Lisärahoitusta elinvoimaisemman ja avoimemman Suomen puolesta

/0 Comments/in , , , , /by

Tulevaisuuteen suuntaava Suomi tarvitsee sekä yhteisöllisyyttä että talouskasvua. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että RKP:n eduskuntaryhmä on onnistunut ensi vuoden budjettiesityksen eduskuntakäsittelyssä ohjaamaan rahoitusta toimijoille, jotka vahvistavat Suomen elinvoimaa.

– Avoin ja vastaanottava Suomi, jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja osallisiksi, on yhteiskunta, jossa halutaan elää. Se on myös yhteiskunta, jota halutaan olla mukana rakentamassa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz iloitsee siksi lisämäärärahoista Rasmus ry:lle yhdistyksen antirasistisen työn jatkamiseksi. RKP:n eduskuntaryhmä on myös turvannut Music Finlandin toiminnan jatkumisen Suomen kansainvälisen musiikkiviennin ja luovan elinkeinoelämän kehittämisen parissa.

Adlercreutz nostaa esiin kulttuuriviennin tärkeän roolin Suomen kehityksessä ja taloudellisessa tulevaisuudessa. Musiikki- ja kulttuuriala vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja luo työpaikkoja.

– Vahvistamalla luovien alojen kansainvälistä ulottuvuutta investoimme samalla uusiin työpaikkoihin ja kasvatamme vientisektoria, Adlercreutz toteaa. 

– Suomella on loistavia muusikoita ja luova musiikkiala. Globaali musiikkimarkkina kasvaa, ja kun naapurimaanamme on musiikkiviennin suurvalta Ruotsi, Suomella on kaikki edellytykset olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin, hän jatkaa.

Elinvoimainen Suomi edellyttää myös panostuksia infrastruktuuriin. Länsi-Uudellamaalla useat hankkeet ovat nyt saaneet rahoitusta: maantie 11245 (Kabanovintie Kirkkonummella) päällystetään uudelleen, valtatie 25 saa lisää valaistusta ja kantatie 51:llä selvitetään kaistajärjestelyjen ja muiden liikenneturvallisuutta parantavien toimien mahdollisuuksia.

– Nämä ja monet muut panostukset vahvistavat Suomen elinvoimaa, ja RKP:n kädenjälki näkyy niissä selvästi, Adlercreutz sanoo.

Olemme enemman kuin osiemme summa

/0 Comments/in , , , , /by

Vuosien varrella olen monta kertaa saanut johdattaa vierailijaryhmiä Eduskuntatalossa. Teen sen mielelläni itse, sillä se antaa mahdollisuuden keskustella kävijöiden kanssa – mutta myös pysähtyä itse sen äärelle, mitä Eduskuntatalo edustaa.

Kun vuonna 1923 päätettiin, että vastikään itsenäistynyt Suomi saisi oman eduskuntatalon, oli hyvin vähän merkkejä siitä, että olisimme yhä itsenäinen maa 102 vuotta myöhemmin. Euroopassa sodan jäljet savusivat edelleen, ja Venäjällä vallitsi paikoin levottomuutta. Suomi oli yksi Euroopan köyhimmistä maista.

Mutta uskoimme itseemme. Ja 100 vuotta sitten, vuonna 1925, julkistettiin kilpailun voittanut ehdotus. Se oli yhdistelmä vaikutteita sekä meidän omasta että muista arkkitehtuuriperinteistä ja sen pohjalta taloa lähdettiin rakentamaan. 

Päättäjät uskoivat Suomeen ja siihen, että demokratia tarvitsee symbolin – sellaisen, joka olisi maamme ja demokratiamme arvoinen. He näkivät kauas.

Tänä päivänä tuntuu usein siltä, ettei meiltä löydy samanlaista uskoa tulevaisuuteen. Se on paradoksaalista, kun ajattelee, miten moni asia puhuu puolestamme – toisin kuin sata vuotta sitten.

Opetusministerinä matkustan ajoittain myös ulkomaille, ja toimin sen kautta eräänlaisena lähettiläänä maallemme ja erityisesti koulujärjestelmällemme. Vastaanotto on kaikkialla erittäin myönteinen. Suomea katsotaan ylöspäin. Kouluamme arvostetaan, ja maamme ”kansalliseen brändiin” liitetään lähes yksinomaan positiivisia asioita.

En voi olla ajattelematta, että täällä kotona keskustelumme juuttuvat ajoittain hyvin toisenlaisiin mielikuviin. Mikään maa ei voi olla kaikkea, mutta paljon voi olla. Ja Suomi on paljon.

Koulumme on edelleen hyvä. Sijoitumme yhä korkealle kansainvälisissä vertailuissa. Aikuisemme ovat PIAAC-tutkimuksen – eli aikuisten PISA-testin – mukaan maailman parhaita. Meillä on vahva lehdistönvapaus, hyvin matala korruptio, kohtuullisen sujuva byrokratia ja hyvä elämänlaatu. Myös työn ja vapaa-ajan tasapaino on monella tapaa kunnossa.

On täysin totta, että haasteita riittää. Julkinen talous ei ole tasapainossa. Talouskasvu on liian hidasta. Mutta on yhtä totta, ettei ole realistista odottaa sijoitusten ja investointien virtaavan maahan, jos emme itse näe ympärillämme olevia mahdollisuuksia.

On myös tärkeää ymmärtää, ettemme itse tiedä kaikkea parhaiten. Siksi tarvitsemme ideoita myös ulkopuolelta. Kasvua on vaikea synnyttää, jos toimimme vain oman kansallisen nollasummapelin sisällä.

Suomen vahvuudet – turvallisuus ja keskinäinen luottamus – ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuisia asioita. Niitä voisi käyttää vetovoimatekijöinä, joilla houkutella osaamista ja pääomaa Suomeen. Mutta se edellyttää meiltä hieman enemmän uteliaisuutta, avoimuutta ja yhteistyöhalua.

Olemme itsenäisyytemme aikana kohdanneet suuria haasteita monesti. Usein olemme löytäneet tien eteenpäin juuri siksi, että olemme ennakkoluulottomasti uskoneet itseemme – niin sodan kuin rauhankin aikana.

Itsenäisyyspäivä tarjoaa mainion mahdollisuuden muistuttaa itseämme siitä, mitä meillä on, mitä aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet puolestamme ja miten usein olemme yhdessä olleet enemmän kuin osiemme summa. Hyvää itsenäisyyspäivää.

Kaksikielisyys on Suomen supervoima

/0 Comments/in , , , /by

Tänään 6. marraskuuta vietetään Ruotsalaisuuden päivää. Päivä on muistutus siitä, että maamme kaksikielisyys on osa Suomen identiteettiä ja vahvuus, josta voimme olla ylpeitä.

Jo lähes 120 vuoden ajan RKP on työskennellyt aidosti kaksikielisen Suomen puolesta – ja työ jatkuu edelleen. RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz muistuttaa, että Suomen kaksikielisyys on kilpailuetu ja vahvuus, jota Suomen tulee hyödyntää. Kieli rakentaa siltoja maailmassa, jossa ymmärrystä, yhteistyötä ja luottamusta tarvitaan enemmän kuin koskaan.

– Kaksikielisyys on Suomen supervoima. Se avaa ovia, vahvistaa ihmisten välistä ymmärrystä ja rikastuttaa maatamme kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esiin terveydenhuollon ja palvelujen saatavuuden molemmilla kansalliskielillä RKP:n keskeiseksi kysymykseksi.

– Kun hyvinvointialueiden talous on kiristynyt ja sopeuttamistoimet ovat väistämättömiä, on yhä tärkeämpää varmistaa palvelujen saatavuus omalla äidinkielellä. Mahdollisuus puhua omaa äidinkieltään on erittäin tärkeä etenkin silloin, kun olemme sairaita ja heikoimmillamme. RKP korostaa, että kielellisten oikeuksien on toteuduttava myös silloin, kun resurssit ovat niukat, Adlercreutz sanoo.

– Suomen kaksikielisyydestä ei pitäisi joutua taistelemaan. Sen pitäisi toimia arjessa – koulussa, terveyskeskuksessa ja viranomaisten kanssa asioitaessa. Haluamme edistää elävästi kaksikielistä Suomea, jossa molempia kansalliskieliä voi ja uskaltaa rohkeasti käyttää eri tilanteissa, sanoo Adlercreutz.

Liberaaleja voimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui viikonloppuna yhdessä RKP:n valtuuskunnan kanssa ALDE-puoluekokoukseen Brysselissä. ALDE on RKP:n eurooppalainen puolue.

– On tärkeää, että liberaalit voimat kokoontuvat ja vaihtavat ajatuksia. Tässä poliittisessa todellisuudessa, jossa oikeusvaltioperiaate ja demokraattiset rakenteet monessa maassa ovat haastettuina, tarvitaan vuoropuhelua ja yhteistä työtä enemmän kuin koskaan. Kun poliittinen arkemme polarisoituu ja ääripuolueet ajautuvat reunoille, liberaalit puolueet tarjoavat eteenpäin katsovan vaihtoehdon, Adlercreutz sanoo.

Kongressissa RKP:n aloite “A Stronger Internal Market for Europe’s Defence Industry” sai laajaa kannatusta ja hyväksyttiin. Aloitteen tavoitteena on vahvistaa EU:n sisämarkkinoita puolustusteollisuuden osalta ja siten parantaa Euroopan turvallisuutta ja puolustusyhteistyötä.

Adlercreutz johti myös työpajan aiheesta “Learning to Disconnect: The Benefits of Phone-Free Classrooms”, jossa hän esitteli Suomen lakimuutoksen puhelimista vapaista kouluista. Osallistujia kiinnosti, miten laki on otettu vastaan ja miten koulut ovat kokeneet muutoksen käytännössä.

– Olemme jo kuulleet kokemuksia siitä, että oppilaiden on helpompi keskittyä, kun puhelimet eivät kilpaile huomiosta. Samalla luokkahuoneessa syntyy enemmän keskustelua ja vuorovaikutusta. Kyse ei ole vain työrauhasta, vaan myös yhteisöllisyyden vahvistamisesta. On hienoa huomata, että suomalainen lainsäädäntö herättää kiinnostusta Euroopassa varsin ainutlaatuisella tavalla. Monet maat seuraavat nyt esimerkkiämme, Adlercreutz sanoo.

Hyvinvointialueiden epäonnistunut rahoituslaki on korjattava!

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson katsovat, että hyvinvointialueiden rahoitusta koskeva laki on avattava ja korjattava. Heidän mukaan rahoituslain puutteet ovat käyneet yhä selvemmiksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman tuomion myötä. Tuomiossa todetaan, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen budjetti vuodelle 2025 sekä taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 ovat lainvastaisia.

– Etelä-Karjalan tapauksen on toimittava herätyskellona. Edellinen hallitus sääti epäonnistuneen hyvinvointialueiden rahoituslain. Mutta nykyisen hallituksen on tässä tilanteessa kannettava vastuuta ja korjattava puutteet. Nyt meillä on käsillä kestämätön tilanne, jossa kirjanpitomaiset pykälät vaikuttavat olevan tärkeämpiä kuin suomalaisten oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan. Hallituksen ja opposition välisen piikittelyn sijaan suomalaiset ansaitsevat ratkaisuja ongelmaan, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Otto Andersson.

– Nykylainsäädäntö on tuomioistuimen tulkinnan mukaan vaarassa johtaa hyvin huolestuttavaan kehitykseen koko Suomessa. Hyvinvointialueiden virkakunnalla sekä päättäjillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko he joutuvat valmistelemaan alijäämäisen budjetin, jolla turvataan palvelut – mikä ei kuitenkaan ole sallittua hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitteen vuoksi. Toinen vaihtoehto on laatia nollabudjetti leikkaamalla rajusti palveluita, mikä taas voi vaarantaa kansalaisten perustuslain mukaisen oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä on täysin kestämätön tilanne, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Ristiriita on luonut epävarmuutta lain tulkinnan ja soveltamisen kannalta.

– Jo keväällä oikeuskansleri totesi, että hyvinvointialueet eivät voi jättää lainmukaisia palveluja tarjoamatta vaikka heillä onkin velvollisuus kattaa budjettivaje. Viimeistään nyt tämä pitää ottaa vakavasti, sanoo Andersson.

– Rahoituksen tulee tulevaisuudessa olla paremmin ennakoitavissa kuin mitä se on tänä päivänä. Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä hyvinvointialueiden on hankala arvioida rahoituksen tarkkaa tasoa. Esimerkiksi muutokset diagnoosien määrissä yhdellä hyvinvointialueella vaikuttavat myös muiden alueiden rahoitukseen. Rahoitus muodostaa perustan kaikelle toiminnalle ja siksi on tärkeää, että malli perustuu pitkäjänteisyyteen ja ennakoitavuuteen. Lisäksi rahoitukseen vaikuttavien indikaattoreiden määriä tulee tarkastella uudelleen, Adlercreutz sanoo.

Haamudiagnoosit johtavat suureen eriarvoisuuteen hyvinvointialueiden välillä

Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta muun muassa alueen asukasluvun ja tarpeen perusteella. Yksi tekijöistä perustuu hyvinvointialueiden ilmoittamien diagnoosien määrään. Järjestelmä on herättänyt syvää huolta siitä, että se voi luoda kannustimia diagnoositehtailuun.

– On käynyt selväksi, että nykyjärjestelmä kannustaa hyvinvointialueita tekemään enemmän diagnooseja. Se ei hyödytä yksilöä eikä hoitojärjestelmäämme. Hyvinvointialueiden rahoituksen on perustuttava ihmisten todelliseen hoidon tarpeeseen. Tarvitsemme järjestelmän, joka palkitsee hyvästä hoidosta ja ennaltaehkäisevästä työstä – ei rekistereistä löytyvistä diagnoosimääristä, sanoo Adlercreutz.

– Nyt ne alueet palkitaan, jotka tekevät eniten diagnooseja. Se on paitsi kestämätöntä, myös epäreilua. Jos hyvinvointialueiden rahoitus jaetaan virheellisen tietopohjan perusteella, niin se tarkoittaa samalla sitä, että raha ohjautuu pois sellaisesta hoidosta ja palvelusta, jonka tarve on todellinen, sanoo Andersson.

Turvaamme ylioppilastutkinnon rahoituksen

/0 Comments/in , , , , , /by

Vuoden 2025 talousarviossa Ylioppilastutkintolautakunnan määrärahaa pienennettiin 787 000 eurolla edellisvuoteen verrattuna, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia vuoden 2024 menoista. Suurin osa lautakunnan toimintamenoista koostuu asiantuntijoille maksettavista palkkioista kokeiden laatimisesta ja koesuoritusten arvostelusta.

Ylioppilastutkintolautakunta tiedotti keväällä 2025, että talouden sopeutustoimet vaikuttaisivat ylioppilastutkinnon järjestämiseen vuodesta 2026 alkaen. Vuosien 2026–2027 säästöt olisi katettu muun muassa alentamalla sensoreiden arvostelupalkkioita viidellä prosentilla sekä kehittämällä kokeiden rakenteita ja tehtävätyyppejä siten, että arvostelutyön määrä vähenisi. Tämä olisi tarkoittanut avovastausten määrän vähentämistä, monivalintatehtävien lisäämistä sekä vastausten merkkimäärien rajoittamista.

Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz on siksi päättänyt, että täydentävässä talousarvioesityksessä tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön sisäinen määrärahojen siirto, joka kattaa vuoden 2025 talousarviossa tehdyn sopeutuksen.

– Ylioppilastutkinnolla on suuri merkitys. Sen tulee mitata tietoja ja sivistystä kokonaisvaltaisesti. Rahoituksen turvaamisen tavoitteena on varmistaa, ettei äkillisiä säästötoimenpiteitä tarvitse toteuttaa tavalla, joka vaikuttaisi tutkinnon sisältöön tai rakenteeseen, sanoo Adlercreutz sanoo.

– Tavoitteena on, ettei monivalintatehtävien käyttöä laajenneta aiemmin ilmoitetulla tavalla, eikä vastausten sallittua pituutta lyhennetä esimerkiksi äidinkielen kokeessa tai muissa aineissa, Adlercreutz sanoo.

Mielenterveyden ongelmien torjumiseksi tarvitaan lisää työtä

/0 Comments/in , , , /by

Tänään 10. lokakuuta vietetään Maailman mielenterveyspäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä ja kannustaa toimiin mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseksi yhteiskunnassa. Tämän vuoden teemana on “Hoitoon pääsy – mielenterveys kriiseissä ja hätätilanteissa”, mikä korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että mielenterveyttä tuetaan ja apua on saatavilla myös poikkeustilanteissa.

Opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sekä kansanedustaja Henrik Wickström pitävät päivää tärkeänä, koska se kiinnittää huomiota niihin haasteisiin, joita monet ihmiset kohtaavat, ja muistuttaa siitä, kuinka välttämätöntä on, että yhteiskunnan tuki toimii myös vaikeina aikoina.

Adlercreutz painottaa, että mielenterveyspalveluiden saatavuus on turvattava kaikissa elämäntilanteissa.

– Mielenterveys on olennainen osa hyvinvointiamme ja turvallisuuttamme – niin arjessa kuin kriiseissäkin. Kun yhteiskunta joutuu koetukselle, oli kyse sitten taloudellisista vaikeuksista, sodasta lähialueella tai henkilökohtaisista elämän kriiseistä, tuen on oltava saatavilla. Mielenterveyteen liittyvä apu on otettava yhtä vakavasti kuin fyysiseen terveyteen liittyvä. Kyse on siitä, että mielenterveyttä arvostetaan koulussa, työpaikalla ja koko yhteiskunnassa, sanoo Adlercreutz.

Wickström peräänkuuluttaa konkreettisia toimia mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. Yksi esimerkki tällaisesta toimenpiteestä on niin sanottu psykiatriaambulanssi, jota käytetään muun muassa Ruotsissa. Psykiatriaambulanssia miehittävät mielenterveyteen erikoistuneet sairaanhoitajat.

– Hätäkeskukseen tulevien puhelujen määrä mielenterveyteen liittyvien kriisien vuoksi on kasvanut. Kun otetaan huomioon rajalliset ambulanssivoimavaramme, psykiatriaambulanssi olisi merkittävä lisäresurssi. Se voisi vastata kiireellisiin mielenterveystilanteisiin ja samalla keventää muun pelastustoimen kuormitusta. Psykiatriaambulanssi täydentäisi hyvin nykyistä hoitorakennettamme. Toivon, että voimme kirjata psykiatriaambulanssitoiminnan lainsäädäntöön, sanoo Wickström.

Koulutus ja sivistys hallituksen budjetin 2026 keskiössä

/0 Comments/in , , , , , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz esitteli tänään opetusministeriön vuoden 2026 talousarvioehdotuksen eduskunnan budjettikeskustelussa. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella tehdään panostuksia, joilla pyritään vahvistamaan laatua, tasa-arvoa ja uskoa tulevaisuuteen.

– Hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen vuoden 2026 budjetissa. Vahvistamme peruskoulua ja varhaiskasvatusta, panostamme kieliin ja tasa-arvoon sekä turvaamme koulutuksen koko maassa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori saa oikeanlaista tukea ja mahdollisuuden onnistua, Adlercreutz sanoo.

Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 50 miljoonan euron lisäystä. Tämä tarkoittaa lisää resursseja esimerkiksi oppimisen tuen uudistukseen liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi varataan 6 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen. Myös puoliväliriihen päätökset vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten kielten oppimista toteutetaan.

– Koulun kielen osaaminen on oppimisen edellytys. Hallitus panostaa nyt siihen, että maahanmuuttajilla on siihen tarvittavat edellytykset. Siksi panostamme suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja vahvistamme valmistavaa opetusta, Adlercreutz sanoo.

Toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.2026, lukiokoulutuksessa se tuli voimaan jo tämän syksyn alussa.

– Tavoitteena on sujuvoittaa siirtymiä koulutusasteiden välillä, vähentää keskeyttämisiä, parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto loppuun ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Jokaisella nuorella on oltava todellinen mahdollisuus valmistua. Lisäksi varmistamme, että opetus on laadukasta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on myös tyytyväinen siihen, että kahdeksanvuotinen pilottihanke, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat nykyistä laajemmin sovittaa koulutustarjontaa alueen työvoimatarpeisiin, käynnistyy ensi vuonna.

Ensi vuoden budjetti vahvistaa kasvua ja ostovoimaa

/0 Comments/in , , , , , /by

Hallitus on eilen hyväksynyt budjettiesityksensä ja tänään siitä käydään keskustelua eduskunnan täysistunnossa. RKP:n kädenjälki näkyy budjettiesityksessä selvästi. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen sekä puoliväliriihen että budjettiriihen tuloksiin, erityisesti ottaen huomioon jo toteutetut mittavat säästöt.

Budjettiesitys sisältää useita panostuksia, joita RKP on edistänyt.

– Äitiyspakkauksen arvoa nostetaan 170 eurosta 210 euroon, turvakotipaikkojen määrää lisätään, arvonlisäveroa lasketaan tietyissä tuotteissa ja työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan. Nämä ovat tärkeitä panostuksia, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esiin myös nuorten mahdollisuuksia vahvistavat toimet:

– Sovimme myös nuorille suunnatun työllistymissetelin käyttöönotosta. Se on tärkeä toimenpide, joka auttaa nuoria ottamaan ensimmäisen askeleen työelämään. Samalla tuetaan opiskelijalounaita entistä enemmän, mikä on konkreettinen panostus opiskelijoiden arkeen, Adlercreutz sanoo.

Hallitus esittää lisäksi veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä ylimmän marginaaliveron alentamista 52 prosenttiin. Lisäksi ehdotetaan verohuojennuksia Suomeen palaaville suomalaisille ja avainhenkilöille sekä helpotuksia perintöverotukseen, sillä perintö- ja lahjaveron rajoja nostetaan niin, että harvempi pieni perintö ja lahja on verotuksen piiriissä.

– Hallituksen vero- ja kasvutoimet ovat juuri sitä, mitä tarvitsemme talouskasvun luomiseksi ja jotta Suomi pääsisi jälleen jaloilleen, Adlercreutz sanoo.

RKP tekee tulospohjaista ja arvojemme mukaista politiikkaa

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina ja sunnuntaina Helsingissä. Puheessaan puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti, että RKP toimii johdonmukaisesti arvojensa ja äänestäjiltä saamansa luottamuksen pohjalta, riippumatta hallituskoalitiosta. Tämä näkyi myös budjettiriihen tuloksissa.

– Lähtöasetelmat olivat haastavat, mutta tulokseen voimme kuitenkin olla tyytyväisiä. Onnistumme estämään lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin sekä kuntien valtionosuuksiin, jotka olisivat kohdistuneet koulutukseen. Lisäksi teemme 20 miljoonan euron panostuksen humanitaariseen kriisiapuun, josta 5 miljoonaa Gazaan – Suomen kehitysyhteistyön taso säilyi siis ennallaan, sanoo Adlercreutz.

– Ensi vuoden budjetissa toteutuu myös useampi veropoliittinen päätös, joka heijastaa RKP:n politiikkaa: pieni- ja keskituloisille tulee veronkevennyksiä, ylin marginaalivero lasketaan noin 52 prosenttiin sekä perintö- ja lahjaveron rajoja korotetaan, jotta useampi pienempi perintö jäisi verotuksen ulkopuolelle. RKP:n kädenjälki näkyy, sanoo Adlercreutz.

Puheessaan Adlercreutz sivusi myös Gazan järkyttävää tilannetta.

– Se, mitä Gazassa tapahtuu, on vastoin kansainvälistä oikeutta, eikä sitä voida puolustaa. RKP on tehnyt työtä hallituksen yhteisen linjan löytymiseksi siitä, että Suomi liittyisi niiden maiden joukkoon, jotka suunnittelevat Palestiinan tunnustamista ensi viikolla YK:n yleiskokouksessa. Tuimme myös ulkoministeri Valtosen päätöstä, että Suomi liittyi New Yorkin julistukseen rauhanomaisen ratkaisun ja kahden valtion mallin puolesta, sanoo Adlercreutz.

– Israeliin kohdistuvaa painetta sotatoimien lopettamiseksi täytyy lisätä. Komission puheenjohtaja von der Leyen on ollut selkeä siinä, että myös EU:n assosiaatiosopimus Israelin kanssa tulee tässä tilanteessa jäädyttää. Se on tervetullut avaus ja näen tärkeänä, että meillä on laaja paletti toimia, joilla voimme luoda painetta Israelin suuntaan, sanoo Adlercreutz.