Osaamistakuu maaliin – tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa koulua

/0 Comments/in , , , , , /by

Eduskunta on eilen hyväksynyt osaamistakuun. Kyseessä on laaja, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutzin johdolla valmisteltu uudistus.

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella oppilaalla on tarvittavat perustiedot ja -taidot, jotta hän voi edetä opinnoissaan ja onnistua jatko-opiskelussa. Ilman riittävää osaamispohjaa on vaikeampi omaksua vaativampaa sisältöä. Esimerkiksi historian opetusta on vaikea ymmärtää, jos lukutaito ei ole vielä riittävällä tasolla.

– Osaamistakuu on keskeinen uudistus, ja olen iloinen, että olemme nyt päässeet maaliin. Tämä on tärkeä askel sen varmistamiseksi, että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tiedot ja taidot edetäkseen opinnoissaan sekä voidakseen luottaa omaan oppimiseensa, Adlercreutz sanoo.

Uudistuksessa säädetään aiempaa selkeämmistä ja yhtenäisemmistä lain tasoisista säännöistä sekä arvioinnista että siirtymisestä seuraavalle luokalle. Tavoitteena on tukea opettajia heidän työssään ja samalla selkiyttää sitä, mitä vaatimuksia eteneminen edellyttää.

Toinen keskeinen osa osaamistakuuta on se, että samasta osaamisesta annetaan sama arvosana riippumatta siitä, missä päin maata oppilas käy koulua.

– Koulun ja arvioinnin tulee olla oikeudenmukainen ja ennustettava. Oppilaiden ja heidän perheidensä on voitava luottaa siihen, että samat vaatimukset koskevat kaikkia kouluja ja että arviointi on yhdenvertaista kunnasta ja alueesta riippumatta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz jatkaa RKP:n johdossa – katse kohti eduskuntavaaleja

/0 Comments/in , , , /by

RKP:n puoluekokous valitsi Anders Adlercreutzin jatkokaudelle RKP:n puheenjohtajaksi Vantaalla 7. kesäkuuta. Adlercreutz on johtanut RKP:tä vuodesta 2024 lähtien.

– Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta jatkaa RKP:n – Suomen ainoan kansanpuolueen – puheenjohtajana. Tehtävämme on selvä: suuntaamme nyt kohti seuraavia eduskuntavaaleja tavoitteenamme vahvistaa kannatustamme ja tarjota Suomelle juuri sellaista politiikkaa, jota maamme tarvitsee. Meidän on saatava vauhtia talouskasvuun, sillä vain kasvun kautta voimme lisätä työllisyyttä ja turvata kaikille laadukkaan terveydenhuollon, Adlercreutz sanoo.

– Kun keskustelu kärjistyy ja vastakkainasettelut syvenevät, tarvitaan puoluetta, joka rakentaa siltoja muurien sijaan, yhdistää vapauden ja vastuun sekä uskoo ihmiseen, sivistykseen, yrittäjyyteen ja avoimeen yhteiskuntaan. Tätä politiikkaa me edustamme, ja siksi RKP:tä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Adlercreutzin mukaan RKP lähtee vaalikampanjaan innolla ja määrätietoisuudella.

– Arvomme eivät ole vain RKP:n arvoja. Ne ovat arvoja, joita Suomi tarvitsee menestyäkseen epävarmassa ajassa. Näemme, että polarisaatio lisääntyy, mutta emme hyväksy sitä ainoaksi tieksi eteenpäin.

– Nyt työ kohti eduskuntavaaleja alkaa toden teolla. Olemme valmiita vahvistamaan luottamusta politiikkaan, joka rakentaa menestyvää ja osallistavaa Suomea, Adlercreutz sanoo.

RKP:n varapuheenjohtajiksi valittiin Sandra Bergqvist, Ramieza Mahdi ja Cecilia Ehrnrooth.

Hallituksen panostukset vahvistavat seudun kasvunäkymiä

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sekä kansanedustaja Henrik Wickström vierailivat maanantaina 25. toukokuuta Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa. Vierailun aikana Adlercreutz ja Wickström tutustuivat Hangon satamaan, Inkoon Joddbölen alueeseen, Karjaalla sijaitsevaan Sisu Auton tehtaaseen sekä Raaseporin sairaalaan.

Tapaamisten tarkoituksena oli käydä keskusteluja Länsi-Uudenmaan kasvunäkymistä ja alueen tulevaisuuden investointimahdollisuuksista. Vierailun aikana nousi esiin erityisesti alueen vahva potentiaali teollisuuden, logistiikan, puolustusteollisuuden ja vihreän siirtymän hankkeiden näkökulmasta.

– On ilahduttavaa nähdä, kuinka monet alueen yritykset kasvavat ja kehittyvät. Se kertoo alueen tulevaisuudenuskosta – mutta myös yrittäjyydestä, joka kantaa myös haastavina aikoina. Kun yritykset onnistuvat kasvamaan haasteista huolimatta, se ei vahvista vain yksittäisiä toimijoita vaan koko alueen elinvoimaa, Adlercreutz sanoo.

– Tällä hallituskaudella on panostettu merkittävästi valtatie 25:n ja rantaradan kehittämiseen. Myös kantatie 51:n liittymiä parannetaan useiden miljoonien eurojen investoinneilla. Seudullamme on paljon mahdollisuuksia erityisesti puolustusteollisuuden ja vihreän siirtymän saralla. Viime aikoina moni ministeri on vieraillut alueellamme, mikä osoittaa, että Länsi-Uusimaa on tärkeä myös Suomen kasvun kannalta, Wickström sanoo.

Raaseporin sairaalavierailun aikana Adlercreutzille ja Wickströmille esiteltiin sairaalan palveluita ja nykytilannetta. RKP on hyvinvointialueella edistänyt Raaseporin sairaalan palvelusuunnitelman laatimista, ja tavoitteena on, että uusi palvelusuunnitelma valmistuu syksyn aikana.

– Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa Raaseporin alueella. On perusteltua selvittää, mitä erikoissairaanhoidon palveluja voitaisiin järjestää nykyistä enemmän myös Raaseporissa, Adlercreutz ja Wickström painottavat.

Anders Adlercreutz: RKP täyttää 120 vuotta – tulevaisuudenuskoa ja tuloksia vuodesta 1906

/0 Comments/in , , , , /by

RKP perustettiin kahdessa kokouksessa 20. ja 21. toukokuuta 1906. Tänä vuonna puolue juhlii siis 120-vuotista taivaltaan. Juhlaviikon aikana RKP tuo esiin uudistuksia, linjavalintoja ja ajatuksia, joita puolue on ollut edistämässä yli vuosisadan ajan.

– RKP on 120 vuoden ajan uskonut avoimeen, kaksikieliseen ja pohjoismaiseen Suomeen, jossa vapaus, koulutus ja yksilön mahdollisuudet ovat keskiössä. Historiamme osoittaa, että tulevaisuuteen luottava ja vastuullinen politiikka voi todella muuttaa yhteiskuntaa, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Kun RKP perustettiin vuonna 1906, puolue määritteli kaksi tehtävää, jotka yhä tänä päivänä toimivat tienviittana: toimiminen koko Suomesta vastuuta kantavana yleispoliittisena puolueena, samalla puolustaen Suomen kahta kansalliskieltä.

– RKP ei ole koskaan ollut yhden asian puolue. Olemme vaalineet Suomen kaksikielisyyttä, mutta samalla ajaneet uudistuksia, jotka ovat muovanneet koko Suomea – koulutuksesta ja tasa-arvosta demokratiaan, ympäristöpolitiikkaan ja kansainväliseen yhteistyöhön, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että RKP ajoi jo varhain kysymyksiä, joista myöhemmin tuli ratkaisevia suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle. Puolue kannatti Suomen itsenäisyyttä ennen monia muita ja varmisti sekä suomen että ruotsin aseman kansalliskielinä vuoden 1919 hallitusmuodossa. Jo vuonna 1914 RKP ajoi yleistä oppivelvollisuutta, sairausvakuutusta ja kansaneläkettä – eli kauan ennen kuin uudistukset toteutettiin valtakunnallisesti.

– RKP on koko historiansa ajan uskonut sivistykseen, vapauteen ja ihmisten mahdollisuuteen valita oma polkunsa. Monet uudistuksista, jotka tänään tuntuvat itsestään selviltä, alkoivat ideoina, joiden puolustaminen vaati RKP:ltä rohkeutta, Adlercreutz sanoo.

Hän korostaa myös puolueen roolia demokratian ja oikeusvaltion puolustajana levottomina aikoina.

– RKP oli ensimmäinen puolue, joka asettui kannattamaan Suomen itsenäisyyttä. Ja kun ääriliikkeet vahvistuivat 1930-luvulla, RKP puolusti demokratiaa ja oikeusvaltiota Lapuan liikkeen toimintatapoja vastaan. Meille avoimen yhteiskunnan puolustaminen on aina ollut peruskysymys, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz huomauttaa myös, että RKP on usein ollut edelläkävijä kysymyksissä, jotka myöhemmin ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Puolue nosti ympäristöpolitiikan keskeiseksi teemaksi jo 1960-luvulla ja toi esiin Itämeren paremman suojelun tarpeen. RKP tuki myös Suomen Nato-jäsenyyttä kauan ennen kuin siitä tuli laajasti hyväksytty poliittinen kanta.

– Suomi on vahvistunut silloin, kun olemme valinneet avoimuuden, vastuullisuuden ja uudistukset pelon ja lyhytnäköisyyden sijaan, Adlercreutz sanoo.

Hän nostaa esiin myös viime vuosien uudistuksia, kuten suostumusperusteisen seksuaalirikoslainsäädännön, nuorten terapiatakuun ja uuden saamelaiskäräjälain, esimerkkeinä siitä, miten puolue yhdistää arvot konkreettisiin tuloksiin.

– 120 vuoden ajan RKP on ollut rakentamassa Suomea askel askeleelta. Juhlavuotemme ei siksi koske vain historiaamme, vaan myös tulevaisuutta. Suomi tarvitsee yhä tänään tulevaisuudenuskoa, kunnioitusta toisiamme kohtaan ja rohkeutta toteuttaa uudistuksia, jotka vahvistavat ihmisten vapautta ja mahdollisuuksia, Adlercreutz sanoo.

Uskoa tulevaisuuteen ja edellytyksiä kasvulle

/0 Comments/in , , , , , , , , /by

Hallitus on tänään saanut päätökseen kehysriihineuvottelunsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suomen tarvitseman kasvun edellytykset on varmistettava myös tässä haastavassa globaalissa taloustilanteessa, toteaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kehysriihen jälkeen.

RKP on tyytyväinen siihen, että hallitus jatkaa yrittäjyyden vahvistamista ja parantaa talouskasvun edellytyksiä. Tarjoamme yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden työllistyä ja jatkamme nuorten työllisyyssetelin kehittämistä. Panostamme pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen, korotamme liikunta- ja kulttuurietua sekä yrittäjävähennystä, tuemme energiaremontteja ja kevennämme maatalousyrittäjien energiaverotusta.

– Hyvin vaikeassa ja taloudellisesti kireässä tilanteessa olen tyytyväinen siihen, että voimme nyt esittää myös kasvua vahvistavia toimia. Minulle on tärkeää, että hallitus pystyy tekemään päätöksiä, jotka lisäävät uskoa tulevaisuuteen. Suomen taloutta ei vahvisteta pelkillä leikkauksilla, Adlercreutz sanoo.

– RKP:lle selvä voitto on kotitalousvähennyksen korottaminen – tämä on toimenpide, jolla on välitön myönteinen vaikutus työllisyyteen. Kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita, syntyy työpaikkoja ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kasvaa, Adlercreutz sanoo.

RKP onnistui neuvotteluissa vahvistamaan Åbo Akademin rahoitusta vuositasolla 3 miljoonalla eurolla yliopiston kansallisen ja ruotsinkielisen erityistehtävän turvaamiseksi. Lisäksi Svenska Teatern Helsingissä liitetään kansallisnäyttämöiden joukkoon. Hallitus vahvistaa myös hyvinvointialueita tukipaketilla. Varat voidaan käyttää esimerkiksi omalääkärimallin edistämiseen, jota RKP on aktiivisesti edistänyt.

Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että hyvinvointialueille pystyttiin luomaan kohdennettu tukipaketti. Hallitus laajentaa myös lahjoitusvähennystä koskemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjä, mikä parantaa järjestöjen varainhankintaa. Lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2026.

Adlercreutz nostaa esiin myös panostukset naisten terveyteen tärkeänä askeleena kohti yhdenvertaisempaa hoitoa. Hallitus päätti rahoituksesta Käypä hoito-suositusten laatimiseen endometrioosista. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhtenäistää gynekologisten sairauksien, kuten PCOS:n ja vaikean raskauspahoinvoinnin, hoitopolkuja. Tavoitteena on, että kaikki naiset asuinpaikasta riippumatta saisivat yhdenvertaista hoitoa.

Lopuksi Adlercreutz nostaa esiin myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä painopisteenä. Siksi Adlercreutz on erittäin tyytyväinen siihen, että RKP:n esitys kokonaiskoulupäiväkokeilun toteuttamisesta on nyt hyväksytty myös hallituksessa.

– Meidän on vahvistettava lasten ja nuorten hyvinvointia kaikin mahdollisin tavoin.Olen siksi tyytyväinen siihen, että panostamme nyt 2 miljoonaa euroa kokonaiskoulupäiväkokeilun käynnistämiseen. Kuten toin esiin jo tammikuussa, kun ehdotin alueellista pilottihanketta, koulu on se instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kokonaiskoulupäivän avulla voimme nyt paremmin sovittaa yhteen eri toimintamuotoja – koulukyydit mukaan lukien –  lapsen näkökulmasta ja koulupäivän yhteyteen, Adlercreutz sanoo.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Anders Adlercreutz käytettävissä jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana ja ehdolle eduskuntavaaleissa 2027

/0 Comments/in , , , /by

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz kertoo olevansa käytettävissä jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana ja asettuvansa ehdolle vuoden 2027 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä.

– RKP:n hyvä vaalitulos kunta- ja aluevaaleissa osoittaa, että sillanrakentajapuolueelle on suurempi tarve kuin koskaan. Haluan johtaa RKP:n hyvään tulokseen eduskuntavaaleissa 2027, Adlercreutz sanoo.

– Vahvan ehdokaslistan avulla tavoitteena on lisätä sekä äänimääräämme että paikkamääräämme eduskunnassa.

– Tuleva vaalikausi tulee olemaan Suomelle käännekohta. Miten yhdessä sovittua velkajarrua tullaan soveltamaan? Miten saamme kasvun käyntiin? Ja miten onnistumme varmistamaan, että kilpailuetumme konkretisoituvat talouskasvuksi – ja sitä kautta vahvistavat tulevaisuudenuskoa? Nämä ovat edessämme olevia suuria kysymyksiä, ja niissä tarvitaan RKP:n ääntä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2015, ja hän on sen jälkeen toiminut keskeisissä tehtävissä muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajana, Eurooppa-ministerinä ja nyt opetusministerinä.

– Politiikka on tänä päivänä aiempaa polarisoituneempaa. Minä ja RKP haluamme olla vastavoima tälle kehitykselle. Uskon politiikkaan, joka rakentaa siltoja ja vahvistaa ihmisten välistä yhteistyötä. Politiikkaan, joka etsii ratkaisuja sen sijaan että lietsoo vastakkainasettelua, Adlercreutz sanoo.

– Kuluneella vaalikaudella minulla on ollut mahdollisuus toimia sekä ministerinä että puolueen puheenjohtajana. Olen nähnyt, kuinka tärkeää on, että RKP on mukana siellä, missä päätöksiä tehdään, ja olen saanut energiaa ja välineitä jatkaa työtä Suomen parhaaksi.

RKP:llä on tällä hetkellä kolme kansanedustajaa Uudenmaan vaalipiiristä, ja tavoitteena on vahvistaa asemaa entisestään seuraavissa vaaleissa.

– Olen iloinen, että sekä Henrik että Otto ovat päättäneet asettua ehdolle. Meillä tulee olemaan erittäin vahva lista Uudellamaalla, ja meillä on hyvät mahdollisuudet voittaa lisäpaikkoja. Kysyntä liberaalille ja vastuulliselle porvarilliselle politiikalle on selvästi olemassa, Adlercreutz sanoo.

Anders Adlercreutz asuu Kirkkonummella ja on koulutukseltaan arkkitehti. Hänet valittiin RKP:n puheenjohtajaksi vuonna 2024. RKP valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessaan 6.–7.6.2026 Vantaalla.

Ukrainan taistelu vapauden ja oikeuden puolesta koskettaa meitä kaikkia

/0 Comments/in , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Ukrainassa Butšan vapauttamisen vuosipäivänä. Venäjän hyökkäyssota jatkuu yhä, ja niin myös sotarikokset, muun muassa ohjus- ja drooni-iskuina siviilikohteisiin, kuten asuinrakennuksiin ja siviili-infrastruktuuriin.

Butšassa venäläissotilaat kiduttivat ja murhasivat lähes 200 siviiliä – lapsia, aikuisia ja vanhuksia – kahden kuukauden aikana brutaalin hyökkäyssodan alussa, ennen kuin Ukrainan joukot pystyivät vapauttamaan kaupungin 31. maaliskuuta 2022.

– Kun omin silmin näkee, mitä Ukrainan kansa on joutunut kokemaan, ja näkee, millä päättäväisyydellä he puolustavat maataan ja toisiaan, käy hyvin selväksi, miksi heidän taistelunsa on myös meidän, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz osallistui Kiovassa ulkoministeri Valtonen sijasta EU:n ulkoministereiden kokoukseen, jossa käytiin läpi ajankohtaista tilannetta Ukrainan johdon kanssa, sekä Ukrainan puolustustaistelun että meneillään olevan EU-integraation osalta.

– Venäjään kohdistuvia pakotteita on kiristettävä, jäädytetyt venäläisvarat on käytettävä Ukrainan tukemiseen ja suunniteltu 90 miljardin euron EU-laina on saatava maaliin. Tarvitaan myös toimia varjolaivaston pysäyttämiseksi, ja siksi EU:n tulisi kieltää Venäjän varjolaivaston huoltaminen, Adlercreutz sanoo.

Ukrainan koulutussektori käy myös läpi uudistuksia, ja Suomi on tässä työssä aktiivinen yhteistyökumppani.

– Minulla oli mahdollisuus tavata opetusministeri Lisovyi vierailuni aikana Kiovassa, ja olen iloinen koulutuksen alalla tehtävistä uudistuksista. Tämä työ on tärkeässä roolissa myös Ukrainan edetessä kohti EU-jäsenyyttä, Adlercreutz sanoo.

Nyt varmistamme oppilaille yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin

/0 Comments/in , , , , /by

– Osaamistakuu perusopetuksessa on tärkeä uudistus. Sen avulla voimme varmistaa, että jokaisella oppilaalla on riittävät tiedot ja taidot siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Samalla se varmistaa, että arviointi on oikeudenmukaista riippumatta siitä, missä koulussa oppilas opiskelee, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Koulun tulee olla oikeudenmukainen ja ennakoitava. Oppilaiden on voitava luottaa siihen, että samat vaatimukset koskevat kaikkia kuntia ja kouluja, Adlercreutz sanoo.

Uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että arviointia ja vuosiluokalta toiselle siirtymistä koskevat säännökset täsmennetään laissa. Tavoitteena on tukea opettajia ja varmistaa yhdenvertainen arviointi koko maassa. Yhtenäiset kriteerit sille, milloin oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, varmistavat, että oppilaalla on tarvittavat tiedot ja taidot seuraavaa vaihetta varten.

– Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta ole saavuttanut tarvittavaa osaamista ja saa hylätyn arvosanan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, hän ei voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Näin huolehdimme siitä, että kaikilla lapsilla on riittävä osaamistaso seuraavaa vuosiluokkaa varten, Adlercreutz sanoo.

Oppilaalle, joka ei saavuta tavoitteita, on annettava mahdollisuus osoittaa osaamisensa uudelleen. Samalla otetaan käyttöön vaatimus välitodistuksesta 9. vuosiluokalla, jotta oppilas saa käsityksen osaamisestaan ennen jatko-opintoja.

Tasa-arvoinen Suomi on vahvempi Suomi

/0 Comments/in , , , /by

Tasa-arvoinen yhteiskunta on vahvempi yhteiskunta, painottaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz Minna Canthin päivänä.

Vaikka Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa suhteellisen hyvin tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä, työtä on edelleen paljon jäljellä. Miesten naisiin kohdistama väkivalta on Suomessa tavallisempaa kuin miltei missään muussa EU-maassa. Sen ehkäiseminen on RKP:lle keskeinen tavoite.

– Naiselle vaarallisin paikka on edelleen koti, eikä näin voi jatkua. Samalla näemme huolestuttavaa kehitystä, jossa myös nuoret tytöt kokevat väkivaltaa parisuhteissaan ja ovat erityisen alttiita häirinnälle, etenkin sosiaalisessa mediassa, Adlercreutz sanoo.

Suomen työmarkkinat ovat myös voimakkaasti sukupuolittuneet verrattuna muuhun Eurooppaan. Tämä näkyy jo koulussa siinä, miten tytöt ja pojat valitsevat eri koulutuspolkuja peruskoulun jälkeen, tekevät erilaisia valintoja ammatillisessa koulutuksessa sekä ylioppilaskirjoitusten ainevalinnoissa. Tämä vaikuttaa heidän tuleviin opinto- ja urapolkuihinsa.

– Kenenkään ei pitäisi kokea, että tietyt opinnot tai ammatit eivät ole mahdollisia oman sukupuolen takia. Muuten menetämme osaamista ja potentiaalia. Koululla on tässä keskeinen rooli: sen tulee avata ovia ja kannustaa oppilaita löytämään omat kiinnostuksenkohteensa ja vahvuutensa. Viime vuonna julkaisimme koulutuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämisohjelman, joka sisältää keskeisiä toimenpiteitä tämän edistämiseen, Adlercreutz sanoo.

Myös perhevapaiden jakautumisella on suora vaikutus tasa-arvoon sekä työelämässä että kotona. Siksi RKP on ollut mukana ajamassa uudistuksia, jotka helpottavat vastuun tasaisempaa jakamista ja antavat isille paremmat mahdollisuudet olla pidempään kotona lastensa kanssa. Vuoden 2022 uudistuksen tulokset näkyvät jo: isien käyttämien vanhempainrahapäivien määrä on lähes kaksinkertaistunut.

– Tasaisempi perhevapaiden jakautuminen on tärkeää, jotta voimme vahvistaa paitsi tasa-arvoa työmarkkinoilla, myös perheiden hyvinvointia. Kaikki voittavat, Adlercreutz sanoo.

Kouluissa on 20 vuoden kuluttua lähes 100 000 lasta vähemmän

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Suomi kohtaa suuria haasteita väestörakenteen muuttuessa. Tämä kävi selväksi, kun RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz vastaanotti 12. maaliskuuta ensimmäisen kattavan raportin väestökehityksestä ja sen vaikutuksista perusopetukseen.

Vuosien 2023 ja 2040 välillä peruskouluikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän lähes 100 000 lapsella. Kehitys merkitsee kunnille suurta haastetta, sillä niiden on tarkasteltava, miten perusopetus tulevaisuudessa järjestetään.

– Kun oppilasmäärä vähenee näin voimakkaasti, jokainen kunta ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin. Meidän on ajateltava uudella tavalla, vahvistettava kuntien välistä yhteistyötä ja varmistettava, että kaikilla lapsilla on myös tulevaisuudessa pääsy korkeatasoiseen peruskouluun, Adlercreutz sanoo.

Kehitys näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta eri puolilla maata. Monissa kunnissa oppilasmäärä vähenee, kun taas joissakin kunnissa se kasvaa, muun muassa maahanmuuton seurauksena.

Raportti esittää useita toimenpiteitä muutokseen vastaamiseksi. Keskeinen teema on kuntien välisen yhteistyön lisääminen sekä koulun rakenteiden tarkastelu. Yhtenä vaihtoehtona esiin nostetaan myös yhteinen katsomusaine, joka voisi vapauttaa resursseja.

– Tärkeintä on, että pieneneviä ikäluokkia ei käytetä perusteena rahoituksen vähentämiselle. Lasten määrän väheneminen ei automaattisesti tarkoita pienempiä kustannuksia. Päinvastoin kustannukset oppilasta kohden voivat kasvaa, erityisesti kunnissa, joissa oppilasmäärä vähenee mutta joissa tarvitaan edelleen tiloja, opettajia ja koulukuljetuksia, Adlercreutz sanoo.

Raportissa käsitellään myös ruotsinkielistä koulutusta. Muutokset vaikuttavat usein voimakkaammin pienempiin kieliryhmiin, ja siksi oikeus ruotsinkieliseen opetukseen on turvattava myös tulevaisuudessa.

– Ruotsinkielinen koulutus on haavoittuvainen tilanteessa, jossa oppilaspohja pienenee ja etäisyydet ovat pitkiä. Siksi meidän on varmistettava, että ruotsiksi tarjottava koulutus säilyy korkeatasoisena, että rahoitus huomioi kaksikielisyyden lisäkustannukset ja että saatavilla on sekä oppimateriaaleja että pätevää henkilökuntaa, Adlercreutz sanoo.