Anders Adlercreutz käytettävissä jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana ja ehdolle eduskuntavaaleissa 2027

/0 Comments/in , , , /by

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz kertoo olevansa käytettävissä jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana ja asettuvansa ehdolle vuoden 2027 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä.

– RKP:n hyvä vaalitulos kunta- ja aluevaaleissa osoittaa, että sillanrakentajapuolueelle on suurempi tarve kuin koskaan. Haluan johtaa RKP:n hyvään tulokseen eduskuntavaaleissa 2027, Adlercreutz sanoo.

– Vahvan ehdokaslistan avulla tavoitteena on lisätä sekä äänimääräämme että paikkamääräämme eduskunnassa.

– Tuleva vaalikausi tulee olemaan Suomelle käännekohta. Miten yhdessä sovittua velkajarrua tullaan soveltamaan? Miten saamme kasvun käyntiin? Ja miten onnistumme varmistamaan, että kilpailuetumme konkretisoituvat talouskasvuksi – ja sitä kautta vahvistavat tulevaisuudenuskoa? Nämä ovat edessämme olevia suuria kysymyksiä, ja niissä tarvitaan RKP:n ääntä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2015, ja hän on sen jälkeen toiminut keskeisissä tehtävissä muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajana, Eurooppa-ministerinä ja nyt opetusministerinä.

– Politiikka on tänä päivänä aiempaa polarisoituneempaa. Minä ja RKP haluamme olla vastavoima tälle kehitykselle. Uskon politiikkaan, joka rakentaa siltoja ja vahvistaa ihmisten välistä yhteistyötä. Politiikkaan, joka etsii ratkaisuja sen sijaan että lietsoo vastakkainasettelua, Adlercreutz sanoo.

– Kuluneella vaalikaudella minulla on ollut mahdollisuus toimia sekä ministerinä että puolueen puheenjohtajana. Olen nähnyt, kuinka tärkeää on, että RKP on mukana siellä, missä päätöksiä tehdään, ja olen saanut energiaa ja välineitä jatkaa työtä Suomen parhaaksi.

RKP:llä on tällä hetkellä kolme kansanedustajaa Uudenmaan vaalipiiristä, ja tavoitteena on vahvistaa asemaa entisestään seuraavissa vaaleissa.

– Olen iloinen, että sekä Henrik että Otto ovat päättäneet asettua ehdolle. Meillä tulee olemaan erittäin vahva lista Uudellamaalla, ja meillä on hyvät mahdollisuudet voittaa lisäpaikkoja. Kysyntä liberaalille ja vastuulliselle porvarilliselle politiikalle on selvästi olemassa, Adlercreutz sanoo.

Anders Adlercreutz asuu Kirkkonummella ja on koulutukseltaan arkkitehti. Hänet valittiin RKP:n puheenjohtajaksi vuonna 2024. RKP valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessaan 6.–7.6.2026 Vantaalla.

Ukrainan taistelu vapauden ja oikeuden puolesta koskettaa meitä kaikkia

/0 Comments/in , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Ukrainassa Butšan vapauttamisen vuosipäivänä. Venäjän hyökkäyssota jatkuu yhä, ja niin myös sotarikokset, muun muassa ohjus- ja drooni-iskuina siviilikohteisiin, kuten asuinrakennuksiin ja siviili-infrastruktuuriin.

Butšassa venäläissotilaat kiduttivat ja murhasivat lähes 200 siviiliä – lapsia, aikuisia ja vanhuksia – kahden kuukauden aikana brutaalin hyökkäyssodan alussa, ennen kuin Ukrainan joukot pystyivät vapauttamaan kaupungin 31. maaliskuuta 2022.

– Kun omin silmin näkee, mitä Ukrainan kansa on joutunut kokemaan, ja näkee, millä päättäväisyydellä he puolustavat maataan ja toisiaan, käy hyvin selväksi, miksi heidän taistelunsa on myös meidän, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz osallistui Kiovassa ulkoministeri Valtonen sijasta EU:n ulkoministereiden kokoukseen, jossa käytiin läpi ajankohtaista tilannetta Ukrainan johdon kanssa, sekä Ukrainan puolustustaistelun että meneillään olevan EU-integraation osalta.

– Venäjään kohdistuvia pakotteita on kiristettävä, jäädytetyt venäläisvarat on käytettävä Ukrainan tukemiseen ja suunniteltu 90 miljardin euron EU-laina on saatava maaliin. Tarvitaan myös toimia varjolaivaston pysäyttämiseksi, ja siksi EU:n tulisi kieltää Venäjän varjolaivaston huoltaminen, Adlercreutz sanoo.

Ukrainan koulutussektori käy myös läpi uudistuksia, ja Suomi on tässä työssä aktiivinen yhteistyökumppani.

– Minulla oli mahdollisuus tavata opetusministeri Lisovyi vierailuni aikana Kiovassa, ja olen iloinen koulutuksen alalla tehtävistä uudistuksista. Tämä työ on tärkeässä roolissa myös Ukrainan edetessä kohti EU-jäsenyyttä, Adlercreutz sanoo.

Nyt varmistamme oppilaille yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin

/0 Comments/in , , , , /by

– Osaamistakuu perusopetuksessa on tärkeä uudistus. Sen avulla voimme varmistaa, että jokaisella oppilaalla on riittävät tiedot ja taidot siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Samalla se varmistaa, että arviointi on oikeudenmukaista riippumatta siitä, missä koulussa oppilas opiskelee, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Koulun tulee olla oikeudenmukainen ja ennakoitava. Oppilaiden on voitava luottaa siihen, että samat vaatimukset koskevat kaikkia kuntia ja kouluja, Adlercreutz sanoo.

Uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että arviointia ja vuosiluokalta toiselle siirtymistä koskevat säännökset täsmennetään laissa. Tavoitteena on tukea opettajia ja varmistaa yhdenvertainen arviointi koko maassa. Yhtenäiset kriteerit sille, milloin oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, varmistavat, että oppilaalla on tarvittavat tiedot ja taidot seuraavaa vaihetta varten.

– Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta ole saavuttanut tarvittavaa osaamista ja saa hylätyn arvosanan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, hän ei voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Näin huolehdimme siitä, että kaikilla lapsilla on riittävä osaamistaso seuraavaa vuosiluokkaa varten, Adlercreutz sanoo.

Oppilaalle, joka ei saavuta tavoitteita, on annettava mahdollisuus osoittaa osaamisensa uudelleen. Samalla otetaan käyttöön vaatimus välitodistuksesta 9. vuosiluokalla, jotta oppilas saa käsityksen osaamisestaan ennen jatko-opintoja.

Tasa-arvoinen Suomi on vahvempi Suomi

/0 Comments/in , , , /by

Tasa-arvoinen yhteiskunta on vahvempi yhteiskunta, painottaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz Minna Canthin päivänä.

Vaikka Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa suhteellisen hyvin tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä, työtä on edelleen paljon jäljellä. Miesten naisiin kohdistama väkivalta on Suomessa tavallisempaa kuin miltei missään muussa EU-maassa. Sen ehkäiseminen on RKP:lle keskeinen tavoite.

– Naiselle vaarallisin paikka on edelleen koti, eikä näin voi jatkua. Samalla näemme huolestuttavaa kehitystä, jossa myös nuoret tytöt kokevat väkivaltaa parisuhteissaan ja ovat erityisen alttiita häirinnälle, etenkin sosiaalisessa mediassa, Adlercreutz sanoo.

Suomen työmarkkinat ovat myös voimakkaasti sukupuolittuneet verrattuna muuhun Eurooppaan. Tämä näkyy jo koulussa siinä, miten tytöt ja pojat valitsevat eri koulutuspolkuja peruskoulun jälkeen, tekevät erilaisia valintoja ammatillisessa koulutuksessa sekä ylioppilaskirjoitusten ainevalinnoissa. Tämä vaikuttaa heidän tuleviin opinto- ja urapolkuihinsa.

– Kenenkään ei pitäisi kokea, että tietyt opinnot tai ammatit eivät ole mahdollisia oman sukupuolen takia. Muuten menetämme osaamista ja potentiaalia. Koululla on tässä keskeinen rooli: sen tulee avata ovia ja kannustaa oppilaita löytämään omat kiinnostuksenkohteensa ja vahvuutensa. Viime vuonna julkaisimme koulutuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämisohjelman, joka sisältää keskeisiä toimenpiteitä tämän edistämiseen, Adlercreutz sanoo.

Myös perhevapaiden jakautumisella on suora vaikutus tasa-arvoon sekä työelämässä että kotona. Siksi RKP on ollut mukana ajamassa uudistuksia, jotka helpottavat vastuun tasaisempaa jakamista ja antavat isille paremmat mahdollisuudet olla pidempään kotona lastensa kanssa. Vuoden 2022 uudistuksen tulokset näkyvät jo: isien käyttämien vanhempainrahapäivien määrä on lähes kaksinkertaistunut.

– Tasaisempi perhevapaiden jakautuminen on tärkeää, jotta voimme vahvistaa paitsi tasa-arvoa työmarkkinoilla, myös perheiden hyvinvointia. Kaikki voittavat, Adlercreutz sanoo.

Kouluissa on 20 vuoden kuluttua lähes 100 000 lasta vähemmän

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Suomi kohtaa suuria haasteita väestörakenteen muuttuessa. Tämä kävi selväksi, kun RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz vastaanotti 12. maaliskuuta ensimmäisen kattavan raportin väestökehityksestä ja sen vaikutuksista perusopetukseen.

Vuosien 2023 ja 2040 välillä peruskouluikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän lähes 100 000 lapsella. Kehitys merkitsee kunnille suurta haastetta, sillä niiden on tarkasteltava, miten perusopetus tulevaisuudessa järjestetään.

– Kun oppilasmäärä vähenee näin voimakkaasti, jokainen kunta ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin. Meidän on ajateltava uudella tavalla, vahvistettava kuntien välistä yhteistyötä ja varmistettava, että kaikilla lapsilla on myös tulevaisuudessa pääsy korkeatasoiseen peruskouluun, Adlercreutz sanoo.

Kehitys näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta eri puolilla maata. Monissa kunnissa oppilasmäärä vähenee, kun taas joissakin kunnissa se kasvaa, muun muassa maahanmuuton seurauksena.

Raportti esittää useita toimenpiteitä muutokseen vastaamiseksi. Keskeinen teema on kuntien välisen yhteistyön lisääminen sekä koulun rakenteiden tarkastelu. Yhtenä vaihtoehtona esiin nostetaan myös yhteinen katsomusaine, joka voisi vapauttaa resursseja.

– Tärkeintä on, että pieneneviä ikäluokkia ei käytetä perusteena rahoituksen vähentämiselle. Lasten määrän väheneminen ei automaattisesti tarkoita pienempiä kustannuksia. Päinvastoin kustannukset oppilasta kohden voivat kasvaa, erityisesti kunnissa, joissa oppilasmäärä vähenee mutta joissa tarvitaan edelleen tiloja, opettajia ja koulukuljetuksia, Adlercreutz sanoo.

Raportissa käsitellään myös ruotsinkielistä koulutusta. Muutokset vaikuttavat usein voimakkaammin pienempiin kieliryhmiin, ja siksi oikeus ruotsinkieliseen opetukseen on turvattava myös tulevaisuudessa.

– Ruotsinkielinen koulutus on haavoittuvainen tilanteessa, jossa oppilaspohja pienenee ja etäisyydet ovat pitkiä. Siksi meidän on varmistettava, että ruotsiksi tarjottava koulutus säilyy korkeatasoisena, että rahoitus huomioi kaksikielisyyden lisäkustannukset ja että saatavilla on sekä oppimateriaaleja että pätevää henkilökuntaa, Adlercreutz sanoo.

Työ elävien kansalliskielten puolustamiseksi ei ole symbolipolitiikkaa

/0 Comments/in , , , , , /by

Kansalliskielemme muodostavat perustan identiteetillemme, historiallemme ja kulttuurillemme. Kielen kautta siirrämme tietoa ja tulevaisuudenuskoa seuraavalle sukupolvelle, painottaa RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

Kotimaisten kielten keskuksen 50-vuotisjuhlaseminaarissa tiistaina 3. maaliskuuta Adlercreutz esitti valtioneuvoston tervehdyksen ja korosti kielen roolia demokratian toteutumissa sekä keskuksen tärkeää työtä kansalliskielten vahvistamisessa ja kehittämisessä.

– Polarisaation ja yksinkertaistavien vastausten ajassa meidän on vahvistettava kykyämme käydä aidosti rakentavia keskusteluja – emme saa puhua toistemme ohi, Adlercreutz sanoo.

RKP:lle on itsestään selvää vaalia ja vahvistaa molempia kansalliskieliämme. Kielelliset oikeudet eivät ole symbolipolitiikkaa, vaan tasa-arvoa käytännössä. Yhä globalisoituvammassa maailmassa, jossa esimerkiksi englannin kieli vahvistaa asemaansa monilla aloilla, on tärkeää, ettemme unohda kansalliskieltemme merkitystä.

– Elävien kansalliskielten puolesta työskenteleminen ei ole symbolipolitiikkaa. Kyse on oikeudesta käydä koulua omalla äidinkielellä, tulla ymmärretyksi terveydenhuollossa ja käyttää omaa kieltään viranomaisasioinnissa – asuinpaikasta riippumatta, Adlercreutz sanoo.

Lisärahoitusta elinvoimaisemman ja avoimemman Suomen puolesta

/0 Comments/in , , , , /by

Tulevaisuuteen suuntaava Suomi tarvitsee sekä yhteisöllisyyttä että talouskasvua. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että RKP:n eduskuntaryhmä on onnistunut ensi vuoden budjettiesityksen eduskuntakäsittelyssä ohjaamaan rahoitusta toimijoille, jotka vahvistavat Suomen elinvoimaa.

– Avoin ja vastaanottava Suomi, jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja osallisiksi, on yhteiskunta, jossa halutaan elää. Se on myös yhteiskunta, jota halutaan olla mukana rakentamassa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz iloitsee siksi lisämäärärahoista Rasmus ry:lle yhdistyksen antirasistisen työn jatkamiseksi. RKP:n eduskuntaryhmä on myös turvannut Music Finlandin toiminnan jatkumisen Suomen kansainvälisen musiikkiviennin ja luovan elinkeinoelämän kehittämisen parissa.

Adlercreutz nostaa esiin kulttuuriviennin tärkeän roolin Suomen kehityksessä ja taloudellisessa tulevaisuudessa. Musiikki- ja kulttuuriala vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja luo työpaikkoja.

– Vahvistamalla luovien alojen kansainvälistä ulottuvuutta investoimme samalla uusiin työpaikkoihin ja kasvatamme vientisektoria, Adlercreutz toteaa. 

– Suomella on loistavia muusikoita ja luova musiikkiala. Globaali musiikkimarkkina kasvaa, ja kun naapurimaanamme on musiikkiviennin suurvalta Ruotsi, Suomella on kaikki edellytykset olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin, hän jatkaa.

Elinvoimainen Suomi edellyttää myös panostuksia infrastruktuuriin. Länsi-Uudellamaalla useat hankkeet ovat nyt saaneet rahoitusta: maantie 11245 (Kabanovintie Kirkkonummella) päällystetään uudelleen, valtatie 25 saa lisää valaistusta ja kantatie 51:llä selvitetään kaistajärjestelyjen ja muiden liikenneturvallisuutta parantavien toimien mahdollisuuksia.

– Nämä ja monet muut panostukset vahvistavat Suomen elinvoimaa, ja RKP:n kädenjälki näkyy niissä selvästi, Adlercreutz sanoo.

Olemme enemman kuin osiemme summa

/0 Comments/in , , , , /by

Vuosien varrella olen monta kertaa saanut johdattaa vierailijaryhmiä Eduskuntatalossa. Teen sen mielelläni itse, sillä se antaa mahdollisuuden keskustella kävijöiden kanssa – mutta myös pysähtyä itse sen äärelle, mitä Eduskuntatalo edustaa.

Kun vuonna 1923 päätettiin, että vastikään itsenäistynyt Suomi saisi oman eduskuntatalon, oli hyvin vähän merkkejä siitä, että olisimme yhä itsenäinen maa 102 vuotta myöhemmin. Euroopassa sodan jäljet savusivat edelleen, ja Venäjällä vallitsi paikoin levottomuutta. Suomi oli yksi Euroopan köyhimmistä maista.

Mutta uskoimme itseemme. Ja 100 vuotta sitten, vuonna 1925, julkistettiin kilpailun voittanut ehdotus. Se oli yhdistelmä vaikutteita sekä meidän omasta että muista arkkitehtuuriperinteistä ja sen pohjalta taloa lähdettiin rakentamaan. 

Päättäjät uskoivat Suomeen ja siihen, että demokratia tarvitsee symbolin – sellaisen, joka olisi maamme ja demokratiamme arvoinen. He näkivät kauas.

Tänä päivänä tuntuu usein siltä, ettei meiltä löydy samanlaista uskoa tulevaisuuteen. Se on paradoksaalista, kun ajattelee, miten moni asia puhuu puolestamme – toisin kuin sata vuotta sitten.

Opetusministerinä matkustan ajoittain myös ulkomaille, ja toimin sen kautta eräänlaisena lähettiläänä maallemme ja erityisesti koulujärjestelmällemme. Vastaanotto on kaikkialla erittäin myönteinen. Suomea katsotaan ylöspäin. Kouluamme arvostetaan, ja maamme ”kansalliseen brändiin” liitetään lähes yksinomaan positiivisia asioita.

En voi olla ajattelematta, että täällä kotona keskustelumme juuttuvat ajoittain hyvin toisenlaisiin mielikuviin. Mikään maa ei voi olla kaikkea, mutta paljon voi olla. Ja Suomi on paljon.

Koulumme on edelleen hyvä. Sijoitumme yhä korkealle kansainvälisissä vertailuissa. Aikuisemme ovat PIAAC-tutkimuksen – eli aikuisten PISA-testin – mukaan maailman parhaita. Meillä on vahva lehdistönvapaus, hyvin matala korruptio, kohtuullisen sujuva byrokratia ja hyvä elämänlaatu. Myös työn ja vapaa-ajan tasapaino on monella tapaa kunnossa.

On täysin totta, että haasteita riittää. Julkinen talous ei ole tasapainossa. Talouskasvu on liian hidasta. Mutta on yhtä totta, ettei ole realistista odottaa sijoitusten ja investointien virtaavan maahan, jos emme itse näe ympärillämme olevia mahdollisuuksia.

On myös tärkeää ymmärtää, ettemme itse tiedä kaikkea parhaiten. Siksi tarvitsemme ideoita myös ulkopuolelta. Kasvua on vaikea synnyttää, jos toimimme vain oman kansallisen nollasummapelin sisällä.

Suomen vahvuudet – turvallisuus ja keskinäinen luottamus – ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuisia asioita. Niitä voisi käyttää vetovoimatekijöinä, joilla houkutella osaamista ja pääomaa Suomeen. Mutta se edellyttää meiltä hieman enemmän uteliaisuutta, avoimuutta ja yhteistyöhalua.

Olemme itsenäisyytemme aikana kohdanneet suuria haasteita monesti. Usein olemme löytäneet tien eteenpäin juuri siksi, että olemme ennakkoluulottomasti uskoneet itseemme – niin sodan kuin rauhankin aikana.

Itsenäisyyspäivä tarjoaa mainion mahdollisuuden muistuttaa itseämme siitä, mitä meillä on, mitä aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet puolestamme ja miten usein olemme yhdessä olleet enemmän kuin osiemme summa. Hyvää itsenäisyyspäivää.

Kaksikielisyys on Suomen supervoima

/0 Comments/in , , , /by

Tänään 6. marraskuuta vietetään Ruotsalaisuuden päivää. Päivä on muistutus siitä, että maamme kaksikielisyys on osa Suomen identiteettiä ja vahvuus, josta voimme olla ylpeitä.

Jo lähes 120 vuoden ajan RKP on työskennellyt aidosti kaksikielisen Suomen puolesta – ja työ jatkuu edelleen. RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz muistuttaa, että Suomen kaksikielisyys on kilpailuetu ja vahvuus, jota Suomen tulee hyödyntää. Kieli rakentaa siltoja maailmassa, jossa ymmärrystä, yhteistyötä ja luottamusta tarvitaan enemmän kuin koskaan.

– Kaksikielisyys on Suomen supervoima. Se avaa ovia, vahvistaa ihmisten välistä ymmärrystä ja rikastuttaa maatamme kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esiin terveydenhuollon ja palvelujen saatavuuden molemmilla kansalliskielillä RKP:n keskeiseksi kysymykseksi.

– Kun hyvinvointialueiden talous on kiristynyt ja sopeuttamistoimet ovat väistämättömiä, on yhä tärkeämpää varmistaa palvelujen saatavuus omalla äidinkielellä. Mahdollisuus puhua omaa äidinkieltään on erittäin tärkeä etenkin silloin, kun olemme sairaita ja heikoimmillamme. RKP korostaa, että kielellisten oikeuksien on toteuduttava myös silloin, kun resurssit ovat niukat, Adlercreutz sanoo.

– Suomen kaksikielisyydestä ei pitäisi joutua taistelemaan. Sen pitäisi toimia arjessa – koulussa, terveyskeskuksessa ja viranomaisten kanssa asioitaessa. Haluamme edistää elävästi kaksikielistä Suomea, jossa molempia kansalliskieliä voi ja uskaltaa rohkeasti käyttää eri tilanteissa, sanoo Adlercreutz.

Liberaaleja voimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui viikonloppuna yhdessä RKP:n valtuuskunnan kanssa ALDE-puoluekokoukseen Brysselissä. ALDE on RKP:n eurooppalainen puolue.

– On tärkeää, että liberaalit voimat kokoontuvat ja vaihtavat ajatuksia. Tässä poliittisessa todellisuudessa, jossa oikeusvaltioperiaate ja demokraattiset rakenteet monessa maassa ovat haastettuina, tarvitaan vuoropuhelua ja yhteistä työtä enemmän kuin koskaan. Kun poliittinen arkemme polarisoituu ja ääripuolueet ajautuvat reunoille, liberaalit puolueet tarjoavat eteenpäin katsovan vaihtoehdon, Adlercreutz sanoo.

Kongressissa RKP:n aloite “A Stronger Internal Market for Europe’s Defence Industry” sai laajaa kannatusta ja hyväksyttiin. Aloitteen tavoitteena on vahvistaa EU:n sisämarkkinoita puolustusteollisuuden osalta ja siten parantaa Euroopan turvallisuutta ja puolustusyhteistyötä.

Adlercreutz johti myös työpajan aiheesta “Learning to Disconnect: The Benefits of Phone-Free Classrooms”, jossa hän esitteli Suomen lakimuutoksen puhelimista vapaista kouluista. Osallistujia kiinnosti, miten laki on otettu vastaan ja miten koulut ovat kokeneet muutoksen käytännössä.

– Olemme jo kuulleet kokemuksia siitä, että oppilaiden on helpompi keskittyä, kun puhelimet eivät kilpaile huomiosta. Samalla luokkahuoneessa syntyy enemmän keskustelua ja vuorovaikutusta. Kyse ei ole vain työrauhasta, vaan myös yhteisöllisyyden vahvistamisesta. On hienoa huomata, että suomalainen lainsäädäntö herättää kiinnostusta Euroopassa varsin ainutlaatuisella tavalla. Monet maat seuraavat nyt esimerkkiämme, Adlercreutz sanoo.