Eduskuntaan on eilen perustettu Yrittäjyysryhmä, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua yrittäjien ja päättäjien välillä. Eduskunnan Yrittäjyysryhmän puheenjohtajaksi valittiin Saara-Sofia Sirén (kok) ja varapuheenjohtajaksi Anders Adlercreutz (rkp).
”Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi tarvitsemme tulevina vuosina kasvua. Sitä syntyy yrityksistä ja yrittäjyydestä. Meidän päättäjien tehtävänä on luoda edellytykset kasvulle ja purkaa esteitä sen tieltä. Siksi koenkin erityisen hienoksi, että tämä ryhmä herätti kiinnostusta yli puoluerajojen ja jäseniksi ilmoittautui mukaan kansanedustajia laajasti eri puolueista”, kiittelee puheenjohtajaksi valittu Sirén.
Koronapandemia aiheutti yritysten toimintaympäristölle paljon ennakoimattomia haasteita. Niiden lisäksi on olemassa myös muita, vielä ratkaisemattomia asioita, jotka vaativat tiivistä vuoropuhelua päättäjien ja yrityskentän välillä.
”Monilla aloilla on työvoimapula – osaavaa henkilöstöä on vaikea löytää. Se muodostaa yhden niistä pullonkauloista, jotka ovat kasvun tiellä. Osaamisen kehittäminen ja osaajien rekrytointi myös Suomen ulkopuolelta pitää saada toimivaksi kokonaisuudeksi. Tällä hetkellä prosessit ovat liian hitaita ja byrokraattisia”, kuvailee Adlercreutz.
Eduskunnan Yrittäjyysryhmä kokoaa yhteen aiheesta kiinnostuneita kansanedustajia ja pyrkii löytämään yhteisiä ratkaisuja.
”Koimme, että tälle ryhmälle on tarvetta nyt, kun katseet suuntautuvat kohti seuraavaa hallitusohjelmaa. Erityisen tärkeää on turvata vakaa ja ennustettava investointiympäristö. Haluamme, että yrittäjien ääni ja viestit kuullaan laajasti myös täällä eduskunnassa”, kertovat Sirén ja Adlercreutz päätöksestään ryhmän perustamiseksi.
Perustamiskokouksessa keskustelua oli alustamassa Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä. Keskustelussa esille nousi myös muita aiheita, joiden ympärille Yrittäjyysryhmä suunnittelee toimintaansa. Erityisesti keskustelua herätti yrittäjyyskasvatus, julkiset hankinnat ja kilpailutusosaaminen sekä yrittäjien sosiaaliturva.
Kuvassa Anders Adlercreutz, Saara-Sofia Sirén ja Harri Jaskari.
https://i0.wp.com/andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2022/11/Yrittajyysryhma-Adlercreut-Siren-ja-Jaskari-uusi.jpeg?fit=2560%2C1299&ssl=112992560Andershttp://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2015/01/AA-stor_480.pngAnders2022-11-30 15:05:262022-11-30 15:06:57Adlercreutz eduskunnan Yrittäjyysryhmän varapuheenjohtajaksi– ryhmä kokosi edustajia yli puoluerajojen
Tarvitsemme paikallista sopimista. Työelämä on muuttunut, työn tekemisen muodot ovat muuttuneet.
Yksinyrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava. Tarvitsemme yhdistelmävakuutuksen joka kattaa sekä yrittäjän että työntekijän. Tämän päivän tilanne, jossa molemmilla on omat ratkaisunsa johtaa helposti tilanteeseen, että ei ole kumpaakaan.
Perintövero on poistettava ja korvattava Ruotsin mallin mukaisella ratkaisulla. Elämme maailmassa jossa raha ja yritykset liikkuvat. Ei ole järkevää ylläpitää veromuotoa joka iskee tietyn omistuspohjan yrityksiin tilanteessa, jossa johtavassa asemassa oleva henkilö kuolee.
Lähes kahdenkymmenen vuoden ura yksityisyrittäjänä ja työ pörssiyhtiön hallituksessa ovat antaneet edellytykset tarkastella yrittäjyyteen ja yritystalouteen liittyviä kysymyksiä.
Suomen ja koko Euroopan taloustilanne edellyttää näkemyksellistä talouspolitiikkaa, jossa työllistämistä, yritteliäisyyttä ja innovaatioiden kaupallistamista tuetaan kaikin mahdollisin tavoin.
Puolet yksityisen sektorin työpaikoista löytyy alle 50 työntekijän yrityksistä ja puolet kaikista vuosina 2001-2012 syntyneistä työpaikoista alle 10 hengen yrityksistä. Tilastot osoittavat selvästi, että Suomen talouden veturina ei enää toimi Nokia tai metsäteollisuus, vaan pienet ja keskisuuret yritykset. Tähän sektoriin meidän on satsattava, jotta varmistamme toimintakykyisyytemme ja työmarkkinamme. On ymmärrettävä, että mekanismit, joilla olemme pyörittäneet taloutta viimeiset viisikymmentä vuotta, eivät toimi nopeasti globalisoituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa.
Nyt vaaditaan niin yritysjohtajilta kuin poliitikoiltakin luovuutta, päätöksentekokykyä ja ketteryyttä.
Osa pienimmistä yrityksistä takaa omistajilleen elinkeinon, kun taas osasta kasvaa suotuisissa ososuhteissa liikeidean ainutlaatuisuuden ja hyvän strategian johdosta isompia, kansainväliseenkin kauppaan kykeneviä keskisuuria tai suuria toimijoita. Kummallakin yritystyypillä on oma tärkeä jalansijansa yhteiskunnassa, vaikka niiden tarpeet ja haasteet eroavatkin toisistaan.
Pieni yritys on tyypillisimmillään muutaman henkilön siivouspalvelu, kampaamo tai vaikkapa suunnittelutoimisto. Tällaisen yrityksen kynnys kasvattaa toimintaa yhden tai kahden henkilön yrityksestä isommaksi, useampia ihmisiä työllistäväksi yritykseksi, on suuri. Tämä on epäkohta, johon pitää puuttua.
Työllistämiskynnystä on laskettava kehittämällä malleja, jotka kannustavat lisäkäsien ja aivojen palkkaamiseen. Palkkaamispäätöksen tulisi olla mahdollisuus, ei riski.
Samalla tavalla kuin kannustinloukut saattavat pitää työtöntä poissa työmarkkinoilta, verotus ja byrokratia sattavat estää yrittäjää työllistämästä muita.
Perheyritysten toimintaan suuresti vaikuttava asia on perintövero. Siinä missä omaisuuteen kohdistuva perintövero ei mielestäni ole suuri ongelma – vaikka toivoisin siihenkin muutosta – on yrityksiin kohdistuva perintövero todellinen uhka yrittäjyydelle sukupolvenvaihdoksen hetkellä. Se vaikeuttaa – varsinkin huonoina taloudellisina aikoina – merkittävällä tavalla sukupolven vaihdosten toteuttamista. Perintöverosta suoriutuminen saattaa estää yritystä investoimasta asioihin, joihin sen pitäisi kilpailukykynsä säilyttääkseen investoida. Pahimmassa tapauksessa yritykseen vahvasti sitoutuneet perilliset, jotka myös omaavat kriittisen tietotaidon toiminnan kehittämiseksi, ovat pakotettuja myymään yrityksen ulkopuoliselle.
Meidän päättäjien tulisi ymmärtää sukupolvenvaihdokseen liittyvät kipupisteet ja riskit. Päätöksenteon keskiössä pitäisi olla yritysten paras, eikä potentiaalinen tulonsiirto.
Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsista, missä perintövero on korvattu myyntivoittoverolla, joka tulee maksettavaksi jos ja kun perillinen päättää myydä yrityksensä.
Kaiken kaikkiaan verotuksen pitäisi olla yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta johdonmukaista ja ennakoitavissa. Esimerkiksi Virossa on noudatettu jo kohta kaksikymmentä vuotta samaa yksinkertaista verotuskäytäntöä, siinä missä Suomessa verotus vaihtelee vuodesta toiseen.
http://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2015/01/AA-stor_480.png00Andershttp://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2015/01/AA-stor_480.pngAnders2014-10-12 13:21:402019-04-04 14:07:50Yrittämisen on kannatettava
Adlercreutz eduskunnan Yrittäjyysryhmän varapuheenjohtajaksi– ryhmä kokosi edustajia yli puoluerajojen
/0 Comments/in 2 yrittäminen, Lehdistötiedote, Työllisyys /by AndersEduskuntaan on eilen perustettu Yrittäjyysryhmä, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua yrittäjien ja päättäjien välillä. Eduskunnan Yrittäjyysryhmän puheenjohtajaksi valittiin Saara-Sofia Sirén (kok) ja varapuheenjohtajaksi Anders Adlercreutz (rkp).
”Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi tarvitsemme tulevina vuosina kasvua. Sitä syntyy yrityksistä ja yrittäjyydestä. Meidän päättäjien tehtävänä on luoda edellytykset kasvulle ja purkaa esteitä sen tieltä. Siksi koenkin erityisen hienoksi, että tämä ryhmä herätti kiinnostusta yli puoluerajojen ja jäseniksi ilmoittautui mukaan kansanedustajia laajasti eri puolueista”, kiittelee puheenjohtajaksi valittu Sirén.
Koronapandemia aiheutti yritysten toimintaympäristölle paljon ennakoimattomia haasteita. Niiden lisäksi on olemassa myös muita, vielä ratkaisemattomia asioita, jotka vaativat tiivistä vuoropuhelua päättäjien ja yrityskentän välillä.
”Monilla aloilla on työvoimapula – osaavaa henkilöstöä on vaikea löytää. Se muodostaa yhden niistä pullonkauloista, jotka ovat kasvun tiellä. Osaamisen kehittäminen ja osaajien rekrytointi myös Suomen ulkopuolelta pitää saada toimivaksi kokonaisuudeksi. Tällä hetkellä prosessit ovat liian hitaita ja byrokraattisia”, kuvailee Adlercreutz.
Eduskunnan Yrittäjyysryhmä kokoaa yhteen aiheesta kiinnostuneita kansanedustajia ja pyrkii löytämään yhteisiä ratkaisuja.
”Koimme, että tälle ryhmälle on tarvetta nyt, kun katseet suuntautuvat kohti seuraavaa hallitusohjelmaa. Erityisen tärkeää on turvata vakaa ja ennustettava investointiympäristö. Haluamme, että yrittäjien ääni ja viestit kuullaan laajasti myös täällä eduskunnassa”, kertovat Sirén ja Adlercreutz päätöksestään ryhmän perustamiseksi.
Perustamiskokouksessa keskustelua oli alustamassa Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä. Keskustelussa esille nousi myös muita aiheita, joiden ympärille Yrittäjyysryhmä suunnittelee toimintaansa. Erityisesti keskustelua herätti yrittäjyyskasvatus, julkiset hankinnat ja kilpailutusosaaminen sekä yrittäjien sosiaaliturva.
Kuvassa Anders Adlercreutz, Saara-Sofia Sirén ja Harri Jaskari.
Yrittämisen on kannatettava
/0 Comments/in 2 yrittäminen, ohjelma /by AndersLähes kahdenkymmenen vuoden ura yksityisyrittäjänä ja työ pörssiyhtiön hallituksessa ovat antaneet edellytykset tarkastella yrittäjyyteen ja yritystalouteen liittyviä kysymyksiä.
Puolet yksityisen sektorin työpaikoista löytyy alle 50 työntekijän yrityksistä ja puolet kaikista vuosina 2001-2012 syntyneistä työpaikoista alle 10 hengen yrityksistä. Tilastot osoittavat selvästi, että Suomen talouden veturina ei enää toimi Nokia tai metsäteollisuus, vaan pienet ja keskisuuret yritykset. Tähän sektoriin meidän on satsattava, jotta varmistamme toimintakykyisyytemme ja työmarkkinamme. On ymmärrettävä, että mekanismit, joilla olemme pyörittäneet taloutta viimeiset viisikymmentä vuotta, eivät toimi nopeasti globalisoituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa.
Osa pienimmistä yrityksistä takaa omistajilleen elinkeinon, kun taas osasta kasvaa suotuisissa ososuhteissa liikeidean ainutlaatuisuuden ja hyvän strategian johdosta isompia, kansainväliseenkin kauppaan kykeneviä keskisuuria tai suuria toimijoita. Kummallakin yritystyypillä on oma tärkeä jalansijansa yhteiskunnassa, vaikka niiden tarpeet ja haasteet eroavatkin toisistaan.
Pieni yritys on tyypillisimmillään muutaman henkilön siivouspalvelu, kampaamo tai vaikkapa suunnittelutoimisto. Tällaisen yrityksen kynnys kasvattaa toimintaa yhden tai kahden henkilön yrityksestä isommaksi, useampia ihmisiä työllistäväksi yritykseksi, on suuri. Tämä on epäkohta, johon pitää puuttua.
Samalla tavalla kuin kannustinloukut saattavat pitää työtöntä poissa työmarkkinoilta, verotus ja byrokratia sattavat estää yrittäjää työllistämästä muita.
Perheyritysten toimintaan suuresti vaikuttava asia on perintövero. Siinä missä omaisuuteen kohdistuva perintövero ei mielestäni ole suuri ongelma – vaikka toivoisin siihenkin muutosta – on yrityksiin kohdistuva perintövero todellinen uhka yrittäjyydelle sukupolvenvaihdoksen hetkellä. Se vaikeuttaa – varsinkin huonoina taloudellisina aikoina – merkittävällä tavalla sukupolven vaihdosten toteuttamista. Perintöverosta suoriutuminen saattaa estää yritystä investoimasta asioihin, joihin sen pitäisi kilpailukykynsä säilyttääkseen investoida. Pahimmassa tapauksessa yritykseen vahvasti sitoutuneet perilliset, jotka myös omaavat kriittisen tietotaidon toiminnan kehittämiseksi, ovat pakotettuja myymään yrityksen ulkopuoliselle.
Meidän päättäjien tulisi ymmärtää sukupolvenvaihdokseen liittyvät kipupisteet ja riskit. Päätöksenteon keskiössä pitäisi olla yritysten paras, eikä potentiaalinen tulonsiirto.
Kaiken kaikkiaan verotuksen pitäisi olla yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta johdonmukaista ja ennakoitavissa. Esimerkiksi Virossa on noudatettu jo kohta kaksikymmentä vuotta samaa yksinkertaista verotuskäytäntöä, siinä missä Suomessa verotus vaihtelee vuodesta toiseen.