Suomen ja Viron yhteinen julistus korostaa koulutuksen ja medialukutaidon merkitystä tekoälyn aikakaudella

Opetusministeri Anders Adlercreutz tapasi 18. helmikuuta Tallinnassa Viron opetus- ja tiedeministeri Kristina Kallaksen. Vierailun aikana julkaistiin Suomen ja Viron yhteisjulistus digitalisaatiosta, medialukutaidosta ja tekoälystä. Ministerit keskustelivat näistä teemoista myös asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa.

Maiden yhteisen julistuksen tarkoituksena on korostaa, että tekoäly, digitalisaatio ja medialukutaito ovat olennaisia kansalaistaitoja, joita tulisi kehittää jatkuvasti. Julistuksen mukaan on tärkeää olla mukana päättämässä siitä, miltä tekoälyn käyttö ja rooli Suomessa, Virossa ja Euroopassa näyttävät tulevaisuudessa. On tärkeää, että johtajuus asiassa on omissa käsissämme.

– Koulutuksella on keskeinen rooli digitalisaatiossa ja tekoälyn kehittämisessä. Mitä tietoisempia olemme, mitä koulutetumpia olemme ja mitä osallistavampia olemme, sitä vahvempia olemme kohtaamaan mahdolliset eteemme tulevat haasteet. Suomi ja Viro tahtovat toimia tässä etulinjassa, toteaa ministeri Anders Adlercreutz.

Yhteisjulistus allekirjoitettiin Tallinnan valtionlukiossa Pelgulinna Riigigümnaasiumissa. Ministerit keskustelivat tilaisuudessa opiskelijoiden kanssa kriittisen ajattelun tärkeydestä, resilienssistä ja sosiaalisen median roolista osana informaatioympäristöä.

Kahdenvälisessä tapaamisessa ministerit keskustelivat muun muassa Suomessa annetusta hallituksen esityksestä koskien oppilaiden omien mobiililaitteiden käyttöä kouluissa. Keskustelun jälkeen ministerit tapasivat aiheista vastaavia asiantuntijoita.

Lisäksi ohjelmassa on vierailut Rakett69-tiedestudiolla ja tyttöjen harrastuskerho Unicorn Squadissa, joka tarjoaa teknologiakasvatusta erityisesti 8–12-vuotiaille tytöille.

Kuva: HTM, Raimo Roht

Opetusministeri Adlercreutz opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksessa

Opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui 24. – 25.3. kansainväliseen opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksen International Summit on the Teaching Profession (ISTP) 2025 Reykjavikissa.

ISTP kokoaa yhteen koulutuksen huippumaiden opetusministereitä ja koulutusalan ammattijärjestöjen edustajia keskustelemaan koulutuksen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Kokous järjestetään kerran vuodessa OECD:n, opettajajärjestöjen kansainvälisen katto-organisaation Education International’in sekä kokouksen järjestäjäksi valitun isäntämaan yhteistyönä. Islannissa järjestettävä ISTP-kokous on järjestyksessään viidestoista.

Kokouksen kolme pääteemaa ovat 1) laadukas varhaiskasvatus, 2) opettajien tukeminen tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä 3) miten opettajat löytävät keinoja osallistaa nuoria aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Ministeri puhuu kahden ensimmäisen teeman istunnoissa.

Ministeri Adlercreutz painotti tarvetta tehostaa toimia, joilla ratkotaan henkilöstöpulaa varhaiskasvatuksessa. Suomessa on esimerkiksi lisätty varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja korkeakouluissa. Osaava ja sitoutunut henkilöstö sekä vahva pedagoginen johtajuus ovat laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksiä.

Ministeri Adlercreutz puhuu myös opettajaliittojen pohjoismaisen kattojärjestön NLS (Nordic Teachers’ unions) tilaisuudessa 25.3., aiheena koulutuksen rahoitusjärjestelmien kehittämistarpeet Pohjoismaissa.

Ministerillä on matkansa aikana kahdenvälisiä tapaamisia eri maiden opetusministerien kanssa. Hän tapaa mm. Iso-Britannian, Singaporen, Uuden-Seelannin, Chilen, Tanskan sekä Etelä-Australian osavaltion kollegoita.

 

Adlercreutz: Vahva Pohjola on voimavara

Tänään 23. maaliskuuta vietämme Pohjolan päivää, jolloin nostamme esiin pohjoismaisen yhteistyön merkityksen ja juhlistamme alueemme ainutlaatuista yhteisöä. Vuonna 2025 Suomi toimii Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana yhdessä Ahvenanmaan kanssa. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on myös Pohjoismaisen yhteistyön ministeri ja johtaa pohjoismaisten yhteistyöministereiden työtä Annika Hambruddin kanssa Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.

– Kun ympäröivä maailma on levoton ja tuttu maailmanjärjestys horjuu, on tärkeämpää kuin koskaan, että Pohjoismaat pysyvät yhtenäisinä. Olipa kyse valmiutemme vahvistamisesta, rajaesteiden purkamisesta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta, tarvitsemme yhtenäisen Pohjolan, jotta toimenpiteemme tuottavat tulosta, Adlercreutz sanoo.

Pohjoismailla on yhteinen näkemys demokratiasta ja oikeusvaltion roolista yhteiskunnassa. Meillä on yhteinen historia ja kulttuuri sekä vahva yhtenäinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa pidämme huolta kansalaisistamme. Tämä näkyy myös siinä, että Pohjoismaat sijoittuvat jälleen kerran maailman onnellisimpien maiden kärkeen.

– Harvalla brändillä on yhtä myönteinen maine kuin Pohjoismailla. Meidät yhdistetään tasa-arvoon, puhtaaseen luontoon ja vahvaan yhteistyöhenkeen. Pohjoismaat pidetään esikuvana tiiviistä yhteistyöstä ja yhteisistä ratkaisuista, ja siihen meidän tulee jatkossakin pyrkiä, sanoo Adlercreutz.

Ina Mickos ministeri Adlercreutzin uudeksi eduskunta-avustajaksi

Ina Mickos on valittu RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutzin eduskunta-avustajaksi. Mickos on valtiotieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta ja viimeistelee parhaillaan valtiotieteiden maisterinopintojaan.

Mickos on kotoisin Lapinjärveltä ja on viime vuosina toiminut Nuorten Pohjoismaiden neuvoston poliittisena asiantuntijana. Aiemmin hän on työskennellyt harjoittelijana sekä viestintäavustajana Nils Torvaldsin tiimissä Euroopan parlamentissa sekä suorittanut harjoittelun Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundissa.

– Tuntuu merkitykselliseltä työskennellä eduskunnassa ja tukea Andersia hänen työssään. Osana hänen tiimiään saan ainutlaatuisen käsityksen päivittäisestä poliittisesta työstä ja yhteiskuntamme haasteista. Odotan innolla, että pääsen antamaan panokseni ja tarttumaan tuleviin tehtäviin, Mickos sanoo.

– Olen iloinen saadessani toivottaa Inan tervetulleeksi eduskuntaan ja tiimiini. Hänen laaja kokemuksensa niin työelämästä kuin kansalaisyhteiskunnasta sekä hänen vahva työotteensa tulevat olemaan arvokkaita eduskuntatyössä. Myös hänen kokemuksensa pohjoismaisesta yhteistyöstä tulee olemaan hyödyksi, sanoo Adlercreutz, joka myös toimii Pohjoismaisen yhteistyön ministerinä.

 

Adlercreutz: Työtä tasa-arvon puolesta on jatkettava

Tänään 8. maaliskuuta vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun 189 maata hyväksyi Pekingin julistuksen, eli tasa-arvon toimintasuunnitelman, ja 25 vuotta siitä, kun YK:n päätöslauselma 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta hyväksyttiin.

– Globaalilla tasolla tasa-arvo on ottanut edistysaskeleita, mutta paljon on vielä tehtävää. Viime aikoina kehitys on lisäksi mennyt väärään suuntaan ja näemme päättäväisiä kampanjoita naisten ja tyttöjen oikeuksia vastaan eri puoli maailmaa. Se, mitä saamme todistaa ympärillämme sekä täällä että maailmalla osoittaa, että työ tasa-arvon puolesta ei ole vielä läheskään valmis, RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan kansallisella tasolla on vielä paljon tehtävää. Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Myös Suomen työmarkkinat ovat edelleen vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan.

– Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Sukupuoleen perustuvan väkivallan korkea määrä on häpeäksi Suomelle ja sen torjumiseksi vaaditaan pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, Adlercreutz sanoo.

– Hallituksen tiedonantoon syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä sisältyy koko koulutusjärjestelmän kattava tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelma, jonka tulen opetusministerin roolissa esittelemään kevään aikana, Adlercreutz sanoo.

Koulujen kännykkäkiellosta keskusteltiin eduskunnassa

Matkapuhelinten käytön luokkahuoneessa kieltävästä lakiehdotuksesta keskusteltiin tänään eduskunnassa. Lakiesityksen esitteli RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Nyt matkapuhelimet katoavat luokkahuoneista. Lisäksi koulu voi järjestyssäännöissään rajoittaa niiden käyttöä myös välituntien aikana. Olen iloinen siitä, että lakiehdotuksen käsittely eduskunnassa käynnistyy nyt, sillä olen vakuuttunut siitä, että tämä parantaa työrauhaa luokissa ja sen kautta vaikuttaa positiivisesti oppilaiden keskittymiseen ja oppimiseen, Adlercreutz sanoo.

Useissa kouluissa on jo nyt sovittu, että oppilaiden omat matkapuhelimet pidetään poissa koulupäivän aikana, mutta Adlercreutz korostaa, että nyt lakia tarkastetaan sen varmistamiseksi, että kaikilla kouluilla olisi tarvittavat välineet käytössä.

– Toivon, että koulut hyödyntävät nyt myös mahdollisuuden laajempaan keskusteluun kotien kanssa matkapuhelinten roolista oppilaiden arjessa. Koska laki mahdollistaa myös matkapuhelimien rajoittamisen koulun omissa järjestyssäännöissä välituntien aikana, toivon, että nämä päätökset valmistellaan yhteistyössä oppilaiden, opettajien ja vanhempien kanssa, Adlercreutz sanoo.

– Koulu on paikka, jossa oppii myös sosiaalisia taitoja. Jos katse on koko ajan kiinni näytössä se vaikeuttaa ajan viettämistä muiden kanssa. Meidän aikuisten on ymmärrettävä, että olemme roolimalleja nuorille. Puhelimen pois laittaminen on joskus hyödyllistä meille kaikille, Adlercreutz sanoo.

Ministeri Adlercreutz osallistui Auschwitzin vapautuksen muistotilaisuuteen

Opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui yhdessä Tasavallan presidentti Alexander Stubbin kanssa Auschwitzin vapautuksen 80. vuosipäivän kunniaksi järjestettyyn muistotilaisuuteen Puolassa, maanantaina 27. tammikuuta.

Muistotilaisuuden kunniavieraina oli noin 50 Auschwitzin keskitys- ja tuhoamisleiriltä selviytynyttä. Tilaisuuteen osallistui useita valtion- ja hallituksen päämiehiä sekä lukuisia kutsuvieraita.

– Holokausti lähti järjestelmällisestä epäinhimillistämisestä. Luotiin kuva ihmisistä, jotka eivät ole kuin me, jotka eivät kuulu joukkoomme ja joilla ei ole arvoa. On tärkeää vaalia yhteiskuntaa, jossa kaikki tuntevat olevansa mukana ja jossa ketään ei työnnetä marginaaliin. Tarvitaan empatiaa, ymmärrystä ja myötätuntoa, jotta holokaustin kaltaista ei enää koskaan tapahtuisi, muistuttaa Adlercreutz.

– Koulun rooli kasvattamisessa demokratiaan, kaikkien ihmisten ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on tärkeä. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus näkyy vahvasti peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa ja on pitkään ollut osa suomalaisten koulujen arkea, opetusministeri toteaa.

– Kehitys maailmassa on monin tavoin huolestuttavaa. Toinen maailmansota toimi herätyskellona, joka auttoi meitä yhteiskuntia rakentamaan monia instituutioita, jotka ovat palvelleet meitä hyvin: Yhdistyneet Kansakunnat, oikeusvaltio, yhteiset sopimukset ja perussopimukset. Monia näistä instituutioista ollaan nyt murentamassa, ne ovat menettämässä arvonsa.  Jos meillä ei ole foorumeita yhteiselle keskustelulle ja kykyä sopia asioista, yhteinen maailmankatsomuksemme ja arvomme murtuvat, sanoo Adlercreutz.

Muistotilaisuus järjestettiin Auschwitz II-Birkenaun alueella, joka toimii nykyisin museona.

 

Kuva: Matti Porre/Republikens presidents kansli

Adlercreutz: Suomalaiset aikuiset maailman kärkeä luku- ja numerotaidoissa

Suomi on maailman paras maa aikuisten luku- ja numerotaidoissa. Tämä käy ilmi OECD:n tekemästä PIAAC-tutkimuksesta (Programme for the International Assessment of Adult Competencies), jossa tarkastellaan aikuisväestön luku- ja numerotaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoa. Suomi myös erottui edukseen parantuneilla tuloksilla verrattuna 10 vuoden takaiseen tutkimukseen.

– Perustaitoihin panostaminen kannattaa – siksi hallituksen päätös lisätä kolme vuosiviikkotuntia äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetukseen ensi syksystä alkaen on niin tärkeä, opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo. Tämä hallituskauden aikana tehtävät panostukset perusopetukseen, esimerkiksi oppimisen tuen uudistus, luovat lapsillemme ja nuorillemme hyvät edellytykset kehittyä ja pärjätä elämässä.

PIAAC-tutkimus osoittaa, että kaikki Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa korkealle paitsi luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidoissa, myös luottamuksessa muihin ihmisiin. Suomi sijoittui luottamuksen vertailussa toiseksi.

Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima. Mitä vahvemmat tiedonkäsittelyn perustaidot ovat, sitä todennäköisemmin tuntee luottamusta muihin ihmisiin. Tämä osoittaa, miten keskeisiä perustaidot ovat paitsi yksilön myös koko yhteiskunnan kannalta. Olen iloinen, että Suomi ja Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä toimivien ja turvallisten yhteiskuntien rakentamisessa, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving, 050 310 0274

Adlercreutz: Suomi tukee Ukrainan tietä Euroopan Unioniin ja Natoon

Tänään, 19 marraskuuta, on kulunut 1000 päivää siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. 

– Suomen tuki Ukrainalle jatkuu sekä puolustustarvikkeiden että siviiliyhteiskunnalle annettavan tuen muodossa, RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Tänään, kun täysmittaista hyökkäystä on jatkunut tuhat päivää, meidän on samalla pidettävä mielessä, että Venäjän sotatoimet ovat alkaneet jo vuosia aiemmin, Adlercreutz sanoo.

– Krimin laiton miehitys sekä Venäjän Donbassiin lähettämät tunnuksettomat sotilaat loukkasivat vakavasti kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, jotka sitovat myös Venäjää. 

– Nyt on Venäjän aika marssia kotiin, sodan tulee loppua Ukrainan ehdoin, Adlercreutz sanoo.

Sodasta huolimatta Ukraina on tehnyt merkittäviä oikeusvaltion, oikeusjärjestelmän, lainsäädännön ja avoimuuden uudistuksia. Lisäksi se on aloittanut koulutusjärjestelmän uudistamisen Suomen tuen avulla.

– Ukrainan täytyy saada ryhtyä jälleenrakentamaan kaikkea, mitä Venäjä on tuhonnut, joutumatta huolehtimaan siitä, että ohjuksia satelee alas joka yö. Suomi tukee Ukrainaa nyt, ja tulevaisuudessa tiellä kohti Euroopan Unionia ja Natoa.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving 050 310 0274

Opetusministeri Adlercreutz Brasiliassa: Koulutus on avain yhdenvertaisuuteen

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui Unescon globaaliin opetusministerikokoukseen Brasilian Fortalezassa 31.10.-1.11.2024. Unesco vastaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 koulutusta koskevien tavoitteiden koordinoinnista ja seurannasta. Kokouksen tarkoituksena oli tarkastella tarvittavia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Koulutuksen saavutettavuus on globaali tulevaisuuskysymys. Edelleen n. 250 miljoonaalla lapsella ja nuorella ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Suomella on vahva kansainvälinen profiili koulutuskysymyksissä ja on tärkeää, että jatkamme koulutuksen edistämistä globaalilla tasolla ja kehitysyhteistyössämme. Koulutus on yhdenvertaisen ja menestyksekkään yhteiskunnan keskeisimpiä rakennuspalikoita, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz edusti Suomea kahdessa paneelissa, joissa teemoina olivat varhaiskasvatus, oppiminen ja opettaja-ammatin houkuttelevuus. Kahdenvälisiä tapaamisia oli mm. Brasilian, Perun, Chilen, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Ukrainan poliittisten vastinparien kanssa.

– Agenda 2030:n tavoitteena on koulutuspolun varmistaminen kaikille, aina varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme n. 50 miljoonaa uutta opettajaa globaalilla tasolla. Suomessa opettajan ammatti on arvostettu, mutta valitettavasti tämä ei päde kaikkialla. Tähän liittyen voimme jakaa omia kokemuksiamme. Ilmainen ja laadukas kouluruokajärjestelmämme on toinen teema, joka herättää paljon mielenkiintoa maailmalla. Tämä on asia, jota pidämme itsestäänselvyytenä, mutta joka ei ole sitä muualla, Adlercreutz sanoo.

Unescon Global Education Meeting järjestettiin Fortalezassa Brasiliassa 31.10.-1.11.2024 opetusministereiden G20-kokouksen yhteydessä.

Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257