \u00e4lylaitteiden ja teko\u00e4lyn aikakaudella aiempaakin t\u00e4rke\u00e4mpi rooli kognitiivisten taitojen vahvistamisessa. Siksi meid\u00e4n on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota n\u00e4iden aineiden ja leikin rooliin lasten ja nuorten kehityksess\u00e4.<\/span><\/p>\n

Vaikka uuden keksiminen vaatii usein teoreettista ja loogista ajattelua, uuden n\u00e4k\u00f6kulman tai hypoteesin luomista edelt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vapaan assosioinnin vaihe, jossa aivon eri alueet j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t ja yhdist\u00e4v\u00e4t havaintoa ja tietoa uudella odottamattomalla tavalla. T\u00e4st\u00e4 syntyy oivallus.\u00a0 <\/span><\/p>\n

Taide- ja taitoaineilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli aivojen \u201ckutkuttamisessa\u201d.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 oleva keskustelu \u00e4lylaitteiden \u2013\u00a0 ja ennen kaikkea \u00e4lypuhelinten \u2013 roolista koulussa kytkeytyy luonnollisesti suoraan kognitiivisten taitojen kehitt\u00e4misest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun.<\/span><\/p>\n

Suhtaudun kriittisesti \u00e4lypuhelinten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n koulup\u00e4iv\u00e4n aikana, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkisen tiedon valossa \u00e4lylaitteet ja niiden sis\u00e4ll\u00f6t koukuttavat niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin. Samaan aikaan lasten ja nuorten keskittymiskyky on heikentynyt ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa.<\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 2010-luvulla alkaneesta kehityksest\u00e4 on kirjoittanut ansiokkaasti mm. amerikkalainen sosiaalipsykologian professori <\/span>Jonathan Haidt<\/span><\/i> ja vaikken omassa roolissani pystyk\u00e4\u00e4n validoimaan h\u00e4nen kirjoituksiaan tai v\u00e4itteit\u00e4\u00e4n akateemisessa mieless\u00e4, niin h\u00e4nen ajattelunsa tukevat omia havaintojani.<\/span><\/p>\n

Kirjassaan \u201dAhdistunut sukupolvi\u201d (Terra Cognita, 2024) Haidt kirjoittaa leikin merkityksest\u00e4 lapsen kehitykselle. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 nuoret nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t, kuten ihmislapset, haluavat luontaisesti leikki\u00e4;\u00a0 heist\u00e4 tulee sosiaalisesti, kognitiivisesti ja emotionaalisesti rajoitteisia, jos heilt\u00e4 ev\u00e4t\u00e4\u00e4n mahdollisuus leikkiin.<\/span><\/p>\n

Leikin ja sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen mahdollistavilla v\u00e4litunneilla on t\u00e4rke\u00e4 kognitiivisia taitoja kartuttava teht\u00e4v\u00e4, eik\u00e4 ole samantekev\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavalla lapset v\u00e4litunnit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Opettajien kertoman mukaan \u00e4lypuhelimet nappaavat yh\u00e4 isomman osan lasten ja nuorten ajasta v\u00e4litunneilla ja on ihan aiheellista pohtia, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sosiaalisten taitojen vahvistamiselle. <\/span><\/p>\n

Itse haluaisin n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 lapset ja nuoret k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t v\u00e4litunnit leikkimiseen, pelaamiseen ja seurusteluun k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 pelaamisen tai viestittelyn sijaan.\u00a0<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Aivoterveydest\u00e4 puhutaan yh\u00e4 enemm\u00e4n. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 aivojen palautuminen p\u00e4iv\u00e4n toimista on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kognitiivisen suoriutumisen ja oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4ll\u00f6in puhumme riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 unta ja liikuntaa sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 monipuolista ravintoa.<\/span><\/p>\n

Suomalainen koulu tarjoaa lapsille ja nuorille monipuolisen lounaan sek\u00e4 liikuntaa, terveysoppia ja opintojen ohjausta. Perheen vastuulla on huolehtia muiden aterioiden ja liikunnan monipuolisuudesta sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lapset ja nuoret saavat riitt\u00e4v\u00e4sti unta.<\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4semmekin toiseen teesiin eli koulujen ja kotien yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4miseen.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

Teesi # 2: Koulun ja kodin yhteisty\u00f6t\u00e4 tulee tiivist\u00e4\u00e4<\/b><\/h4>\n

Vanha afrikkalainen sanonta <\/span>”Omwana takulila nju emoi.\u201d <\/span>viittaa yhteis\u00f6n merkitykseen lapsen kasvattajana. Suomeksi lause k\u00e4\u00e4ntyy seuraavasti: \u201d<\/span> Lapsi ei kasva vain yhdess\u00e4 kodissa.\u201d Usein siteerattu samanhenkinen englanninkielinen sanonta kuuluu: \u201dIt takes a village to raise a child.\u201d<\/span><\/p>\n

Koulun ja kotien yhteisty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4n valtakunnallisen Hem & Skola -j\u00e4rjest\u00f6n pitk\u00e4aikaisena puheenjohtajana minulla on ollut ilo seurata koulujen ja kotien v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, eik\u00e4 liene kenellek\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys, ett\u00e4 nostan koulun ja kodin sek\u00e4 lapsen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluvien ihmisten \u00a0vuorovaikutukseen sis\u00e4ltyv\u00e4n potentiaalin esille my\u00f6s uudessa roolissani opetusministerin\u00e4. Teen n\u00e4in, vaikkei asiaan kohdistukaan suoria lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 tarpeita tai odotuksia.<\/span><\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyys ja siihen liittyv\u00e4 kanssak\u00e4yminen on yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin virtuaalista. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee niin aikuisten, lasten kuin aikuisten ja lastenkin v\u00e4liseen vuorovaikutukseen. Me vanhemmat muistelemme nostalgisina lapsuuttamme v\u00e4ritt\u00e4neit\u00e4 pihaleikkej\u00e4, joissa opimme ryhm\u00e4ss\u00e4 sosiaalisia taitoja, kuten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamista, kiistojen sopimista ja yhdess\u00e4 keksimist\u00e4. Yhdess\u00e4 opimme my\u00f6s tunnistamaan vaaroja ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4.<\/span><\/p>\n

Viittasin aiemmin sosiaalipsykologian professori Jonathan Haidtin kirjaan \u201dAhdistunut sukupolvi\u201d. Siin\u00e4 h\u00e4n toteaa meid\u00e4n vanhempien suojelevan lapsiamme fyysisess\u00e4 maailmassa ja alisuojelevan heit\u00e4 virtuaalimaailmassa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa lasten paapomisella ja \u00e4lypuhelimen mahdollistamana kontrolloimisena; viestit\u00e4mme olevamme olemassa jatkuvasti lapsiamme varten, miss\u00e4 ikin\u00e4 he liikkuvatkaan tai mit\u00e4 ikin\u00e4 he tarvitsevatkaan. <\/span><\/p>\n

T\u00e4llainen toiminta ei ole omiaan kasvattamaan lasten luottamusta siihen, ett\u00e4 he p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t omine avuineen. Ei vaikka meid\u00e4n vanhempien tarkoitusper\u00e4t ovatkin yleens\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavia.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Haidt muistuttaa, ett\u00e4 aikuisten olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kest\u00e4\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 oma lapsi joutuu silloin t\u00e4ll\u00f6in el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ep\u00e4mukaviin tilanteisiin, joista h\u00e4nen on selvitt\u00e4v\u00e4. Kyse voi olla kiistasta luokkakaverin kanssa tai loukkaantumisesta jalkapallopeliss\u00e4. Oma-aloitteinen selvi\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 lapsen luottamusta omiin kykyihins\u00e4 p\u00e4rj\u00e4t\u00e4. Selv\u00e4\u00e4 on, ettei aikuisten pid\u00e4 sallia pitk\u00e4aikaisia stressitilanteita, kuten vaikkapa kiusaamista.<\/span><\/p>\n

Olen itse vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 koulu hy\u00f6tyy oppilaiden perheiden tiiviist\u00e4 yhteydest\u00e4. Kun vanhemmat ja muut l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n aikuiset, kuten vaikkapa l\u00e4hikaupan kauppias tai jalkapallovalmentaja, tuntevat toisensa ja kun he tarkkailevat yhdess\u00e4 yhteis\u00f6\u00f6n kuuluvien lasten toimintaa, ei pitk\u00e4aikaisia stressitilanteita p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n yht\u00e4 helposti. Samaan aikaan on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaisen tilanteen saavuttaminen on isossa koulussa tai yhteis\u00f6ss\u00e4 haastavaa.\u00a0 Aikuisten pit\u00e4\u00e4 luonnollisesti suhtautua lapsiin ja nuoriin ja heid\u00e4n tekemisiins\u00e4 objektiivisesti ja rakentavasti.<\/span><\/p>\n

Tutkimus tukee ajatusta vanhempien v\u00e4lisen yhteyden merkityksest\u00e4. T\u00e4llainen useista turvallisista aikuisista muodostuva verkko parantaa lasten kouluviihtymist\u00e4 ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/b><\/p>\n

Miten koulun ja kodin yhteisty\u00f6t\u00e4 voidaan tiivist\u00e4\u00e4?<\/b><\/p>\n

Koululla voi olla rooli vanhempien v\u00e4lisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa ja se voi fasilitoida yhteisten pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen luomista. Kuitenkin my\u00f6s vanhemmilla itsell\u00e4\u00e4n on vastuu yhteis\u00f6llisyyden vahvistamisesta, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4 siin\u00e4, miss\u00e4 mik\u00e4 tahansa muukin suhdetoiminta. Itse uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 investointi kannattaa.<\/span><\/p>\n

Kysymys voi olla vaikkapa siit\u00e4, ett\u00e4 sovitaan, ettei kenenk\u00e4\u00e4n kotona pelata tietokonepelej\u00e4 kello kahdeksan j\u00e4lkeen illalla tai siit\u00e4, ettei kukaan tule kouluun py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ilman kyp\u00e4r\u00e4\u00e4. Vanhempina meid\u00e4n on helpompi asettaa lapsillemme rajoja ja toimia johdonmukaisesti, kun tied\u00e4mme lastemme kaverien vanhempien olevan kanssamme samoilla linjoilla.<\/span><\/p>\n

Olennaista lasten hyvinvoinnin ja sit\u00e4 kautta oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on, ett\u00e4 vanhemmat tuntevat toisensa, luottavat toisiinsa ja voivat olla toisiinsa yhteydess\u00e4 matalalla kynnyksell\u00e4 miss\u00e4 tahansa asiassa. Ja ett\u00e4 kaikki toimivat empaattisesti koko yhteis\u00f6n hyv\u00e4ksi. <\/span><\/p>\n

T\u00e4llaisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 jokaisen lapsen hyvinvointi on jokaisen aikuisen kunnia-asia.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Ja lopuksi: Vanhempien yhteisty\u00f6n ei tarvitse perustua vain nyky\u00e4\u00e4n niin tyypilliseen varainkeruuseen luokan hyv\u00e4ksi. Hyv\u00e4 tavoite voi olla se, ett\u00e4 vanhemmat j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t yhteisen illanvieton. Tai vaikka se, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4sin juuri todistamaan vierailullani Mustasaaren lukioon:\u00a0 koulun kuoro j\u00e4rjesti harjoitusviikonloppuja, jossa my\u00f6s vanhemmat olivat mukana.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

Teesi # 3: <\/b>Koulujen segregaatio on estett\u00e4v\u00e4<\/b><\/h4>\n

Suomalaisen koulun keskeinen vahvuus on ollut se, ett\u00e4 koulut ovat olleet tasaisen hyvi\u00e4 ja oppimistuloksissa ei ole ollut suuria, oppilaiden taustan kanssa korreloivia eroja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 koulushoppailu on kasvussa, tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4liset oppimiserot kasvavat ja esimerkiksi perheiden tulot korreloivat vahvasti esimerkiksi poikien oppimistulosten kehityksen kanssa. T\u00e4m\u00e4 on huolestuttava kehitys. Asumisalueiden eriytyminen, segregaatio, tuo my\u00f6s haasteita kouluihin<\/p>\n


\nMonissa l\u00e4nsimaissa monikulttuurisuus on ollut arkea jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta meille suomalaisille, pitk\u00e4\u00e4n varsin homogeenisessa kulttuurissa el\u00e4neille, asia on uudempi.<\/span><\/p>\n

Tulevaisuuden Suomi on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 monikulttuurinen ja jo nyt osassa kouluista on lapsia hyvinkin erilaisista taustoista. <\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n tulee tehd\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ty\u00f6t\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 kaikki lapset, taustastaan riippumatta, kokevat tulevansa hyv\u00e4ksytyiksi koulussa juuri sellaisina kuin ovat.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Etenkin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 eriytymist\u00e4 koulujen ja asuinalueiden v\u00e4lill\u00e4. Se tuo mukanaan laajan kirjon haasteita. Mutta my\u00f6s siksi, ett\u00e4 tulevaisuus on monikulttuurinen ja koska lapsemme hy\u00f6tyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 he saavat jo pienest\u00e4 pit\u00e4en tutustua erilaisiin ihmisiin, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei segregaatiota synny. Viime vuosina otsikoissa ollut \u201dkoulushoppailu\u201d ei istu vuosikymmeni\u00e4 Suomessa peruskoulun kehitt\u00e4mist\u00e4 ohjanneeseen ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 koulun penkill\u00e4 olemme kaikki samanarvoisia. Puolustusvoimilla on perinteisesti ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli eri kansanosien yhteen tuomisessa ja uskon, ett\u00e4 koululla on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa samantyyppinen merkitys.<\/span><\/p>\n

Monikulttuurisuus tuo kuitenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mukanaan opettamiseen liittyvi\u00e4 haasteita: jos lapsen ensisijainen kieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, ei se voi olla vaikuttamatta oppimiseen. Useat monikulttuurisessa koulussa ty\u00f6skentelev\u00e4t opettajat ovat kertoneet minulle juuri lasten kielitaidottomuudesta juontavista haasteista.<\/span><\/p>\n

Kuten aiemmin kognitiivista taidoista ja niiden t\u00e4rkeydest\u00e4 kirjoittaessani totesin, kielitaito on avain maailman hahmottamiseen ja siin\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen. Siksi koulun ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 jokainen lapsi oppii koulukielekseen valikoituneen kielen. Ei siis ainoastaan tyydytt\u00e4v\u00e4sti, vaan hyvin. Koulukielen oppimisessa on my\u00f6s S2- ja R2-lasten vanhemmilla t\u00e4rke\u00e4 rooli: on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 motivoida ja sitouttaa heid\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 yhteisen tavoitteen eteen.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/b><\/p>\n

Miten segregaatiota voidaan ehk\u00e4ist\u00e4?<\/b><\/h4>\n

Segregaation ehk\u00e4iseminen l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 Suomeen muuttavat ihmiset otetaan avoimesti ja pelotta vastaan, eik\u00e4 synny alueita, joissa asuu ainoastaan maahanmuuttajia tai tietyn tuloluokan asukkaita. T\u00e4ss\u00e4 kaupunkisuunnittelulla ja asuntopolitiikalla on keskeinen merkitys. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kotouttaminen tapahtuu molemmilla kansalliskielill\u00e4mme.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kotoutumisen kannalta on olennaista, ett\u00e4 lapsilla on mahdollisuus yst\u00e4vysty\u00e4 koulun alkumetreilt\u00e4 \u201dkantasuomalaisten\u201d lasten kanssa ja ett\u00e4 he oppivat kielen mahdollisimman nopeasti.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Kouluissa etsit\u00e4\u00e4n opettajien toimesta aktiivisesti maahanmuuttajalasten oppimista edist\u00e4vi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, mutta monet niist\u00e4 ovat vasta kokeiluvaiheessa. Segregaation ehk\u00e4isemisess\u00e4 erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin kaavoituksen ja kotouttamistoiminnan ohella yleisen asenneilmapiirin muovaaminen t\u00e4lle ty\u00f6lle suotuisaksi.<\/span><\/p>\n

Kodeilla on koulujen ohella t\u00e4rke\u00e4 rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa. Me kaikki tied\u00e4mme, ett\u00e4 sopeutuaksemme uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja kulttuuriin, meid\u00e4n on koettava olomme tervetulleiksi ja turvallisiksi. Tutkimus kertoo, ett\u00e4 se on keskeinen kotoutumiseen vaikuttava tekij\u00e4.\u00a0 Jos sinua ei hyv\u00e4ksyt\u00e4, niin miksi haluaisit silloin tulla osaksi ryhm\u00e4\u00e4 tai yhteiskuntaa? <\/span><\/p>\n

Se, miten kohtaamme lapset ja nuoret heid\u00e4n taustastaan riippumatta vaikuttaa siihen, miten arvostetuiksi he itsens\u00e4 tuntevat.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Pid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodeissa ja kouluissa on monikulttuurisuus- ja monimuotoisuuskasvatusta ja ett\u00e4 lasten vanhemmat sitoutetaan t\u00e4h\u00e4n kasvatusty\u00f6h\u00f6n. Opetusministeri\u00f6ss\u00e4 tulen k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdenvertaisuuden toimenpideohjelman laadintaty\u00f6n. Sen kautta luomme konkreettisia ty\u00f6kaluja yhdenvertaisuuden edist\u00e4miseksi koko koulupolulla. <\/span><\/p>\n

Vakinaistamme my\u00f6s koulujen v\u00e4list\u00e4 tasa-arvoa edist\u00e4v\u00e4n tasa-arvorahan ja uudistamme oppimisen tuen kokonaisuuden. N\u00e4ill\u00e4 on molemmilla toimenpiteill\u00e4 on oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 eriarvoistumisen est\u00e4misess\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Teesi #4: Lapset eiv\u00e4t mene rikki odotuksista<\/b><\/h4>\n

Suojelemme usein lapsiamme vaivann\u00e4\u00f6lt\u00e4 ja pettymyksilt\u00e4. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 harvat asiat onnistuvat helposti ja siksi ahkeruus yleens\u00e4 palkitaan. Pettymykset ja turhautuminen kuuluvat oppimiseen, sill\u00e4 mit\u00e4 vaikeammaksi asiat muuttuvat, sit\u00e4 enemm\u00e4n joudumme siet\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4mukavuutta ja hallinnan menett\u00e4misen tunnetta.<\/span><\/p>\n

Sosiaalinen media levitt\u00e4\u00e4 kuvaa \u201dluontaisista menestyjist\u00e4\u201d ja \u201dylti\u00f6lahjakkuuksista\u201d. Tosiasiassa olemme aina historian saatossa asettuneet kauniisti Gaussin k\u00e4yr\u00e4lle ja aivan kuten ennenkin, luonnonlahjakkaiden oppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 liikkuu t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muutamissa prosenteissa. <\/span><\/p>\n

Karu tosiasia on, ett\u00e4 jonkin asian oppiminen vaatii meilt\u00e4 l\u00e4hes poikkeuksetta satoja ja jopa tuhansia tunteja kovaa ty\u00f6t\u00e4 ja sinnikkyytt\u00e4. Eli toistoa, jota rutiiniksikin kutsutaan.<\/span><\/p>\n

Unkarilais-amerikkalainen psykologi Mih\u00e1lyi Csikszentmih\u00e1lyi on tunnettu Flow-teoriastaan. Teorian mukaan ihminen p\u00e4\u00e4see tekemisess\u00e4\u00e4n flow-tilaan silloin, kun h\u00e4nelle annetut teht\u00e4v\u00e4t ovat h\u00e4nelle riitt\u00e4v\u00e4n haastavia, mutta eiv\u00e4t kuitenkaan kohtuuttoman vaikeita. Flow-tilassa ihminen my\u00f6s oppii ja oivaltaa eniten eli on tavallaan oppijana parhaimmillaan.<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n on autettava lapsiamme flow-tilaan asettamalla rima riitt\u00e4v\u00e4n korkealle suhteessa heid\u00e4n kykyihins\u00e4.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Kuten ylemp\u00e4n\u00e4 tekstiss\u00e4ni totesin, lapset ovat toisaalta oppijoina hyvin erilaisia. Suoriutumattomuus ei useinkaan johdu heikkolahjaisuudesta, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 lapsi tai nuori ei kykene omaksumaan asioita niin kuin ne h\u00e4nelle tarjoillaan.<\/span><\/p>\n

Nykykoulu pyrkii tunnistamaan lasten erityistarpeita aivan eri tavalla kuin koulu vaikkapa 50 vuotta sitten. Aiemmin lapset joutuivat oppijoina samaan muottiin. Muistamme vanhempiemme tarinat siit\u00e4, miten heid\u00e4t oli vasenk\u00e4tisin\u00e4 pakotettiin oikeak\u00e4tisiksi. Erilaisia r\u00e4ikeit\u00e4kin oppimisen vaikeuksia, kuten vaikkapa luki- ja kirjoitush\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ei edes tunnistettu. Olemme menneet t\u00e4ss\u00e4 suhteessa kehityksess\u00e4 rutkasti eteenp\u00e4in, enk\u00e4 soisi meid\u00e4n nostalgisoivan menneisyyden koulua liikaa.<\/span><\/p>\n

Kohta eduskunnalle annettava oppimisen tuen uudistus pyrkii varmistamaan yksil\u00f6llisen tuen saatavuuden ja sen, ettei tukea tarvitsevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 luokassa nousisi opettamisen ja oppimisen laadun kustannuksella liian isoksi\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Miten kasvatamme uskallustamme vaatia lapsiltamme enemm\u00e4n?<\/b><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4kin kysymys vie takaisin koulun ja kodin yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/span><\/p>\n

Omat lapseni ovat olleet oppijoina erilaisia: se mik\u00e4 yhdelle on ollut helppoa kuin hein\u00e4n teko, on tuottanut toiselle suurta tuskaa. Lasta auttaa vastoink\u00e4ymisi\u00e4 kohdatessaan tieto siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on jossain asiassa hyv\u00e4. Omien vahvuuksien tunnistaminen on oiva l\u00e4\u00e4ke pettymysten kest\u00e4miseen.<\/span><\/p>\n

Vahva itsetunto l\u00e4htee riitt\u00e4misen ja onnistumisen tunteista: \u201dMin\u00e4 riit\u00e4n t\u00e4llaisena kuin olen\u201d.<\/span><\/p>\n

Meill\u00e4 vanhemmilla tulisikin olla mahdollisimman realistinen kuva siit\u00e4, millaisia odotuksia asetamme lapsellemme suhteessa h\u00e4nen kykyihins\u00e4 ja luottaa siihen, ett\u00e4 he kyll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t oman paikkansa maailmassa, kunhan saavat riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4t taidot niiss\u00e4kin asioissa, joissa heill\u00e4 on vaikeuksia. Vastaavasti, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 uskaltaa vaatia heilt\u00e4 yh\u00e4 parempia suorituksia niiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4, joista huomaamme heid\u00e4n suoriutuvan helposti.<\/span><\/p>\n

Koulun teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 lapsi selvi\u00e4\u00e4 peruskoulusta valmistuttuaan perusarjesta: h\u00e4n pystyy omaksumaan tietoa,\u00a0 selvi\u00e4\u00e4 arjessa tarvittavista laskutoimituksista, h\u00e4n pystyy toimimaan ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 ja on itsetunnoltaan terve ja on edellytykset ja motivaatio oppimaan eteenp\u00e4in.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tasap\u00e4ist\u00e4minen ei ole tasa-arvoa. <\/span><\/p><\/blockquote>\n

Jotta lapsi voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 \u201doppimisen flow-tilaan\u201d, meid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 tunnistamaan h\u00e4nen vahvuutensa ja heikkoutensa ja antamaan h\u00e4nelle oman tasonsa mukaisia teht\u00e4vi\u00e4. Sellaisia, jotka haastavat riitt\u00e4v\u00e4sti, mutta eiv\u00e4t ole ylivoimaisia. Lapsi ei hy\u00f6dy siit\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat joutuvat tekem\u00e4\u00e4n l\u00e4ksyt h\u00e4nen puolestaan.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

Teesi #5: Meill\u00e4 on erinomaiset edellytykset olla maailman parhaita<\/b><\/h4>\n

V\u00e4heksym\u00e4tt\u00e4 hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n niit\u00e4 haasteita, joita suomalainen koulu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kohtaa, koen, ett\u00e4 suomalainen opettajien osaaminen ja sit\u00e4 my\u00f6den suomalainen koulu ovat maailman mittakaavassa edelleen eritt\u00e4in korkeatasoisia.<\/span><\/p>\n

Samaan aikaan kun monet yhteiskunnan mekanismit, kuten tiedonv\u00e4litys tai ihmisten kanssak\u00e4ymisen tavat, muuttuvat, ihmisen perustarpeet pysyv\u00e4t muuttumattomina. En ole k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteilij\u00e4, mutta arvaan, ett\u00e4 tyytyv\u00e4isyytemme riippuu yksinkertaisista asioista: saamme kuulua joukkoon, saamme kokea onnistumisia ja saamme toimia mahdollisimman itsen\u00e4isesti.<\/span><\/p>\n

Koululla on t\u00e4rke\u00e4 rooli yksil\u00f6n perustarpeiden ja yhteiskunnan tarpeiden yhteensovittamisessa.<\/span><\/p>\n

Opettajat ovat lastemme ja nuortemme iholla. Heill\u00e4 on mahdollisuus tunnistaa oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta heid\u00e4n vahvuutensa ja heikkoutensa sek\u00e4 mahdolliset erityistarpeet. <\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n vanhempien on hyv\u00e4 olla vastaanottavaisia opettajien havainnoille ja palautteelle.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Kun kodin ja koulun roolit ovat kasvatusty\u00f6ss\u00e4 tasapainossa, meill\u00e4 on erinomaiset edellytykset saavuttaa hyvi\u00e4 oppimistuloksia ja olla maailman parhaita. Ja ennen kaikkea osoittaa, ett\u00e4 pohjoismaisessa demokratiassa mahdollisuus laadukkaaseen oppimiseen kuuluu kaikille lapsille heid\u00e4n sosioekonomisesta taustastaan tai erityistarpeistaan riippumatta.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/b><\/p>\n

Miten tulemme maailman parhaaksi?<\/b><\/h4>\n

Teesit 1\u20135 vastaavat toivottavasti ainakin osittain opetuksen sis\u00e4lt\u00f6jen ja kodin ja koulun yhteisty\u00f6n osalta t\u00e4h\u00e4n kysymykseen.<\/span><\/p>\n

Haluan kuitenkin nostaa esille juuri t\u00e4ll\u00e4 viikolla er\u00e4\u00e4lt\u00e4 opettajalta saamani viestin, jossa h\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 opettajat eiv\u00e4t ole homogeeninen joukko, vaan heid\u00e4n taitonsa ja persoonallisuutensa vaihtelevat. T\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4 huomio ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljonkin ajatuksia, joista ehk\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4n haluan nostaa viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kirjoitukseni lopussa esille.<\/span><\/p>\n

Opettajat todellakin tekev\u00e4t opetusty\u00f6t\u00e4 erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Heid\u00e4n reppujensa sis\u00e4ll\u00f6t vaihtelevat el\u00e4m\u00e4nkokemuksesta, henkil\u00f6kohtaisista arvoista, koulutuksesta ja takana olevista opetusvuosista riippuen. Pid\u00e4n erilaisuutta l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti rikkautena sek\u00e4 oppilaiden ett\u00e4 opettajakunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/span><\/p>\n

Toivon, ett\u00e4 opettajat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t omaa persoonaansa ja el\u00e4m\u00e4nkokemustaan opetusty\u00f6ss\u00e4 mahdollisimman rohkeasti.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Opettajat kantavat suurta vastuuta lastemme ja nuortemme kehityksest\u00e4. He ovat my\u00f6s valta-asemassa suhteessa lapsiimme, joten vallan ja vastuun suhde on l\u00e4sn\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isell\u00e4 tasolla. Rehtoreiden teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 hyvinvointi. On suomalaisen yhteiskunnan etu, ett\u00e4 opettajat voivat henkisesti hyvin ja ett\u00e4 heid\u00e4n reppunsa t\u00e4yttyy asioista, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4 menestymisen mahdollisuuksia: hyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6ilmapiirist\u00e4, hyvist\u00e4 opetusmenetelmist\u00e4, jatkokoulutuksista, hyv\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 kotien kanssa, oikeudenmukaiselta ja motivoivalta tuntuvasta palkasta.<\/span><\/p>\n

Sek\u00e4 opetusministerin\u00e4 ett\u00e4 vanhempana kiit\u00e4n kaikkia opettajia heid\u00e4n arvokkaasta ty\u00f6panoksestaan, jolla on, kuten kirjoitukseni alussa totesin, suuri ja syv\u00e4 yhteiskunnallinen merkitys. Teid\u00e4n ty\u00f6paikkanne on Suomen tulevaisuustehdas.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6n iloa uuteen kouluvuoteen!<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

(P\u00e5 svenska h\u00e4r) Viiden lapsen is\u00e4n\u00e4 minulla on ollut ilo ja etuoikeus seurata koulun arkea vanhemman roolissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. T\u00e4m\u00e4 ei ole mit\u00e4t\u00f6n ajanjakso ja sit\u00e4 muistellessani huomaan kouluarjen muuttuneen melkoisesti t\u00e4n\u00e4 aikana. Muutos liittyy sek\u00e4 opetussis\u00e4lt\u00f6ihin ett\u00e4 yhteiskunnan digitalisoitumiseen. Kuusi vuotta kest\u00e4nyt ty\u00f6 valtakunnallisen Hem och Skola -organisaation puheenjohtajana on sekin palvellut […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":9551,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false,"jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false}}},"categories":[18,6,7],"tags":[],"jetpack_publicize_connections":[],"yoast_head":"\nUuden opetusministerin viisi teesi\u00e4 - Anders Adlercreutz<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"sv_SE\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Uuden opetusministerin viisi teesi\u00e4 - Anders Adlercreutz\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"(P\u00e5 svenska h\u00e4r) Viiden lapsen is\u00e4n\u00e4 minulla on ollut ilo ja etuoikeus seurata koulun arkea vanhemman roolissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. T\u00e4m\u00e4 ei ole mit\u00e4t\u00f6n ajanjakso ja sit\u00e4 muistellessani huomaan kouluarjen muuttuneen melkoisesti t\u00e4n\u00e4 aikana. Muutos liittyy sek\u00e4 opetussis\u00e4lt\u00f6ihin ett\u00e4 yhteiskunnan digitalisoitumiseen. Kuusi vuotta kest\u00e4nyt ty\u00f6 valtakunnallisen Hem och Skola -organisaation puheenjohtajana on sekin palvellut […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Anders Adlercreutz\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-08-17T12:57:17+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-08-18T19:29:32+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Anders-Nammo1.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1500\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"750\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Anders\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Skriven av\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Anders\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Ber\u00e4knad l\u00e4stid\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"14 minuter\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi\",\"url\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi\",\"name\":\"Uuden opetusministerin viisi teesi\u00e4 - Anders Adlercreutz\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#website\"},\"datePublished\":\"2024-08-17T12:57:17+00:00\",\"dateModified\":\"2024-08-18T19:29:32+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/47d4b72eded862b484f74bb4b3a2354f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"sv-SE\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blogg\/?lang=sv\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Uuden opetusministerin viisi teesi\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#website\",\"url\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/\",\"name\":\"Anders Adlercreutz\",\"description\":\"Du. Jag. Vi. Kestävästi optimisti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"sv-SE\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/47d4b72eded862b484f74bb4b3a2354f\",\"name\":\"Anders\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"sv-SE\",\"@id\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a144c9bda7a581ff6fabba169027e620?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a144c9bda7a581ff6fabba169027e620?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Anders\"},\"url\":\"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/author\/admin\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Uuden opetusministerin viisi teesi\u00e4 - Anders Adlercreutz","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/","og_locale":"sv_SE","og_type":"article","og_title":"Uuden opetusministerin viisi teesi\u00e4 - Anders Adlercreutz","og_description":"(P\u00e5 svenska h\u00e4r) Viiden lapsen is\u00e4n\u00e4 minulla on ollut ilo ja etuoikeus seurata koulun arkea vanhemman roolissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. T\u00e4m\u00e4 ei ole mit\u00e4t\u00f6n ajanjakso ja sit\u00e4 muistellessani huomaan kouluarjen muuttuneen melkoisesti t\u00e4n\u00e4 aikana. Muutos liittyy sek\u00e4 opetussis\u00e4lt\u00f6ihin ett\u00e4 yhteiskunnan digitalisoitumiseen. Kuusi vuotta kest\u00e4nyt ty\u00f6 valtakunnallisen Hem och Skola -organisaation puheenjohtajana on sekin palvellut […]","og_url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi","og_site_name":"Anders Adlercreutz","article_published_time":"2024-08-17T12:57:17+00:00","article_modified_time":"2024-08-18T19:29:32+00:00","og_image":[{"width":1500,"height":750,"url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Anders-Nammo1.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Anders","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Skriven av":"Anders","Ber\u00e4knad l\u00e4stid":"14 minuter"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi","url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi","name":"Uuden opetusministerin viisi teesi\u00e4 - Anders Adlercreutz","isPartOf":{"@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#website"},"datePublished":"2024-08-17T12:57:17+00:00","dateModified":"2024-08-18T19:29:32+00:00","author":{"@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/47d4b72eded862b484f74bb4b3a2354f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi#breadcrumb"},"inLanguage":"sv-SE","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blog\/uuden-opetusministerin-viisi-teesia\/?lang=fi#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/blogg\/?lang=sv"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Uuden opetusministerin viisi teesi\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#website","url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/","name":"Anders Adlercreutz","description":"Du. Jag. Vi. Kestävästi optimisti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"sv-SE"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/47d4b72eded862b484f74bb4b3a2354f","name":"Anders","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"sv-SE","@id":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a144c9bda7a581ff6fabba169027e620?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/a144c9bda7a581ff6fabba169027e620?s=96&d=mm&r=g","caption":"Anders"},"url":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/author\/admin\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/Anders-Nammo1.jpg?fit=1500%2C750&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p4T6Dh-2xx","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9767"}],"collection":[{"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9767"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9767\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9841,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9767\/revisions\/9841"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9767"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9767"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/andersadlercreutz.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9767"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}