Adlercreutz yritysvierailulla Sastamalassa: Suomi näyttää tietä

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vieraili Nammon tehtaalla Sastamalassa. Nammo on puolustusalan yritys, jonka yksi omistajista puolestaan on puoliksi valtio-omisteinen Patria. Patrian omistajaohjaus kuuluu valtioneuvoston kanslialle.

– Suomessa olemme Patrian ja Nammon johdolla huolehtineet siitä, että puolustustarviketuotanto on jatkunut, vaikka monet muut maat lopettivat tuotantonsa kylmän sodan jälkeen. Kotimainen tuotantomme on osa kokonaispuolustustamme ja huoltovarmuuttamme, josta voimme nykyisessä turvallisuuspoliittisessa olla kiitollisia, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan useat muut Euroopan maat katuvat sitä, että puolustustatviketuotantoa on ajettu alas.

– On muun muassa Patrian ja Nammon ansiota, että Suomi pystyy tukemaan Ukrainaa niin paljon kuin voimme.

– EU:n BKT on 10 kertaa suurempi kuin Venäjän – meidän on siis pystyttävä tuottamaan se mitä vaaditaan, jotta Ukraina voi puolustaa itsemääräämisoikeuttaan. Nyt on tärkeää, että kaikki kaikki maat erikseen mutta myös EU unionina varmistaa, että tämä onnistuu.

Mukana vierailulla oli myös Sastamalan konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtaja Wilhelm von Nandelstadh, joka edustaa RKP:tä Sastamalan kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa.

Adlercreutz: EU ei saa olla meille itsestäänselvyys – on jatkettava työtä entistäkin paremman unionin puolesta

Tänään vietämme Eurooppa-päivää. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz toivottaa hyvää Eurooppa-päivää ja muistuttaa samalla EU:n merkityksestä Suomelle.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen kansanäänestyksestä EU-jäsenyydestä, jolloin 57 prosenttia suomalaisista sanoi kyllä Euroopalle. Ensi vuonna pääsemme juhlistamaan 30-vuotista jäsenyyttämme.

– Suomen EU-jäsenyys on yksi historiamme tärkeimmistä virstanpylväistä, osa identiteettiämme ja asia, jota pidämme tänä päivänä itsestäänselvyytenä. EU on tuonut Suomelle paljon hyvää. Nykyajan yhä polarisoituneemmassa ilmapiirissä on tärkeää muistaa, että hyvää on myös puolustettava, Adlercreutz sanoo.

– Maailma oli erilainen ennen kuin liityimme EU:hun: oli rajatarkastuksia joka puolella ja valuuttakurssit vaihtelivat päivittäin. Matkustaminen ja liikkuminen oli monimutkaista. EU:n tuoman vapaan liikkuvuuden myötä maailma on meille monin tavoin avoimempi.

Ei ole myöskään monta vuotta siitä, kun piti varmistaa, että matkapuhelimen verkkovierailutoiminto oli kytketty pois päältä, kun matkusti Euroopassa. Se, että liittymämme toimivat automaattisesti ja ilman lisäkustannuksia, tuntuu nykyään luonnolliselta.

– Hyvin toimiviin asioihin tottuu nopeasti, mutta on syytä muistaa, että kaikki nämä asiat ovat vaatineet yhteistyötä ja yhtenäisyyttä. Emme saa pitää EU:ta itsestäänselvyytenä, vaan meidän on jatkettava työtä entistä paremman ja toimivamman unionin puolesta.

Europarlamenttivaalit ovat kuukauden päästä. Ennen niitä Adlercreutzin mukaan kaikkien pitäisi kysyä itseltään seuraava kysymys: Mitä minä voin tehdä, jotta EU:sta tulisi entistäkin parempi? Adlercreutzin mielestä vastaus on yksinkertainen.

– Äänestä EU-vaaleissa! Ja anna äänesi ehdokkaalle, joka haluaa kehittää EU:ta paremmaksi. RKP:n listalla on 20 tällaista ehdokasta.

– Meitä suomalaisia pidetään pragmaattisina ja ratkaisukeskeisinä. Meillä on hyvä maine EU:ssa, ja siksi meillä voi olla enemmän vaikutusvaltaa kuin lukumääräinen vahvuutemme antaa ymmärtää. Tämä koskee sekä Suomea että RKP:tä. Äänestämällä me voimme yhdessä varmistaa, että EU:ta eteenpäin vievät voimat ovat edustettuina myös seuraavassa parlamentissa, sanoo Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Adlercreutz ja Ståhle: Järjestelmämme ei kannusta kansainvälisten kokemusten kartuttamiseen, vaikka juuri sitä tarvittaisiin

Yhä harvempi suomalainen lähtee ulkomaille vaihto-opiskelemaan tai työharjoitteluun. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz ja RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhle ovat huolissaan kehityksestä.

– Opintotukikuukausien rajallinen määrä ja muut taloudelliset kannustimet tutkinnon suorittamisen nopeuttamiseksi vähentävät vaihto-opiskelemaan lähtevien nuorten määrää. Sama pätee ulkomaan työharjoitteluihin: opiskelijat joutuvat kysymään itseltään, kannattaako viivästyttää valmistumisajankohtaa harjoittelun takia. Tämä on opiskelijoiden kannalta valitettavaa eikä se myöskään edistä heidän asemiaan nykyajan työmarkkinoilla, joilla kansainvälisistä kokemuksista on hyötyä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että kansainvälinen kokemus auttaa lisäämään ymmärrystä muita kulttuureja kohtaan.

– Sekä vaihto-opinnot että työharjoittelu ulkomailla ovat tehokkaita keinoja vähentää ennakkoluuloja ja torjua yhteiskunnan polarisaatiota. Vahvan ja ennustettavan rahoitusjärjestelmän tukema Erasmus+ -vaihto-ohjelma vahvistaa näin ollen hyvin konkreettisella tavalla EU:ta ja unionin toimintakykyä, Adlercreutz sanoo.

Ståhle nostaa esiin palkattomat työharjoittelut, joista on käyty keskustelua sekä kansallisella että EU-tasolla. Helmikuussa EU-komissio jätti ehdotuksensa direktiivistä, jossa työharjoittelupaikkojen laatua sekä saatavuutta halutaan parantaa EU:ssa. Ståhlen mielestä ehdotus olisi voinut olla kunnianhimoisempi.

– Aiemmin käydyn keskustelun perusteella direktiivi kuulosti lupaavalta, mutta ehdotus ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Kaikille työharjoittelijoille tulee maksaa oikeudenmukaista palkkaa tehdystä työstä – näin voimme myös edistää jokaisen mahdollisuuksia lähteä toiseen EU-maahan työharjoitteluun, sosioekonomisesta asemasta riippumatta, Ståhle sanoo.

Direktiiviehdotus on kuitenkin askel oikeaan suuntaan ja rohkaisee toivottavasti yhä useampia hakemaan työharjoitteluun ulkomaille, esimerkiksi EU:n toimielimiin. Tämä on erityisen tärkeää Suomelle, sillä EU:n toimielimissä työskentelevien suomalaisten määrä uhkaa laskea merkittävästi lähivuosina.

– Tarvitsemme kannustimia sille, että yhä useampi nuori hakeutuisi työharjoitteluun ja töihin esimerkiksi Brysseliin. Tämä edellyttää nykyisten rakenteiden kriittistä tarkastelua ja asenteiden muuttumista. Näin voisimme avata uusia ovia nuorille, vahvistaa yhteenkuuluvuutta EU:ssa sekä edistää Suomen asiaa Brysselissä, Adlercreutz ja Ståhle sanovat.

Adlercreutz: EU:n laajentuessa kilpailukyky ja oikeusvaltioperiaate ovat tärkeitä

Tänään 1. toukokuuta tulee kuluneeksi 20 vuotta EU:n suuresta laajentumisesta, jolloin 10 uutta jäsenmaata liittyivät unioniin. Kun EU tulevaisuudessa saa uusia jäsenmaita, kaksi asiaa on oltava keskiössä: oikeusvaltioperiaate ja unionin kilpailukyky, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz osallistui 29.-30. huhtikuuta Brysselissä pidettyyn epäviralliseen yleisten asioiden neuvoston kokoukseen, jossa juhlistettiin laajentumisen 20-vuotispäivää. Kokoukseen osallistui myös ehdokasmaiden edustajia.

Laajentuminen perustuu ansioihin perustuvaan järjestelmään, jossa ehdokasmaiden on täytettävä tietyt jäsenyyskriteerit, esimerkiksi liittyen oikeusvaltioperiaatteen toimivuuteen.

– On tärkeää, että oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan ja myös käytännössä toteutuu. Tämä koskee niin nykyisiä kuin tulevia jäsenmaita.

Adlercreutz painottaa, että EU:n kilpailukyvystä huolehtiminen on välttämätöntä, jotta unionilla on kykyä vastaanottaa uusia jäsenmaita.

– Emme voi ummistaa silmiämme siltä, että talouskehityksemme on heikkoa. Jos taloutemme ei ole vakaalla pohjalla, laajentumisprosessin läpivieminen on haastavampaa. Euroopan tuottavuus laskee, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa se kasvaa. Jos tämä jatkuu, se vaikuttaa unionin toimintakykyyn ja viime kädessä mahdollisuuksiimme laajentua.

– Sisämarkkinoilla on keskeinen rooli kilpailukykymme kannalta. Meidän on investoitava tutkimukseen ja kehitykseen ja huolehdittava infrastruktuuristamme, mutta ennen kaikkea meidän on varmistettava, että sisämarkkinat toimivat. Yrityksiämme ei pitäisi rasittaa kohtuuttomalla hallinnollisella taakalla. Tässä meillä on parannettavaa.

Adlercreutz: Haastava mutta välttämätön kehysriihi

– Kehysriihi ei ollut helppo harjoitus. Tämän tiesimme jo etukäteen. Sopeuttamispäätökset olivat vaikeita ja ne koskevat yhteiskuntaa hyvin laajasti. Valitettavasti päätökset ovat kuitenkin välttämättömiä. Talousnäkymät ovat hallitusneuvotteluiden jälkeen muuttuneet merkittävästi ja siksi tasapainottavia lisätoimenpiteitä tarvitaan, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Näiden päätösten avulla pyrimme taittamaan valtion velkaantumisen. Tämä mahdollistaa positiivisempien päätösten tekemisen tulevaisuudessa.

Adlercreutz edustaa RKP:tä ministerityöryhmässä, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä. Sopeuttamistoimet koskevat myös tätä sektoria, mutta moni RKP:lle tärkeä asia voitiin kuitenkin turvata neuvotteluissa.

– Onnistuimme välttämään useita tämän vuoden alussa julkaistussa virkamiesten raportissa mainituista leikkauksista päivystys- ja synnytyspalveluihin. Sairaalaverkosto säilyy, Adlercreutz sanoo.

– Hyvinvointialueet ovat vasta äsken aloittaneet toimintansa ja nyt tarvitaan työrauhaa. On tärkeää, että hyvinvointialueiden autonomiaa kunnioitetaan ja että luottamushenkilöillä on mahdollisuus päättää, miten hoito toteutetaan jokaisella alueella.

– RKP:lle on tärkeää vaikuttaa joka tasolla siihen, että hoito ja hoiva ovat lähellä ja saavutettavia.

Haastava taloudellinen tilanne vaati hallitukselta laajoja sopeuttamispäätöksiä, mutta Adlercreutz painottaa, että hallitus samalla myös panostaa talouskasvun luomiseen.

– Hallitus teki tervetulleen päätöksen kasvupaketista. Kasvupaketti sisältää esimerkiksi verohyvityksen yrityksille. Sen avulla voimme edistää vihreän siirtymän investointeja ja samalla ilmastotavoitteitamme, Adlercreutz sanoo.

– Talouskasvun vauhdittamiseksi on tärkeää, että saamme investointeja Suomeen. Nyt sovittu verokannustin on tehokas ja markkinaehtoinen instrumentti, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä investointien käynnistämiselle. Myös panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat tärkeitä kilpailukykymme vahvistamiseksi.

Ministeri Adlercreutz vierailee yliopistoissa keskustelemassa EU:ssa työskentelyn monista mahdollisuuksista

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vierailee kevään aikana useassa suomalaisessa yliopistossa kertomassa ja keskustelemassa mahdollisuuksista työskennellä EU:n palveluksessa. Yliopistokiertueen tarkoitus on lisätä opiskelijoiden kiinnostusta hakeutua EU-tehtäviin ja tarjota EU-uriin liittyvää perustietoa.

”Mitä enemmän suomalaisia työskentelee EU:n toimielimissä, sen paremmin siellä myös tunnetaan Suomen erityispiirteet. Se, että saamme nostettua suomalaisten nuorten kiinnostusta EU-uria kohtaan, on ratkaisevan tärkeää myös EU-vaikuttamisen kannalta. Suomen etu on, että Brysselin käytävillä työskentelevillä on kosketuspintaa suomalaiseen arkeen. Nuorille EU-ura taas tarjoaa hienon mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa koko maailman kannalta ratkaiseviin kysymyksiin”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Kiertue alkoi Turun yliopistosta 12. maaliskuuta ja seuraavia kohteita ovat Tampereen yliopisto (8.4.), Vaasan yliopisto (9.4.) ja Åbo Akademin Vaasan kampus (9.4.), Jyväskylän yliopisto (22.4), Helsingin yliopisto (23.4.) ja Aalto yliopisto (23.4.). Kiertueelle suunnitellaan jatkoa syksylle 2024.

Tilaisuudet ovat avoinna opiskelijoiden lisäksi yliopiston henkilökunnalle. Paikalla tilaisuuksissa on myös valtioneuvoston kanslian EU-erityisasiantuntija, joka kertoo tarkemmin EU:n työmahdollisuuksista ja hakuprosessista sekä EU-rekrytointien edistämistoimista Suomessa.

EU:n kaikkien jäsenvaltioiden ja koko unionin edut huomioivan politiikan kannalta on tärkeää, että EU:n toimielimissä työskentelee tasapuolisesti kansalaisia kaikista jäsenvaltioista.

Suomalaisten suhteellinen osuus EU-toimielinten työntekijöistä on eläköitymistrendin vuoksi kääntymässä jyrkkään laskuun. Samaan aikaan hakijamäärät ja erityisesti EU-urakilpailut läpäisseiden suomalaisten määrät ovat jääneet vähäisiksi. Tämän seurauksena suomalaiset työntekijät ovat pian aliedustettuina EU:ssa.

Suomalaisten virkamiesten EU-osaamiseen ja –rekrytointien edistämisen ohella pyritään kannustamaan vastavalmistuneiden, opiskelijoiden ja nuorten hakeutumista EU-tehtäviin.

Osana Suomen EU-vaikuttamista valtioneuvosto on vahvistanut EU-rekrytointien edistämistoimia ja niihin käytettäviä resursseja. Keväällä 2024 valtioneuvoston kanslia käynnistää sidosryhmäverkoston, johon kutsutaan myös muun muassa korkeakoulujen rehtori- ja opiskelijajärjestöt. Tavoitteena on eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja EU-rekrytointeihin liittyvän tiedon jakaminen.

Unionin toimielimet tarjoavat myös useita mahdollisuuksia harjoitteluun. Harjoittelu voi olla erittäin hyödyllinen kokemus, riippumatta siitä päätyykö lopulta töihin EU:n palvelukseen. Kaikilla toimielimillä on omat harjoittelijahakunsa, jotka pidetään useimmiten pari kertaa vuodessa.

Työskentely EU:ssa tarjoaa mahdollisuuden edistää unionin arvoja, joita ovat rauha, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. EU:n palveluksessa on mahdollisuus työskennellä kaikkiin EU-kansalaisiin vaikuttavien asioiden parissa kuten esimerkiksi ilmastoasioiden, turvallisuuden tai digitaalisen siirtymän tehtävissä.

EU-toimielimet maksavat kilpailukykyistä palkkaa työntekijöilleen. Koulutustarjonta on monipuolista, ja työ EU:ssa tarjoaa mahdollisuuksia ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen koko uran ajan.

Adlercreutz: RKP:lla on tahdonvoimaa siirtää sekä vuoria että nostaa kannatuslukuja

– RKP:ssä on tahtoa tehdä ja tahtoa toimia. Tällä tahdonvoimalla voimme siirtää sekä vuoria että nostaa kannatuslukuja, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on aiemmin ilmoittanut, että hän asettuu ehdolle RKP:n puheenjohtajavaalissa. Tänään hän esitteli visionsa Ruotsalaisesta kansanpuolueesta lehdistötapaamisessa.

– RKP on puolue, jolle yrittäjyys on elinkeinopolitiikan keskiössä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion turvaaminen ja terveen talouden edistäminen on meille tärkeää. RKP:lla on paremmat mahdollisuudet kuin millään muulla puolueella yhdistää kaupungit ja maaseutu, koska toisin kuin muut puolueet, olemme vahvoja molemmissa. Meitä yhdistää moni muu asia kuin se, missä asumme tai mitä teemme työksemme, Adlercreutz sanoo.

– RKP on puolue, joka ymmärtää monimuotoisuuden merkityksen maailmassa, jossa on yhä enemmän vastakkainasetteluita. Meillä on erinomaiset edellytykset ratkaista näitä ongelmia, sillä olemme sillanrakentaja, joka toimii polarisaatiota vastaan ja oikeusvaltion puolesta.

Puheessaan Adlercreutz nosti esiin näkemyksensä nykyaikaisesta ja osallistavasta johtajuudesta, jota nykypäivän yhteiskunnallinen ilmapiiri tarvitsee.

– Pienessä puolueessa meidän pitäisi olla erityisen hyviä pitämään toisiamme esillä. Siksi haluan antaa enemmän tilaa puolueemme aktiiveille kaikilla tasoilla. Arvostan itse suoraa puhetta ja suoraa, rakentavaa kritiikkiä. Se, että tuemme toisiamme, ei estä sitä, ettemmekö voisi myös haastaa toisiamme. Uskallus kyseenalaistaa toistemme ajatuksia ja erilaisia toimintamalleja on ainoa tapa kehittyä, Adlercreutz sanoo.

– Kyetäkseen kyseenalaistamaan puolueessa on jokaisen tunnettava olonsa turvalliseksi, Haluan luoda kulttuurin, jossa tämä on mahdollista.

Adlercreutzin mukaan RKP:llä on mahdollisuuksia tavoittaa uusia äänestäjiä ja lisätä vaikutusvaltaansa.

– Meillä on hyvin tilaa kasvaa. Uusien äänestäjien tavoitteleminen ja kasvaminen ei kuitenkaan tarkoita, että RKP luopuisi ydinkysymyksistään. Se tarkoittaa, että RKP maksimoi mahdollisuutensa vaikuttaa.

Anders Adlercreutz on toiminut yhdeksän vuotta kansanedustajana, neljä vuotta eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja ministerinä viime kesästä lähtien. Koulutukseltaan Adlercreutz on arkkitehti ja hän toimi yrittäjänä yli 15 vuotta ennen kuin hänet valittiin eduskuntaan. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja viisi lasta ja hän asuu Kirkkonummella.

RKP valitsee puolueen puheenjohtajan puoluekokouksessa Helsingissä 14.-16.6.2024. Nykyinen puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson ei asetu uudelleen ehdolle.

Adlercreutz vieraili ensimmäisenä ministerinä Nato-Ruotsissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.

– Tuntui todella hienolta saada onnitella kollegaani Jessika Roswallia ja toivottaa Ruotsi lämpimästi tervetulleeksi Natoon. Nyt kun maamme ovat virallisesti liittolaisia, suhteemme voi syventyä entisestään. Suomi ja Ruotsi eivät 200 vuoteen ole olleet yhtä läheisiä kuin nyt, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz muistuttaa samalla siitä, että Ruotsin Nato-jäsenyys on ollut yksi Orpon hallituksen tärkeimpiä ulkopoliittisia prioriteetteja.

– Olen henkilökohtaisesti nostanut Ruotsin jäsenyysprosessin ja sen vauhdittamisen esiin jokaisessa EU-neuvostokokouksessa, johon olen osallistunut, olen kehottanut Unkaria ratifioimaan jäsenyyden ja olen pitänyt kysymystä esillä myös esim. kahdenvälisissä tapaamisissa, Adlercreutz sanoo.

Ruotsin-vierailunsa aikana ministeri Adlercreutz tapasi myös mm. valtiovarainministeri Elisabeth Svantessonin valtiosihteeri Lars Hjälmeredin, joka vastaa Ruotsin valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjauksesta, sekä elinkeinoelämän edustajia.

Adlercreutz: Venäjän jäädytetyt varat tulisi käyttää Ukrainan hyväksi

– Euroopassa on satojen miljardien arvosta jäädytettyjä venäläisiä varoja. Niin moraalisesta kuin loogisesta näkökulmasta ne tulisi käyttää Ukrainan tukemiseen, eli auttamaan Ukrainaa puolustautumaan ja korjaaman sen, minkä Venäjä brutaalissa hyökkäyssodassaan on tuhonnut, sanoo eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz, joka osallistui yleisten asioiden neuvoston kokoukseen Brysselissä tiistaina.

– Nyt meidän tulisi mahdollisimman nopeasti selvittää, minkälaisia oikeudellisia keinoja on käytettävissä tämän mahdollistamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Lauantaina 24. helmikuuta tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. EU on luvannut auttaa Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen, ja tämä viesti toistettiin neuvoston kokouksessa. Adlercreutzin mukaan EU-maiden tuki Ukrainalle kuitenkin vaihtelee.

– Suomi on kokonaisuudessaan tukenut Ukrainaa jo 1,8 miljardilla eurolla, ja 23. tukipakettia valmistellaan parhaillaan. Jos koko Eurooppa seuraisi Pohjoismaiden ja Baltian maiden esimerkkiä Ukrainan tukemisessa, tilanne näyttäisi hyvin erilaiselta. Toivon, että kaikki jäsenvaltiot ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden, Adlercreutz sanoo.

Ministeri Adlercreutz Berliinissä: Tarvitsemme voimakkaamman ja kilpailukykyisemmän EU:n nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vieraili Berliinissä tiistaina 30. tammikuuta. Ministerin ohjelmassa oli muun muassa tapaaminen Saksan eurooppa- ja ilmastoministeri Anna Lührmannin kanssa sekä muita korkean tason tapaamisia.

Keskusteluissa ministeri Lührmannin kanssa esillä olivat laajasti ajankohtaiset EU-asiat. Ministerit kävivät keskustelut muun muassa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelun tilanteesta, ja sen osana olevasta 50 miljardin euron tukivälineestä Ukrainalle. Ministerien agendalla oli myös EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen ja reilun kilpailun merkitys, unionin laajentuminen ja energia- sekä ilmastokysymykset.

”Tarvitsemme voimakkaamman ja kilpailukykyisemmän EU:n nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tässä meidän tulee keskittyä vahvuuksiimme, erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen. EU:n vahvuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi meidän tulee palata normaaliin valtiontukisääntelyyn mahdollisimman pian. Emme saa vaarantaa tasavertaisia sisämarkkinoita, jotka ovat unionin vankka perusta”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Lisäksi keskustelut keskittyivät Euroopan turvallisuuden sekä oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen. Ukrainan tukeminen sen puolustustaistelussa Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan oli myös vahvasti esillä.

”Eurooppa-neuvostossa 1. helmikuuta on löydettävä poliittinen sopu Ukrainan tukivälineestä ja pitkän aikavälin tuesta. Meidän tulee myös päättäväisesti vahvistaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden kapasiteettia ja vauhdittaa ammustuotantoa. On myös hyvin tärkeää, että prosessi Ukrainan tekemän rauhanaloitteen pohjalta jatkuu, ja saa mahdollisimman laajan tuen”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Ministeri Adlercreutz tapasi Berliinissä myös Saksan liittopäivien Euroopan unionin asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Anton Hofreiterin, valtiovarainministeriön eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteerin Heiko Thomsin ja liittokanslerinviraston talous-, rahoitus- ja eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteeri Jörg Kukiesin.

Lisäksi ministeri Adlercreutz tapasi Berliinissä demokratiaa ja vapautta edistävän Friedrich Naumann –säätiön johtokunnan edustajia.