Kaikilla on oikeus olla oma itsensä

Tänään Helsingin kadut täyttyvät yhteisöllisydestä Pride-kulkueen myötä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistuu kulkueeseen yhdessä valtioneuvoston ja RKP:n kanssa.

 – Oikeus olla oma itsensä tulisi tänä päivänä olla itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole, sillä oikeutta omaan identiteettiin kyseenalaistetaan monin paikoin ympäri maailmaa – myös Euroopassa. Siksi on niin tärkeää puolustaa kaikkien yhdenvertaisuutta, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden teema, Ylpeyttä ilman rajoja, nostaa esiin erityisesti sateenkaarevat siirtolaiset ja sen, miten tärkeää on, että Suomi on turvallinen maa myös heille, jotka ovat joutuneet jättämään kaiken taakseen.

– RKP haluaa, että Suomi on avoin yhteiskunta kaikille. Jotta näin olisi, meidän on huolehdittava siitä, ettei kukaan jää ulkopuolelle. Etenkin nuorten tilanne on huomioitava. Tiedämme, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret voivat useammin huonosti ja kokevat turvattomuutta koulussa, Adlercreutz sanoo

– Tähän on saatava muutos, ja siksi julkistimme toukokuussa kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kouluissa, Adlercreutz sanoo.

Kehittämishjelma tarjoaa kouluille ja opettajille konkreettisia työkaluja turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi oppilaiden taustasta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

– Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi koulussa ja tulla kohdelluksi kunnioittavasti. Meidän vastuullamme on varmistaa, että tämä toteutuu, sanoo Adlercreutz.

Saamelaiskäräjälaki hyväksytty – historiallinen askel saamelaisten oikeuksille

– Tämä on historiallinen päivä – saamelaiskäräjälaki on vihdoin hyväksytty. Yli vuosikymmenen työn jälkeen olemme maalissa. RKP:n pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta on tuottanut tulosta. Tänään me iloitsemme yhdessä saamelaisten kanssa, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Päätös on tärkeä askel saamelaisten oikeuksien parantamiseksi ja vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta heitä koskevissa asioissa, Adlercreutz sanoo.

RKP on johdonmukaisesti ajanut saamelaiskäräjälain uudistusta siitä lähtien, kun oikeusministeri Anna-Maja Henriksson esitteli lakiesityksen vuonna 2014. Hallitusneuvotteluissa vuonna 2023 juuri RKP varmisti, että saamelaiskäräjälain toteuttaminen kirjattiin hallitusohjelmaan. Tänään, torstaina 19. kesäkuuta, eduskunta hyväksyi uuden saamelaiskäräjälain.

– Tässä on kyse siitä, että oikeusvaltiona Suomi kantaa vastuunsa ja noudattaa niitä kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, joihin olemme sitoutuneet. Tämänpäiväisellä päätöksellä vastaamme nyt niihin toistuviin huomautuksiin, joita YK:n elimiltä on tullut, Adlercreutz sanoo.

– Tämä on tunnustus saamelaiskansan itsemääräämisoikeudelle Suomen perustuslain mukaisesti. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olemme tänään hyväksyneet uuden saameläiskäräjälain, Adlercreutz sanoo.

RKP:n puoluekokouksessa Vaasassa 14.–15.6.2025 päätettiin myös, että puolueen nimi löytyy nyt virallisesti myös kolmella saamen kielellä: inarinsaameksi Suomâ ruátálâš aalmugpiäládâh, koltansaameksi Lääʹdd ruõcclaž meerpeällõk ja pohjoissaameksi Suoma-ruoŧŧelaš álbmotbellodat.

Adlercreutz jatkaa RKP:n johdossa

Anders Adlercreutz on valittu jatkokaudelle RKP:n puheenjohtajaksi puolueen puoluekokouksessa, joka järjestettiin Vaasassa 14-15. kesäkuuta. Adlercreutz on johtanut puoluetta vuoden ajan.

 – Olen nöyrän kiitollinen puoluekokouksen antamasta luottamuksesta. Puoluettamme tarvitaan ja politiikkaamme tarvitaan. Polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä roolimme rakentavana sillanrakentajapuolueena on tärkeämpi kuin koskaan. Me edistämme politiikkaa, joka tekee Suomesta paremman, Adlercreutz sanoo.

Puoluekokouksessa hyväksyttiin myös RKP:n uusi puolueohjelma, jota on työstetty viime vuosien aikana.

– Eduskuntavaaleihin on nyt vajaat kaksi vuotta. Edessä on lisäksi vuosi ilman vaaleja. Tämä aika tulee hyödyntää täysimääräisesti. Tänä viikonloppuna hyväksytty puolueohjelma on visiomme Suomelle. Se on visio, joka vaatii toimia, ideoita ja joka tullaan toteuttamaan käytännössä. Pohjimmiltaan politiikassa on aina kyse yhteistyökyvystä ja yhteiskuntaa eteenpäin vievien ratkaisujen löytämisestä, Adlercreutz sanoo.

RKP:n varapuheenjohtajiksi valittiin Sandra Bergqvist, Cecilia Ehrnrooth ja Ramieza Mahdi.

Vapaa liikkuvuus ja kriisivalmius pohjoismaisen ministerikokouksen agendalla

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anders Adlercreutz toivotti pohjoismaiset kollegansa tervetulleiksi Helsinkiin 10.–11. kesäkuuta yhteistyöministerien kesäkokoukseen. Adlercreutz isännöi kokousta osana Suomen puheenjohtajuutta Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Vuoden teemana on Yhtenäinen ja vahva Pohjola, ja kokouspäivien aikana painopiste oli erityisesti valmiudessa kriisitilanteissa.

– Varautumisen ja valmiuden toimivuus ei tarkoita vain sotilaallisen puolustuksemme vahvistamista, vaan myös vahvemman siviilipuolustuksen rakentamista koko Pohjolassa. On ratkaisevan tärkeää, että ymmärrämme, mitä erilaiset kriisitilanteet edellyttävät ja miten meidän tulee toimia yhdessä,  Adlercreutz sanoo.

Teeman mukaisesti ministerit vierailivat Merihaan väestönsuojassa, jossa esiteltiin Helsingin pelastuslaitoksen toimintaa ja Suomen asiantuntemusta kriisivalmiudessa.

Ministerit kokoontuivat myös Suomenlinnassa Rajaesteneuvoston kanssa, erityisenä aiheena vapaa liikkuvuus. – Rajaesteneuvoston tehtävänä on poistaa esteitä, jotka vaikeuttavat pohjoismaisten kansalaisten mahdollisuutta elää ja työskennellä vapaasti Pohjolassa, Adlercreutz sanoo.

– Yksi tärkeimmistä päätöksistä oli tehdä henkilöllisyyden todistamisen yhteensovittamisesta pohjoismaisen yhteistyön prioriteetti. Se tarkoittaa, että kansalaisten olisi tulevaisuudessa helpompi käyttää kansallisia sähköisiä henkilötunnuksiaan saadakseen pääsyn julkisiin palveluihin muissa Pohjoismaissa. Tämä on konkreettinen askel kohti pohjoismaalaisten arjen helpottamista, Adlercreutz sanoo.

 

Kuva: Markku Pajunen

Perustuslakivaliokunta hyväksyy saamelaiskäräjälain – RKP:n pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta

Vuosien työn jälkeen eduskunnassa on vihdoin löytynyt yhteisymmärrys saamelaiskäräjälaista. Perustuslakivaliokunta hyväksyi keskiviikkona 4. kesäkuuta mietintönsä saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Aiemmat yritykset alkuperäiskansan oikeuksien turvaamiseksi eivät ole edenneet maaliin asti.

– Tämänpäiväinen päätös merkitsee sitä, että RKP:n pitkäaikainen ja määrätietoinen työ saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta nyt tuottaa tulosta, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Saamelaiskäräjälaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1995, ja ensimmäinen lakiesitys sen uudistamiseksi annettiin eduskunnalle vuonna 2014 RKP:n silloisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin toimesta.

– RKP on johdonmukaisesti tehnyt töitä saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta kaikki nämä vuodet. Juuri RKP varmisti, että saamelaiskäräjälaki kirjattiin hallitusohjelmaan ja että lakiesitys annettiin eduskunnalle vuonna 2023, Adlercreutz sanoo.

– Nyt vastaamme vihdoin niihin huomautuksiin, joita Suomi on toistuvasti saanut eri YK-elimiltä, jotka valvovat kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz iloitsee siitä, että perustuslakivaliokunta on saanut työnsä päätökseen. Valiokunnan eteenpäin viemä esitys vastaa hallituksen esitystä, ja siihen tehdyt kaksi tarkennusta vahvistavat yksilön oikeusturvaa. Hallituksen esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi pohjautuu kansliapäällikko Pekka Timosen laatimaan lakiluonnokseen viime hallituskaudella, ja se on valmisteltu yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.

– Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa omalla kotiseutualueellaan. Nyt uudistamme saamelaiskäräjälain tavalla, jonka myös saamelaiskäräjät itse hyväksyvät, Adlercreutz sanoo.

Pelkät juhlapuheet eivät riitä – nyt tarvitaan konkreettisia tekoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään julkaissut koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman. Ohjelma sisältää kymmenen toimenpidettä  ja tarjoaa työkaluja yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi sekä rasismin torjumiseksi koulutusjärjestelmässä.

– Toimenpiteet nostavat esiin koulutusjärjestelmämme keskeisiä haasteita ja tarjoavat konkreettisia ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Haluamme muun muassa purkaa sukupuolistereotypioita ja puuttua häirintään sekä murtaa sukupuolisegregaatiota lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Ohjelman kautta haluamme myös tavoittaa maahanmuuttajataustaiset perheet ja varmistaa, että koko perhe tuntee olevansa tervetullut ja osallinen kouluyhteisössä. Näyttämällä, miten hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä voi toimia, haluamme vahvistaa vanhempien osallisuutta ja sitoutumista lasten koulunkäyntiin, Adlercreutz sanoo.

Toimenpiteet keskittyvät myös lisäämään tietoisuutta rasismista ja syrjinnästä yhteiskunnassamme. Kouluttamalla opettajia ja muita koulutussektorilla työskenteleviä kehitetään menetelmiä, jotka vahvistavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ohjelmassa selvitetään myös lasten ja nuorten omia kokemuksia näistä kysymyksistä.

– Olen iloinen siitä, että ohjelmassa voidaan keskittyä myös perusopetuksen kiusaamisen ehkäisyyn. Maahanmuuttajataustaiset ja hlbtiq-henkilöt  joutuvat useammin kiusaamisen ja syrjinnän kohteeksi kuin muut. Pelkät juhlapuheet eivät riitä – nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, Adlercreutz sanoo.

Tärkeitä koulutuspanostuksia hallituksen lisätalousarviossa

Hallitus on tänään 28. toukokuuta antanut eduskunnalle toisen lisätalousarvionsa vuodelle 2025. Kevään puoliväliriihessä päätettiin useista merkittävistä panostuksista, jotka nyt saavat rahoitusta tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee lisäpanostuksista suomi tai ruotsi toisena äidinkielenä -opetukseen vieraskielisille oppilaille. Nyt toteutetaan kahdeksan miljoonan euron lisäpanostus opetuksen kehittämiseen.

– Lisäpanostuksen avulla voimme varmistua siitä, että opetus tavoittaa siitä tosiasiallisesti hyötyvät oppilaat ja varmistaa, että kaikki oppilaat saavat riittävät ruotsin ja suomen kielen taidot. Kielitaito on tärkeä tulevaisuuden työelämässä ja jatko-opinnoissa pärjäämisen kannalta. Se on myös kotoutumisen onnistumisen kannalta aivan keskeinen kysymys. Lisämääräraha mahdollistaa myös suomi tai ruotsi toisena äidinkielenä-opetuksen pedagogisen kehittämisen sekä yhtenäisten menetelmien kehittämisen oppilaiden kielitaidon seuraamiseksi ja arvioimiseksi, Adlercreutz sanoo.

Infrapanostuksia Uudellamaalla ja Pohjanmaalla

Hallituksen lisätalousarvioehdotukseen sisältyy liikennehankkeita sekä Uudellamaalla että Pohjanmaalla.

Valtatie 25 Meltola-Mustio – osuudelle myönnetään 17 miljoonan euron valtuus ja 0,5 miljoonan euron lisämääräraha. Tieosuuden turvallisuus on ollut pitkään huolenaihe ja nyt sitä parannetaan keskikaiteella.

Osana Länsirannikon kilpailukykyä edistävää pakettia Edsevö-Pietarsaari-osuudella parannetaan myös kantatietä 68. Valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 2 miljoonalla eurolla 9,5 miljoonaan euroon jotta vaihe 3- hanke saadaan saatettua loppuun.

– Infrapanostukset ovat tärkeitä paitsi tieosuuksien turvallisuuden ja sujuvuuden lisäämiseksi, myös sen varmistamiseksi, että voimme turvata elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytykset eri puolilla maata, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Adlercreutz: Aika keskustella Palestiinan tunnustamisesta

Suomen linja on edistää kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan välille. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korostaa, että kestävä rauha voi rakentua vain ratkaisuun, jossa molemmat valtiot kunnioittavat kansainvälistä oikeutta ja toistensa oikeutta olemassaoloon.

– Nykyiset toimet eivät ole tuottaneet tulosta. Humanitaarinen apu on saatava Gazaan, ja siviilien kärsimyksen on loputtava. Gazan väestön pakkosiirrot ovat sotarikos. Meidän on lisättävä painetta tulitauon saavuttamiseksi ja päästävä todellisiin neuvotteluihin kahden valtion mallista. Siksi myös Palestiinan tunnustaminen on tärkeä – ja välttämätön – osa neuvotteluja, jos kahden valtion ratkaisu aiotaan toteuttaa, Adlercreutz sanoo.

Kaksi itsenäistä valtiota on ainoa kestävä tie kohti tilannetta, jossa palestiinalaiset voivat elää vapaasti omassa maassaan.

– Koska Suomen linja on selvä, että tavoitteemme on Israelin ja Palestiinan kahden valtion ratkaisu, ei olisi dramaattista tunnustaa näiden kahden valtioiden olemassaolo. Huomio kohdistuu nyt Gazaan, jota johtaa EU:n ja YK:n terroristijärjestöksi luokittelema Hamas ja joka ei ole legitiimi neuvotteluosapuoli, mutta Länsirannalla toimii palestiinalaishallinto Fatah, Adlercreutz sanoo.

Tosiasia on, ettei Palestiinasta tule vielä pitkään aikaan täysin toimivaa valtiota. Adlercreutzin mukaan Suomen Palestiinan tunnustaminen koskisi epätäydellistä valtiota. Se on väistämätöntä, ja se meidän on hyväksyttävä.

– Olen tietoinen siitä, että hallituksessa on erilaisia näkemyksiä tästä kokonaisuudesta. Tämä keskustelu on kuitenkin käytävä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz vaikuttunut nuorista ammattilaisista Taitaja2025 -tapahtumassa

Suomi tarvitsee osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla Turussa järjestettävässä Taitaja2025-tapahtumassa kokoontuu satoja nuoria sekä Suomesta että useista muista maista kilpailemaan eri ammattitaidon lajeissa – rakennusalasta ja teollisuudesta palveluihin, ohjelmointiin, mediasuunnitteluun ja vaatteiden ompeluun. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui tapahtumaan ja tutustui muun muassa kansainväliseen kokkikilpailuun, jossa Suomi ja Sveitsi–Ranska ottivat toisistaan mittaa.

– Olen todella vaikuttunut Suomen kokkimaajoukkueesta . Kilpakeittiöissä näkyi korkeatasoinen ammattimaisuus, keskittyminen ja taito. Tapahtumassa huokui se, kuinka vahvaa osaamista nuorillamme on, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden Taitaja-tapahtuman teemana on ”Ammattitaidolla tulevaisuuteen”, mikä on hyvin ajankohtainen aihe aikana, jolloin työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Hallitus on käynnistänyt uudistuksia ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi ja tulossa on muun muassa kokeilu, jolla lisätään koulutuksen järjestäjien autonomiaa muokata koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.

– On ratkaisevan tärkeää, että koulutuksemme todella valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen. Meidän on annettava nuorillemme välineet kasvaa, kehittyä ja pärjätä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Taitaja2025 osoittaa selvästi, kuinka korkeatasoista ammatillinen koulutuksemme on, Adlercreutz sanoo.