Adlercreutz lähes nollaenergiarakentamisesta: Torjuntavoitto

Lehdistötiedote 30.11.2016
Julkaisuvapaa heti

Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen lähes nollaenergiarakentamisesta. Kyseessä on laki, joka määrittelee paljonko rakennuksemme saavat kuluttaa energiaa vuodesta 2020 eteenpäin. Arkkitehti ja RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz on vajaan vuoden ajan eri keinoin pyrkinyt vaikuttamaan lakiehdotuksen muotoiluun ja sanoo lakiehdotuksen olevan monella tapaa parempi kuin keväällä esitetty versio.

– Uuttera vaikuttaminen monesta eri suunnasta on johtanut siihen, että hallituksen esitys tässä muodossaan on hyväksyttävissä. Voimme jatkossakin rakentaa massiivipuisia rakennuksia. Keväällä näytti vielä siltä, että esim. Pudasjärven hirsikoulu, pääministeri Sipilän ylistämä projekti, olisi lajinsa viimeinen – eräänlainen viimeinen mohikaani. Onneksi näin ei ole.  Korjatun lakiesityksen myötä vastaavia kohteita voidaan rakentaa jatkossakin, Adlercreutz sanoo.

Lakiesitys sisältää yhä ongelmakohtia ja esimerkiksi energiakertoimet, joiden avulla määritellään rakennuksen energiatehokkuustaso, ovat edelleen liian ohjailevia. Tämä on ongelma etenkin siksi, että koko energiakenttä on murroksessa. Koska rakentamisessa aikajänne on 50 tai jopa 100 vuoden päässä, eivät vanhentuneet käsitykset eri energiamuotojen päästöistä saisi ohjata rakentamistamme niin kovalla kädellä. Lisäksi keskitymme edelleen teoreettiseen energiatehokkuuteen sen sijaan, että pohtisimme todellista kulutusta.

– Teoreettisen ja todellisen energiakulutuksen kytkös ei ole erityisen vahva. On niin monta muuta vaikuttavaa tekijää – on kyse tottumuksista, älyratkaisujen käytöstä, varaavien rakenteiden merkityksestä ja paljon muusta. Kun tarkastelemme rakennusten energiatehokkuutta meidän tulisi ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaari: tuotannosta lähtien aina rakennuksen kierrätettävyyteen asti. Tähän suuntaan säädöksiemme tulisi mennä.